PÄÄTÖSTEN VAIKUTUKSET OMAKOHTAISIA ARVIOINTEJA

Yhteiskuntapolitiikkaa voidaan tarkastella muun muassa siltä kannalta, miten se järjestää palvelujen tarjonnan ja rahoituksen. Palvelujen käyttäjät arvioivat tehtyjä ratkaisuja, jotka he kokevat omakohtaisesti. Toiminnan arvostaminen ilmenee siinä, miten tyytyväisiä he ovat saamiinsa palveluihin. Palvelujen kohdalla voidaan puhua esimerkiksi hyvinvointipalvelujen käsitteestä, jota olen pohtinut tutkimusteni yhteydessä. Hyvinvointipalvelujen käsite on tarkoituksenmukainen palvelujen käyttäjän kannalta. Tässä tapauksessa kyse on niistä palveluista, jotka edistävät yksilötason hyvinvointia ja tyydyttävät hänen tarpeitaan. Käytännössä sillä tarkoitetaan paikallistason keskeisiä toiminta-alueita. Yhteiskunnan palveluja tarkasteltaessa tärkeitä käsitteitä ovat myös integroituminen ja sen negaatio. Kun tutkitaan muun muassa koulutuksen laatua, eri koulutusjärjestelmät ja tavoitteellinen koulunpito ovat myös pohdittavia asioita. Koulutuspolitiikan ilmenemistä voidaan selvittää paikallisella tasolla. Koulutuspalvelujen tutkiminen etenee silloin esimerkiksi peruskoulusta toisen asteen koulutukseen. Koulutuksen nivelvaiheen tieto auttaa opetussuunnitelmien kehittelyä. Koulutusjärjestelmät ovat tärkeitä hyvinvoinnin osatekijöitä. Niiden tuottaminen on siirtynyt hyvinvointivaltion kehityksen myötä lähiyhteisöltä yhteiskunnan, lähinnä kunnan ja kuntayhtymän, organisoimaksi. Saatujen tutkimustulosten kohdalla on perusteltua arvioida sitä, miten on onnistuttu pääsemään teoreettisista käsitteistä käytännön tutkimustoimintaan. Tutkimustulosten avulla kuvataan koulutuspolitiikan todellisuutta. Paikallisella tasolla on hyvä selvittää, miten koulutuspolitiikan tavoitteenasettelut toteutuvat ja kohtaavat palvelujen tarvitsijoiden koulutustarpeet. Koululainsäädäntö ohjaa tavoitteellista koulunpidon suunnittelua. Lainsäädännön velvoittamana palvelujen järjestäjän on seurattava palvelujärjestelmän laadun kehittymistä. Suunnittelun ja päätöksenteon menettelyt vaikuttavat palveluihin kohdistuvaan arvostukseen. Uusia palvelujen haasteina ovat palveluja koskevat yksityistämisvaateet.

Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio

KASVUA TURVAAVIA RATKAISUJA EDISTETTÄVÄ

Yhteiskunnassa on tärkeää arvioida harjoitetun perhepolitiikan laatua. Perustellusti voidaan kysyä, miten hyvin suunnittelun ja päätöksenteon menettelyt ovat tukeneet lasten ja nuorten kehitysprosessia. Tutkimuksissani olen syventynyt palvelujen tuottamisen ja rahoittamisen malleihin, jotka esittävät muun muassa perheiden hyvinvointikysymyksiä. Mallit osoittavat arvolähtökohtien ja priorisoinnin merkitystä hyvinvoinnin rakentumisessa. Perheiden hyvinvoinnin kehittyminen on riippuvaista palvelujen järjestelyistä. Kasvatuksen tuloksia on mahdollista arvioida varhaiskasvatuksesta lähtien. Voidaan esimerkiksi todeta, että kodin turvallinen, tasapainoinen ja kannustava ilmapiiri tukee lasta myöhemmin koulutyössä. Jos kasvatustavoitteena on itsenäistää lapset varhain, menettely voi lisätä turvattomuutta. Vanhempien tulisikin varata riittävästi aikaa lapsen kasvulle. Tutkimukset osoittavat lisäksi äidin ja isän suurta merkitystä lasten koulunkäynnin tukena ja turvana. Kyseinen kasvatustieto antanee pohdinnan aihetta syrjäytymistä koskevaan keskusteluun maassamme. Yleisenä tavoitteena on oltava sellainen järjestelmä ja elinolot, että kansalaisilla olisi mahdollisimman hyvät edellytykset tyydyttää fysiologisia ja turvallisuuden tarpeitaan. Niiden ohella ovat myös yhteenkuuluvuuden ja rakkauden sekä itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen merkittävää hyvinvoinnin kannalta. Kehitys on jossain määrin huonontunut: lapset ja nuoret joutuvat elämään melko usein sellaisissa kasvuympäristöissä, jotka eivät ole aina myönteisiä kasvun kannalta. Tästä on ollut seurauksena lastensuojelullisia toimia. Lasten turvallisuutta uhkaavia tekijöitä on pyritty ratkaisemaan tekemällä jopa huostaanottopäätöksiä. Perheyhteisyystekijät, joita ovat perheen rakenne, toimivuus ja sisäiset suhteet, ovat tärkeitä perheiden hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kasvatettavien toimintaympäristöä ei voida myöskään sivuuttaa arvioitaessa sosialisaatioprosessia. Myönteistä prosessia ovat edistämässä vuorovaikutus samanikäisten kanssa sekä leikki-, toiminta- ja harrastusmahdollisuudet. Perheen sosiaalinen ympäristö, joka käyttää tukea ja kontrollia, vaikuttaa myös myönteisesti kehitykseen. Jos vanhemmilla ei ole riittäviä voimavaroja turvata lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittymistä, yhteiskunnan velvollisuus on silloin tukea heitä mahdollisimman hyvin. Kehittyvät ongelmat saattavat muuten kärjistyä. Yhteiskunnassa toteutuu niin sanottu hyötyperiaate, jos ehkäistään sosiaalisia ongelmia ja lievennetään haittavaikutuksia. Kun puututaan perhettä koskeviin ratkaisuihin, on mietittävä kuitenkin tarkoin, miten pitkälle ulottuu perheen itsenäinen päätöksenteko arvioitaessa lasten ja nuorten kasvatustehtävää. Oikeudenmukaisuuden periaate on myös hyväksytty arvo, jonka mukaan yhteiskuntaa kehitetään kansalaisten perustarpeiden eli olemassaolon, yhteisyyden ja kasvun turvaamiseksi.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

OPETUSMINISTERIÖ KOULUTUKSEN JOHTAMISEN HAASTEIDEN EDESSÄ

Yhteiskunnassa pyritään toteuttamaan niin sanottua elinikäisen koulutuksen periaatetta. Käsite viestittää sitä, että yhteiskunnassa on koulutuspalveluja, jotka edistävät käyttäjien hyvinvointia ja tyydyttävät heidän tarpeitaan. Koulutus on hyvinvointitekijä, joka vaikuttaa koulutettavien yhteiskuntaan integroitumiseen. Vastakkainen käsite – syrjäytymisvaara - tarkoittaa puolestaan vaikeutta saada tarvittavia yhteis­kunnan tuottamia palveluja. Koulutuspalveluja kehit­ettäessä joudutaan ottamaan huo­mioon yhä enemmän koulutuksen tarvitsijoiden kulttuuritausta. Maahanmuuttajien kohdalla pohditaan esimerkiksi, mitkä hyvinvointitekijät vaikuttavat parhaiten kotoutumiseen. Yksilötasolla voi esiintyä tarpeentyydytyksen vajetta, jos ei saa haluamiaan koulutuspalveluja. Syrjäy­tymisvaaraa on myös silloin, kun joudutaan suoritettujen opiskelijavalintojen vuoksi koulutusjärjestelmän ulkopuolelle. Kyseises­sä tilanteessa vai­keutuvat mahdollisuudet saada niitä tietoja ja taitoja, joita tar­vitaan yhteis­kunnassa. Tutkimuksissa on osoitettu monin tavoin koulutuspalvelujen tärkeyttä kansalaisten hyvinvoinnille. Koulutuspalvelut määritelläänkin luonteensa vuoksi kuuluviksi peruspalveluihin. Käsitteellä peruspalvelut viitataan perustarpeiden tyydyttämiseen. Näkökulmasta riippuen puhutaan myös hyvinvointipalvelujen käsitteestä. Hyvinvointipalvelujen käsite on tarkoituksenmukainen käsite koulutuspalvelujen käyttäjän kannalta. Kasvatuksen ja opetuksen tarvitsijat ovat riippuvaisia yhteiskunnan tuottamista ja rahoittamista palvelujärjestelmistä, joista tarvitaan arviointitietoa pohdittaessa palvelujen tärkeysjärjestystä. Yhteiskunnallisessa keskustelussa priorisointi on ajankohtainen käsite tarkasteltaessa hyvinvointitarpeiden tyydyttämistä. Hyvinvointipalvelujen laatua tutkittaessa määritellään kaikkien arvioitavien palvelujen painoarvo, joiden avulla muodostetaan tärkeysjärjestys. Taloudelliset tekijät vaikuttavat tavoitteiden toteuttamiseen: hyvinvointipalveluja tuotetaan siihen saakka, kun on varaa. Priorisointia voidaan harjoittaa myös negatiivisesti, jolloin kirjataan vähiten arvostetut asiat järjestykseen. Priorisointia on mahdollista tarkastella hyvinvointikysymyksenä, miten koulutuspolitiikan tavoitteenasettelut realisoituvat ja kohtaavat kuntalaisten koulutustarpeet. Koulutuspalveluihin on kohdistunut yhteiskunnallisia muutospaineita. Uusliberalistinen koulutuspolitiikka on ollut suuntaamassa kuntien kasvatus- ja opetustointa. Kyseisen koulutuspolitiikan yhteiskunnalliset vaikutukset ovat nähtävissä tulevaisuudessa. Miten turvataan koulutuksellinen tasa-arvo, joka on ollut johtavana aatteena koulutusta järjestettäessä yhteiskunnassa? Suunnittelun ja päätöksenteon avulla voidaan vaikuttaa koulutuspalvelujen laatuun ja myös yleiseen arvostukseen, jotka ovat yhteydessä palvelujen tarvitsijoiden koettuihin ratkaisuihin. Ajankohtaisena haasteena on myös pohtia, miten perehdytetään kansalaiset mediaympäristön vaatimien koulutustavoitteiden saavuttamiseen.

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

MIELENKIINTOISIA ASIOITA VOI SATTUA SAMALLE PÄIVÄLLE

Jokin aika sitten sain miellyttävän kutsun 24.11.2008 pidettävään Uuden Suomen tilaisuuteen. Valitettavasti en päässyt siihen mukaan estyneenä. Varmaan puheena oleva tapahtuma olisi ollut mielenkiintoinen sisältönsä vuoksi, eritoten valokuvanäyttely. Järjestettävä tilaisuus on tarkoitettu Uuden Suomen verkkosivujen kirjoittajille. Kokoontuminen on järjestynyt Suomen valokuvataiteen museolla, jonka tiloissa ajatusten vaihto on saanut aktiivisuuden lisääntymään. On voitu mahdollisesti ihmetellä muun muassa Uuden Suomen erittäin runsasta valokuvien negatiivien määrää. On hyvä, että ne ovat säilyneet esimerkiksi historian tutkimusta varten. Historiallista perinteen siirtämistä edustavat myös yliopistoissa tapahtuvat promootiotilaisuudet. Parhaillaan mietin sitä, milloin lopulta ilmoittaudun Jyväskylän yliopistossa ensi keväänä 2009 pidettävään promootiotilaisuuteen. Yliopistolta on tullut jo kutsu ja menettelyohjeet. Muun muassa matrikkelia varten on koottava ja lähetettävä henkilökohtaista tietoa itsestä. Valmistelut ovat edenneet kohdallani siten, että minusta on otettu mitta tohtorinhattua varten. Tohtorinmiekasta olen tehnyt myös tilauksen. Vuonna 1996 olin Kuopion yliopiston tohtoripromootiossa mukana, joten mielenkiintoista on uusia toisen tieteenalan tohtoripromootio ensi vuonna 2009. Kuopion yliopistossa on käytössä tohtorinviitta tohtorinmiekan tilalla.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

PÄÄTÖKSENTEOSSA KUULTAVA KANSALAISIA

Julkisuudessa on keskusteltu melko usein hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Tässä yhteydessä on pohdittu muun muassa sitä, mitkä palvelut julkinen sektori tuottaisi ja mitä olisi tarkoituksenmukaista siirtää yksityiselle taholle. Keskusteluissa on tähdennetty myös peruspalvelujen merkitystä kansalaisten hyvinvoinnille. Yhteiskunnan tärkeä tehtävä onkin niiden turvaaminen jokaiselle kansalaiselle hänen asuinpaikastaan ja varallisuudestaan riippumatta. Palvelujen alueelliseen saatavuuteen voidaan vaikuttaa kuntien valtionosuuksien avulla. Yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisut ovat arvoihin liittyviä päätöksiä, jotka ovat yhteydessä siihen, miten läheiseksi kansalaiset tuntevat kohdalleen sattuvan päätöksenteon. Suunnittelussa ja päätöksenteossa onnistutaan parhaiten, jos ollaan vuorovaikutuksessa palveluja tarvitsevien kanssa. Arvovalintojen tekeminen on mahdollista vain perusteellisen pohdinnan tuloksena. Erilaiset työryhmät voivat ehdottaa tuotettavien palvelujen arvojärjestystä, esimerkiksi sitä, miten kunnat ja valtio järjestävät palveluja asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Päätöksenteko tarvitsee kansalaisläheistä tutkimustietoa, joka auttaa suuntaamaan ajattelua oikeaan suuntaan sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Käsityksenä voi vahvistua muun muassa se, että julkisten ja yksityisten palvelujen rinnalla on yhteiskunnan tukea tarvitsevaa vapaaehtoistyötä ja kansalaisten yhteisvastuuseen perustuvaa toimintaa. Yrittäjyyttä on myös mahdollista kannustaa, sillä se edistää työllisyystilanteen kehittymistä myönteiseen suuntaan. Mainittakoon tässä yhteydessä, että EU-maissa kouluttautuminen on yleensä yritystoimintaa tukevaa ammatillista osaamista, jota talouselämän toiminta edellyttää. Täällä Suomessa työnantajat ovat olleet huolissaan, että heidän on ollut joskus vaikea saada sopivaa työvoimaa. Olisiko yhteiskunnan panostettava esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen ongelman vähentämiseksi? Kyseisessä oppimismenetelmässä opiskelija oppii sisäistämään työpaikalla olevien työntekijöiden arvoja, mikä on merkityksellistä oppimisen kannalta. Lisäksi tapahtuvassa sosialisaatioprosessissa ammattityöntekijöiden asenteet voivat tulla merkittäviksi vaikuttamalla mahdollisesti muun muassa kouluttautuvan henkilön yrittäjyyteen suuntautumiseen.



Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio

VAALIT HEIJASTAVAT ARVOJA

Vaaleissa puolueet ovat kilpailleet siitä, minkä arvojen perusteella yhteiskuntaa kehitetään. Ovatko äänestäjät nähneet kyllin selvästi puolueiden väliset erot? Puolueet ovat laatineet puoluekokouksissaan poliittiset tavoitteet toimintaa varten. Asetetut tavoitteet hämärtyvät usein vaalien lähestyessä. Tämän ymmärtää, sillä vaaleissa pyritään saamaan kannatusta myös liikkuvilta äänestäjiltä. Mielenkiintoista oli nähdä, mitkä puolueet saivat äskettäin eniten esimerkiksi liikkuvien äänestäjien kannatusta ja miten tyytyväisiä puolueet ovat vaalitulokseen. Vaaleilla on heijastusvaikutuksia myöhemmin tapahtuviin eduskuntavaaleihin. Niiden tuloksella suurimmasta puolueesta tullee hallituksen tunnustelija ja mahdollisesti tulevan hallituksen johtaja. Hän vaikuttaa perustuslain säädösten mukaisesti keskeisenä toimijana ja suunnannäyttäjänä kansalaisten hyvinvointiratkaisuihin. Vaalien kannalta on merkittävää, että äänestysaktiivisuus on mahdollisimman suuri. Passiivisuuteen vaikuttaa muun muassa tiedon puute. Tilanteen korjaamiseksi on perusteltua, että paneudutaan tarkoin ohjelmien sisältöön, kun esitellään intressiryhmien ja ehdokkaiden poliittisia tavoitteita. Esimerkiksi haastattelujen ollessa tiukkoja olisi muistettava tärkeä tiedonvälitystehtävä, jonka avulla vaikutetaan äänestämiseen. Haastattelutilaisuuksissa on pohdittava hyvinvointipalveluihin kuuluvien sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuspalvelujen suunnittelua ja päätöksentekoa vaikutettaessa syrjäytymiseen estävästi. Muun muassa koulutuskysymysten laadukkaat ratkaisut vaikuttavat myönteisesti työpaikkatilanteen kehittymiseen ja sitä kautta kansalaisten hyvinvointiin. Hyvinvointipalvelujen ratkaisut johdattavat priorisointikysymysten pohdintoihin ja julkistalouden rahoituskysymyksiin. Taloudelliset seikat luovat reunaehtoja palvelujen toimintojen laadulliseen ja määrälliseen toteutumiseen. Tehtyjen ratkaisujen laatua voidaan arvioida havaintoihin perustuvan tiedon ja tutkimuspalautteen avulla. Saatua tietoa tarvitaan kehitettäessä yhteiskunnan palvelujärjestelmiä. Palvelujen laadun arvioimisessa käytetään sellaisia menetelmiä, joiden avulla pystytään tekemään vertailuja esimerkiksi aiempiin vertailuvuosiin.

Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Kuopio

PALVELUT OVAT ARVOJEN TOTEUTUMIA

Monissa yhteyksissä on esitetty näkemyksiä, miten kansalaisten tarpeet parhaiten tyydytettäisiin. Puolueet esimerkiksi ovat laatineet tavoitteita asian hoitamiseksi. Ne ovat pohtineet eritoten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuspalvelujen suunnittelua ja päätöksentekoa. Hyvinvointipalvelujen ratkaisut johdattavat priorisointikysymysten pohdintoihin ja julkistalouden rahoituskysymyksiin. Muun muassa koulutuskysymysten laadukkaat ratkaisut vaikuttavat myönteisesti työpaikkatilanteen kehittymiseen ja sitä kautta kansalaisten hyvinvointiin. Palvelujen laadun arvioimisessa käytetään sellaisia menetelmiä, joiden avulla pystytään tekemään vertailuja esimerkiksi aiempiin vertailuvuosiin. Taloudelliset seikat luovat reunaehtoja palvelujen toimintojen laadulliseen ja määrälliseen toteutumiseen. Palveluja arvioitaessa voidaan kysyä, millaisia painotuseroja on nähtävissä eri intressiryhmien välillä. Äänestäjät miettivät palvelujen järjestymistä kohdallaan ja pohtivat myös jo tällä hetkellä äänestämistä. Ketkä olisivat heidän mielestään sopivimpia henkilöitä hoitamaan yhteisiä asioita. Mielenkiintoista on nähdä, millaista kannatusta kukin puolue saa tulevissa vaaleissa. Vaaleilla on heijastusvaikutuksia myöhemmin tapahtuviin ratkaisuihin, muun muassa hallituskysymyksiin, joista on esimerkkejä olemassa. Perustuslain säädösten mukaisesti asioita on hoidettava tietyllä tavalla. Käytettävät menettelyt vaikuttavat kansalaisten hyvinvoinnin kehittymisen kokemiseen. Hyvinvointiratkaisut ovat yhteydessä arvoihin, joita äänestäjät peräävät. Tehtyjen ratkaisujen laatua voidaan arvioida havaintoihin perustuvan tiedon ja tutkimuspalautteen avulla. Saatua tietoa tarvitaan kehitettäessä palvelujärjestelmiä. Vaalien kannalta on merkittävää, että eri intressiryhmien arvot tulisivat selkeästi esille. Menettelyllä saadaan vaikutetuksi äänestysvilkkauteen, joka on yhteydessä muun muassa saadun tiedon selkeyteen. Sen vuoksi onkin kiinnitettävä huomiota tarvittavan tiedon sisältöön, kun esitellään poliittisia tavoitteita. Haastattelutilanteissa on myös muistettava vaalien kannalta tiedonvälitystehtävä.

Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Kuopio

TERVEYDENHUOLLOLLA ON HAASTEINEN TEHTÄVÄ

Jouduin tilanteeseen, jossa oli otettava kantaa yhteiskunnan järjestämiin terveyspalveluihin. Kysymys oli kiinnostava, sillä olen perehtynyt terveyspalvelujen kysymyksiin muun muassa tutkimusten avulla. Tutkimustoiminnan tuloksia on perusteltua käyttää kehitettäessä terveyspalveluja ja hyvinvointia. Ihmisten elämäntilanteella ja siihen liittyvillä sosiaalisilla kytkennöillä, elämäntavoilla, elämänkaaren vaiheella on merkitystä terveyspalvelujen tarpeeseen. Tavoitteena on sairauden ennaltaehkäiseminen, sairauden lievittäminen tai parantaminen. Kuntoutumispalvelujen kehittäminen on myös tärkeä tavoite yhteiskunnassa. Kysymys koskettaa esimerkiksi vammaisia henkilöitä, joilla on fyysisistä ja psyykkisistä vajavuuksista johtuvia rajoitteita normaaliksi katsottavien toimintojen suorittamiseksi. Terveydenhuollon yhteydessä on keskusteltu myös julkisten ja yksityisten palvelujen toteuttamisesta. Julkisten ja yksityisten palvelujen käyttö on yhteydessä asiakkaan taloudelliseen asemaan, ammattiin, koulutukseen ja sukupuoleen. Palvelujen sijainnilla ja asuinalueella on myös merkitystä. Arvioitaessa terveyspalvelujen toimivuutta voidaan keskittyä palvelujen tarvitsijoiden näkökulmaan. Silloin terveyspalveluja koskevat arvioinnit kuvaavat asiakkaiden asennoitumista hoidon järjestymiseen, palvelujen tasokkuuteen ja hoidon välillisiin tekijöihin. Luetellut arviointitekijät merkitsevät terveyspalvelujen sujuvuutta ja saatavuutta. Ne ovat yhteydessä hoitotapahtuman laatuun ja välttämättömiin väline- ja tilatekijöihin. Arviointia voidaan tehdä myös ikätekijä suhteen. Ikätekijä selittää muun muassa sitä, että iän myötä tyytyväisyys terveyspalvelujen saatavuuteen ja tasokkuuteen voi kasvaa. Onko selittävänä tekijänä sopeutuminen vai ylipäänsä yhteiskunnallisen terveydenhuollon arvostaminen, kun iän myötä kokemus ja näkemys karttuvat? Terveyspalveluja kehitettäessä on pohdittava yhteiskunnan valinnassa ja kehitysvastuulla olevia palvelusuuntia, mikä on arvoihin liittyvä päätöksenteon kysymys. Tuloksellisuutta tähdentävä käsite on tullut yhä voimakkaammin esille suunniteltaessa ja päätettäessä yhteiskunnan palveluista, joihin terveyspalvelutkin kuuluvat.

Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Kuopio

ARVIOINTI MONIPUOLINEN TAPAHTUMA

Oppilaitosten arviointia on pohdittu julkisuudessa ajankohtaisuutensa vuoksi. Jotkut ovat olleet niin kiinnostuneita koulutuskysymyksistä, että ovat julkaisseet peruskouluja koskevia mittaustuloksia. Koulujen keskiarvoja on verrattu toisen asteen nivelvaiheessa. Viestimien avulla on esitetty, miten oppilaat ovat menestyneet perusopetuksen päättöluokilla. Tiedot ovat koostuneet jakaumista, joiden avulla voidaan todeta päättöluokkien järjestys. Asia on kiinnostava, sillä arvosanat vaikuttavat jatko-opintojen avautumiseen. Arviointiin on siten kiinnitettävä erityistä huomiota. Tavoitteena on säädösten velvoittamana oikeudenmukainen arviointi, joka on arvioitsijoiden ammattitaitoon kuuluva osa-alue. Luotettavien arvosanojen avulla voidaan vaikuttaa koulujen arvostamiseen, joka ilmenee peruskoulun alakoulun ja yläkoulun nivelvaiheessakin. Arviointikysymyksiä on pohdittava huolella: miten mittauksia tulisi suorittaa. Menettelynä on esitetty täydennyskoulutusta, jonka avulla arviointiongelmia vähennettäisiin. Johtopäätöksiä tehtäessä on mietittävä, mitkä taustatekijät vaikuttavat opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Peruskoulun yläkoululaiset ovat valikoituneet melko usein suosittuihin kouluihin, joiden pedagogiset ratkaisut ovat ehkä onnistuneempia kuin muilla. Koulutustavoitteiden saavuttamista ovat edistäneet laadukas kodin ja koulun yhteistyö sekä eri tahoilta saatu kannustus. Edellä olevien tekijöiden lisäksi on perusteltua pohtia myös oppilaiden aikaisempaa koulumenestystä ja koulun koon merkitystä sekä opettajankoulutuksessa saatua koulutusta, jota kenttätyössä tarvitaan. Koulun yleiset viihtyvyystekijät ja tukipalvelut edistävät koulussa saavutettuja oppimistuloksia. Oppilaanohjauksen ja terveydenhuollon laatu ovat myös niitä hyvinvointitekijöitä, jotka on otettava huomioon arvioita tehtäessä. Peruskoulun oppilaiden päättötodistusten arvosanat ovat pyrkineet kohoamaan. Arvioinnin kehitystä osoittavat tutkimusteni tulokset ja julkisuudessa esitetyt. Tavoitearvioinnissa arvosanojen on tarkoituskin kohota selittäen hyviin koulutustavoitteisiin pääsyä. Arvioinnin tulee kohdistua myös niihin kysymyksiin, miten koulu edistää oppilaan tasapainoista kasvamista, oppimista ja miten se tukee minäkuvan ja itsetunnon kehittymistä. Arvioinnin on kohdistuttava myös siihen, miten laadukasta perustietojen, taitojen ja käyttäytymistapojen opetusta oppilaat ovat saaneet kouluissa ja kodeissa. Tutkittaessa koulutustavoitteiden saavuttamiseen kuuluvia eroja muuttujat on vakioitava luotettavan kokonaisarvioinnin saamiseksi. Tutkimusta havainnollistavat suoritustason profiilipistemäärät, joiden mukaan voidaan suunnitella erilaisia pedagogisia tukipalveluja.

Terveisin Veikko Vilmi

KANSALAISILTA SAATAVAA PALAUTETTA TARVITAAN

Yhteiskunnan tehtävä on lainsäädännön velvoittamana palvelujen järjestäminen. Suunnittelun ja päätöksenteon avulla tehtävillä ratkaisuilla vaikutetaan ihmisten hyvinvointiin. Tavoitteena on toteuttaa kansalaisten kannalta oikeudenmukaisia ratkaisuja. Budjettivalmisteluissa esitetään muun muassa kannanottoja, miten hyvinvointiasioissa tulisi edetä. Monet ajattelevat, että yhteiskunnan toiminnassa on tärkeintä taloudellisen tehokkuuden näkökulma. Käytännön politiikassa taloudellisen tehokkuuden tähdentäminen näkyy eri organisaatioiden yhdistämisinä. Koulutuksen alueella esimerkiksi kaupallistuminen on saanut yhä enemmän sijaa. Yhteiskuntaa kehitettäessä on pohdittava, miten demokratian arvosisältö säilyttää asemansa ja painoarvonsa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Kansalaisten eri tavoin antamaa palautetta tarvitaan. Se voi sisältää merkittävän viestin, miten päätöksentekoon kuuluvia kysymyksiä tulisi heidän mielestään käsitellä ja ottaa huomioon. Päätöksentekijöiden on oltava tiedon suhteen avoimia, sillä tehtävät suunnitelmat ja päätökset koskettavat kansalaisten hyvinvointia ja tarpeiden tyydyttämistä. Hyvinvointitavoitteita koskevat päätökset koetaan arkikokemuksen kautta. Saadut arvioinnit kuvaavat hyvinvointitavoitteiden toteutumisen laatua, josta voidaan tehdä johtopäätöksiä. Kansalaisten osallistuminen suunnitteluun ja päätöksentekoon palautteiden muodossa tuo hallintoon asiakkaan näkökulmaa ja käytännön tietämystä. Kun tarkastellaan kunnan tasolla tehokkuutta ja demokratian päätöksenteon sisältöä hyvinvointiulottuvuuksina, voidaan puhua teoreettisesti kunnallishallinnon kaksiarvoisuuden käsitteestä, jota olen pohtinut tutkimusteni yhteydessä. Kyseinen käsite mittaa hallinnon toimivuuden onnistuneisuutta, joka koostuu tietyistä mitattavissa olevista muuttujista. Tutkimuksissani olen käyttänyt perustellusti muun muassa seuraavia muuttujia, jotka ovat olleet tarpeen tutkimusasetelman vuoksi: kunnan päätöksenteon tulisi olla asukkaita lähempänä ja hallinnossa tehdään oikeita päätöksiä. Vastaajat ovat arvioineet henkilökohtaisesti, miten hyvinvointiasiat ovat. Päätöksiä tehdään melko usein sosiaalisten vaatimusten ja paineiden alaisina. Tehtävät päätökset koskettavat hyvinvoinnin kannalta konkreettisia asioita, joiden laatu on yhteydessä arvostuksiin. Arvostusten eroja on nähtävissä aluetasolla. Perusteltua on esittää vastattava kysymys, miten yhteneviä tai toisaalta poikkeavia ovat eri vastaajien näkemykset suunnittelun ja päätöksenteon toimivuudesta. Arvioinnit palvelujen tuottamisesta ja rahoittamisesta kuvaavat toiminnan laadun toteutumista.

Terveisin Veikko Vilmi

KOULUTUSPOLITIIKAN ARVIOINTIMENETTELYJÄ

Yhteiskunnassa pyritään toteuttamaan niin sanottua elinikäisen koulutuksen periaatetta. Käsite viestittää sitä, että yhteiskunnassa on koulutuspalveluja, jotka edistävät käyttäjien hyvinvointia ja tyydyttävät heidän tarpeitaan. Koulutus on hyvinvointitekijä, joka vaikuttaa koulutettavien yhteiskuntaan integroitumiseen. Vastakkainen käsite – syrjäytymisvaara - tarkoittaa puolestaan vaikeutta saada tarvittavia yhteiskunnan tuottamia palveluja. Koulutuspalveluja kehitettäessä joudutaan ottamaan huomioon yhä enemmän koulutuksen tarvitsijoiden kulttuuritausta. Maahanmuuttajien kohdalla pohditaan esimerkiksi, mitkä hyvinvointitekijät vaikuttavat parhaiten kotoutumiseen. Yksilötasolla voi esiintyä tarpeentyydytyksen vajetta, jos ei saa haluamiaan koulutuspalveluja. Syrjäytymisvaaraa on myös silloin, kun joudutaan suoritettujen opiskelijavalintojen vuoksi koulutusjärjestelmän ulkopuolelle. Kyseisessä tilanteessa vaikeutuvat mahdollisuudet saada niitä tietoja ja taitoja, joita tarvitaan yhteiskunnassa. Tutkimuksissa on osoitettu monin tavoin koulutuspalvelujen tärkeyttä kansalaisten hyvinvoinnille. Koulutuspalvelut määritelläänkin luonteensa vuoksi kuuluviksi peruspalveluihin. Käsitteellä peruspalvelut viitataan perustarpeiden tyydyttämiseen. Näkökulmasta riippuen puhutaan myös hyvinvointipalvelujen käsitteestä. Hyvinvointipalvelujen käsite on tarkoituksenmukainen käsite koulutuspalvelujen käyttäjän kannalta. Kasvatuksen ja opetuksen tarvitsijat ovat riippuvaisia yhteiskunnan tuottamista ja rahoittamista palvelujärjestelmistä, joista tarvitaan arviointitietoa pohdittaessa palvelujen tärkeysjärjestystä. Yhteiskunnallisessa keskustelussa priorisointi on ajankohtainen käsite tarkasteltaessa hyvinvointitarpeiden tyydyttämistä. Hyvinvointipalvelujen laatua tutkittaessa määritellään kaikkien arvioitavien palvelujen painoarvo, joiden avulla muodostetaan tärkeysjärjestys. Taloudelliset tekijät vaikuttavat tavoitteiden toteuttamiseen: hyvinvointipalveluja tuotetaan siihen saakka, kun on varaa. Priorisointia voidaan harjoittaa myös negatiivisesti, jolloin kirjataan vähiten arvostetut asiat järjestykseen. Priorisointia on mahdollista tarkastella hyvinvointikysymyksenä, miten koulutuspolitiikan tavoitteenasettelut realisoituvat ja kohtaavat kuntalaisten koulutustarpeet. Koulutuspalveluihin on kohdistunut yhteiskunnallisia muutospaineita. Uusliberalistinen koulutuspolitiikka on ollut suuntaamassa kuntien kasvatus- ja opetustointa. Kyseisen koulutuspolitiikan yhteiskunnalliset vaikutukset ovat nähtävissä tulevaisuudessa. Miten turvataan koulutuksellinen tasa-arvo, joka on ollut johtavana aatteena koulutusta järjestettäessä yhteiskunnassa? Suunnittelun ja päätöksenteon avulla voidaan vaikuttaa koulutuspalvelujen laatuun ja myös yleiseen arvostukseen, jotka ovat yhteydessä palvelujen tarvitsijoiden koettuihin ratkaisuihin. Ajankohtaisena haasteena on myös pohtia, miten perehdytetään kansalaiset mediaympäristön vaatimien koulutustavoitteiden saavuttamiseen.

Terveisin Veikko Vilmi

TAVOITTEENA OPPIVA YHTEISKUNTA

Yhteiskunta on kokenut monia vaiheita kehittäessään palvelujärjestelmiä. Taloudelliset resurssit ovat vaikuttaneet yhteiskuntapolitiikan toteuttamiseen, johon on osallistunut poliittinen päätöksenteko. Aikoinaan tarvittava jälleenrakennus vilkastutti asuinalueiden kulttuuri- ja sivistystoimintaa, johon kuului koulutusverkoston kehittäminen. Eritoten maaseudun kouluoloihin kiinnitettiin huomiota. Sivistystehtävää ohjasi koulutuksellisen tasa-arvon periaate, joka oli arvoperustana koulutusta linjattaessa. Se on suunnannut yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestämistä. Koulutustavoitteiden kannalta voidaan tarkastella niitä hyvinvointitekijöitä, jotka vaikuttavat koulutusyhteiskuntaan sosiaalistamiseen. Koulutuksen avulla on mahdollista suuntautua niin sanottua oppivaa yhteiskuntaa kohti. Tämä edellyttää syrjäytymisen ehkäisemistä, tiedon tason yleistä kohottamista, koulun ja työelämän lähentämistä sekä koulutus- ja aineellisten investointien tasa-arvoista kohtelua. Kokonaisvaltaista koulutusjärjestelmien arviointia olen tarkastellut koulutuspalvelujen priorisointitutkimukseni yhteydessä. Koulutuspalveluja koskevat tutkimukset ovat tarkastelleet melko usein koulutukseen pääsyä. Valikointiprosesseihin liittyvät kehittämistutkimukset muodostavat opiskelijavalintoihin liittyviä tutkimussyklejä, joihin olen kiinnittänyt huomiota tutkimuksissani. Perusteltua on kuvata tarkkaan käytettäviä valintamenettelyjä arvioitaessa valikoitumisprosessien laatua. Arvioinnit voivat esittää suurten hakijamäärien vuoksi tilastomatemaattisten ratkaisujen avulla tehtyjä johtopäätöksiä. Oppilaitosten vastuulla olevat koulutuspalvelut toimivat yhteiskunnan lainsäädäntöön perustuvien hallinnollisten ratkaisujen puitteissa. Yhteiskuntapolitiikka säätelee voimavarojen käyttöä. Opiskelijavalinnoissa on mahdollista kiinnittää huomiota pyrkijöiden tietoiseen valintapäätökseen, joka koskee kouluttautumista ja soveltuvuutta ammattitehtävään. Esimerkiksi opettajaksi kouluttautuminen on prosessi, joka on alkanut ennen varsinaista opettajankoulutusta. Siten on perusteltua, että opettajaksi valmistumista ja ammatissa kehittymistä tarkastellaan opiskelijoiden aikaisemmasta elämänhistoriasta lähtien. Erilaisten vaikutteiden saamisella on yksilöllistä merkitystä soveltuvuutta työelämän tehtäviin arvioitaessa. Opiskelijavalintojen kehittäminen vaatii yksilötason kokemusten ja tuntemusten seurantaa koulutukseen pyrittäessä ja valintamittareiden luotettavuuden arviointia. Muuten opiskelijavalinnat ovat ongelmallisia oikeudenmukaisuuden kannalta ja voivat vaikuttaa yksilötasolla syrjäyttäviin ratkaisuihin.

Terveisin Veikko Vilmi

AIKUISKOULUTUKSEN KEHITTÄMISTÄ TARVITAAN

Koulutusta kehitettäessä on kiinnitettävä huomiota perustellusti myös aikuiskoulutuksen koulutustavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen. Valintaprosessit ovat aikuiskoulutuksen alueella yhteydessä esimerkiksi opettajankoulutuksen opiskelijavalintoihin. Ne ovat tällä hetkellä ajankohtaisia ilmiöitä, joita koskettavat erilaiset muutokset. Opettajankoulutuksen vaiheista on valmistunut historiallisia selvityksiä. Koulutusta järjestettiin aikoinaan väliaikaisina koulutuspoliittisina ratkaisuina, joita lainsäädäntö velvoitti. Koulutuksen tarkoituksena oli tyydyttää vallitsevaa opettajatarvetta, jota esiintyi eri alueilla. Väliaikaiseksi tarkoitettu menettely on saanut myöhemmin pysyvän sijan koulutuspalvelujen tuottamisessa ja rahoittamisessa. Opiskelijavalintojen kohdalla on merkittävää saada palautetta yksilötason kokemuksista ja tuntemuksista arvioitaessa opiskelijavalintojen onnistuneisuutta. Opiskelijavalinnoissa hylätyksi tulleiden kokemukset antavat tietoa ja argumentointipohjaa koulutuspolitiikan arviointia varten. Tutkimusten mukaan useat pyrkijät ovat kokeneet jonkinlaista epäoikeudenmukaisuutta tapahtuneissa opiskelijavalinnoissa. Tutkimustulokset vaihtelevat sen mukaan, millaisia henkilöitä koulutukseen valikoitumattomat ovat. Hakijoiden mielipiteet kuvaavat henkilökohtaista motivaatiota tulla opettajaksi silloinkin, kun ei ole tullut valituksi koulutukseen. Koulutuksen valikointiin liittyviä tapahtumia, jotka koskettavat yksilöitä läheltä, on syytä tarkkailla ja pohtia seurausvaikutuksia. Niiden sisältämä tutkimustieto on perusteltua hyvinvoinnin kannalta arvioitaessa opettajankoulutuksen opiskelijavalintojen laatua ja kehittämistarvetta. Opiskelijat ovat ottaneet kiinnostuneena kantaa myös tekemissään julkilausumissa, joiden periaatteiden mukaan opiskelijavalintoja tulisi kehittää. Heidän mielestään pyrkijällä tulee olla mahdollisuus hakea useammalle kuin yhdelle opettajankoulutusalalle. Opiskelijavalintojen kehittely vaatii mielestäni edellä olevan pohdinnan lisäksi mittaamismenettelyjen metodologista arviointia ja tutkimustietoa, miten opiskelijavalintojen kriteerit mittaavat soveltuvuutta työelämään.

Terveisin Veikko Vilmi

JATKUVAAN KOULUTUKSEEN TARVETTA

Julkisuudessa esitettiin esimerkki aikuiskoulutuksen alalta, jossa saavutettiin ylemmän koulutustason tutkinto jatkokoulutuksen avulla. Koulutusta oli lähiopetuksena ja täydennyskursseina, joiden laajuudet yhteiskunta on määritellyt koulutustavoitteiden kannalta. Kun koulutus tapahtui työn ohella, se on vaatinut koulutukseen osallistujilta motivoituneisuutta, joka ilmeni myös haastatteluissa. Omakohtaisesti tunnen työn ohella tapahtuvan opiskelun erittäin läheisenä. Koulutusmotivaation kriteerejä, joita ovat minäsuuntautuneisuus, sosiaalinen suuntautuneisuus ja yhteiskunnallinen suuntautuneisuus, on mahdollista soveltaa puheena olevaan koulutustapahtumaan. Aikuiskoulutuksen suunnittelu on haasteellista, sillä koulutukseen osallistujilla voi olla hyvin erilainen tausta ja erityisosaaminen. Erityisosaamista on muun muassa aikaisemmin hankitut TVT-taidot, joiden merkitystä yhteiskunnassa ei voida sivuuttaa opetuksen pedagogisia soveltavia ratkaisuja tehtäessä. Aikuiskoulutuksen opetussisältöä ohjaa opetussuunnitelma, jonka kehittelyssä huomioidaan yhä enemmän koulutusta tarvitsevien kulttuuritausta. Koulutustavoitteiden saavuttamisessa joudutaan kiinnittämään huomiota niihin opetus- ja kasvatusmenetelmiin, jotka ovat sopivia aikuisille palvellen heidän yksilöllisiä koulutustarpeitaan. Yksilölliset koulutustavoitteet voivat poiketa toisistaan esimerkiksi yhteiskunnallisen kokemuksen määrästä johtuen, tai mikä on kunkin suhtautuminen suoritettaviin tehtäviin ja tavoiteltavaan oppimiseen. Edellä mainitut tekijät ovat yhteydessä yksilöllisiin asenteisiin. Koulutusta koskevat tavoitteenasettelut ovat arvoperustaista toimintaa, jota käytännössä pyritään toteuttamaan eri tavoin. Tutkimuksen avulla on mahdollista selvittää yksilön ja yhteiskunnan koulutustarpeiden tyydyttämistä. Tässä esimerkkitapauksessa koulutuksen suunnittelu lähtee yhteiskunnan koulutustarpeista. Yhteiskunnan arvioimat koulutustavoitteet eivät kuitenkaan toteudu ilman yksilötason motivoituneisuutta, sillä koulutukseen hakeutuminen on puheena olevassa tapauksessa vapaaehtoista. Koulutuksen pohtiminen on ajankohtaista, sillä lainsäädännöstä johtuvat tavoitteenasettelut ovat muutoksenalaisia. Muutokset koskettavat koulutusta yleensä ja valintaperusteita, jotka vaikuttavat yksilötason koulutusratkaisuihin. Harkitseeko koulutukseen motivoitunut aikuisopiskelija muita sivuavia ratkaisuja, jos ei tule kilpailun kautta valituksi? Koulutuksen tarkoituksena on luoda ajan tasalla oleva opiskeluympäristö, joka tukee mahdollisimman hyvin aikuisopiskelijoiden koulutustavoitteiden saavuttamista. Onnistunut koulutuksen suunnittelu ja toteutus lisäävät opiskelijoiden motivaatiota itsensä kehittämiseen, joka vaikuttaa yksilötasolla hyvinvointiin ja elämänlaatuun sekä koulutusyhteiskuntaan integroitumiseen.

Terveisin Veikko Vilmi

PALVELUJEN KEHITTÄMINEN VUOROVAIKUTUSTA

Palvelujen laatuun vaikuttavia tekijöitä on muun muassa johtaminen, jota on selvitetty monissa tutkimuksissa. Niiden johdosta on käynnistetty erilaisia toimenpiteitä, esimerkiksi opetus- ja kasvatusalan henkilöstön työolosuhteita kuvaava verkostohanke. Palvelujen johtamiseen kuuluvat läheisesti kehityskeskustelut, joiden tulisi olla toimivia johtamisvälineitä hyvinvoinnin kannalta. Kehityskeskustelujen aikana pohditaan valittuja kysymyksiä demokraattisesti. Hyvinvointitarpeiden toteutumista arvioitaessa tarkastellaan niitä tekijöitä, jotka näyttävät palvelujen kohdalla olevan kunnossa ja mitkä vaativat parantamista. Tilanteen kehittymistä on perusteltua seurata vuosittain, jolloin saadaan parempi kuva palvelujen kehittämistarpeesta. Seurattavia hyvinvointitekijöitä ovat muun muassa yleisjohtaminen, keskinäinen tuki ja tiedon kulku, tavoitteellisuus, ristiriitojen käsittely ja työilmapiiri sekä päätöksenteko ja kokouskäytännöt. Tietoa tarvitaan myös siitä, millaista on laadultaan yhteistoiminta ja kehittämisvalmiudet, työtilat ja -välineet, ammattitaidon ylläpito ja työssä jaksaminen. Luettelosta huomataan, että palvelujen laadun seikkaperäinen arviointi on monta ulottuvuutta sisältävä kokonaisuus. Tutkimusta voidaan kohdistaa kyseisiin hyvinvointitekijöihin, joita olen käsitellyt tutkimuksissani. Lähtökohtana on jokin vertailuvuosi, josta kirjataan palvelujen toiminnan kannalta myönteiset ja kielteiset asiat. Hyvinvointitavoitteena on esimerkiksi työpaikan ilmapiiriin vaikuttaminen. Toivotaan myös sitä, että henkilökunnan yhteistyö on vuorovaikutteista ja palvelujen tavoitteita tukevaa. Työviihtyvyyden kannalta on merkittävää, että työntekijä voi toteuttaa ammattitaitoaan työtehtävässään ja hyödyntää työpaikallaan niitä vahvuuksiaan, joita hän on saavuttanut. Tärkeää on myös todeta, miten työntekijän tiedot ja taidot pysyisivät mahdollisimman hyvin ajan tasalla. Tavoitteellisessa kehityskeskustelussa käsitellään myös vapaamuotoisia aiheita, joissa voi tulla esiin kehitettäviä asioita palvelujen laadun kannalta. Huolellisesti suunniteltujen ja tavoitteisiin pyrkivien kehityskeskustelujen avulla edistetään palvelujen laadunvarmistusta. Luottamusta ja oikeudenmukaisuutta herättävät ratkaisut koetaan läheisiksi ja arvokkaiksi.

Terveisin Veikko Vilmi

KOULUTUS ON VOIMAVARA

Koulutus on yhteiskunnassa hyvinvointitekijä. Se on aikansa tuote, jonka kehittäminen on tapahtunut vaiheittain. Koulutuksen uudistamista on puolestaan ohjannut tarvittava lainsäädäntö. Säädetyt lait sisältävät niitä koulutuksen suunnitteluperiaatteita, jotka tyydyttävät yhteiskunnan koulutustarpeita. Opetusta ja koulukasvatusta varten säädetyt lait kattavat yliopistoissa ja korkeakouluissa järjestettävän koulutuksen ohella opetusministeriön alaisen muun tarvittavan koulutuksen. Koululainuudistusten yhteydessä voidaan puhua kulttuurisista uudisteista, jotka sisältävät koululainsäädännön arvolähtökohtia. Koulutuksesta vastuussa olevat henkilöt joutuvat miettimään tarkoin lainsäädännön sisältämiä koulutuspoliittisia velvoitteita, miten ne toteutuisivat parhaiten käytännön tasolla. Koulutuspoliittisia hyvinvointimenettelyjä voidaan lähestyä koulutuksellisen tasa-arvon käsitteen pohjalta. Esimerkiksi koulutuksellista yhdenvertaisuutta arvioitaessa priorisointinäkökulma on yhteydessä opiskelijoiden koulutukseen valikoitumiseen, opinnoissa menestymiseen, työelämään sijoittumiseen ja työelämässä menestymiseen. Koulutuksen kehittämiseen on kiinnitetty huomiota myös mietinnöissä, joissa otetaan kantaa koulutettavien mahdollisuuteen integroitua järjestettyihin koulutuspalveluihin. Tavoitteen toteutuminen ei tulisi riippua varallisuudesta, asuinpaikasta eikä sukupuolesta. Koulutuspolitiikassa avainsana on muutos, jonka kanssa koulutoimen parissa työskentelevät vastuulliset tahot ovat tekemisissä. Toiminnassa tähdentyy vuorovaikutuksen merkitys. Koulutuksen laadun ymmärtämistä auttaa tutkimus, jonka avulla selvitetään hyvinvointitavoitteiden toteutumista. Koulutuksen avulla saavutettu ammatillinen osaaminen edistää myös yhteiskunnan kehittämistä. Hyvinvointitavoitteet yksilötasolla toteutuvat parhaiten, jos henkilöllä on mahdollisuus jatkuvaan koulutukseen, jota hän tarvitsee eri elämäntilanteissa. Elinikäisen koulutuksen periaatteen käsite on ollut usein esillä julkisuudessa.

Terveisin Veikko Vilmi

KOULUTUSTAVOITTEET YKSILÖLLISIÄ RATKAISUJA

Koulutustavoitteita tarkasteltaessa yksilölliset ratkaisut ovat merkittäviä. Tutkimusta voidaan kohdistaa muun muassa siihen, miten opiskelijat toteuttavat omia tulevaisuuteensa ulottuvia hyvinvointiasioita mahdollisimman hyvin. Julkisuudessa on ollut kiinnostava esimerkki, miten koulun päättöluokkalainen on vaikuttanut opiskelunsa kulkuun. Hän on tehostanut opiskeluansa niin paljon, että todistuksen keskiarvo on noussut edellisestä vuodesta jopa yli numeron verran. Todistuksen parantaminen on innostanut häntä jatkossa lukio-opintoihin. Miten asetettuihin koulutustavoitteisiin yleensä päästään, riippuu oppimisympäristöstä. Koulussa voidaan kiinnittää huomiota, että oppimisympäristö olisi mahdollisimman myönteinen oppimisen kannalta. Koulun oppimisympäristössä vaikuttavat oppimismenetelmät, jotka ovat nykyään yhä enemmän yhteydessä tieto- ja viestintäteknillisten sovellusten kanssa. Koulutustavoitteisiin pääsy riippuu opettajien tiedoista ja taidoista sekä asenteista. Opettajat ovat eräänlaisia arvovaikuttajia, mitä tekijää ei voine sivuuttaa nykyisessäkään muuttuvassa koulumaailmassa. Heidän myönteistä asennoitumistaan tarvitaan haasteellisten koulutustavoitteiden saavuttamisessa. Koululla on merkitystä niihin tekijöihin, jotka vaikuttavat, kuten mahdollisesti edellä mainitun oppilaankin tapauksessa, koulutustavoitteiden nostamiseen. Tavoitteiden saavuttamista edistää opettajien jatkokoulutus, jonka avulla saavutetaan niitä tietoja taitoja, joita uusimmat tieto- ja viestintätekniikat muun muassa pedagogisesti edellyttävät. Monipuoliset opetusmenetelmät tukevat yksilötasolla tapahtuvaa oppimisprosessia, jonka taustalla on opetussuunnitelma. Koulu on pyrkinyt olemaan vuorovaikutteisesti läheisessä yhteydessä yhteiskunnan kanssa, joka on huomannut tieto- ja viestintätekniikan hyödyn kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Yhteiskunta on kehittänyt koulutusta, johon on vaikuttanut tutkimukseni mukaan koulutuspolitiikan muuttuvat oletukset kansallisista koulutusarvostuksista ja koulutuspalvelujen priorisoinnista.

Terveisin Veikko Vilmi

KOULUTUKSEN AVULLA HYVINVOINTIA

Koulutusta koskeva kysymyksenasettelu on ollut usein tutkimukseni kohteena. Tutkimusta tehdessäni olen joutunut seuraamaan läheltä koulutuspalvelujen lainsäädäntöä ja siitä johtuvia muutoksia. Tutkimustulosteni avulla olen saanut vastauksia niihin hyvinvointikysymyksiin, joihin koulutuksen aseman pohdinta palvelurakenteen osana johtaa. Koulutusta voidaan arvioita tuloksellisuuden kannalta. Siinä yhteydessä mietitään esimerkiksi sitä, miten hyvin koulutuspalvelut edistävät yksilön henkistä kasvua ja miten lähennetään koulutuksen ja työelämän kohtaamista. Ajankohtaista on arvioida myös koulutuksen merkitystä syrjäytymistä ennalta estävässä mielessä. Käytäntöä palveleva tutkimus antaa tietoa muun muassa siitä, miten koulutusta voidaan kehittää oppilaitosten välisen yhteistyön avulla. Opiskelijavalintojen kehittämisessä tarvitaan niin sanottuja valintatutkimuksia. Toisen asteen koulutusta tarkasteltaessa ammattikoululaisilla tulisi olla tarvittaessa mahdollisuudet hyödyntää lukion opetussuunnitelman mukaisia opintoja ammattitutkinnossaan. Lukiolaiset voivat puolestaan tarvita ammatillisia perusopintoja tai vastaavia kursseja, joista on heille hyötyä esimerkiksi tekniikan alan opinnoissa. Koulutustavoitteet esitetään oppilaitoksen opetussuunnitelmassa, jonka laatua ja ajan tasalla pysymistä on jatkuvasti seurattava. Tuloksellisuuden käsite, jota käytetään liikkeenjohdollisessa tulosjohtamisessa, on nykyään myös julkisen sektorin palvelujen onnistuneisuutta mittaava hyvinvointitekijä. Koulutuksen arviointiin liittyy myös toiminnan vaikuttavuuden käsite, joka ilmaisee saavutettujen ja suunniteltujen tavoitteiden suhdetta.

Terveisin Veikko Vilmi

OPPILAITOSTEN SAAVUTUKSIA VERRATAAN

Oppilaitosten arvostamiseen liittyvät keskustelut ovat olleet esillä julkisuudessa. On pohdittu, millaiset asiat ovat arvossa ja millaisia asioita mitataan. Arvostaminen on koskettanut muun muassa oppilaitosten menestymistä ylioppilaskirjoituksissa. Viestimien välityksellä on saanut tietoa, mitkä lukiot ovat parhaita kyseisen tekijän suhteen. Lukioita on verrattu ylioppilaskirjoitusten puoltoäänien keskiarvojen perusteella, mitä arviointitapaa voidaan tarkastella kriittisesti. Johtopäätöksiä tehtäessä on pohdittava, mitkä taustatekijät ovat olleet vaikuttamassa koulujen eroihin. Lukio-opiskelijat ovat valikoituneet lukioihin peruskoulun päättötodistusten avulla. Kyseinen tekijä on otettava perustellusti huomioon koulujen menestymistä arvioitaessa. Peruskoulun oppilaiden päättötodistusten arvosanojen taso on pyrkinyt kohoamaan. Opetussuunnitelman tavoitearvioinnissa arvosanojen on tarkoituskin kohota kuvaten asetettuihin koulutustavoitteisiin pääsyä. Koulun yleiset viihtyvyystekijät ja tukipalvelut voivat myös olla edistämässä koulun oppimistuloksia ja saavutuksia. Oppilaanohjauksen ja terveydenhuollon laatu ovat myös niitä hyvinvointitekijöitä, jotka on otettava huomioon oppilaitosten vertailussa. Miten koulu on ollut edistämässä oppilaan tasapainoista kasvamista ja oppimista ja ollut tukemassa minäkuvan ja itsetunnon kehittymistä? Oppilaat ovat saaneet myös perustietojen, taitojen ja käyttäytymistapojen opetusta, jota tarvitaan yhteiskunnassa selviytymisessä. Koulujen eroja tutkittaessa käytettävät muuttujat on vakioitava mahdollisimman hyvän ja luotettavan kokonaisarvioinnin saamiseksi. Tutkimusta voidaan havainnollistaa opiskelijoiden yleistä suoritustasoa kuvaavien profiilipistemäärien avulla.

Terveisin Veikko Vilmi

KOULUJEN PÄÄTTYESSÄ

Oppilaitoksissa on ollut juhlapäivä ja pidetty puheita. Lisäksi on ollut kiinnostavaa lukea viestimien välityksellä, mitkä ovat parhaiten menestyneitä lukioita maassamme. Johtopäätöksiä tehtäessä on pohdittava huolella, mitkä taustatekijät ovat vaikuttaneet paremmuuteen. Tässä esitetään muitakin asioita, jotka ovat perusteltuja hyvinvoinnin kannalta. Puheessa voidaan esimerkiksi todeta, että oppilaat ovat käyneet monia kehitysvaiheita läpi. Niiden aikana on tarvittu koulun ja kodin hyvää yhteistyötä. Toiminnassa on kiinnitetty huomiota, että yhdessä edistetään oppilaan tasapainoista kasvamista ja oppimista. On etsitty ratkaisuja, miten kyetään parhaiten tukemaan myönteisen minäkuvan ja itsetunnon kehittymistä. Oppilaat ovat suunnitelleet koulun jälkeen jatkavansa opintojaan muun muassa toisen asteen oppilaitoksessa. Miten selviydyn uudessa ympäristössä ja tulevista haasteista? Ratkaisun löytämistä auttaa sopeutumiskyky. Oppilaille on pyritty opettamaan yhteiskunnassa tarvittavia perustietoja, taitoja ja käyttäytymistapoja, jotka ovat hyödyllisiä eri tilanteissa. Koulussa on opittu ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja kantamaan vastuuta yhteisöstä. Aikaisemmin nuoret seurasivat usein vanhempiaan ammatin valinnassa. Nykyään on enemmän mahdollisuuksia valita, mutta joudutaan kilpailemaan opiskelupaikoista ja työpaikoista. Ihmisen arvo ei riipu saadusta tehtävästä, vaan siitä, millaisia ihmisiä ollaan. Voidaan myös pohtia, millaisia asioita pidetään arvossa ja millaisten asioiden puolesta toimitaan. Jokaisella ihmisellä on omat tavoitteensa ja pyrkimys kehittyä vastuulliseksi kansalaiseksi. Hänen on pystyttävä tekemään sopimuksia ja luopumaan kenties omista toiveistaan tai siirtämään niitä tuonnemmaksi. Sopeutuminen ei merkitse kuitenkaan luopumista itselle tärkeistä arvoista, päämäärän asetteluista ja persoonallisista piirteistä.

Terveisin Veikko Vilmi

OPISKELIJOIDEN VALMISTUMISEN AIKAAN

Koulutuspolitiikassa kiinnitetään huomiota koulutuksen muuttuviin tarpeisiin yhteiskunnassa. Elinkeinoelämässä tapahtunut kehitys on lisännyt muun muassa oppilaanohjauksen ja ammatinvalinnan haasteita. Kouluopetuksessa on tiedostettava tekijöitä, jotka liittyvät ohjattavien sosiaaliseen kasvuympäristöön. Kodin ja koulun yhteistyö, johon kuuluu henkilökohtainen tapaaminen, on merkittävä koulutustavoitteiden saavuttamisen kannalta. Kasvatus- ja opetustapahtumassa on arvioitava koulutuspalvelujen laadullisia vaikutuksia. Tavoitteena on kasvatusta ja opetusta tarvitsevan sosiaalistaminen koulutusyhteiskuntaan. Sosiaalisessa vuorovaikutustilanteessa ohjaustoiminnasta vastaavat henkilöt vaikuttavat ohjattavien arvojen sisäistämiseen. Sosiaaliset vuorovaikutussuhteet ovat yhteydessä kulttuuritekijöihin. Oppilaanohjaajien toiminta sisältää erikoisvaatimuksia, jotka on hallittava yhteiskunnan muuttuvissakin tilanteissa. Ohjaustehtävään valmistutaan kouluttautumalla. Oppilaanohjaajien tehtäviin kuuluu seurata ohjattavien menestymistä koulussa. Arvosanojen antamisessa kiinnitetään huomiota, missä määrin kukin oppiaine edellyttää valtakunnallista yhtenäisyyttä tavoitteissa ja tulosarvioinnissa. Ajankohtaista on ollut jälleen keskustella ylioppilaskirjoitusten arvioinnin perusteista. On esitetty jopa kysymys, onko tarpeen käyttää Gaussin käyrää oppilaiden osaamista arvioitaessa. Arvioinnin kehittäminen on opetussuunnitelman kehittämisen osatehtävä. Arvosanat vaikuttavat jatko-opintoihin pääsyyn. Arvosanoja koskevat tutkimustulokset osoittavat kouluarvostelun kehittämistarpeita. Tutkimusteni mukaan esimerkiksi peruskoulun päättöluokkalaisten arvosanojen taso on eräiltä osin pyrkinyt kohoamaan. Arviointi sisältää kielteistä arvovarausta, jota ei tule sekoittaa koulun opetussuunnitelman mukaiseen tavoitearviointiin. Siinä yhteydessä arvosanojen on tarkoituskin kohota ilmentäen asetettuihin koulutustavoitteisiin pääsyä. Tutkimuksissani olen tarkastellut myös opiskelijan yleistä suoritustasoa profiilipistemäärien avulla.

Terveisin Veikko Vilmi

VALINTAPROSESSEJA ON ARVIOITAVA

Opiskelijavalinnat ovat ajankohtaisia. Niitä voidaan tarkastella esimerkiksi siltä kannalta, miten todistuksen arvosanat vastaavat tulevan jatkokoulutuksen tarpeita. Olen tutkinut lainsäädäntöön perustuvien hallinnollisten periaatteiden mukaisten valintakriteerien ja jatkokoulutuksessa saatujen arvosanojen yhteyttä. Tutkimukseni on selvittänyt muun muassa matematiikan ennustearvoa jatko-opinnoissa. Julkisuudessa on esitetty huolta matematiikan osaamisesta, joka on opetuksellinen haaste pyrittäessä mahdollisimman hyviin oppimistuloksiin. Arvioitavat valintaprosessit koskettavat myös opettajankoulutusta. Opiskelijavalintoja tarkasteltaessa on tärkeää saada yksilötason kokemuksista ja tuntemuksista palautetta arvioitaessa opiskelijavalintojen toteutumista ja onnistuneisuutta. Opiskelijavalinnoissa hylätyksi tulleiden kokemukset antavat argumentointipohjaa koulutuspolitiikan arviointiin. Monet pyrkijät ovat kokeneet jonkinlaista epäoikeudenmukaisuutta opiskelijavalinnoissa. Tutkimustulokset vaihtelevat sen mukaan, mitä persoonallisuustyyppiä koulutukseen valikoitumattomat edustavat. Opettajiksi valmistuvat ovat ottaneet mielellään kantaa opiskelijavalintojen yleisiin periaatteisiin. Opettajakoulutuksen eri alojen tulee olla hakujärjestelmässä erikseen, että on mahdollista hakea useammalle kuin yhdelle koulutusalalle. Tämän ymmärtää hyvin, sillä opettajankoulutukseen on vaikea päästä. Kaksivaiheinen opiskelijavalinta on lähtökohta kehitettäessä opiskelijavalintoja myös tulevaisuuden tarpeita varten. Opiskelijavalintojen kehittely vaatii mittaamismenettelyjen metodologista arviointia. Tarvitaan myös tietoa opiskelijavalintojen työelämään soveltuvuuden mittaamisesta.

Terveisin Veikko Vilmi

HALLINTO ON LUOTTAMUSTA

Yhteiskunnan toiminnassa on merkittävää demokraattinen päätöksenteko. Päätöksenteosta saatava kuva välittyy viestintävälineiden avulla. Minkälaisen kuvan kansalaiset saavat, vaatii asianomaisten tahojen paneutumista tilanteeseen. Jos näin ei tapahdu, voidaan joutua selvittämään myöhemmin tehtyjen ratkaisujen seurauksia. Lainsäädännössä säädetään lakeja, jotka ovat tavoitteiltaan yksiselitteisiä. Niitä ei liene tarkoitettu sellaisiksi, että jokainen voi henkilökohtaisesti tulkita niitä, miten itse haluaa. Mikäli näin on asianlaita, voidaan todeta, että lainvalmistelua ei ole tehty huolella. Huolellisen lainvalmistelun avulla varmistetaan kansalaisten hallintoon luottamisen toteutuminen. Viime aikoina on julkisuudessa noussut esiin asioita, jotka ovat saaneet kritiikkiä. Mikä on demokraattisen päätöksenteon varsinainen tehtävä, lienee lainvalmistelun puutteellisuuden vuoksi joutunut jossain määrin sivuraiteelle. Mitkä ovat todella ne konkreettiset asiat ja arvostukset, joista yhteiskunnassa halutaan päättää sosiaalisten vaatimusten ja paineiden alaisina? Käytännön päätöksenteon avulla on tarkoitus vaikuttaa ihmisten hyvään. Tavoitteena on lisäksi inhimillisesti arvokkaiden kokemusten tuottaminen. Yksilön ja yhteisön tavoitteena on myös toteuttaa luotettavuutta ja oikeudenmukaisuutta. Perusteltua on kysyä, miten yhteneviä ovat eri väestöryhmien käsitykset päätöksenteon toimivuudesta yleensä ja onko sen suhteen olemassa polarisoitumiskehitystä.

Terveisin Veikko Vilmi

PALVELUJEN JÄRJESTÄMISTÄ ARVIOITAVA

Yhteiskunnassa käydään keskustelua palvelujen turvaamisesta eri väestöryhmille. Pohditaan muun muassa sitä, miten suuren osan julkinen sektori eli valtio ja kunnat rahoittaisivat sosiaali- ja terveyspalveluja ja koulutuspalveluja. Luotettavaa tietoa tarvitaan kehitettäessä kuntien rakenneuudistuksia ja palvelujärjestelmiä, joihin monet tahot ovat viime aikoina ottaneet kantaa. Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yhteydessä kuntalain velvoitteisiin ja priorisointikysymysten ratkaisuihin. Taloudelliset seikat näyttävät luovan reunaehtoja eri palvelujen toimintojen laadulliseen ja määrälliseen toteutumiseen. Suunniteltujen ja päätettyjen ratkaisujen seurausvaikutuksia voidaan arvioida tutkimuspalautteiden ja havaintoihin perustuvan tiedon avulla. Palvelujen laatua arvioitaessa tulee käyttää sellaisia menettelytapoja, joiden avulla voidaan vertailla suunniteltuja ja toteutuneita tavoitteita keskenään. Opintojen rahoittamisesta on myös esitetty näkemyksiä. Pitäisikö opiskelijoiden ottaa enemmän lainaa vai miten rahoituksen tulisi järjestyä käytännössä opintotavoitteisiin pyrittäessä? Opintososiaalisten kysymysten ohella koulutuspalvelujen laatua yleensä on myös mietittävä onnistuneiden ratkaisujen löytämiseksi.

Terveisin Veikko Vilmi

KANSAINVÄLISENÄ PERHEIDEN PÄIVÄNÄ

Kansainvälisenä perheiden päivänä kiinnitetään huomiota harjoitettuun perhepolitiikkaan: yhteiskunnan suunnittelulla ja päätöksenteolla on oleellinen merkitys lasten ja nuorten kehitysprosessiin. Tutkimuksissani olen syventynyt erilaisten palvelujen tuottamisen ja rahoittamisen malleihin, jotka kuvaavat perheiden tilannetta. Mallit osoittavat arvolähtökohtien ja priorisoinnin merkitystä hyvinvoinnin rakentumisessa. Perheiden hyvinvoinnin kehittyminen on riippuvaista palvelujen järjestelyistä. Kasvatuksen tuloksia voidaan arvioida varhaiskasvatuksesta lähtien. Kodin turvallinen, tasapainoinen ja kannustava ilmapiiri tukee lasta myöhemmin koulutyössä. Jos kasvatustavoitteena on itsenäistää lapset varhain, menettely voi lisätä turvattomuutta. Vanhempien tulisikin varata riittävästi aikaa lapsen kasvulle. Tutkimukset osoittavat lisäksi äidin ja isän suurta merkitystä lasten koulunkäynnin tukena ja turvana. Kyseinen kasvatustieto antanee pohdinnan aihetta syrjäytymistä koskevaan keskusteluun maassamme.
Tavoitteena yhteiskunnassa lienee luoda sellainen järjestelmä ja elinolot, että kansalaisilla olisi mahdollisimman hyvät edellytykset tyydyttää fysiologisia ja turvallisuuden tarpeitaan. Niiden ohella ovat myös yhteenkuuluvuuden ja rakkauden sekä itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen merkittävää hyvinvoinnin kannalta. Kehitys on jossain määrin huonontunut, sillä lapset ja nuoret joutuvat elämään melko usein sellaisissa kasvuympäristöissä, jotka eivät ole aina myönteisiä kasvun kannalta.

Terveisin Veikko Vilmi

VIESTINNÄN MERKITYS ENNEN JA NYT

Historiassa on vaikuttanut merkittävästi muun muassa J. V. Snellman, jonka merkkipäivää vietetään toukokuussa. Hän on vaikuttanut yhteiskunnalliseen ajatteluun, jonka merkitystä on pohdittu monessa yhteydessä, esimerkiksi hänen syntymänsä 200-vuotisjuhlavuonna. Snellmania koskevat asiat ovat tulleet itselleni läheiseksi toimiessani Kuopion Snellman-instituuttiin liittyvässä päätöksenteossa. Puheena oleva merkkihenkilö halusi kehittää jatkuvasti itseään lähtiessään muun muassa aikoinaan opiskelemaan Keski-Eurooppaan. Hän on esimerkki aikuisopiskelijasta, joka on ymmärtänyt kansainvälisyyden merkityksen arvon. Snellman on ymmärtänyt myös suomen kielen käyttöarvon opetuksen välineenä ja kirjallisuudessa. Hänen mielestään yhteiskunta ja talouselämä tarvitsevat myös hyvinvoinnin kehittämisen kannalta oman rahan. Ajatuksiaan kansalaisten tietoon Snellman pyrki tuomaan esille julkaisemissaan sanomalehdissä. Asiasisältöjä hän julkaisi sekä suomen että ruotsin kielellä tarkoituksenmukaisella tavalla lukijoita ajatellen. Sanomalehtien avulla oli tarkoitus lisätä kansalaisten tarvitsemia tietoja ja taitoja. Kielikysymykset ja koululaitosta koskevat asiat olivat myös esillä. Sanomalehdissä esitetyt asiat eivät olleet aina kaikkien mieleen, kuten eivät ole nytkään. Snellman käytti omana aikanaan tärkeänä viestintäkanavanaan sanomalehteä, mikä menettely on säilyttänyt asemansa, vaikka jossain vaiheessa arvioitiin kehityksen menevän toiseenkin suuntaan. Snellmanin syntymän 200-vuotisjuhlavuonna pari vuotta sitten julkaistiin suomen kielellä Snellmanin kirjoittama laaja kirjoitustuotanto. Onnistuin saamaan kyseisen kiinnostavan tuotannon itselleni perehtymistä ja tarkempaa tutkimista varten. Miten tehokkaasti tuottelias Snellman olisikaan vaikuttanut aikanaan yhteiskuntaan, jos hänellä olisi ollut käytettävissään tämänhetkiset yleisessä käytössä olevat TVT-viestintävälineet? Miten monta yhteiskunnan kehittämiseen liittyvää blogia hän olisi ehtinyt kirjoittaa verkkoon, voidaan vain arvailla.

Terveisin Veikko Vilmi

TARVITTAVAA PALAUTETTA VIESTINNÄN AVULLA

Yhteiskunnassa arvioidaan hyvinvointitavoitteiden toteutumista muun muassa toimintakyselyjen avulla. Arvioinnit ovat kohdistuneet esimerkiksi työpaikoilla ja kouluissa vallitsevan työilmapiirin kartoittamiseen kehitettäessä työyhteisöjä parempaan suuntaan. Tutkimuksen kohteena olevat henkilöt ottavat kantaa kyselyissä omakohtaisesti kokemaansa palvelujen laatuun. Erikoista puheena olevien toimintakyselyjen kohdalla on se, että niissä voidaan käyttää nykytekniikkaan perustuvaa TVT-vastaustekniikkaa hyväksi. Kun valitaan kysyttyjä asioita, on mietittävä tarkoin tutkimukseen perustuen, mitkä muuttujat kuvaavat toiminnan kannalta keskeisimpiä hyvinvointitekijöitä. Arviointeja tehtäessä on tärkeää myös vertailla eri palvelusektoreilla työskentelevien henkilöiden kokemaa ja vallitsevaa hyvinvoinnin tilannetta. Kiinnostavaa on ollut seurata tutkijana, miten suunnittelu ja päätöksenteko ovat käyttäneet yleensä hyväksi kyselyjen avulla saatuja tutkimustuloksia vaikuttaessaan mahdolliseen palvelujen kehittämistarpeeseen. Palvelujen suunnittelu ja päätöksenteko joutuvat pohtimaan myös tulevaisuuteen ulottuvia seurauksia ratkaisuja tehdessään. Siinä yhteydessä on mietittävä mahdollisimman hyviä määritelmiä ja vastauksia, mitä palvelujen laatu todella on ja mitkä ovat suunnittelun ja päätöksenteon seurausvaikutukset pitkällä tähtäyksellä arvioiden. Kun yhteiskunnan viestintäkulttuurin kehitys näyttää menevän yhä enemmän siihen suuntaan, että TVT-viestintätekniikan sovellukset ja käyttö lisääntyvät tulevaisuudessa, se edellyttää muun muassa aikuisväestön viestintätaitojen lisäämistä. Päätöksentekijöiden vastuulla on koulutusresurssien lisääminen ja koulutuksen järjestäminen.

Terveisin Veikko Vilmi

LUKUTAIDON LAAJENTAMISTA TARVITAAN

Julkisuudessa on ollut esillä monessa yhteydessä, että maamme on sijoittunut kansainvälisissä koulututkimuksissa kärkisijoille. Tähän on ollut vaikuttamassa opetus- ja kasvatustoiminta, jota on ohjannut opetussuunnitelma. Koulutusjärjestelyt ovat olleet lainsäädännön edellyttäminä sen suuntaisia, että koko ikäluokkaa opetetaan hyvin opetussuunnitelman sisältöjen mukaisesti. Opetustavoitteena on ollut hyvän luku- ja kirjoitustaidon saavuttaminen. Tässä koulutustavoitteessa on onnistuttu maassamme muihin maihin verrattuna erittäin hyvin. Perustellusti voidaan kysyä, millaista olisi kulttuurin tuotosten eli kirjallisuuden hyödyntäminen, jos ei olisi lukutaitoa. Kirjoitustaito on myös välttämätön kulttuuritarpeiden tyydyttämisen kannalta. Voimme vain kuvitella, miten tulisimme toimeen ilman luku- ja kirjoitustaitoa. Miten saisimme tarvittavaa tietoa yhteiskunnassa selviytymisen kannalta ja miten hoitaisimme yhteisiä asioita, ovat kysymyksiä joiden eteen joutuisimme. Yhteiskunnan järjestämät koulutuspalvelut ovat mahdollistaneet sen, että olemme saavuttaneet yleisesti ottaen hyvän luku- ja kirjoitustaidon sekä muitakin tarvittavia tietoja ja taitoja. Meidän on kuitenkin mietittävä, onko meillä tarpeeksi hyvä taito käyttää hyväksi verkon runsasta tieto- ja viestintätekniikan avulla tuotettua materiaalia. Tässä yhteydessä joudutaan tarkastelemaan, miten tekijänoikeuskysymykset otetaan huomioon. Verkkomateriaalia koskevan lukutaidon kysymys on kuitenkin vähäinen, jos vertaa sitä niihin maihin, joissa saattaa olla huomattava osa aikuisväestöstäkin luku- ja kirjoitustaidottomia.

Terveisin Veikko Vilmi

OPETUKSEEN VAIKUTTAMISEN KEINOJA

Tehdessäni palvelututkimuksia olen pohtinut niiden kohdalla tieto- ja viestintätekniikan käyttöä koulun opetusta tehostamassa. Koulun opetusjärjestelyjä suunniteltaessa pyritään saamaan aikaan mahdollisimman motivoiva ja häiriötön opiskeluympäristö. Sen toteutumisessa on ollut vaikeuksia. Osa työrauhahäiriöitä aiheuttavista tekijöistä on yhteydessä yhteiskunnan eri elämänalueilla ja koululaitoksessa tapahtuneisiin muutoksiin ja valittuihin ratkaisuihin. Osa selittyy yksittäisessä oppilaitoksessa vallitsevien yleisten taustatekijöiden pohjalta. Viimeksi mainittuihin voidaan vaikuttaa koulun omin voimavaroin ja keinoin. Koulujen työrauhaan saattaa vaikuttaa kodin ja koulun kasvatuksen tavoitteissa ja käytettävissä menettelytavoissa ilmenevä toiminnan selkiintymättömyys. Kun koulussa on käytettävissä hyvin suunniteltu tieto- ja viestintätekniikka, sen avulla on mahdollista osin helpottaa ongelmaista opetustilannetta. Yleisenä havaintona voidaan todeta, että koulussa oppilaat työskentelevät melko motivoituneesti tietokoneiden ääressä. He pyrkivät kuitenkin herkästi menemään myös niin sanotuille kielletyille sivuille, johon menettelyyn on löydettävä sopivia ratkaisuja. Tieto- ja viestintätekniikan parissa työskentelevillä aktiiveilla henkilöillä on tähän ongelmaan hyväksi havaittuja käytännön menettelyjä. Koulun työrauha on suhteellinen käsite. Se vaihtelee opetusaineesta ja -tilanteesta toiseen siirryttäessä.

Terveisin Veikko Vilmi

KASVATUKSEN TUKEMISEN LÄHTÖKOHTIA

Kasvatuksen ja opetuksen kysymysten tarkastelu ja ratkaisut liittyvät läheisesti arvolähtökohtiin. Niihin kuuluvat esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan laitehankinnat, jotka ovat riippuvaisia rahoituksesta. Mitä koulutusta tarvitaan, on myös mietinnän kohteena. Suunnittelun ja päätöksenteon tärkeänä perustana on niin sanotun demokraattisen kulttuurin sisäistäminen. Kysymys ei ole pelkästään muodollisen järjestelmän luomisesta, vaan todelliselta arvopohjalta lähtevien ratkaisujen tekemisestä. Suunnittelun ja päätöksenteon menettelyt vaikuttavat koulun oppilaiden kehitysprosessiin, joka on yhteydessä tarjolla olevan tieto- ja viestintätekniikan opetuksen kanssa. Hyvinvoinnin kehittyminen on riippuvaista koulutuspalvelujen järjestelyistä. Varhaiskasvatustasolla pohditaan myös, millaista kasvatusta ja opetusta päiväkodeissa tulisi eri perhetaustaltaan oleville lapsille tarjota. Tulisiko hankkia tietokoneita päiväkoteihinkin, on varmaan monessa päiväkodissa ajateltavana. Monissa kodeissa alle kouluikäiset lapset askartelevat tietokoneiden parissa melko itsenäisesti. Kyseisen tilanteen ei kuitenkaan saisi lisätä perheiden paineita hankkia tietokoneita. Perheissä toteutuu monella tapaa kasvatustehtävän suorittaminen. Perheen itsenäisen päätöksenteon ja lasten kasvatustehtävän suorittamista ohjannee periaate, jonka mukaan huolehditaan lapsen perustarpeista ja yhteisyyden tarpeiden tyydyttämisestä sekä kasvun turvaamisesta.

Terveisin Veikko Vilmi

KOULUTUSSUUNNITTELU HYVINVOINTITEKIJÄ

Koulutusta koskevat ratkaisut johdattavat priorisointikysymysten pohdintoihin. Koulutuksen laadun arvioimisessa voidaan tehdä vertailuja suunniteltuihin ja päätettyihin tavoitteisiin sekä aikaisempiin vertailuvuosiin. Siinä yhteydessä tarkastellaan esimerkiksi käytettävän rahoituksen määrää koulutusta järjestettäessä. Miten paljon taloudellisia resursseja käytetään muun muassa tieto- ja viestintätekniikan kehittämiseen, on eräs ajankohtainen koulutuksen kehittämisen alue. Koulutuksen järjestäjien kohdalla on arvioitava, miten taloudelliset seikat ovat rajoittamassa niiden toimintojen laadullisia ja määrällisiä tavoitteita. Hyvinvointivaikutuksia voidaan arvioida havaintoihin perustuvan tiedon avulla. Esimerkiksi kunnat ovat kooltaan ja asukasmäärältään hyvin erilaisia, joten taustatekijöiden selvittäminen on tarpeen. Vastuullisten tahojen on mahdollista toimia yhdessä vaikuttamassa koulutusratkaisuihin. Silloin he kiinnittänevät huomiota muun muassa tieto- ja viestintätekniikan ajan tasalla pysymiseen ja kehittämiseen, jolla toiminnalla on merkitystä tulevaisuuden yhteiskunnassa. Minkä arvojen avulla keskeisten tahojen on tarkoitus kehittää yhteiskuntaa? Vastauksen saamisella on merkitystä kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Tehtyjen selvitysten mukaan tarvitaan tietoa, mitä arvoja suunnittelu ja päätöksenteko todella edustavat.

Terveisin Veikko Vilmi

OPETTAMINEN KOULUTUSKYSYMYS

Koulutuksen järjestymistä on pohdittu monella tapaa. Sitä voidaan tarkastella esimerkiksi, miten opetussuunnitelman mukainen yhteisen koulun periaate toteutuu. Tavoitteen saavuttamista auttaa, jos opetusalueella toimii riittävästi tarvittavan koulutuksen saaneita opettajia. Opetusta arvioitaessa voidaan tähdentää, että opettajilla on valmiudet yleisopetuksen tehtäviä varten ja taito ohjata myös erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Opettajankoulutuksessa opetus- ja kasvatustarjonta sisältää edelliseen liittyen muun muassa käytännön valmiuksien saamista koulutyötä varten. Millaista koulutusta opiskelijat saavat ajankohtaisessa tieto- ja viestintätekniikassa? Kenttätyössä ammattitaito näkyy siinä, miten opettaja osaa soveltaa erilaisia kasvatus- ja opetustapahtuman toimintoja. Opetusratkaisuja tehdessään hänen on tunnettava kokonaistavoitteet, etäistavoitteet, välitavoitteet ja lähitavoitteet. Kasvatus- ja opetustapahtumaa arvioitaessa joudutaan pohtimaan kasvatusärsykkeitä ja kasvatusreaktioita, oppilaan kohdalla yksilöllisiä ominaisuuksia ja vuorovaikutustekijöitä. Tavoitteisiin pyrkivä työ vaatii tietoja myös koulun ulkopuolelta, esimerkiksi kodin ja koulun yhteistyön avulla saatuna. Opetuksen ja kasvatuksen tarkoituksena on saada aikaan myönteinen oppimisprosessi.

Terveisin Veikko Vilmi

OPPIMISTAVOITTEET KOULUTUKSEN LÄHTÖKOHTA

Oppimistavoitteita arvioitaessa opettajuuden käsite on merkittävä. Arviointia voidaan silloin kohdistaa esimerkiksi siihen, miten opettajat toteuttavat parhaiten rooliinsa kuuluvia tekijöitä mahdollisimman hyvin. Suotuisassa oppimisympäristössä hyväksi havaitut perinteiset oppimismenetelmät ovat läheisessä kosketuksessa uudempien tieto- ja viestintäteknillisten sovellusten kanssa. Opettajuus muodostuu niistä hyvinvointitekijöistä, jotka kuvaavat muun muassa oppimisen ja kasvun ohjaamista ja arvovaikuttamista. Asiantuntijuutta tarvitaan erityisesti tieto- ja viestintätekniikan koulutustavoitteiden saavuttamisessa. Näiden koulutustavoitteiden saavuttamiseksi on pyrittävä saamaan lisäkoulutusta. Esimerkiksi tarvittavassa ammatillisessa jatkokoulutuksessa opettajien oppimistavoitteet ovat moninaisia, kun pohditaan tarkemmin, mitä tietämystä uusimmat julkisuudessa esitetyt tieto- ja viestintätekniikat vaativat. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota siihen, miten oppimisympäristö vaikuttaa oppimisen kehittymiseen. Koulun tasolla käytössä olevat vaihtelevat opetusmenetelmät tukevat oppimisprosessia, jota opettajat suunnittelevat ja toteuttavat opetussuunnitelmien johdattelemina. Opettajien tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä lisäävässä koulutuksessa voidaan pohtia sitä, miten esimerkiksi oppimisaihioita käytettäisiin hyväksi vuorovaikutteisessa oppimisprosessissa. Koulutuksessa joudutaan tarkastelemaan myös valmistuneiden oppimisaihioiden esittämistapaa ja tallentamista.

Terveisin Veikko Vilmi

OPPIMISPROSESSIN RAKENTUMINEN

Tieto-ja viestintätekniikan kurssi on päätöksessään. Kurssilla kiinnitettiin huomiota muun muassa oppimisaihioiden pedagogiikkaan, jota tarvitaan oppimisprosessin suunnittelussa. Kurssin keskeinen sisältö eli pedagoginen puoli tuli esiin koulutuksen eri vaiheissa, ensimmäisestä lähikoulutuksesta lähtien. Pedagogista tavoitetta ei varmaan aina kyllin hyvin oteta huomioon. Kurssin aikana käydyt opetuskeskustelut ja etätehtävät tukivat oppimisprosessia. Kurssilla esitettiin verkkoympäristön työvälineitä, joita voidaan käyttää projektityön tekemisessä ja koulutustavoitteiden saavuttamisessa. Projektityön tekemistä auttoi ohjanta, varsinkin kurssin loppuvaiheessa, jolloin sen merkitys korostui. TVT-projektityöni käsittelee oppilaanohjausta, johon koulun tasolla joudutaan paneutumaan oppilaanohjauksen koulutustavoitteisiin pyrittäessä. Kyseinen ohjantatehtävä on haasteellinen ohjattavien suuren määrän vuoksi. Oppilaanohjauksessa kiinnitetään huomiota terveydellisiin tekijöihin, joita ei voida sivuuttaa ammatinvalinnan ratkaisuja tehtäessä. Ammatinvalintakysymyksiä pohdittaessa käytetään hyväksi mahdollisia tutkimustuloksia. Kurssin opetustapahtumat veivät eteenpäin suunnittelemaani TVT-työtä. Yleinen havaintoni oli myös se, että kurssilaiset olivat kiinnostuneita oppilaanohjaukseen liittyvistä asioista, jotka ovat heitäkin pedagogeina ymmärrettävästi askarruttaneet. Opetuskeskustelut olivat vuorovaikutustilanteita. Niissä kurssilaiset olivat toistensa kouluttajia. Aikuiskoulutuksessa näin tapahtuukin. Kurssilaiset olivat kiinnostuneita myös toistensa oppimisprosessin suunnittelusta ja oppimisaihioiden tuottamisesta verkkoon.

Terveisin Veikko Vilmi

OPPILAANOHJAUS HAASTEELLINEN TAPAHTUMA

Koulutusta tarkasteltaessa pohditaan koulutuksen merkitystä hyvinvoinnin kannalta. Jos väestöllä on mahdollisuus ottaa kantaa saamiensa koulutuspalvelujen määrään ja laatuun, arvioinnit kuvaavat kansalaiskeskeistä osallistuvan suunnittelun näkökulmaa yhteiskuntapolitiikan toteuttamiseksi. Yhteiskuntapolitiikan avulla vaikutetaan siihen, missä määrin yhteiskunnan tuottamat ja rahoittamat koulutuspalvelut tyydyttävät yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen koulutustarpeita. Tavoitteena ovat oikeudenmukaiset ja syrjäytymistä estävät koulutuspolitiikkaan perustuvat hallinnolliset ratkaisut. Koulutuspolitiikan arviointikriteerit kiinnittävät huomiota koulutuksen muuttuviin tarpeisiin yhteiskunnassa. Esimerkiksi elinkeinoelämän muutos, joka koskettaa alkutuotantoa, jalostuselinkeinoja ja palveluelinkeinoja, luo haasteita koulutuksen järjestämiselle ja ammatinvalinnan kysymysten ratkaisemiselle. Olen perehtynyt kyseiseen aihepiiriin tarkastellessani muun muassa toisen asteen koulutusta. Koulun tasolla oppilaanohjauksesta vastuussa olevien on tiedostettava monia ohjantarooliin kuuluvia tekijöitä, jotka ovat yhteydessä ohjattavien oppilaiden sosiaalisen kasvuympäristön kanssa. Kasvatus- ja opetustapahtumassa arvioidaan mahdollisimman hyvin käytännössä tarjottavien koulutuspalvelujen hyvinvointivaikutuksia ja seurannaisvaikutuksia. Tavoitteena on kasvatusta ja opetusta tarvitsevan sosiaalistaminen koulutusyhteiskuntaan. Sosiaalistamisen käsitettä voidaan tarkastella myös oppisopimuskoulutuksen kohdalla. Viimeaikaiset saadut tutkimustulokset aiheuttavat jossain määrin huolta suunnittelulle ja päätöksenteolle, sillä aikuisväestön koulutukseen osallistuminen on hieman heikentynyt, vaikka kouluttautumiskehityksen toivottaisiin olevan toisenlainen koulutustarpeiden tyydyttämisen kannalta.

Terveisin Veikko Vilmi

KOULUTUKSEN ERI PUOLIA HUOMIOITAVA

Kun pohditaan hyvinvointiasioita yhteiskunnassa, ei voine sivuuttaa tieto- ja viestintätekniikan tärkeää merkitystä palvelujen järjestämisessä. Kyseinen opetussisältö kuuluu opetussuunnitelmien koulutustavoitteisiinkin. Koulutustavoitteiden saavuttamiseksi joudutaan kiinnittämään huomiota opetus- ja kasvatusmenetelmiin. Koulutuspalvelujen kohdalla hyvinvointiratkaisut ovat arvoperustaista toimintaa, jota suunnittelu ja päätöksenteko käytännössä pyrkivät toteuttamaan. Tutkimusta voidaan hyödyntää kartoitettaessa oppilaitosten koulutustarpeita ja koulutustarpeiden tyydyttämistä. Tutkimuksen tulokset ovat yhteydessä tieto- ja viestintätekniikan kohdalla erityisosaamisen alueisiin ja koulukasvatuksen pedagogisiin soveltaviin menettelyihin. Koulutuksen pohtiminen on ajankohtaista, sillä koulutoimen päätösvaltaa ja vastuuta on siirretty paikallistasolle ja oppilaitoksille. Muutos koskettaa myös koulutuksen valintaperusteita, jotka ovat vaihdelleet monin tavoin. Oppilaitosten koulutuksen ja valintamenettelyjen kehittelyssä on otettava huomioon yhä enemmän koulutukseen pyrkijöiden kulttuuritausta. Koulutuksen tavoitteena on motivoiva opiskeluympäristö, ja tarkoituksena on tukea opiskelijoiden kasvua selviytyä koulutusyhteiskunnan haasteista. Koulutuspalvelujen järjestäminen on yhteydessä turvallisuuskäsitteeseen. Kyseinen käsite on keskeinen tarkasteltaessa yhteiskunnassa koulutukseen valikoitumista, koulutusyhteiskuntaan integroitumista ja syrjäytymisen estämistä.

Terveisin Veikko Vilmi

ARVOT PALVELUJEN TAUSTALLA

Hyvinvointia koskevat menettelyt johdattavat priorisointikysymysten pohdintoihin. Siinä yhteydessä tarkastellaan, miten palvelujen rahoitus järjestetään. Taloudelliset seikat saattavat vaikuttaa palvelujen laadulliseen ja määrälliseen mitoitukseen. Miten hankitaan ajantasalla olevia ATK-välineitä, on eräs mietittävä kysymys palvelujärjestelmiä suunniteltaessa. Arvopohjalta tehtyjen päätösten vaikutuksia on mahdollista arvioida havaintoihin perustuvan tiedon ja tutkimuspalautteen avulla. Suunnittelu ja päätöksenteko tarvinnee kyseistä palautetietoa. Yhteiskunnassa vastuullisten tahojen on toimittava yhdessä hyvinvointipalveluja kehitettäessä. Aikaisempien selvitysten mukaan tarvitaan tietoa, mitä arvoja suunnittelu ja päätöksenteko todella edustavat. Koulutuspalvelujen järjestäminen on kuntien vastuulla, joten on tutkittava kuntien käytettävissä olevia resursseja. Taustatekijöiden selvittäminen on tarpeen, sillä kunnat ovat kooltaan ja asukasmäärältään hyvin erilaisia. Palvelujen laadun arvioimisessa voidaan vertailla suunniteltuja ja päätettyjä tavoitteita ja aiempia vertailuvuosia. Millaisten arvojen johdattamina yhteiskuntaa kehitetään, on merkittävä kysymys, jota ei sivuutettane hyvinvointikeskustelussa.

Terveisin Veikko Vilmi

OPPIMATERIAALIA KEHITETTÄVÄ

Kouluissa arvioidaan koulutustavoitteita erilaisten opetuksen ja kasvatuksen mittaamismenettelyjen avulla. Mittaaminen voidaan kohdistaa esimerkiksi käytössä oleviin oppikirjoihin. Toisin sanoen tutkitaan, millaisia oppikirjat ovat laadultaan opetussuunnitelman tavoitteiden kannalta ja miten hyvin käyttäjät - oppilaat - ottavat ne vastaan. Tutkimustietojen mukaan oppikirjoilla näyttää olevan suuri merkitys saavutettuihin oppimistuloksiin. Vertailutulokset ovat jopa tilastollisesti merkitseviä sen mukaan, mitä oppikirjaa oppilaat käyttävät. Tutkimustulosten mukaan oppikirjojen laatuun tulisikin kiinnittää huomiota. Tieto- ja viestintätekniikkaan asennoitumista ja käyttöä voidaan myös arvioida. Yleensä on myönteinen suhtautuminen ATK-välineiden käyttöön ja käytön ohjaamiseen. Huoltajat seurannevat melko tarkkaan, mitä koulun tasolla tehdään ATK-asioiden suhteen ja miten koetaan kouluilla järjestyvät hyvinvointiasiat. Sitä osoittavat tehdyt kyselyn tutkimustulokset, joissa arvioidaan muun muassa opetuksen laatua. Opetuksen laatua voidaan parantaa kiinnittämällä huomiota esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikkaan. Kiinnostavaa on nähdä, miten koulutuksen suunnittelu ja päätöksenteko tulkitsee edellä esitettyjä tutkimustuloksia hyvinvointiratkaisuja tehdessään. Hyvinvointimenettelyissä etsitään määritelmiä ja vastauksia, mitä koulutuksen ja opetuksen laatu todella on ja millaisia haasteita kansalaisilla on edessään. Koulutuksen tehtävänä on antaa mahdollisimman hyviä lähtökohtia koulutusyhteiskunnassa selviytymiseksi. Kouluissa on kiinnitettävä huomiota viestintätaitojen kehittämiseen, sillä siitä on etua tulevaisuudessa. Nyt puhutaan viestinnän kohdalla jo muun muassa 'digiboksien' vanhentumisesta, vaikka käyttösovellus on otettu vasta käyttöön. Päätöksentekijöiden on seurattava viestintäkulttuurin kehitystä.

Terveisin Veikko Vilmi

VERTAISTUKIKANAVAT KOULUTUSTA TUKEMASSA

Monessa yhteydessä on esitetty, miten TVT-koulutusta olisi järjestettävä yhteiskunnan tarpeiden kannalta. Esimerkiksi koulun tasolla voidaan puhua käyttäjien ATK-taitojen kehittämisestä. Siinä yhteydessä kartoitetaan eri tavoin, mitkä ovat käyttäjien tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, opetuskäytön taidot ja erityisosaamisen taidot (http://www.minedu.fi/opm/hankkeet/tietoyhteiskuntahankkeet.html).
TVT- pedagogiikkaan kuuluvissa tehtävissä auttaa muun muassa 'Opettaja.tv':n palvelut. Kyseisen viestintäkanavan avulla on mahdollista tukea koulussa tapahtuvaa opettamisen ja kasvattamisen koulutustavoitteiden saavuttamista. Puheena olevan opetuksen ja kasvatuksen tukikanavan osoite on http://opettajatv.yle.fi/, johon kirjaudutaan omilla tunnuksilla. Kun tutustuu kyseisessä osoitteessa olevaan aineistoon, havaitsee, että opetusmateriaali hyödyttää monella tapaa opetus- ja kasvatustavoitteiden saavuttamista. Palvelu auttaa myös TVT-taitojen kehittämistarpeiden tyydyttämistä.
'Opettaja.tv':n verkkosivujen merkitystä opetuksen ja kasvatuksen kannalta voidaan arvioida seuraavien asiasisältöjen avulla, jotka käsittelevät työkaluja, oppimateriaaleja, TV-ohjelmia, opettajanhuoneen kysymyksiä ja koulutusta. Verkkomateriaali sisältää sellaista tuotantoa, joka on ajankohtaista ja koulutustavoitteita tukevaa. Verkkomateriaali on suunniteltu eri luokkatasoja ja oppiaineita varten. Audiovisuaalistakin verkkoaineistoa on käytettävissä. Opetuksen ja kasvatuksen kannalta on merkityksellistä, että arvioitavana oleva verkkomateriaali sisältää keskustelupalstoja, jotka toimivat sosiaalisina vertaistukikanavina.


Terveisin Veikko Vilmi

KOULUTUSSISÄLTÖJEN LAATUA ARVIOITAVA

Julkisuudessa esitetään usein kouluttautumisen merkitystä kansalaisten hyvinvointia edistämässä. Esimerkiksi opiskelua koskettaa läheisesti verkossa oleva koulutusteema: "Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta". Kyseinen koulutussisältö sisältää niitä tekijöitä, joita olen pohtinut muun muassa TVT-projektityötä suunnitellessani ja toteuttaessani. Arvioitavana oleva koulutusaihe on läheinen myös sen vuoksi, sillä olen tutkinut koulutuskysymyksiä ja niiden ratkaisemista hyvinvoinnin kannalta. Mitä tulee vielä puheena olevan kurssin sisältöön, se antaa kuvan niistä asioista, joita opiskelija joutuu omalla kohdallaan pohtimaan. Kurssissa esitetään myös lukuisia ammatteja ja ammattikuvauksia, joihin opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä lähemmin. Verkkokurssi ei anna kuitenkaan valmiita ratkaisuja valinnan suhteen. Opiskelijan on toisin sanoen itse tehtävä lopulta valintapäätöksensä käyttämällä hyväksi kurssin koulutusosioita, jotka mittaavat esimerkiksi lahjakkuustekijöitä. Kurssissa esitetään myös työelämään liityviä asioita, muun muassa työetiikkaa sivuavia kysymyksiä, joiden käsitteleminen on perusteltua opetuksen kannalta. Verkkokurssin sisältöjä ovat myös ne asiat, jotka tarkastelevat koulutusosioina tasa-arvoisuutta työelämässä ja koulutuksessa. Työelämän kannalta yrittäjyyden opetussisältöjä ei ole myöskään unohdettu. Verkkokurssien yhteydessä käytetään yleensä opiskeluvälineenä oppikirjaa, niin myös tässä tarkasteltavana olevan verkkokurssin opiskelun yhteydessä. Kurssin tavoitteiden saavuttamisen kannalta käytetään hyväksi myös opettajan tarjoamaa omaa koulutusaineistoa. Arvioitavana olevan verkkokurssin opiskelu lähtee johdonmukaisesti toiveammatin määrittelystä, joka sopii melko hyvin esimerkiksi nuorehkojen opiskelijoiden tilanteeseen. Kun opiskelija on suorittanut verkkokurssin, hänellä lienee sen jälkeen parempi kuva koulutustavoitteistaan ja siitä, mikä olisi hänelle sopiva koulutusvalinta.

Terveisin Veikko Vilmi

KOULUTTAUTUMISEN MERKITYS

TVT-kurssin lähikoulutus näyttää etenevän suunnitelmien mukaan. Nyt tapahtuva koulutus - kuten aikaisempikin - on ollut monella tapaa kiinnostava ja ajatuksia herättävä. Pohdittavaksi on noussut muun muassa kysymys, miten voisin hyödyntää jatkossa saamaani koulutussisältöä. Toinen tärkeä kysymys on myös se, miten voisin parhaiten välittää muille saamaani tietoa. Koulutuksen kiinnostavuuteen ovat vaikuttaneet suuresti kouluttajien huolellinen koulutuksen suunnittelu ja kurssilaisten motivoituneisuus. Mielenkiinnolla odotan jatkossa, millaisia koulutustehtäviä on edessä. Nyt TVT-koulutuksessa oli tutustuttavana esimerkiksi niin sanottu Wikispaces-ympäristö, joka täydentää aikaisemmin opittuja TVT-taitoja. Tietokoneohjelman lähempi tarkastelu kiinnosti niin paljon, että kokeilen sen käyttösovellusta nyt etätyönä tekstieni yhteydessä. Tänään oli tilaisuus keskustella koulutuksen aikana monista muistakin ajankohtaisista asioista, jotka sivusivat ATK-kysymyksiä. Kysymysten ratkaiseminen on yhteiskunnan haaste, josta julkisuudessa on esitetty kannanottoja.

Terveisin Veikko Vilmi

PALVELUJEN LAADUN ARVIOINTI HAASTEELLINEN TEHTÄVÄ

Julkisuudessa on ollut puhetta monessa yhteydessä kansalaisten hyvinvointia koskevista asioista. Muun muassa palveluja on arvioitu määrällisten tietojen ja talouslukujen avulla. Vaikeimpana tehtävänä on ollut arvioida palvelujen vaikuttavuuden käsitettä. Vaikuttavuutta arvioitaessa tarkasteleminen edellyttää yleensä pitkää aikaväliä. Melko usein on kiinnitetty huomiota toiminnan tuloksia ja laatua arvioitaessa vain lyhyehköön seurantaan. Palveluja lähemmin tarkasteltaessa esimerkiksi koulutuspalvelujen kohdalla tulisi ottaa huomioon pitkähkö seuranta: peruskoulusta toisen asteen koulutukseen pääsy, sieltä edelleen korkea-asteen koulutukseen pääsy ja lopulta työelämään sijoittuminen. Viime aikoina on keskusteltu monin tavoin vilkkaasti koulutuspalvelujen järjestämisestä maassamme. Joihinkin esitettyihin kannanottoihin voidaan suhtautua melko kriittisesti. Koulutuskysymysten laadukkaat ja yhdenvertaisuutta tähdentävät menettelytavat aluetasolla ovat vaikuttamassa myönteisesti työpaikkatilanteen kehittymiseen ja sitä kautta kansalaisten hyvinvointiin.

Terveisin Veikko Vilmi

TVT-KOULUTUKSESSA OPPII UUTTA

Meneillään tapahtuvan TVT-kurssin lähikoulutus on takanapäin. Koulutus oli kiinnostava ja ajatuksia herättävä, kuten aikaisempikin. Kouluttajien suorittama huolellinen koulutuksen suunnittelu on vaikuttanut myönteisesti koulutuksen kiinnostavuuteen. Kurssiin osallistujat olivat motivoituneita, mikä edistää osaltaan koulutuksen tavoitteisiin pyrkimistä. Mielenkiinnolla odotan jatkossa, millaisia koulutustehtäviä, esimerkiksi etätehtäviä, joudun suorittamaan koulutuksen aikana. TVT-koulutuksessa oli tutustuttavana niin sanottu Ning-ympäristö, johon perehtyminen täydentää aikaisemmin opittuja TVT-taitoja. Kyseisen kirjoitusalustan lähempi tarkastelu kiinnosti niin paljon, että kokeilen sen käyttösovellusta välittömästi. Ning-foorumista on todettavissa, millaisia aiheita koulutustavoitteiden suorittamiseen liittyvät kirjoitustuotokseni sisältävät. Tarkoituksena on perehtyä myös ISOverstas-opetuspalveluihin. Niiden tavoitteena on tukea opetushenkilöstön verkostoitumista ja ammatillista uudistumista yhteistyössä yliopistojen kanssa. TVT-koulutuksen aikana oli tilaisuus keskustella useista ajankohtaisista asioista, jotka käsittelevät muun muassa koulutuksesta saatavaa hyötyä koulun pedagogiikan kehittämisen kannalta. TVT-kurssin suorittamisesta annetaan tietyn suuruinen määrä opintopisteitä. Kurssi on Opetushallituksen valvomaa ja rahoittamaa.

Terveisin Veikko Vilmi