Tarkkaavaisina seurataan yhteiskunnan palvelujärjestelmän kehitystä ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuuden näköaloja. Samalla arvioidaan suunnittelun ja päätöksenteon ratkaisuja, joiden tulokset koetaan läheisinä arkikokemusten kautta. Kuntien taloudellisten voimavarojen kohdalla joudutaan miettimään sitä, miten hyvinvointipalvelujen tuottaminen ja rahoittaminen järjestyy. Voidaan päätyä sellaiseen ajatteluun, että julkisia hyvinvointipalveluja halutaan muuttaa entistä enemmän omavastuisiksi ja markkinoiden tuotettaviksi. Politiikan muutos on yhteydessä priorisoinnin käsitteeseen, jota käytetään melko yleisesti sen sisältöä syvällisemmin pohtimatta. Priorisointia voidaan arvioida yleisellä tasolla, miten yhteiskuntapolitiikan tavoitteenasettelut realisoituvat ja kohtaavat kansalaisten hyvinvointitarpeet. Esimerkiksi tyytyväisyys palveluihin ilmentää tarjolla olevien ratkaisujen laatua, joka on yhteydessä muun muassa palveluyksikön toimintavarmuuteen. Hyvinvointiin vaikuttavat yhteiskunnan palvelut, joiden laadusta kansalaiset tekevät johtopäätöksiä.
Palvelujen kehitystä arvioitaessa voidaan hyödyntää tutkimusta ja sen johtopäätöksiä. Tutkimuksen tekeminen on yhteydessä perusteltuun viitekehykseen. Käytettyjen tutkimusmenettelyjen avulla selvitetään sitä, miten kansalaisten, luottamushenkilöiden ja yhteiskunnan palvelujen muodostama systeemi toimii esimerkiksi paikallistason yhteiskuntapolitiikassa. Tutkimuksen avulla on tarkoituksena arvioida muun muassa koulutuspalvelujen laatua koulutuksen tarvitsijoiden hyvinvoinnin kannalta. Vallitseva yhteiskuntapolitiikka on keskeisessä asemassa koulutuspolitiikkaa suunnattaessa.
Palveluja järjestettäessä esimerkiksi uusliberalistinen koulutuspolitiikka on ollut suuntaamassa yhä enemmän kuntien kasvatus- ja opetustointa. Harjoitettavan koulutuspolitiikan yhteiskunnalliset seuraukset nähdään myöhemmin. Miten toteutuu koulutuksellinen tasa-arvo, joka on ollut johtavana aatteena koulutusta järjestettäessä maassamme? Yhteiskuntapolitiikan normatiiviset linjaukset ja valittavat hyvinvointipalveluratkaisut ovat muutoksenalaisia myös Euroopan unionin alueella. Kun pyritään niin sanottua oppivaa yhteiskuntaa kohti, voidaan tähdentää kansallisesti eettisiin normeihin sitoutumalla omia taloudellisia ratkaisuja kehitettäessä koulutus- ja kulttuuripolitiikkaa.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Kuopio
