Kirkko yhteisönä

Kun henkilöt tapaavat, he keskustelevat tavallisista asioista, muun muassa säästä ja voinnista. Henkilöt pohtivat myös suuria talouden kysymyksiä ja niiden vaikutuksia hyvinvointiin. Keskustelut siirtyvät myös ajankohtaisiin kirkkoa koskeviin kysymyksiin, joita päätöksenteossa kohdataan. Ihmisiä koskevissa ratkaisuissa ihmisarvon kunnioittaminen on keskeistä. Lukijat ovat mieltäneet jo tässä vaiheessa asioita, joita on käsiteltävä kirkon toimintaympäristön kannalta. Henkilöt pohtivat ajankohtaisia kysymyksiä tähän tapaan:

Sinähän aioit tutkia autosi talvirenkaiden kulutuspinnan ja ostaa mahdollisesti uudet renkaat. Turvallisuuteen kannattaa panostaa ja käyttää myös heijastinta ja kypärää. Muuten, muistatko vielä menneen kesän ajalta Kuopio - Jukola 2014 -suunnistustapahtuman, jossa oli paljon suunnistajia ja toimitsijoita? Olen kirjoittanut siitä artikkelin verkkoon: "Kuopio - Jukola piti nähdä ja kokea". Tapahtuman suojelijana toimi tasavallan presidentti.

Kuopio - Jukolan tapahtuma kiinnosti minuakin, mutta sen ajankohta ei sopinut työkiireiden vuoksi. Onneksi on vielä töitä. Monet ovat kokeneet irtisanomisia ja lomautuksia. Onkohan työttömien kohtelu ollut aina asiallista? Niin, en päässyt mukaan kyseiseen ainutlaatuiseen tilaisuuteen. Sehän on ollut tärkeää vapaaehtoistoimintaa, jota tarvitaan. Mutta, kirkon toiminnassakin on vapaaehtoistyötä.

Kirkon luottamushenkilönä toimiminen on juuri sellaista työtä. Eri tehtävissä on mahdollista vaikuttaa myönteisesti ihmisten hyvinvointiasioihin. Päätöksenteossa on mietittävä, mitkä arvot toteutuvat palvelujen muodossa. Kirkkoa koskevissa toiminnoissa tarvitaan eri tahojen yhteistyötä. Kirkko huolehtii oppinsa ja perinteensä mukaisesti kristillisestä kasvatuksesta. Esillä olevat asiat tukevat esimerkiksi lasten ja nuorten kasvua. Ihmisten on koettava kirkon tuotokset hyvinvointia edistävinä. Ihmiset pohtivat kirkkoon kuulumista. Kirkosta eroamiset huolestuttavat.

Kirkolla on toimintoja, jotka ilmaisevat elämänarvoja ja perhetapahtumia. Tilastot kertovat myös sen, että kirkko on merkittävä instituutio. Prosenttiluvut ovat korkeita. Ihmiset arvioivat kirkkoa muun muassa siten, tuntuuko se heistä "lämpimältä lähiyhteisöltä" vai "etäiseltä laitosmaiselta toimijalta". Asioita on tarkasteltava myös siltä kannalta, onko yhteisön toiminta ollut mahdollisesti niin sanotusti "sisäänlämpiävää". Jos kirkon toiminnoissa tunnistetaan "sisäänlämpiävyyttä", ongelman vähentämiseksi on oltava keinoja, jotka auttavat tarvittaessa.

Oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden arvot ovat tärkeitä. Perusteltua on kysyä, miten ne toteutuvat yhteiskunnassa. Itä-Suomen yliopisto järjesti syyskuun alussa 2014 kansainvälisen symposiumin, johon osallistuin tutkijana. Kirkon toiminnoissa on otettava huomioon yhteiskunnan eri väestöryhmät. Yhteiskunnassa onkin haasteita: perheet ovat tukemisen arvoisia, vanhuspalvelujen ja omaishoitajien kysymykset on ratkaistava, sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus on sisäistettävä ja koulutuspalvelujen laadullinen kehittäminen on myös tärkeä.

Kirkkoa tarvitaan voimavarojensa puitteissa päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten haasteellisessa kasvatus- ja opetustyössä. Yhteistyön monipuolinen kehittäminen on tärkeää. Kirkon päätöksenteon ratkaisut vaativat tietoa, taitoa ja kokemusta. Eri väestöryhmiä on kuultava mahdollisimman hyvin. Tarvittavan tiedon lisääminen tapahtuu alhaalta ylöspäin. Yleisesti voidaan todeta, että vapaaehtoista toimintaa on runsaasti yhteiskunnassa. Mikä olisi tilanne, jos vapaaehtoistyötä tekevät ilmoittaisivat lopettavansa talkootyönsä? Varmaan monet tärkeät yhteiskunnan toiminnot pysähtyisivät. Miten kävisi kirkon toimintojen?



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Kirkko ja vapaaehtoistyö

Henkilöt tapasivat ja keskustelivat aluksi tavallisista asioista. Rakennusten lämmitysasiat kiinnostivat heitä, sillä lämpömittarit ovat alkaneet näyttää yhä alempia lukemia. Valtakunnan asioita oli tietenkin sivuttava. Mitä merkitsee, kun luottoluokitus on pudonnut ja velanotto kallistuu? Miten kestävyysvaje ja työllisyys saadaan hallintaan? Monet päätettävät asiat ovat lisäksi keskeneräisiä.

Henkilöiden keskustelusta erottuivat myös seuraavat asiat, jotka ovat ajankohtaan sopivia:

Näyttää siltä, että talvirenkaiden vaihto on kohta edessä, säät ovat viilentyneet. Onkohan kulutuspintaa vielä riittävästi? Täytyy mitata, mikä on tilanne. Renkaiden kohdalla ei kannata säästellä, turvallisuus on tärkeä.

Minä ostin jokin aika sitten uudet talvirenkaat. Niillä ajaminen onnistuu hyvin. Muuten, minä olin kesällä Kuopio - Jukola 2014 -suunnistustapahtumassa toimitsijana. Tapahtuman suojelijana oli tasavallan presidentti. Olen kirjoittanut verkkoon artikkelin: "Kuopio - Jukola piti nähdä ja kokea".

Minuakin Kuopio - Jukolan tapahtuma kiinnosti, mutta sen ajankohta ei sopinut työkiireiden vuoksi. Onneksi on vielä töitä. Monet ovat kokeneet irtisanomisia ja lomautuksia. Harmittaa todella, kun en päässyt mukaan ainutlaatuiseen tilaisuuteen. Sehän on ollut tärkeää vapaaehtoistoimintaa. Mutta eikö kirkon toiminnassakin toteudu vapaaehtoistyö?

Kirkon luottamushenkilönä oleminen on vapaaehtoista toimintaa. Eri tehtävissä toimiessa voidaan vaikuttaa myönteisesti ihmisten hyvinvointiasioiden toteutumiseen. Kirkkoa koskevissa asioissa tarvitaan eri tahojen yhteistyötä. Mitä mieltä olet kirkkoon kuulumisesta?

Ihmiset pohtivat kirkkoon kuulumista. Kirkolla on toimintoja, jotka ilmaisevat elämänarvoja ja perhetapahtumia. Tilastot kertovat myös sen, että kirkko on merkittävä instituutio. Prosenttiluvut ovat korkeita. Kirkosta eroamiset kuitenkin huolestuttavat.

Kirkolle ovat tärkeitä oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden arvot ja niiden toteutuminen yhteiskunnassa. Ihmisiä koskevissa ratkaisuissa kunnioitetaan ihmisarvoa. Päätöksenteossa mietitään, mitkä arvot toteutuvat palvelujen muodossa. Itä-Suomen yliopisto järjesti syyskuun alussa 2014 kansainvälisen symposiumin, johon osallistuin tutkijana.

Ihmiset arvioivat kirkkoa muun muassa siten, tuntuuko se heistä "lämpimältä lähiyhteisöltä" vai "etäiseltä laitosmaiselta toimijalta". Asioita tarkastellaan myös siltä kannalta, onko yhteisön toiminta ollut mahdollisesti niin sanotusti "sisäänlämpiävää".

Jos kirkon toiminnoissa tunnistetaan "sisäänlämpiävyyttä", onko ongelman vähentämiseksi suunniteltu keinoja, "räppänöitä", jotka auttavat tarvittaessa. Kirkon toiminnoissa on otettava huomioon yhteiskunnan eri väestöryhmät.

Yhteiskunnassa on haasteita: perheet ovat tukemisen arvoisia, vanhuspalvelujen ja omaishoitajien kysymykset on ratkaistava, sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus on sisäistettävä ja koulutuspalvelujen laadullinen kehittäminen on myös tärkeä.

Kirkko huolehtii oppinsa ja perinteensä mukaisesti kristillisestä kasvatuksesta. Esillä olevien asioiden on tuettava esimerkiksi lasten ja nuorten kasvua. Ihmisten on koettava kirkon tuotokset hyvinvointia edistävinä.

Kirkkoa tarvitaan voimavarojensa puitteissa päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten haasteellisessa kasvatus- ja opetustyössä. Yhteistyön monipuolinen kehittäminen on tärkeää.

Kirkon päätöksenteon ratkaisut vaativat tietoa, taitoa ja kokemusta. Eri väestöryhmiä on kuultava mahdollisimman hyvin. Tarvittavan tiedon lisääminen tapahtuu alhaalta ylöspäin.

Yleisesti voidaan todeta, että vapaaehtoista toimintaa on runsaasti yhteiskunnassa. Lukijat ovat mieltäneet monia asioita, joita olisi pitänyt tässä vielä käsitellä kirkon toimintaympäristön osalta. Mikä olisi tilanne, jos vapaaehtoistyötä tekevät ilmoittaisivat lopettavansa talkootyönsä? Varmaan monet tärkeät yhteiskunnan toiminnot pysähtyisivät. Miten kävisi kirkon toimintojen?



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Seitsemästä veljeksestä nykyaikaan

Saunan merkitys on aina ollut tärkeä asumisessa. Aleksis Kivi on kuvannut muun muassa saunanlämmitystä Seitsemän veljestä -teoksessaan. Kiuasta lämmitettiin puilla, joita oli varattu tarvittava määrä. Savun poistumista varten oli tehty "räppänä", joka on oudohko sana joillekin. Veljesten sauna oli "sisäänlämpiävä". Sana saa ajatukset liikkeelle: "Missä määrin yhteiskunnan toiminta ja päätökset ovat sisäänlämpiäviä?" Saunarakennuksen nurkassa oli kiviröykkiö, jonka alla oli paikka polttopuille. Tuohen sai syttymään "tuluksen" avulla. Tuohella oli arvoa, sillä sitä käytettiin myös rakennusten katoissa.

Saunapuut sytytetään nykyisin toisin. Tässä kohdassa muistuu mieleen erään ongelmallisen tilanteen kuvaus kirjallisuudesta: "Tulitikut olivat loppuneet, mutta kahvit pitäisi keittää". Kiuasta lämmitettiin "ankarasti", kuten Seitsemän veljestä -kirjassa kerrotaan. "Kylmään" saunaan ei mennä nykyäänkään mielellään. Saunan lattialle levitetyillä oljilla koeteltiin voimia: "Kuka meistä on se todellinen painija?" Se ratkesi tunnetuin seurauksin. Voimien mittely ei ole hävinnyt mihinkään. Seitsemän veljestä on teos, johon kannattaa syventyä.

Aleksis Kiven tuotos on avannut tietä myös Jukolan suunnistustapahtuman perinteelle. Kuopio - Jukolan toimintaympäristö tuli tutuksi tänä kesänä 2014 Kuopion Vehmersalmella. Kyseinen urheilutapahtuma suosi luontoympäristöä, joka kuvaa vertauskuvallisesti metsäistä Impivaaraa. Kuopio - Jukolan tunnelma "piti nähdä ja kokea". Monissa keskusteluissa on muisteltu mennyttä tapahtumaa.

Tehtävään motivoituminen vaikuttaa tulokseen. Esimerkiksi seitsemän veljestä ponnistelivat aluksi pakosta "lukkarin koulussa" oppiakseen lukemaan. Heidän asenteensa lukemista kohtaan muuttui kuitenkin myöhemmin myönteisemmäksi. Veljekset ymmärsivät lopulta lukutaidon merkityksen yhteiskunnassa selviytymisen kannalta.

Jukolan suunnistustapahtuman järjestäminen on haaste, jopa näytönpaikka, kuten Kuopio - Jukolankin kohdalla on ollut. Kun osallistujat saapuivat maaliin, he peseytyivät mielellään. Sauna ratkaisi kyseisen asian. Toimintatiimini vastuulla oli telttasaunojen lämmitys, joka oli Kuopio - Jukolan ympäristö- ja huoltovaliokunnan alaista toimintaa. Saunanlämmitys sisälsi "alkulämmityksen", "venlasaunat" ja "jukolasaunat".

Saunanlämmitystä oli lauantaista 14.6.2014 kello 10.00:stä sunnuntaihin 15.6.2014 klo 14.30:een. Tänä aikana seitsemästä kuuteentoista toimintatiimini jäsentä hoitivat lämmityksen. Saunanlämmitys oli vaativa tehtävä: paloturvallisuus oli oltava kunnossa, polttopuita ja löylyvettä oli oltava riittävästi. Veljesten saunanlämmityksessä oli puutteita paloturvallisuudessa tunnetuin seurauksin.

Toimintatiimini koostui henkilöistä, jotka ovat perehtyneet johtamiseen. Tärkeää on työpalaute. Jäävätkö myönteiset suoritukset kielteisten määrittelyjen jalkoihin toimintaa arvioitaessa? Veljesten johtajuus määräytyi helposti. Vanhin veljeksistä oli tietenkin joukon johtaja, joka määräsi "tahdin". Hän oli vaikuttamassa siihen, että yksi veljeksistä lähetettiin "lukkarin oppiin" kouluttautumaan "lukemisen saloihin".

Tieto- ja viestintäjärjestelmä sisälsi avaintiedot. Toimitsijat saattoivat viestittää tieto- ja viestintäjärjestelmän kautta myös omakohtaisia ajatuksiaan, jotka liittyivät Kuopio - Jukolan toimintoihin. Veljesten asioita tässä pohtiessa nousee mieleen kysymys, mitkä olivatkaan senaikaiset tietojen välityskeinot yhteiskunnassa. Seitsemän veljestä -kirjassa on hienoja kuvauksia, miten koti nähdään kasvuympäristönä. Veljekset kasvoivat yhteiskunnan tärkeiksi kansalaisiksi.

Ympäristövaikutusten arvioinnin johtopäätös oli, että suunnistajat olivat tiedostaneet siisteyden merkityksen. Ovatko he saaneet parempaa kasvatusta ja koulutusta, joiden perusteella korrekti käyttäytyminen on ollut mahdollista? Veljekset liikkuivat paljon luonnossa, joten heille luonto on ollut tärkeä oppimisympäristö. Asioiden sisäistäminen on yhteydessä persoonallisiin ominaisuuksiin.

Kokemuksesta tiedetään, että vapaaehtoista toimintaa on paljon yhteiskunnassa. Mikä olisi tilanne, jos vapaaehtoistyötä tekevät ilmoittaisivat lopettavansa talkootyönsä? Varmaan monet tärkeät yhteiskunnan toiminnot pysähtyisivät. Kuopio - Jukolankin sosiaalisen viestitapahtuman tavoitteet olisivat jääneet toteutumatta. Samat kysymykset koskettavat myös Seitsemän veljestä -teoksessa kuvattua yhteiskuntaa.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Ulkopolitiikka ja tulevaisuus

Kansalaiset seuraavat ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintoja. He haluavat pysyä ajan tasalla, millaisia päätöksiä kulloinkin tehdään. Kansalaiset arvioivat vastuullisten toimijoiden edesottamuksia, miten osaamisen taito näkyy politiikassa. He ovat tietenkin kiinnostuneita ajankohtaisesta ulkoministeriön tulevaisuuskatsauksen "yksittäisestä lauseesta": "Miksi se piti sisällyttää tulevaisuuskatsaukseen, kun tiedossa oli Suomen kansainvälisen aseman selkeä ja hyväksytty ulkopoliittinen linjaus olemassa?"

Puheena oleva "yksittäinen lause" on kovaa ulkopoliittista tekstiä, jonka merkitystä on yritetty vähätellä. Kun poliittisia tekstejä kirjoitetaan, on jokainen yksittäinen lause ja ajatus mietittävä tarkkaan. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan vastuulliset henkilöt ovat sisällyttäneet katsaukseensa "kyseisen lauseen", ovatko he tarkoituksella pyrkineet markkinoimaan omia poliittisia näkemyksiään? Kansalaiset haluavat tietää, minkä periaatteiden mukaan maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa toteutetaan.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunnan on oltava selkeä. Tavoitteita on tarkkaan mietittävä, ja kokemusta on hyödynnettävä. Ulko- ja turvallisuuspoliittisten lausumien kirjoittaminen vaatii harkintakykyä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alue on tärkeä yhteiskunnan päätöksenteossa, jonka ratkaisujen on oltava luottamusta herättäviä. Tiedotusvälineiden on tiedotettava luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksistä ja ratkaisuista.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei saa syntyä ymmärrettävyysvajetta. Ruotsi, jota Suomessa seurataan tarkkaan, on ilmaissut selkeästi oman ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjauksensa. Maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan on tiedostettava peruskysymys, miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Tämän ulko- ja turvallisuuspolitiikan vertauskuvallisen ilmauksen toteuttaminen on haasteellinen, sillä muualta saattaa tulla paineita oman ulkopolitiikan harjoittamista kohtaan.



Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio