keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Miten eteenpäin

Yhteiskunnan tehtävä on pohtia keinoja, miten ihmisten hyvinvointi turvataan. Tehtävä on haastava rahoituksen vaikeutuessa. Lähipalvelujen laatua arvioidaan ja tehdään johtopäätöksiä. Päätösten laatua testataan erilaisina palautteina. Sosiaaliset paineet ja arvostukset ovat taustalla. Äskettäin esitettiin virallisesti kuntia koskevia rakennemuutoksia, jotka tuntuisivat esittäjien mielestä olevan kannatettavia ajatuksia. Yli kolmensadan kunnan määrä vähenisi valtiovallan toimesta lopulta reippaasti alle sadan. Miten lähidemokratia toteutuisi käytännössä, jos muutos tapahtuisi? Jos näin suuri muutos on tavoitteena, luottamuksen saavuttaminen on keskeistä. Tiedottamisen on oltava avointa ja monipuolista. Toinen suuri muutos koskettaa maanpuolustuksen uutta rakennetta. Suunnitelmat ovat herättäneet ymmärrettävästi yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä, joihin on vastattava perustellusti. Rakennemuutosten hyväksymiseen on saatava suuren enemmistön tuki. Onnistuneet ratkaisut vaikuttavat hyvinvointiin. Miten käytännön tasolla havaitut sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuspalvelujen ongelma-alueet saadaan kuntoon, muun muassa oppilashuollossa? Miten huolehditaan aikuisväestön koulutustarpeet työttömyyden sattuessa?

Ihmiset viestivät heitä koskettavia ongelma-alueita. Niiden ratkaisut sisältävät sellaisia kysymyksiä, joiden vastaukset ovat yhteydessä organisaation arvoihin. Onnistuneet päätökset edellyttävät asioiden priorisointia, joka tarkoittaa voimavarojen suuntaamista. Päätöksenteko vaikuttaa esimerkiksi taloudelliseen turvallisuuteen ja sivistyksellisiin tekijöihin. Tulevaisuudessa nähdään, miten suuret muutokset heijastuvat ihmisten hyvinvointiin. Päätösten hyvinvointivaikutukset ja palveluverkoston kokonaisuus ovat yhteydessä toisiinsa. Palvelujen tarvitsijoilta on kysyttävä, millaisena he ovat kokeneet tehdyt ratkaisut. Ovatko päätökset olleet oikeudenmukaisia? Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää seurata niitä henkilöitä, jotka ovat syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa. Aktiivisesti yhteiskuntaan osallistuvat henkilöt huolehtivat yleensä paremmin omista oikeuksistaan, kuten on havaittu. Muun muassa erilaisiin yhdistyksiin osallistuvat voivat vaikuttaa oman yhdistyksensä avulla hyvinvointiinsa. He ovat oppineet tuntemaan yhdistystoiminnassaan niitä yhteyksiä, joilla saattaa olla merkitystä asioiden eteenpäin viemiseksi.

Henkilöiden omakohtaisia tuntemuksia, jotka syntyvät esimerkiksi yhteiskunnallisten rakennemuutosten seurauksena, lienee vaikeahko toisten ihmisten täysin ymmärtää. Suunnittelussa ja päätöksenteossa on mietittävä huolella myös psykologisia vaikutuksia, joita ratkaisut aiheuttavat. Tiedotusvälineetkin voivat enemmän tähdentää päätösten psykologista merkitystä. Kun valintatilanteissa arvioidaan henkilöitä, tarkastelun on oltava objektiivista. Mielikuvia korostamalla vääristetään ehkä tilannetta, jolloin henkilöiden vahvuudet joutuvat sivuun. Erikoisen tärkeä on tarkastella ulko- ja turvallisuuspolitiikan aluetta, jolla pätevyyttä ja taitoa tarvitaan. Euroopan unionin tasolla on tehty päätöksiä reunaehtojen vallitessa. Ovatko talouden sopeuttamista koskevat päätökset täysin kritiikistä vapaita? Suomi seuraa valppaana viennin ja tuonnin kehittymistä ja sisämarkkinoita, jotka tekijät ovat yhteydessä ihmisten hyvinvointiin. Jatkossa nähdään, miten Suomen voimavarat kehittyvät ja miten yhteiskunnan eriarvoistumista kyetään estämään.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Presidentti vaihtuu

Ajankohtaista on seurata, miten presidenttiehdokkaat selittävät omista lähtökohdistaan yhteiskuntaa koskevia asioita. Ihmiset viestittävät eri tavoin ongelma-alueita, joihin on otettava kantaa. Hyvinvointipalvelujen puutteet aiheuttavat kritiikkiä. Päätöksenteko kohtaa kysymyksiä, joiden vastaukset ovat yhteydessä arvoihin ja arvostuksiin. Ihmiset arvioivat käytännön tasolla hyvinvoinnin kehittymistä. Ihmisiä askarruttaa lähidemokratian toteutuminen. Ratkaisujen on oltava oikeudenmukaisia ja luotettavia. Erityisesti lähipalvelujen järjestymistä seurataan ja vedetään niistä johtopäätöksiä. Päätösten laatua testataan vaaleissa. Sosiaaliset vaatimukset ja paineet ovat päätösten taustalla, kun maatamme kehitetään. Tulisiko kuntarakenne olemaan julkisuudessa ilmaistujen tietojen kaltainen?

Päätöksenteolla vaikutetaan turvallisuuteen. Päätökset edellyttävät asioiden tärkeysjärjestyksen selvittämistä. Tehokkuutta korostavassa päätöksenteossa demokratian arvosisältö saattaa jäädä vähemmälle huomiolle, mikä ei liene tarkoitus. Kun pohditaan palvelujen laatua, on arvioitava palveluverkoston kokonaisuutta. Miten tiedossa olevat sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuspalvelujen ongelma-alueet saadaan hoidetuiksi? Tehdyt ratkaisut heijastuvat vaaleihin: esimerkiksi taloudelliset tekijät saattavat ohjata äänestyspäätöstä. Toivottavasti asianäkökulma on vallitseva äänestyskriteeri. Henkilöt käyttävät yleensä demokraattisia oikeuksiaan käymällä äänestämässä. On vaikeahkoa jättää äänestämättä, jos on sisäistänyt äänestämisen merkityksen. Monet henkilöt jättävät kuitenkin vaaleissa äänestämättä, kun ehdokkaiden arvomaailma ei ole mieleinen.

Tiedotusvälineiden tehtävä on vaikuttaa myönteisellä tavalla vaaliprosessiin. Henkilöiden taitoerot on tultava luotettavasti esille. Äänestäjät kiinnittänevät huomionsa henkilöön, joka olisi sopiva hoitamaan presidentin tehtävää. Miten tuleva presidentti menestyy toimessaan, nähdään myöhemmin. Käytyjen presidentinvaalien jälkeen on perusteltua kysyä, hoituuko Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka jatkossa hyvin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueella ei ole vara tehdä virheitä. Presidentin on tunnettava Suomen ja Euroopan unionin talousongelmien taustat. Millaiset olisivat Suomen voimavarat realistisesti, jos ulkoapäin tulevat talousongelmat alkaisivat voimakkaammin heijastua tänne? Erilaisiin kysymyksiin on kyettävä vastaamaan ennakoiden. Onnistuneen yhteiskuntapolitiikan avulla suunnataan hyvinvoinnin kehitystä: pidetään työllisyyttä tärkeänä ja estetään polarisoitumista.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio