Monenlaisia lupauksia esitetään

Yhteiskunnan toimintaan kuuluvat monenlaiset lupaukset, joiden täyttymistä odotetaan. Uudenvuoden vaihe on lupausten aikaa. Silloin arvioidaan myös menneitä tapahtumia ja mietitään tulevaa. Vähitellen voidaan siirtyä ajankohtaisiin uudenvuoden asioihin: jollakin saattaa muistua mieleen painavan Turun laivatelakkakysymyksen ohessa esimerkiksi paljon kevyempi asia:

-Onko teille tuttu ”Vaarinhousut” -sanaleikki? Selvä hiljaisuus tarkoittaa sitä, että asia ei näytä olevan tuttu. Sanaleikissä yksi henkilö kysyy vuoronperään luovalla tavalla jotain toisilta henkilöiltä, joiden on vastattava omalla vuorollaan vain: ”Ei”, ”Juu” tai ”Vaarinhousut”. Jos vastaaja nauraa, hänen on annettava pantti, jonka hän saa takaisin suoritettuaan toisten antaman luovan tehtävän. –Sanaleikki vaikuttaa kiinnostavalta. Sitä on kokeiltava kotona.

-Uudenvuoden lupausasiat tässä melkein unohtuivat. Oletteko tehneet uudenvuoden lupauksia?

-Minä en tee koskaan uudenvuoden lupauksia. –Olen samaa mieltä edellisen kanssa. En minäkään niin tee.

–Miten noihin ytimekkäisiin vastauksiin pitäisi oikein suhtautua? Olen vakaasti sitä mieltä, että antamanne vastaukset sisältävät uudenvuoden lupauksia. Ne ovat vakuuttavia ”en tee” –lupauksia, jotka kilpailevat hyvin vaalilupausten kanssa. Nostatteko kahvikuppeja, joiden alle on laitettu uudenvuoden ennusmerkkejä? Tai valatteko tinoja ja lennätättekö raketteja? Ovatko tinat ja raketit muuten heräteostoja, jos ostatte niitä? Onko teillä itsellä mielessä vielä muita uudenvuoden asioita ja tapahtumia, joita ei olisi syytä unohtaa?


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio

Jäätävää ajattelua yhteiskunnassa

On oltava huolissaan, kun niin sanotut kovat arvot voimistuvat yhteiskunnassa. Julkisuudessa on tästä esimerkkejä: palkkoja pitäisi voida laskea varttuneiden työntekijöiden kohdalla. Tämä ei tue sitä, että työntekijät pysyisivät motivoidusti pitempään työelämässä. Jos ajatusten tasolla annettaisiin joululahjoja, palkkojen alentamiset kertovat paljon lahjanantajasta. Joulun aikaan puhutaan yleensä hyvästä tahdosta. Vastuullisella paikalla olevien henkilöiden on tiedettävä, mitä ihmiset ajattelevat eri asioista. Vuorovaikutus on tärkeää. Palkkoja koskevat mielipiteet ovat epäuskottavia. Mihin perustuu väite, että varttuneet työntekijät voivat muodostua rasitteeksi?

Jotkut näyttävät päätyneen ihmisarvoa alentavaan, jopa jäätävän kovaan ajatteluun. Palkkojen alentaminen olisi selvästi syrjintää väheksyen kokemuksen merkityksen. Eräät ovat todenneet keskusteluissa, että silloin tällöin esiintyy monenlaisia mielipiteitä asioista, mutta niitä ei yleisesti kannateta. Pitääkö arvio kuitenkaan paikkansa käsiteltävässä asiassa? Millaisia arvoja yhteiskunnassa arvostetaan? Yleisesti hyväksyttyjen arvojen sisäistäminen on läheisessä yhteydessä henkilöiden omiin elämänvaiheisiin, joissa he ovat oppineet ymmärtämään ihmisarvoa koskevia kysymyksiä. Palkkojen alentamisesta nousseen kritiikin ymmärtää: ihmiset kokevat asian oikeudenmukaisuuteen kuuluvana kysymyksenä.

Toivottavasti syvällinen ymmärrys ja hyvä tahto voittavat yhteiskunnassa, ettei ihmisten eriarvoistumisesta tarvitse kantaa huolta. Monet ovat huomioineet kuitenkin kovien ajatusten voimistumisen yhteiskunnassa. He seuraavat tarkkaan kovien ajatusten kannattajien motivaatiota, työtehoa ja palkan suuruutta työmäärään nähden. Ihmiset pohtivat asioita monella tapaa. Kovia ajatuksia esittäneet ovat kiinnittäneet huomiota varttuneiden henkilöiden tuottavuuteen. Heidän on arvioitava omiakin laatutekijöitä. Työelämäkysymyksissä on kuultava asianosaisia henkilöitä. Suunnittelussa ja päätöksenteossa on pysähdyttävä miettimään omia tietoja, taitoja ja asenteita. Tapahtuuko yhteiskunnan kehittäminen mahdollisesti siten, ettei keskeisiä inhimillisiä arvoja sivuuteta?



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Kovaa ajattelua liikkeellä

Näin joulun lähestyessä ihmeteltävää riittää. Vastuullisella paikalla oleva henkilö on ollut sitä mieltä, että varttuneet työntekijät voivat muodostua rasitteeksi. Hän on lisäksi maininnut, että heidän kohdallaan palkkoja leikattaisiin ja yleiskorotuksia ei maksettaisi. Miten tällaiseen ihmisarvoa alentavaan kovaan ajatteluun voi päätyä? Jotkut ovat sanoneet keskusteluissa, että Suomeen mahtuu monenlaista ajattelijaa, mutta heidän ajatuksiaan ei yleisesti kannateta. On kuitenkin oltava huolissaan, jos arviointi onkin väärä: kannatus vain lisääntyy. Palkkojen alentamista esittänyt joutunee melko varmasti tästä eteenpäin selittelemään lausumiaan ja arvomaailmaansa.

Monet ovat jo esittäneet voimakasta arvostelua esittäjän kovaa ajattelua kohtaan. He seuraavat tarkkaan esittäjän omaa motivaatiota työhönsä ja työtehon kehittymistä. Ihmiset arvioivat myös, vastaako henkilön työteho mahdollisesti saatavaa palkkaa. Näinhän se pohdinta etenee. Esittäjä on ollut huolissaan muiden työntekijöiden työtehosta. Hänen on arvioitava omaakin motivaatiota ja työtehoansa. Monien muidenkin olisi hyvä pysähtyä välillä miettimään, esimerkiksi näin joulun aikoihin, omia tietoja, taitoja ja asenteitaan, ovatko ne ajan tasalla ja ihmisarvoa kunnioittavia.

Asioiden sisäistäminen on läheisessä yhteydessä toimijan omiin elämänvaiheisiin, jonka aikana on oppinut ehkä hyvin ymmärtämään ihmisarvoa koskevia kysymyksiä. Palkkojen alentamisesta nousseen kritiikin ymmärtää: ihmiset kokevat asian henkilökohtaisena loukkauksena. Kovuutta ilmaisevat näkemykset muistetaan ja niistä muistutetaan jatkuvasti. Toivottavasti niin sanottu syvällinen ajatteluprosessi voittaa ja saa enemmän laajuutta yhteiskunnassa. Joulun aika on otollista hyvän tahdon aikaa.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Kiire yllättää monissa asioissa

Nyt on sen aika, jolloin mietitään kiireessä joululahjoja. Muun muassa perheissä kirjataan monia lahjatoivomuksia muistiin. Joululahjojen valinta on yhteydessä arvostuksiin ja varallisuustekijöihin. Mainosten avulla pyritään muokkaamaan ostotarpeita, että kulutus lisääntyisi mahdollisimman paljon. Joululahjojen valinta on pitkä perinne, joka herkistää mielen aina joulun aikoihin lahjojen antamiseen. Joulun tuntua saavutetaan myös kuuntelemalla ja laulamalla kauneimpia joululauluja.

Joululahjojen valintaa ja saantia voidaan luonnehtia toisinkin:
Mikähän lahja olisi hyvä antaa tänä jouluna? Olisiko pehmeä paketti sopiva? Mutta onko saajan tarkka koko tiedossa? Valitsen kirjan. Silloin ei tarvitse miettiä saajan kokoa. Lahjasalaisuuskin säilyy paremmin. Kirja puolustaa aina paikkaansa, mutta ei aina. Kirjastoja lakkautetaan melko helposti, kun suunnitellaan säästöjä: ”jäiset tunnelmat” puhaltavat. Kirjan paketointi vaatii sorminäppäryyttä. Tekijän käden jälki näkyy tuotoksessa. Tarvitaan vielä teksti nimikorttiin: - Hyvää Joulua - ”Mukavia lukuja” - ”Lumikolaaja” (talvi tullut).

Mitähän tämä paketti sisältää? Aivan selvästi tässä on kirja. Paketin muoto ja kovuus kertovat jo paljon. Pehmeä paketti tämä ei ainakaan ole, kuten melko usein on. Avataan, niin asia selviää. Onkohan tässä vieläpä ”Finlandia-palkittu teos”? Eihän tämä olekaan mikään kirja, vaan ”vihreitä kuulia” – ”mukavia lukuja”, kuten kortissa sanottiin. Pannaan joulumusiikki soimaan. Montako ”vihreää kuulaa” on vielä jäljellä? Joulupaketin ”mukavat luvut” pienenevät vauhdilla.


Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Turvalliset kevyen liikenteen väylät välttämättömiä

Yhteiskunnan on huolehdittava liikenneturvallisuudesta, joka on yhteydessä kevyen liikenteen väylien määrään. Esimerkiksi koulujen läheisyyteen on rakennettava kevyen liikenteen väyliä, joita oppilaat voivat käyttää kulkemiseen. Hyvät perusteet ovat siihen, että kevyen liikenteen väyliä rakennetaan kokonaisvaltaisesti. Kuopiossa on ajettu liikennehankkeita muun muassa adressien avulla: Kuopion Haminalahden ja Pihkainmäen välille pitäisi rakentaa kevyen liikenteen väylä. Toivottavasti päätöksenteko tukee turvallista liikkumista. Kevyen liikenteen väylien perustamista pitää pohtia yleisemminkin: ihmiset joutuvat liikkumaan melko usein turvattomissa paikoissa liikenteen vilkastuessa. Suunnittelun ja päätöksenteon on toimittava ajoissa, ettei onnettomuuksia pääsisi syntymään. Onneksi vaikeahko tilanne tiedostetaan, ja kevyen liikenteen väyliä rakennetaan.

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Kuopion pienten koulujen jatkuvuus

Päätöksenteko vaikuttaa Kuopion kouluasioiden kehittämiseen. Miten otetaan huomioon allekirjoitetut adressit, jotka koskettavat Kuopion Airakselan ja Hirvilahden koulujen jatkuvuutta? Eräässä koulutuspoliittisessa vaalipaneelissa Kuopion kaupunginvaltuustoon pyrkivät eivät kannattaneet heikennyksiä. He eivät myöskään hyväksy koulujen lakkauttamisia. Mitä tapahtuu käytännössä, kun päätettävät asiat tulevat esityksinä eteen? Tilaisuutta seuranneet muistavat hyvin, mitä mieltä eri puolueiden edustajat olivat.


Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Päättäjien tietämys ja Talvivaara

Kansalaiset seuraavat tarkkaan, mitä päättäjät sanovat Talvivaarasta. Päätökset ovat perustuneet arviointeihin, ettei nykyisenlainen tilanne olisi päässyt syntymään. Talvivaaran hankkeessa on hallittava luonnontieteellisiä lainalaisuuksia. Miten päättäjät ovat perehtyneet luonnontieteisiin ja teknisiin ratkaisuihin? Talvivaara on ympäristön kannalta rakennelma, joka vaatii vankkaa tietämystä virheiden välttämiseksi. Talvivaara on nostattanut mielenosoitusten saattelemana vilkasta keskustelua, jossa on korostettu ympäristöasioiden merkitystä.

Julkisuudessa on esitetty Talvivaaran tuotannon nopeaa käynnistämistä. Ovatko esittäjät hahmottaneet ongelmaisen ympäristötilanteen, joka saattaa aiheuttaa ihmisille terveysuhkaa? Talvivaaran kohdalla on tehty ehkä kiireellä vääränlaisia päätöksiä: taloudelliset arvot lienevät olleet keskeisiä. Ympäristöasiat ovat jääneet taustalle. Kummastelemme muualla tapahtuvia ympäristöongelmia. Nyt meillä on lähellä omista päätöksistä aiheutunut ympäristöasia, joka pitäisi saada kiireesti hallintaan. Talvivaaran hallinnossa on tapahtunut muutoksia.

Nyt Talvivaaraa pohditaan valvonnan riittävyyden kannalta. Talvivaaran kohdalla arvioidaan myös osaamisen laatua teknisistä ratkaisuista, joita rakentaminen olisi edellyttänyt. Julkisuudessa nähdyt vuotojen paikkaukset eivät ole näyttäneet oikein luottamusta herättäviltä. Talvivaara heikentää luultavasti muun muassa alueen matkailuelinkeinojen kehittämistä. Kalastus kokee myös vaikeuksia. Miten paljon päättäjien tulisi kouluttautua, kun he tekevät esimerkiksi Talvivaaran kaltaisia suuria ratkaisuja?


Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Näin ei pitänyt tapahtua Talvivaarassa

Olen kirjoittanut artikkelin ”Enemmän tai vähemmän ihmeteltävää”. Kyseisessä kirjoituksessani sain lukijan kiinnittämään huomiota ihmisiä huolestuttavaan Talvivaaran tilanteeseen. Talvivaara on virittänyt runsaasti keskustelua julkisuudessa. Asian käänteitä seurataan tarkkaan. Nyt vuotokohdat on saatu hallintaan, mutta kohta vuodot jatkuvat. Pohjavesien kohtaloakin mietitään. Erilaiset asiat nousevat esille. Tämä on ymmärrettävää, sillä kysymys on suuresta ongelmasta, jota ei pitänyt tapahtua. Taloudelliset arvot ovat olleet toiminnan ytimenä.

Talvivaaran hankkeessa valvonnan merkitys on keskeistä. Onko niin käytännössä tapahtunut? Valitettavasti suunnittelu ei ole osannut riittävän hyvin ennakoida Talvivaarasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Mikä on toisaalta päätöksenteon osuus? Onko asioista päätetty liian vähäisen tiedon perusteella? Huolestuneet kansalaiset odottavat nyt oikeita ja nopeita päätöksiä. Saadaanko tilanne korjatuksi?

Jotkut ovat esittäneet, että Talvivaaran tuotanto olisi käynnistettävä uudelleen mahdollisimman pian. Miten he arvioivat luonnon merkityksen vallitsevissa oloissa? Suurissa ratkaisuissa kiire ei ole perusteltua. Ehkä niin ei ole ajateltukaan tehdyn Talvivaaran kohdalla. Joka tapauksessa virheitä on tapahtunut. Joskus voidaan ihmetellä, miten muualla tapahtuu kaikenlaista. Tämä Talvivaaran esimerkki kertoo siitä, että on arvioitava huolella omaakin toimintaa.


Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Enemmän tai vähemmän ihmeteltävää

Henkilöt odottavat hissien tuloa.
Keskustelun avaaja keksi: - Nuo kaksi hissiä menevät ylös ja alas.
- Eihän siinä mitään ihmettä ole. Hissien tehtävähän on juuri se.
- Niin tietenkin, mutta toisessa on kolme vetovaijeria ja toisessa viisi. Se vähän ihmetyttää, mutta vähemmän kuin Talvivaara. Ovatko vaijerit loppuneet vai valvonta pettänyt?
- Onko toinen hissi tarkoitettu laihduttajille ja toinen hissi muille? Opasteet vain puuttuvat.
- Talvivaara onkin sitten suurempi juttu.

Veikko Vilmi
Kuopio

Yhteystiedot:

Veikko Vilmi
YTT, KT, dosentti
Suomen tietokirjailija

Kiuruntie 11
70340 Kuopio
Tel. +358 17 2614080
Mobile: +358 40 5461080
Web address: http://www.veikkovilmi.fi
E-mail: veikko.vilmi@kolumbus.fi

Sananvalinnat harkittava etukäteen

Tällä hetkellä on ajankohtainen ihmisarvon käsite, joka on syystä nostettu esille. Organisaatiossa vastuullisella paikalla oleva henkilö on esittänyt julkisuudessa sellaisia ajatuksia, joita ei voi sivuuttaa kritiikittä. Hän on käyttänyt lapsilisien poiston yhteydessä sellaisia sanavalintoja, jotka hämmästyttävät. Henkilön jälkeenpäin lausumat selittelyt ovat vain näennäisiä: arvomaailma on jo näyttäytynyt. On hyvä, kun monet ovat esittäneet voimakasta arvostelua vastuuttomista sananvalinnoista. Oikeat sananvalinnat, jotka koskettavat ihmisarvoa, opitaan elämässä kokemuksen kautta. Ihmisten on seurattava, millaiset arvot saavat sijaa yhteiskunnassa. Kun on seurannut verkossa tapahtuvaa kirjoittelua, voi huolestua. Muun muassa lapsilisien poistoa esittäneen henkilön ajatuksia ovat monet kannattaneet.

Ovatko kannattajat pohtineet asian juuria täysin? He laajentavat käsiteltävän kysymyksen helposti tukien poistamiseen yleensä, mutta ihmisarvokysymys sivuutetaan. Onko tämä menettely harkittua asennoitumista? Asioiden sisäistäminen on läheisessä yhteydessä henkilön omiin elämänvaiheisiin. Perustava kysymys on, miten hyvin on oppinut ymmärtämään ihmisarvon ihmisistä puhuessa. Jos harkitsemattomia sanontoja on käyttänyt ja lipsauttanut, paluu normaaliin päiväjärjestykseen ei tapahdu helposti. Tapahtumat muistetaan ja niitä ruoditaan. Ihmisten arvostaminen on yhteydessä tahtoon. Henkilön ajattelu kasvaa, jos hän liittää uusia näkökulmia aikaisemmin opittuihin asenteisiinsa. Henkilön itsetunto on yhteydessä oppimiseen.

Lapsilisäkysymyksestä nousseen hälyn ymmärtää täysin. Erilaiset perusarvot, kuten ihmisarvo, ovat ihmisille tärkeitä. Ihmisten suhtautuminen hälyuutiseen on ollut kokonaisvaltaista ja on yhteydessä ihmisten tarpeisiin, joihin yhteiskunnan on vastattava. Päätöksentekijöiden on huolehdittava palveluista, jotka sisältävät ihmisarvoisen sosiaali- ja terveydenhuollon. Syvällinen ajatteluprosessi auttaa päätöksentekoa, että ratkaisut menevät oikeaan suuntaan.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Koulut esillä vaalipaneeleissa

Onnistunut päätöksenteko vaikuttaa hyvinvointiin. Mitkä ovat perustelut silloin, kun esimerkiksi vetovoimaista Karttulan lukiota ollaan lakkauttamassa? Esitin tämän kysymyksen äskettäin eri puolueista oleville vaalipanelisteille, jotka näyttivät vastustavan Kuopion koulujen lakkauttamisia. Punainen kortti nousi kaikilta. Tämä kannanotto muistetaan. Vaalien läheisyys vaikutti ehkä ehdokkaiden mielipiteisiin. Kysyin myös, miten Länsi-Puijon koulun ahtausasiat ja koulujen ilmanlaadun kysymykset ratkaistaisiin lasten ja henkilökunnan kannalta hyvin. Päätöksenteossa on tehtävä oikeita valintoja myönteisen kehityksen turvaamiseksi. Oppilaiden hyvinvointi on riippuvaista siitä, miten läheltä koulutuspalveluja saadaan. Kasvatuksen laatua on arvioitava varhaiskasvatuksesta lähtien. Toiminnasta vastaavien henkilöiden on sisäistettävä käytäntöä palvelevia tekoja.

Yhteiskunnan kannalta on tärkeää sellainen hyvinvointijärjestely, että sen jäsenillä on hyvät edellytykset tyydyttää turvallisuuden tarpeitaan. Lapset ja nuoret joutuvat elämään melko usein sellaisissa oloissa, että on tehtävä lastensuojelullisia ratkaisuja, joiden kanssa koulutkin joutuvat tekemisiin. Lasten ja nuorten turvallisuutta uhkaavia tekijöitä yritetään estää tekemällä jopa huostaanottopäätöksiä, joiden tarve on lisääntynyt. Perhekotitoiminnan avulla on pyritty muun muassa vaikuttamaan lasten ja nuorten kasvuun myönteisesti. Tärkeää on kehittää perustarpeiden tyydyttämistä.

Lapsia ja nuoria on tuettava monin tavoin. Huoltajien on varattava aikaa lapsen kasvulle. Arvioinneissa kysytään esimerkiksi, miten hyvin ovat toteutuneet lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet ja vuorovaikutus samanikäisten kanssa. Yhteenkuuluvuuden ja itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen ovat tärkeitä. Lapsia ja nuoria on kuultava tarkoin, kun ehkäistään sosiaalisia ongelmia. Perheen sosiaalinen ympäristö, jos se toimii vastuullisesti, vaikuttaa myönteisesti lasten ja nuorten kehitykseen. Jos huoltajilla on voimavarojen puutetta toimia riittävän hyvin kasvatustehtävässään, heitä on tuettava. Jos puututaan perheen asioihin, on mietittävä tarkoin, miten pitkälle ulottuu perheen itsenäinen päätöksenteko.



Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Huumoria ei ole koskaan liikaa

Henkilöt tapasivat kaupassa.

Eräs kysyi toisilta: - Oletteko ostaneet heräteostoksia?
Monet tietenkin myönsivät ja ihmettelivät kysymystä.

Kysyjä jatkoi: - Minäkin olen ostanut usein. Olen ostanut herätettä kompostia varten. Katsokaa ostoskärryä, jossa on kaksi laatikkoa kompostiherätettä. Sitähän tarvitaan erikoisesti nyt, kun säät viilentyvät.

Veikko Vilmi
Kuopio

Yhteystiedot:

Veikko Vilmi
YTT, KT, dosentti
Suomen tietokirjailija

Kiuruntie 11
70340 Kuopio
Tel. +358 17 2614080
Mobile: +358 40 5461080
Web address: http://www.veikkovilmi.fi
E-mail: veikko.vilmi@kolumbus.fi

Arvostan veteraanien panosta

Tärkeä kysymys yhteiskunnassa on, miten motivoivasti ja tehokkaasti toimitaan hyvinvointia koskevissa asioissa. Esimerkiksi palveluja varten varataan määrärahoja, mutta ne eivät aina löydä perille. Näin on käynyt muun muassa Kuopiossa, kun veteraanien kuntoutusrahoja on palautettu. Asia on kaikkien tiedossa: Veteraanien tukirahat jäivät saamatta: "Eivät osanneet hakea” (Uusi Suomi 2012): http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/53911-veteraanien-tukirahat-jai-saamatta-eivat-osanneet-hakea.
Olen kirjoittanut ongelmaisesta tapahtumasta myös artikkelin: Veteraanien kuntoutusrahat esille Kuopiossa (Vilmi Veikko 2012): http://www.savonsanomat.fi/lukijoilta/keskustelupalsta/posts/list/6044.htm.

Kuopion torilla vaalikeskusteluissa monet ihmiset ovat ihmetelleet syntynyttä tilannetta ja kysyneet: - Mistä tämä johtuu? Kysymykseen olen vastannut seuraavaan tapaan: - Veteraaneille tarkoitettujen rahojen palauttaminen on päätöksenteon moka. Vastuulliset organisaatiot ovat toimineet huolimattomasti. Sosiaali- ja terveyslautakunnan olisi pitänyt olla ajan tasalla. Organisaatio on veteraaneja varten eikä päinvastoin. Organisaation on oltava yhteydessä veteraaneihin, että nämä saisivat ajallaan tarvitsemansa palvelut. Veteraaneja on arvostettava.

Olen kirjoittanut verkkosivuille tekstejä, joihin kuuluu edellä oleva ihmeteltävä asiakin. Omalta sivultani http://www.veikkovilmi.fi ovat linkkiyhteydet kirjoituksiini. Miten hyvin kansalaiset saavat yleensä ne edut, jotka heille kuuluvat? Vastuullisten henkilöiden on jatkuvasti pohdittava tätä kysymystä.

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio

Päätöksenteon arvostettava veteraaneja

Uusi Suomi järjesti kunnallisvaalikiertueen Kuopion valtuustosalissa 2.10.2012. Kyseisessä tilaisuudessa nostin esille veteraanien kuntoutusrahojen palauttamisen. Olen ihmetellyt, miksi vastuulliset organisaatiot eivät ole toimineet huolella veteraanien hyvinvoinnin kannalta. Veteraaneille tarkoitettujen rahojen palauttaminen on todella suuri päätöksenteon virhe. Olen havainnut, että monet lukijat ovat huomioineet veteraaneja koskevat artikkelini.

Lähetän koottuna linkkien avulla artikkeleita, jotka ovat Uuden Suomen ja Savon Sanomien verkkosivuilta. Veteraanien kuntoutusrahojen palauttamista on mahdollista kommentoida. Jotkut henkilöt ovat niin jo tehneetkin. Omalta sivultani http://www.veikkovilmi.fi ovat linkkiyhteydet Uuden Suomen ja Savon Sanomien verkkosivuilla oleviin moniin kirjoituksiini. Ne käsittelevät yhteiskuntaa koskevia kysymyksiä.

Uuden Suomen artikkelit:
Veteraanien tukirahat jäivät saamatta: ”Eivät osanneet hakea” (Uusi Suomi 2012):
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/53911-veteraanien-tukirahat-jai-saamatta-eivat-osanneet-hakea
Veteraanien kuntoutusrahat esille Kuopiossa (Vilmi Veikko 2012):
http://veikkovilmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/120040-veteraanien-kuntoutusrahat-esille-kuopiossa
Veteraanien kuntoutuksella kiire (Vilmi Veikko 2012):
http://veikkovilmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/121065-veteraanien-kuntoutuksella-kiire
Sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluva erillinen artikkeli:
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusesitystä viivytetään (Vilmi Veikko 2012):
http://veikkovilmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/121749-sosiaali-ja-terveydenhuollon-uudistusesitysta-viivytetaan

Savon Sanomien artikkelit:
Veteraanien kuntoutusrahat esille Kuopiossa (Vilmi Veikko 2012):
http://www.savonsanomat.fi/lukijoilta/keskustelupalsta/posts/list/6044.htm
Veteraanien kuntoutuksella kiire (Vilmi Veikko 2012):
http://www.savonsanomat.fi/lukijoilta/keskustelupalsta/posts/list/6132.htm
Sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluva erillinen artikkeli:
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusesitystä viivytetään (Vilmi Veikko 2012):
http://www.savonsanomat.fi/lukijoilta/keskustelupalsta/posts/list/6189.htm

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusesitystä viivytetään

Kun on seurannut muun muassa vaalipaneeleissa esitettyjä mielipiteitä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, ei voi sivuuttaa kysymyksiä. Vaalipanelistien näkemysten toteutuminen on vain nimellistä, sillä valtakunnan tason kaavaillut päätökset puuttuvat. Hallituspuolueiden lupaamat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusesitykset etenevät hitaasti. Kunnallisvaalitko pelottanevat? Kuntien on perusteltua tietää jo ennen kunnallisvaaleja, mitä hallituspuolueet aikovat todella esittää sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöksi. Kuntalaiset kohtaavat myöhemmin omassa arjessaan esitysten tulokset.

Yhteiskunnan toimivuuden kannalta suuri kysymys on kuntarakennekaavailu, joka on selvästi keskittävä. Kuntien vaihtelevia lukumääriä kyllä esitetään ja on esitetty, mutta tarvittavia tutkimuksia puuttuu. Mistä luvut on saatu? Jos halutaan onnistua hyvinvointitavoitteissa, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisujen on kuljettava yhtä matkaa kuntarakenteiden kanssa. Kuntien palveluja koskevissa ratkaisuissa ei ole mahdollista vastata seikkaperäisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiin, kun suunnittelun ja päätöksenteon ongelmat ovat ylemmällä eli valtiovallan tasolla.

Kunnat vaikuttavat voimavarojensa puitteissa saatavilla olevien tai saavutettavissa olevien palvelujen laatuun, palvelujen turvallisuuteen ja palveluyksiköiden toimintavarmuuteen. Tavoitteiden saavuttaminen on yhteydessä valtiovallan päätöksenteon ratkaisuihin. Kuntalaisia kiinnostavat eritoten terveyspalvelujen yksityistämiskysymysten seurausvaikutukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunvarmennus on yhteydessä siihen, miten valtiovalta kohdentaa voimavaroja kuntiin. Valtiovallan on ilmaistava suunnitelmiaan ennen ajankohtaisia kunnallisvaaleja.

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio

Veteraanien kuntoutuksella kiire

Olen seurannut monia vaalipaneeleja, muun muassa äskettäin Kuopion kaupungintalolla. Keskustelu käsitteli kaikkia koskettavia terveyspalveluja. Niiden kohdalla avasin terveyspalvelujen yksityistämiskysymyksen, jonka seurausvaikutuksia on mietittävä huolella. Veteraanien kuntoutusasiat kuuluvat terveyspalvelujen piiriin. Ihmettelen, kun tilaisuuden puheenjohtaja sivuutti hätäisesti veteraanien kuntoutusasian. Panelistit eivät saaneet esittää omia näkemyksiään puheena olevassa asiassa. Tilaisuudessa keskusteltiin Kuopion sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä melko yleisellä tasolla, kun siitä puuttui valtakunnan tason näkymät.


Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen jää leijumaan ilmaan, kun valtakunnan tasolla ei ole saatu aikaan luvattuja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusesityksiä. Kuntarakenneasiat ovat myös levällään. Sosiaali- ja terveydenhuollon suurten kysymysten on kuljettava yhdessä kuntarakenneuudistusten kanssa. Suunnittelu ja päätöksenteko vaikuttavat saatavilla olevien tai saavutettavissa olevien palvelujen laatuun, palvelujen turvallisuuteen ja palveluyksikön toimintavarmuuteen. Esimerkiksi terveyspalvelut ovat yhteydessä siihen, miten hyvin veteraanien kuntoutukseen tarkoitetut rahamäärät kohdentuvat heille. Tässä kohdassa on ilmennyt päätöksenteon puutteita. Vaalipaneeleissa olevilla henkilöillä pitäisi olla näkemystä päätöksentekoon liittyvistä asioista.

Vaalipaneeli oli myös vähän aikaa sitten Kuopion musiikkikeskuksessa, jossa oli YLE:n ja Savon Sanomien yhteinen tapahtuma. Vaalipaneelissa oli mukana muun muassa puheenjohtaja Jyrki Katainen ja puheenjohtaja Juha Sipilä. Panelisteja näytti kiinnostavan perheen tukemista koskeva kysymykseni. Uuden Suomen ja Savon Sanomien verkkosivuilla on artikkelini: ”Perheet tukemisen arvoisia”. Uusi Suomi järjesti seuraavana päivänä kunnallisvaalikiertueen Kuopion valtuustosalissa. Keskustelussa nostin esille veteraanikuntoutusrahat, joita Kuopio on joutunut palauttamaan. Tämä merkitsee sitä, että kaupungin vastuuhenkilöillä ei ole ollut asioiden hoito hallinnassa.

Vastuuhenkilöiden olisi pitänyt ottaa yhteyttä veteraanijärjestöihin, joilla on tieto kuntoutusta tarvitsevista veteraaneista. Tässä kohdassa ei ole perusteltua sanoa, että veteraanit eivät ole osanneet hakea avustusta. Voivatko kaikki veteraanit itse hakea? Luodun organisaation olisi pitänyt ottaa yhteyttä veteraaneihin, jolloin asia olisi hoitunut. Organisaation tulee olla palvelujen tarvitsijoita varten eikä päinvastoin. Kuopion valtuustosalissa olen esittänyt myöhemmin vaalipanelisteille kysymyksen niin sanotusta tuetusta työllistymisestä, jota koskevissa konferensseissa olen esiintynyt ulkomailla.

Uusi Suomi on huomioinut Kuopion valtuustosalissa 2.10.2012 esittämäni veteraaneja koskevan asian. Otsikko on ”Veteraanien tukirahat jäivät saamatta: ”Eivät osanneet hakea”. Uuden Suomen verkkosivuilla olevaa tekstiä on kommentoitu. Olen kirjoittanut aiheesta myös artikkelin ”Veteraanien kuntoutusrahat esille Kuopiossa”, joka on julkaistu Uuden Suomen ja Savon Sanomien verkkosivuilla. Monet henkilöt ovat lukeneet artikkelini ja kommentoineet. Omalta sivultani http://www.veikkovilmi.fi pääsee linkkien kautta lukuisiin kirjoittamiini artikkeleihin. On perusteltua kiirehtiä otsikon mukaisesti veteraanien kuntoutusta, johon alla oleva teksti osin vaikuttaa.

”Kuntavaalikiertue 2012
Merkittävä osa veteraaneille merkityistä kuntoutusrahoista on jäänyt Kuopiossa käyttämättä, koska veteraanit eivät ole olleet tietoisia eduistaan. Syyttävä sormi osoittaa Kuopion kaupungin suuntaan, sillä se ei ole tiedottanut tarpeeksi selkeästi, miten kuntoutustukea voi saada.
Asian nosti esiin tietokirjailija, kunnallisvaaliehdokas Veikko Vilmi Uuden Suomen kuntavaalikiertueen Kuopion tilaisuudessa. Käyttämättä jääneiden rahojen yhteissumma liikkuu kymmenissä tuhansissa euroissa.
- Veteraanit eivät ole osanneet hakea avustusta kattavasti, mutta onneksi käyttämättä jääneet rahat siirretään ensi vuoden pottiin. Tietenkin on ikävää, että näin on kuitenkin päässyt käymään, harmitteli tapahtunutta panelisti ja kuntavaaliehdokas Marko Auvinen (vihr.).”


Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Veteraanien kuntoutusrahat esille Kuopiossa

Olen pohtinut yhteiskunnan palveluja koskevia kysymyksiä, muun muassa veteraanien kuntoutusta. Olen miettinyt myös palvelujen laatua, johon suunnittelu ja päätöksenteko vaikuttavat. Tuloksia arvioitaessa laatua on se, kun palvelut ovat saatavilla tai saavutettavissa. Laatua on myös se, kun asiointitilanne on inhimillistä ja kohtelu hyvää. Henkilöstön pätevyys ja ammattitaito, palveluyksikön fyysiset puitteet, palvelujen turvallisuus ja palveluyksikön toimintavarmuus vaikuttavat myös palvelujen laatuun. Yhteiskunnan toimintoja on arvioitava päätöksenteon laadun näkökulmasta. Esimerkiksi veteraanien kuntoutus on yhteydessä siihen, miten hyvin kuntoutukseen tarkoitetut rahamäärät kohdentuvat veteraaneille. Tässä kohdassa on ilmennyt puutteita.


Uusi Suomi on järjestänyt tämän syksyn 2012 aikana kunnallisvaalikiertueita monilla paikkakunnilla, muun muassa Kuopiossa lokakuun 2. päivänä. Valtuustosalissa järjestetyssä tilaisuudessa käsiteltiin sosiaali- ja terveydenhuoltoa, joiden yhteydessä mainittiin kuntoutus. Keskustelussa nostin esille veteraanien kuntoutusrahat, joita Kuopio on joutunut palauttamaan. Tämä merkitsee sitä, että kaupungin vastuuhenkilöillä ei ole ollut asioiden hoito oikein hallinnassa. Vastuuhenkilöiden olisi pitänyt ottaa yhteyttä veteraanijärjestöihin, joilla on tieto kuntoutusta tarvitsevista veteraaneista. Tässä kohdassa ei ole perusteltua sanoa, että veteraanit eivät ole osanneet hakea avustusta. Voivatko kaikki veteraanit itse hakea? Luodun organisaation olisi pitänyt ottaa yhteyttä veteraaneihin, jolloin asia olisi hoitunut. Organisaation tulee olla palvelujen tarvitsijoita varten eikä toisinpäin.


Uusi Suomi on huomioinut veteraaneja koskevan asian, jonka esitin Kuopion valtuustosalissa 2.10.2012. Lehden verkkosivuilla on alla oleva teksti, joka kuvaa toimintaani.


”Kuntavaalikiertue 2012
Merkittävä osa veteraaneille merkityistä kuntoutusrahoista on jäänyt Kuopiossa käyttämättä, koska veteraanit eivät ole olleet tietoisia eduistaan. Syyttävä sormi osoittaa Kuopion kaupungin suuntaan, sillä se ei ole tiedottanut tarpeeksi selkeästi, miten kuntoutustukea voi saada.
Asian nosti esiin tietokirjailija, kunnallisvaaliehdokas Veikko Vilmi Uuden Suomen kuntavaalikiertueen Kuopion tilaisuudessa. Käyttämättä jääneiden rahojen yhteissumma liikkuu kymmenissä tuhansissa euroissa.
- Veteraanit eivät ole osanneet hakea avustusta kattavasti, mutta onneksi käyttämättä jääneet rahat siirretään ensi vuoden pottiin. Tietenkin on ikävää, että näin on kuitenkin päässyt käymään, harmitteli tapahtunutta panelisti ja kuntavaaliehdokas Marko Auvinen (vihr.).”


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Perheet tukemisen arvoisia

Yhteiskunta on kiinnostunut perheasioista, sillä esimerkiksi koulusuunnittelu ottaa huomioon perheet. Käytäntö on osoittanut, että kodin kannustava ilmapiiri tukee lapsia ja nuoria koulutyössä. Perheissä tapahtuvan kotihoidon pituutta on pohdittu joskus työurien pidentämisen kannalta. Perhemyönteinen politiikka on kuitenkin kriittinen tällaista ajattelua kohtaan. Työurien pidentämiseen on mietittävä muunlaisia keinoja. Perheiden tukeminen on yhteiskunnan arvovalinta, jolla on myönteiset seurausvaikutukset. Perheiden hyvinvointi on yhteydessä palvelujen järjestelyihin. Miten toisaalta monilapsisten perheiden lapset ja nuoret voivat käyttää maksullisia harrastusmahdollisuuksia hyväkseen?

Käytäntö ja tutkimus ovat osoittaneet, että perheiden sisäiset suhteet ovat tärkeä kasvualusta lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. Tärkeä kysymys on, miten perheiden sisäiset suhteet pääsevät kehittymään. Miten työelämän haasteet heijastuvat perheisiin? Perheiden sosiaalinen ympäristö vaikuttaa perheiden tilanteisiin. Yhteiskunnan on tuettava eri tavoin vaikeuksissa olevia huoltajia, kun turvataan lasten ja nuorten kasvu. Kun näin menetellään, estetään ongelmien haittavaikutuksia. Perheitä koskevissa asioissa on mietittävä tarkoin, miten pitkälle ulottuu perheen itsenäinen päätöksenteko tehtäviä arvioitaessa.

Ihmisten on koettava yhteiskunta sellaiseksi, että heillä on mahdollisimman hyvät edellytykset tyydyttää fysiologisia ja turvallisuuden tarpeitaan. Yhteenkuuluvuuden ja itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttämiset ovat myös tärkeitä. Lapset ja nuoret joutuvat kuitenkin joskus elämään sellaisissa oloissa, jotka eivät ole aina myönteisiä kasvun kannalta. Yhteiskunnan palvelujärjestelmän on tässä tapauksessa toimittava siten, että uhkaavat tekijät eivät pääsisi vaikuttamaan haitallisesti lapsiin ja nuoriin. Julkisuudessa esitetyt toimintatavat näyttävät olevan hyödyllisiä lasten ja nuorten kasvuprosessin kannalta ja estävät jopa syrjäytymistä.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Kunnallisvaalit arvojen toteutuma

Seuraamme tarkkaavaisina, millaisia suunnitelmia puolueet tekevät kunnallisvaaleja varten. Puolueet ovat toimijoita vaalien järjestämisessä. Yksittäisillä puolueilla on arvomaailma, jonka muut puolueet ovat pääsääntöisesti oppineet tuntemaan. Puolueiden on tarkoin arvioitava tilannetta silloin, kun vaalikaudella tapahtuu henkilöiden siirtymisiä puolueesta toiseen. Vaaleissa vaaliehdokkaat ovat puolueiden edustajia ja toteuttavat edustamiensa puolueiden arvoja. Puolueiden saavuttama poliittinen luottamus punnitaan, kun neuvotellaan vaalien jälkeisistä toimista. Ennakkomainonnassa ja luottamushenkilöpaikkojen jakamisessa on toimittava oikeudenmukaisesti. Muun muassa kokemusta on arvostettava.

Vaalitoiminnan yhteydessä esitetään usein lupauksia, joiden tarkoituksena on saada kannatusta. Myöhemmin saatetaankin huomata, että lupaukset ovat kaukana käytännön toteutuksesta. Vanhuspalvelulain eri vaiheet ovat tästä esimerkkinä. Vaaleissa ehdokkaiden on osattava vastata kysyjille moniin sisäpolitiikan ja ulkopolitiikan kysymyksiin. Ihmisiä kiinnostavat ulkopolitiikan asioissa jatkuvasti esillä olleet Euroopan unionin valtioiden talouskysymykset ja nyt jopa Euroopan keskuspankin toiminta. Miten taloudelliset kysymykset heijastuvat Suomeen?

Ihmisiä koskettavat sisäpolitiikan asiat kuitenkin hyvin läheltä. Tehdäänkö pakolla kuntarakenneratkaisuja vai tapahtuvatko mahdolliset rakennemuutokset vapaaehtoisuuden pohjalta? Miten ambulanssi- ja taksiliikenne toimivat haja-asutusalueilla? Saavatko lapset ja nuoret lähikoulun koulutuspalveluja vai odottavatko heitä pitkät koulumatkat? Ihmiset ovat kiinnostuneita myös siitä, miten huolehditaan haja-asutusalueiden tiestön kunnosta. Ihmisille läheisiä asioita ovat myös julkinen liikenne. Miten helppoa tai vaikeaa on päästä julkisilla kulkuneuvoilla syrjäisestä asuinpaikasta kunnan keskustaan hoitamaan asioita?

Suuri yhteiskunnallinen kysymys on se, miten sosiaali- ja terveydenhuolto kokonaisuudessaan hoituu jatkossa. Miten vanhuspalvelulaki tulee toimimaan ihmisten hyväksi? Tärkeä ratkaistava kysymys on myös omaishoitajien tilanne, joka vaatii jo toimia. On mietittävä aina päätösten seurausvaikutuksia. Yhteiskunnan päätöksentekoa on arvosteltu, kun tarvittavien lakien säätämiset ovat siirtyneet vaalien yli. Eduskuntavaalit otetaan tarkoin huomioon valtasuhteita jaettaessa. Yhteiskunnassa on turvattava eri väestöryhmien palvelut, jotka ovat yhteydessä päätöksenteon arvoihin. On kuunneltava tarkkaan palvelujen tarvitsijoita. Palvelujärjestelmän kokonaisuuden on edistettävä hyvinvoinnin kehittymistä. Päätöksillä voidaan vähentää ihmisten luottamusta, joka on yhteydessä esimerkiksi virkanimityksiin.

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio

Milloin vanhuspalvelulaki

Seuraamme kiinnostuneina sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevaa päätöksentekoa viestintävälineistä. Viime aikoina ovat olleet esillä vanhuspalvelulain kiemurat. On vaikea pysyä mukana, kun vastuussa olevat päättäjät muuttavat jatkuvasti kantojaan. Milloin kauan odotettu vanhuspalvelulaki todella toteutuu? Onko laki kyllin riittävä, jos henkilömitoituksia ei määritellä? Vanhuspalvelulain lopputuloksen on oltava ihmisten luottamusta ja turvallisuutta herättävä. Vanhuspalveluja koskevat arvostelut ovat kiinnittäneet huomiota hyvän palvelun takaamiseen. Vanhuspalvelulain viivästyminen ei ole sitä tukenut. Arvosteluja ovat esittäneet asianosaiset ja läheltä vanhuspalveluja seuranneet. Lainsäädäntöprosessia seurataan valppaina.

Päätöksenteko, joka kohdistuu vanhusväestöön, vaatii tietoa ja taitoa. Päätöksissä voidaan hyödyntää käytännön kokemusta ja tutkimustietoa. On mietittävä ratkaisujen vaikutuksia, jos lakeja täydennetään asetusteitse. Hyvä harkinta on yhteydessä päätöksenteon arvostukseen. Ihmiset arvioivat omakohtaisesti yhteiskunnan palvelujärjestelmän kokonaisuutta, jonka tulee palvella hyvinvoinnin kehittymistä. Omaishoitajien vaikea tilanne kuuluu myös sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaistaviin asioihin. Viestintävälineiden on seurattava valppaina asioiden kulkua ja tiedotettava asioista mahdollisimman selkeästi.

Kun tarkastellaan yhteiskuntaa, nousevat esiin monet kysymykset. Tärkeä kysymys on, miten yhteiskunta huolehtii lainsäädäntöteitse eri väestöryhmien hyvinvoinnista. Tässä on huolena vanhuspalvelulain viivästyminen. Kun päätöksiä tehdään, ne ovat yhteydessä arvoihin. Vanhuspalvelulaki on toteuttamassa julkisuudessa olevien tietojen mukaan. Millainen vanhuspalvelulaki saadaan aikaan? Hyvä päätöksenteko edellyttää palvelujen tarvitsijoiden tarkkaa kuulemista. Kun vanhuspalvelulaki laaditaan huolella, lopputulosta arvostetaan. Vanhuspalvelulain valmisteluun on käytetty runsaasti aikaa, joten lopputulos lienee hyvä. Arvovalinnat ovat kohdallaan ajattelussa, jos onnistuneita päätöksiä tehdään.


Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio

Vallankäyttöä kiireellä

Julkisuudessa olevan tiedon mukaan hallitus tuo Euroopan unionin talousasian eduskuntaan. Käytävät keskustelut ovat tärkeitä demokratian kannalta. Sanoman on oltava avointa ja selkeää. Taloudelliset käsitteet, joita on esitetty, ovat tulkinnaltaan monimutkaisia. Vaikeahkoa on hahmottaa, miten Euroopan unionin talouden vakausmenettelyt todellisuudessa toimivat. Ovatko kansanedustajat voineet perehtyä kiireellä tuotuun merkittävään Euroopan unionin talousasiaan, josta he päättävät? Monia askarruttaa, mitä oikein tarkoitetaan käsitteellä vakuudet. Eri käsitteitä on pohdittava huolella, kun niitä käytetään. Euroopan unionin talouden vakausasiat sisältävät kysymyksiä. Vaatii todella talousasioihin paneutumista, jos esillä olleiden tietojen pohjalta pystyy hahmottamaan Euroopan unionin vakausmekanismien vaikutuksia. Talouden vakausmenettelyt sisältävät monia eri tasoja ja yhteyksiä. Kansanedustajat tekevät kireällä aikataululla suuria ratkaisuja, jotka vaikuttavat kansalaisten hyvinvointiin.

Hallituksen esitysten perusteella eduskunta säätää lakeja. Niiden valmistelussa pohditaan päätösten seurauksia pyrittäessä hyvään lopputulokseen. Lakien käytännön sovellukset ovat ongelmaisia, jos säädösten velvoitteet ja tarvittavia voimavarat eivät ole tasapainossa. Päätösten laatua on se, kun löydetään ongelmiin ratkaisut. Palveluja on arvioitava sen suhteen, millaiset voimavarat esimerkiksi kunnissa ovat käytettävissä. Hyvinvoinnin toteutumista vaikeuttavat taloutta ja palveluja koskevat supistukset, joita on esitetty julkisuudessa. Tiedottaminen on tärkeää, kun tehdään kansalaisia koskevia päätöksiä, kuten ajankohtainen Euroopan unionin talousasia. Hallintoa on myös arvioitava. Esimerkiksi hallituksessa valta näyttää heijastavan puolueiden kokoa. Yksimielisyys on suurimpien suuntaama. Toiminnan laatua ja tehtyjen päätösten seurausvaikutuksia on mietittävä.

Eduskunnan tehtävä on ottaa kantaa ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin, budjetin rahoittamiseen ja kestävyysvajeen suuruuteen, verotukseen ja palvelujen yleiseen järjestämiseen. Näkemykset palvelujen järjestämisestä ovat luonteeltaan ideologisia tai yhteydessä turvallisuuden käsitteeseen. Yhteydet kansalaisten ja eduskunnan välillä on oltava vuorovaikutteisia. Eduskunta on päättänyt aikaisemmin Euroopan unionin tukipaketeista. Kansanedustajilla on edessään uusi Euroopan unionin jäsenvaltiota koskeva rahoituspäätös. Kohta nähdään eduskunnan ja hallituksen toimintaa seuratessa, miten merkittävän talousasian käsittely tapahtuu kiireisellä aikataululla ja miten lopputulos otetaan vastaan.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

Terveyspalvelut muutosten kourissa

Terveyspalveluihin kaavaillaan rakenteellisia muutoksia. Miten syvällisesti poliittinen päätöksenteko on perehtynyt tutkimusten esittämiin johtopäätöksiin ja asiantuntemukseen? Julkisuudessa on esitetty melko suoraan, että puutteita esiintyy arvioinneissa. Näyttää siltä, että muutokset tehdään kritiikistä huolimatta. Kuntarakenneratkaisu on eräs ajankohtainen esimerkki. Ihmisten yleinen huoli on, miten asiat järjestyvät. Kaksiportainen terveyspalveluja koskeva malli olisi todella suuri muutos aikaisempaan verrattuna. Kyseinen mallin kohdalla on selvitettävä riskitekijät. Julkisuudessa olleen tiedon mukaan voitaneen sanoa, että riskitekijöitä ei ole kyllin huolella hahmotettu. Jos tehdään rakennemuutoksia, ei pidä liian helposti hylätä aikaisempia erittelyjä: tutkimustulosten johtopäätöksiä on tarkasteltava perusteellisesti. Luotettavaa tietoa tarvitaan, kun kehitetään terveyspalveluja. Julkisten ja yksityisten terveyspalvelujen toteuttamisen suhdetta on myös pohdittava.

Ihmisten elämäntilanteella ja siihen liittyvillä sosiaalisilla kytkennöillä, elämäntavoilla ja elämänkaaren vaiheella on merkitystä terveyspalvelujen tarpeeseen. Terveyspalvelujen tavoitteena on sairauksien ennaltaehkäiseminen, lievittäminen ja parantaminen. Terveyspalvelut on kehitettävä sellaisiksi, että niihin pääsee lyhyessä ajassa. Miten hyvin tai missä ajassa ihmiset pääsevät yleensä hoitoon, kun arvioidaan koko maan tilannetta? Suunnittelun ja päätöksenteon on osattava vastata kysymykseen muun muassa yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Kuntoutumispalvelujen kehittäminen on myös tärkeä tavoite yhteiskunnassa. Kuntouttaminen koskettaa esimerkiksi vammaisia henkilöitä, joilla on fyysisistä ja psyykkisistä vajavuuksista johtuvia rajoitteita normaaliksi katsottavien toimintojen suorittamiseksi. Kuntoutuspalvelut saisi nostaa enemmän esille yhteiskunnallisessa keskustelussa ja lopulta tehtävissä päätöksissä.

Kun arvioidaan terveyspalvelujen toimivuutta, sujuvuutta ja saatavuutta, on keskityttävä ymmärrettävästi terveyspalvelujen tarvitsijoiden näkökulmaan. Terveyspalvelujen sijainnilla ja asuinalueella on merkitystä. Terveyspalvelujen käyttö on yhteydessä ihmisten ikään, sukupuoleen, taloudelliseen asemaan, ammattiin ja koulutukseen. Terveyspalveluihin liittyvät arvioinnit kuvaavat ihmisten kokemuksia hoidon järjestymisestä, hoitotapahtuman laadusta yleensä ja hoidon välttämättömistä väline- ja tilatekijöistä, jotka koskettavat terveyskeskuksia. Ihmiset ovat tyytyväisiä terveyspalveluihin, jos heillä on syytä arvostaa terveyspalvelujen laatua eikä vain sopeutua vallitseviin oloihin. Terveyspalvelujen kehittäminen on yhteiskunnan arvoihin liittyvä päätöksenteon kysymys. Tuloksellisuuden käsite on tullut mukaan terveyspalvelujen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Kyseinen käsite on paikallaan, jos sillä on vastinetta käytännön lääkäri- ja hoitotyössä.


Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio

Lainsäädännön sisältö luetaan tarkasti

Olemme seuranneet eduskunnan toimintoja viestintävälineistä. Kansanedustajat ovat kyselleet muun muassa, missä vaiheessa on kauan odotettu vanhuspalvelulaki. Onko tuleva laki kyllin riittävä, jos henkilömitoitukset määritellään asetusteitse? Monet tiedostavat menettelystä heijastuvat ongelmat. Jos tarkoituksena on saada kokonaisvaltainen palvelulaki, lopputuloksen on oltava luottamusta ja turvallisuutta herättävä. Esitettyihin arvosteluihin on paneuduttava. Arvosteluja esittäneetkin osaavat arvioida asioiden merkityksiä ja päätösten vaikutuksia. Eduskunnan on mietittävä, miten lainsäädäntöprosesseissa edetään laadukkaasti. Lainsäädännön sisältö luetaan tarkasti.

Suuren haasteen päätöksenteolle muodostavat monia ulottuvuuksia sisältävät sosiaali- ja terveydenhuollon asiat. Esimerkiksi vanhusväestön hyvinvoinnin ratkaisut vaativat taitoa, jota tutkimustieto tukisi. Eduskunnan on mietittävä huolella päätösten seurausvaikutuksia, jos lakeja täydennetään asetusteitse. Perusteltu harkinta on yhteydessä arvostusta tuottavaan päätöksentekoon. Ihmiset arvioivat palvelujärjestelmän kokonaisuutta, jonka muodostavat sosiaali- ja terveyspalvelujen ohella koulutuspalvelut. On pyrittävä tekemään yleisesti hyväksyttyjä ratkaisuja. Viestintävälineilläkin on tehtävää lainsäädäntöä koskevissa asioissa. Niiden on tiedotettava hankkeista mahdollisimman hyvin.

Toiminnan laadun arviointi sisältää yksittäisiä kysymyksiä, joihin on vastattava. Miten huolehditaan eri väestöryhmistä? Päätöksenteko on yhteydessä arvovalintoihin. Päätöksiä on pohdittava muun muassa vanhusväestön hyvinvoinnin kannalta: sosiaali- ja terveydenhuollon alueelle kuuluvaa vanhuspalvelulakia ollaan säätämässä. Millainen laki on lopulta syntymässä? Hyvä suunnittelu ja päätöksenteko edellyttävät asianosaisten tarkkaa kuulemista. Kun lait suunnitellaan huolella, lopputulosta arvostetaan. Oikeudenmukaisuuden periaate johtaa ajattelua, kun onnistuneita päätöksiä tehdään. Miten käy kuntia koskevissa rakenneratkaisuissa, jotka ovat olleet julkisuudessa esillä? Jää nähtäväksi, miten rakentavasti niiden kohdalla toimitaan.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

Syvennytäänkö perheasioihin huolella

Laadukas päivähoitojärjestelmä on tärkeä perheiden kannalta. Äskettäin kuitenkin kysyttiin, leikkautuuko kotihoidontuki valtion budjettiratkaisuissa. Perheiden tukemisasian nostaminen esiin vaikutti luultavasti päätöksiin. Toisenlainen ratkaisu ei ehkä ollut mahdollista, sillä poliittiset paineet olivat suuret. Miten suunnittelun ja päätöksenteon valinnat tukevat yleensä perheiden asioita? Perheiden taloutta koskettavat myös lapsilisäkysymykset, ruoan hinta ja julkisen liikenteen matkakulut. Päätöksiä havainnollistetaan erilaisilla malleilla, jotka kuvaavat esimerkiksi perheiden tukemista. Perheiden hyvinvoinnin rakentuminen on yhteydessä päätöksenteon arvoihin. Harrastusmahdollisuudet tukevat kasvamista, jos ne suunnitellaan asiantuntevasti. Kodin turvallinen ilmapiiri heijastuu ulkoiseen toimintaan.

Perheitä on arvioitava perherakenteiden ja sisäisten suhteiden kannalta. Huoltajien tulisi varata riittävästi aikaa lapsen kasvamiselle. Varhaista itsenäistämistä korostavat tavoitteet saattavat aiheuttaa turvattomuutta, sillä lapset ovat yksilöllisiä. Kasvatustietoa voidaan hyödyntää niin sanotussa syrjäytymistä koskevassa keskustelussa. Tavoitteena olisi sellainen järjestelmä, jonka jäsenillä olisi hyvät edellytykset tyydyttää fysiologisia ja turvallisuuden tarpeitaan. Yhteenkuuluvuuden, rakkauden ja itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen ovat myös merkittäviä. Edellä olevat tekijät ohjaisivat myönteisesti kasvamista, mutta käytäntö on erilaista.

Melko monet lapset ja nuoret kasvavat oloissa, jotka eivät ole välttämättä tarpeiden mukaisia. Joudutaan tekemään lastensuojelullisia päätöksiä, että kasvatusasiat menisivät parempaan suuntaan. Yhteiskunnalla on kokonaisvaltainen vastuu kasvatustavoitteiden saavuttamisesta. Vaikeuksissa olevien perheiden sosiaalisilla verkostoillakin on mahdollisuus auttaa tietyissä rajoissa. Tarkoitus on estää asioiden mutkistumista. Onnistuneet päätökset hyödyttävät yhteiskuntaa taloudellisesti ehkäistäessä sosiaalisia ongelmia, kuten syrjäytymistä. Jos ratkaisut ovat oikeudenmukaisia, niitä arvostetaan. Yhteiskunnan laatua arvioitaessa kiinnitetään huomiota muun muassa siihen, missä asemassa perhepolitiikka on ja miten perheitä koskevat perustarpeet ja kasvun mahdollisuudet turvataan.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

Miten yhteiskunnan eheyttä tuetaan

Yhteiskunnan tärkeä tavoite on huolehtia ihmisten hyvinvoinnista. Harkituilla päätöksillä voidaan estää eriarvoistumista, mikä menettely tukee yhteiskunnan eheyttä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää eri keinojen ja rahoittamisen pohtimista. On oltava huolellinen, kun päätetään organisaatioita koskevista suurista muutoksista. Tehtyjä päätöksiä on pystyttävä arvioimaan kriittisesti. Päätöksenteon valmisteluprosessi vie aikaa, jos tavoitteena on saavuttaa onnistuneita tuloksia. Tutkimustietoja on hyödynnettävä. Ekologiset ja sosioekonomiset taustatekijät on otettava huomioon seikkaperäisesti palvelujärjestelmien kokonaisuutta hahmotettaessa. Asiat mennevät oikeampaan suuntaan, jos kuullaan riittävästi asianosaisia. Yhteiskunnan laatua arvioitaessa on saatava tietoa myös työelämästä. Työn sisältöä on mietittävä eri ihmisryhmien hyvinvoinnin kannalta. Millaiset ovat maamme työolot ja henkilöstöpolitiikka yleensä verrattuna esimerkiksi naapurimaiden vastaaviin?

Työpaikkaedellytysten luominen, yrittäjyyskasvatus ja monikulttuurisuuden ymmärtäminen ovat työelämän asioita. Työllistyminen on yhteydessä koulutukseen. Koulutuksen on vastattava yhteiskunnan työelämän muutostarpeisiin. Ongelma-alueet on tiedostettava. Koulutuksesta syrjäytymistä tapahtuu muun muassa koulutuksen tietyissä nivelvaiheissa. Yhteiskunnassa on mietittävä ratkaisuja, että koulutuksen ulkopuolelle jääneetkin sijoittuisivat hyvin yhteiskuntaan. Koulutussuunnittelu haluaa tietää, mitä valmistuneet tekevät. Koulutuksesta valmistuneen kiinnostus kohdistuu sellaiseen työpaikkaan, jossa hän voisi parhaiten hyödyntää omia taitojaan. Palvelusektori työllistää eniten. On ymmärrettävää, että työpaikka löytyisi mielellään tutulta paikkakunnalta. Asuin- ja työpaikka toimivat kokemuksia tuottavina kehitysympäristöinä.

Työelämään sijoittuminen on yhteydessä opetuksen laatuun, joka sisältää esimerkiksi tarvittavien viestintä- ja mediataitojen oppimista. Koulutuksen ja työelämän vuorovaikutus on tärkeä kehitettäessä muun muassa ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmia. Millä tavoin oppisisällöissä on kiinnitetty huomiota ympäristöasioihin? Koulujen kasvatus- ja opetusohjelmien toteuttamisessa käytetään joskus niin sanottua läpäisyperiaatetta. Menettelyn tehokkuutta on arvioitava asioiden syvällisen omaksumisen kannalta. Koulutuksen alueella joudutaan kiinnittämään huomiota yhteishakua ja työharjoittelua koskeviin tekijöihin, sosioemotionaalisten vaikeuksien voittamiseen ja erilaisten opiskelijoiden kohtaamiseen. Nämä ovat yhteydessä opetussuunnitelmien muutostarpeisiin ja -prosesseihin. Yhteiskuntaa tarkasteltaessa on perusteltua verrata palvelujen käyttäjien ja suunnittelun näkemyksiä keskenään. Erikoisen tärkeää tämä on silloin, kun ajatellaan tehtävän suuria rakenteellisia muutoksia, kuten hahmotellut kuntaratkaisutkin ovat.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

Miten eteenpäin

Yhteiskunnan tehtävä on pohtia keinoja, miten ihmisten hyvinvointi turvataan. Tehtävä on haastava rahoituksen vaikeutuessa. Lähipalvelujen laatua arvioidaan ja tehdään johtopäätöksiä. Päätösten laatua testataan erilaisina palautteina. Sosiaaliset paineet ja arvostukset ovat taustalla. Äskettäin esitettiin virallisesti kuntia koskevia rakennemuutoksia, jotka tuntuisivat esittäjien mielestä olevan kannatettavia ajatuksia. Yli kolmensadan kunnan määrä vähenisi valtiovallan toimesta lopulta reippaasti alle sadan. Miten lähidemokratia toteutuisi käytännössä, jos muutos tapahtuisi? Jos näin suuri muutos on tavoitteena, luottamuksen saavuttaminen on keskeistä. Tiedottamisen on oltava avointa ja monipuolista. Toinen suuri muutos koskettaa maanpuolustuksen uutta rakennetta. Suunnitelmat ovat herättäneet ymmärrettävästi yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä, joihin on vastattava perustellusti. Rakennemuutosten hyväksymiseen on saatava suuren enemmistön tuki. Onnistuneet ratkaisut vaikuttavat hyvinvointiin. Miten käytännön tasolla havaitut sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuspalvelujen ongelma-alueet saadaan kuntoon, muun muassa oppilashuollossa? Miten huolehditaan aikuisväestön koulutustarpeet työttömyyden sattuessa?

Ihmiset viestivät heitä koskettavia ongelma-alueita. Niiden ratkaisut sisältävät sellaisia kysymyksiä, joiden vastaukset ovat yhteydessä organisaation arvoihin. Onnistuneet päätökset edellyttävät asioiden priorisointia, joka tarkoittaa voimavarojen suuntaamista. Päätöksenteko vaikuttaa esimerkiksi taloudelliseen turvallisuuteen ja sivistyksellisiin tekijöihin. Tulevaisuudessa nähdään, miten suuret muutokset heijastuvat ihmisten hyvinvointiin. Päätösten hyvinvointivaikutukset ja palveluverkoston kokonaisuus ovat yhteydessä toisiinsa. Palvelujen tarvitsijoilta on kysyttävä, millaisena he ovat kokeneet tehdyt ratkaisut. Ovatko päätökset olleet oikeudenmukaisia? Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää seurata niitä henkilöitä, jotka ovat syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa. Aktiivisesti yhteiskuntaan osallistuvat henkilöt huolehtivat yleensä paremmin omista oikeuksistaan, kuten on havaittu. Muun muassa erilaisiin yhdistyksiin osallistuvat voivat vaikuttaa oman yhdistyksensä avulla hyvinvointiinsa. He ovat oppineet tuntemaan yhdistystoiminnassaan niitä yhteyksiä, joilla saattaa olla merkitystä asioiden eteenpäin viemiseksi.

Henkilöiden omakohtaisia tuntemuksia, jotka syntyvät esimerkiksi yhteiskunnallisten rakennemuutosten seurauksena, lienee vaikeahko toisten ihmisten täysin ymmärtää. Suunnittelussa ja päätöksenteossa on mietittävä huolella myös psykologisia vaikutuksia, joita ratkaisut aiheuttavat. Tiedotusvälineetkin voivat enemmän tähdentää päätösten psykologista merkitystä. Kun valintatilanteissa arvioidaan henkilöitä, tarkastelun on oltava objektiivista. Mielikuvia korostamalla vääristetään ehkä tilannetta, jolloin henkilöiden vahvuudet joutuvat sivuun. Erikoisen tärkeä on tarkastella ulko- ja turvallisuuspolitiikan aluetta, jolla pätevyyttä ja taitoa tarvitaan. Euroopan unionin tasolla on tehty päätöksiä reunaehtojen vallitessa. Ovatko talouden sopeuttamista koskevat päätökset täysin kritiikistä vapaita? Suomi seuraa valppaana viennin ja tuonnin kehittymistä ja sisämarkkinoita, jotka tekijät ovat yhteydessä ihmisten hyvinvointiin. Jatkossa nähdään, miten Suomen voimavarat kehittyvät ja miten yhteiskunnan eriarvoistumista kyetään estämään.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

Presidentti vaihtuu

Ajankohtaista on seurata, miten presidenttiehdokkaat selittävät omista lähtökohdistaan yhteiskuntaa koskevia asioita. Ihmiset viestittävät eri tavoin ongelma-alueita, joihin on otettava kantaa. Hyvinvointipalvelujen puutteet aiheuttavat kritiikkiä. Päätöksenteko kohtaa kysymyksiä, joiden vastaukset ovat yhteydessä arvoihin ja arvostuksiin. Ihmiset arvioivat käytännön tasolla hyvinvoinnin kehittymistä. Ihmisiä askarruttaa lähidemokratian toteutuminen. Ratkaisujen on oltava oikeudenmukaisia ja luotettavia. Erityisesti lähipalvelujen järjestymistä seurataan ja vedetään niistä johtopäätöksiä. Päätösten laatua testataan vaaleissa. Sosiaaliset vaatimukset ja paineet ovat päätösten taustalla, kun maatamme kehitetään. Tulisiko kuntarakenne olemaan julkisuudessa ilmaistujen tietojen kaltainen?

Päätöksenteolla vaikutetaan turvallisuuteen. Päätökset edellyttävät asioiden tärkeysjärjestyksen selvittämistä. Tehokkuutta korostavassa päätöksenteossa demokratian arvosisältö saattaa jäädä vähemmälle huomiolle, mikä ei liene tarkoitus. Kun pohditaan palvelujen laatua, on arvioitava palveluverkoston kokonaisuutta. Miten tiedossa olevat sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuspalvelujen ongelma-alueet saadaan hoidetuiksi? Tehdyt ratkaisut heijastuvat vaaleihin: esimerkiksi taloudelliset tekijät saattavat ohjata äänestyspäätöstä. Toivottavasti asianäkökulma on vallitseva äänestyskriteeri. Henkilöt käyttävät yleensä demokraattisia oikeuksiaan käymällä äänestämässä. On vaikeahkoa jättää äänestämättä, jos on sisäistänyt äänestämisen merkityksen. Monet henkilöt jättävät kuitenkin vaaleissa äänestämättä, kun ehdokkaiden arvomaailma ei ole mieleinen.

Tiedotusvälineiden tehtävä on vaikuttaa myönteisellä tavalla vaaliprosessiin. Henkilöiden taitoerot on tultava luotettavasti esille. Äänestäjät kiinnittänevät huomionsa henkilöön, joka olisi sopiva hoitamaan presidentin tehtävää. Miten tuleva presidentti menestyy toimessaan, nähdään myöhemmin. Käytyjen presidentinvaalien jälkeen on perusteltua kysyä, hoituuko Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka jatkossa hyvin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueella ei ole vara tehdä virheitä. Presidentin on tunnettava Suomen ja Euroopan unionin talousongelmien taustat. Millaiset olisivat Suomen voimavarat realistisesti, jos ulkoapäin tulevat talousongelmat alkaisivat voimakkaammin heijastua tänne? Erilaisiin kysymyksiin on kyettävä vastaamaan ennakoiden. Onnistuneen yhteiskuntapolitiikan avulla suunnataan hyvinvoinnin kehitystä: pidetään työllisyyttä tärkeänä ja estetään polarisoitumista.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

Vaalit politiikan sisällön mittari

Harjoitetun politiikan onnistuneisuutta mitataan vaaleissa. Politiikan uudelleenarviointia tapahtuu, jos suunnitellut tavoitteet eivät oikein toteudu. Tällä hetkellä presidentinvaalit kiinnostavat. Presidenttiehdokkaiden näytöt erottelevat ehdokkaita selvästi toisistaan. Valituksi tullee henkilö, jonka hankkimasta kokemuksesta ja taidosta on hyötyä presidentin tehtävän hoitamisessa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alue on paikka, joka edellyttää kokonaisvaltaista näkemystä politiikan vaikutussuhteista. Yhteiskunnan haasteet ovat moninaisia, esimerkiksi maamme talouden kysymykset, jotka vaativat ratkaisemista. Kasvavaa huolta aiheuttavat lisäksi Euroopan unionin alueen talousongelmat. Löydetäänkö niihin kestäviä ratkaisuja, kun ongelmat ovat laajentuneet suureen mittaan? Päätöksenteko on yhteydessä aina ajankohtaisen käsitteen eli demokratian ulottuvuuden kanssa. Kun päätöksiä tehdään, demokratian vajetta ei saa syntyä. Demokratian arvosisällön on säilytettävä asemansa ja painoarvonsa, vaikka vallitsisikin taloudellista tehokkuutta korostava ilmapiiri.

Kansalaiset viestittävät eri tavoin, milloin on pohdittava päätöksenteon yleisiä periaatteita syvällisemmin. Yleinen hyväksytty periaate edellyttää toiminnan luotettavuutta ja oikeudenmukaisuutta. Päättäjät joutuvat vastaamaan sellaisiin kysymyksiin, joiden ratkaisut ovat yhteydessä arvoihin ja arvostuksiin. Kun pohditaan hallinnon toimivuuden onnistuneisuutta tarkemmin, arvioidaan kansalaisten, luottamushenkilöiden ja palveluverkoston muodostaman järjestelmän kokonaisuutta. Hallinnon suunnittelun kannalta on perusteltua tietää, millaisena eri väestötyhmät kokevat päätöksenteon toimivuuden. Vähemmän tyytyväisiä ovat ne henkilöt, jotka osallistuvat heikommin poliittiseen toimintaan, erilaisiin järjestöihin ja yhdistyksiin. Vastaavasti ne henkilöt, joille päätöksenteko on tutumpaa, ovat tyytyväisempiä talouden tehokkuuteen. Tyytyväisyys on yhteydessä muun muassa omiin päätöksiin, joita on ollut itse tekemässä. Päätöksentekoa on tarkasteltava etenkin työn jatkuvuuden ja ammattiaseman näkökulmasta: taloudellinen turvallisuus astuvat kuvaan.

Tutkimukset auttavat palveluja koskevien johtopäätösten tekemistä. Yhteiskunta pyrkinee tuottamaan kansalaisten arvostamia ja odottamia asioita. Presidentinvaalit vaikuttavat välillisesti syksyllä pidettäviin kunnallisvaaleihin, joissa otetaan kantaa kuntarakenteisiin ja palvelujen järjestämiseen. Julkisuudessa on esitetty huomattavia kuntia koskevia muutoksia, jotka perustuvat hallitusohjelmaan. Kuntalaiset arvioivat myöhemmin tehdyt päätökset, jos suunnitelmat toteutuvat. Käytännön päätöksenteon avulla vaikutetaan hyvinvoinnin kehittymiseen. Kansalaisten hyvinvoinnin turvaaminen on päätöksenteossa tapahtuvaa priorisointia. Väestön polarisoitumiskehitystä pyritään välttämään. Mitkä ovat ne hyvinvointiasiat ja arvostukset, joista yhteiskunnassa päätetään sosiaalisten vaatimusten ja paineiden alaisina? Viime aikoina ovat olleet esillä ammattikorkeakoulut, joiden kohdalla on aiottu tehdä koulutusverkoston muutoksia. Suunnitellut ratkaisut ovat herättäneet arvostelua.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio