Kahvijono

Henkilöt ajattelivat kahvia, kun oli tullut sen aika. He olivat laulaneet pitkään rytmikkäitä lauluja. Kahvihammasta jo pakotti. Kahvi haettiin jonojärjestyksessä, mikä on opittu tapa. Toiset jäivät istumaan ja odottivat jonon lyhenemistä. Keskustelujen aiheet etenivät kiinnostuksen mukaan. Kysymykset ja vastaukset saattavat olla yllättäviä. Tekstien sisältöä voidaan miettiä hyvin vapunpäivän tienoilla.

"Otatko kahvia ja tippaleipää vai vain toista? Tässä ne ovat esillä. Ole hyvä."
"Otan tippaleipää ja tällä kertaa kahvin sijasta teetä. Kiitos. Kahvia tulee juotua liikaa, ja yöunet kärsivät."

Vähän myöhemmin jatkettiin:
"Tiedätkö, mikä on tutuin tee?" Kysymyksen vastaus oli liiankin helppo:
"Eikö se ole selvästi "Lipton-tee". Voisit kysyä vähän vaikeampia." Vastauksen oikeellisuutta oli punnittava:
"Vastaus se on tuokin. Mutta minun mielestäni tunnetuin "tee" on jakokulma, joka on jo "kaadettu tee". Mietipä koulua, kun laskettiin aikoinaan jakolaskuja jakokulmassa."

"Aika hyvä "teemerkki". Olet melkoinen työntekijä, kun pystyt yhdistämään "teen ja matematiikan". Jakokulma on aina mielessä, kun juon teetä."
"Muistatko aikaisemman kirjoitukseni "Ruokajono", jossa ratkaisut löytyivät hypoteesien avulla? Siitä puhuttiin ja kirjoitettiin verkkoon."
"Muistan. Mutta mikähän minun silmiäni vaivaa? Pitäisiköhän hankkia silmälasit, kun en näe yöunia?"



Hyvää vappua



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Ruokajono

Henkilöt tapasivat ruokajonossa. He olivat melko nälissään, sillä olivat vasta kuulleet pitkän selostuksen organisaation historiallisista vaiheista. Niitä henkilöitä, joista oli otettu heijastettavat kuvat, kiinnosti tietenkin esitys. Toiset kuulijat olivat muuten valppaina, tulisiko jossain vaiheessa myös heistäkin jotain.

Jonon henkilöt lähestyivät kiinnostuneena ruokapöytää, jonka keskellä oli valittavat ruoat. Miten se ruoka-sana taipuukaan? Jatkuvasti tapahtuu kielenhuollon hyväksymiä muutoksia, ettei oikein pysy mukana. Ketkä vaikuttavat tehokkaasti asioiden kulkuun? Aikaisemmin sanottiin esimerkiksi: "Alan kirjoittaa tekstiä." Nyt hyväksytään: "Alan kirjoittamaan tekstiä." Tästä kirjoituksesta taitaa tulla puiseva, kun "mennään kielenhuollon alueelle" vai pitäisikö sanoa, kun "menemme kielenhuollon alueelle".

Mutta eihän tässä ollut tarkoitus kirjoittaa kielenhuollosta vaan ruokahuollosta eli asiaan. Jonon henkilöt siis lähestyivät ruokapöytää, jossa oli ruokaa tarjolla keskellä pitkää pöytää. Jonon henkilöt saattoivat jakaantui kahteen haarautuvaan jonoon pöydän molemmille puolille. Oli siis kaksi reittiä valita ruokavälineet, lautasliina ja ruoka. Saiko selostuksesta hyvän kuvan, "missä mennään" vai pitäisikö sanoa, "missä menemme"? Kysymys onkin sitten, kumman reitin ruokailijat valitsevat.

Eräs ruokailija teki valinnan harkittuaan vakaasti: "Tuo reitti näyttää varmalta nakilta." Toinen totesi: "Miksi juuri tuo puoli pöydästä? Miksi ei tuo toinen reitti? Olihan sekin mahdollista valita." Vastaus tuli pikaisesti:" Katsoin, kummalla puolen pöytää on enemmän tai vähemmän lautasia. Siitä oli helppo olettaa ja tehdä lopullinen ratkaisu. Millä puolella on vähemmän lautasia, sillä puolella on vähemmän ruokaa ja päinvastoin. Mitä mieltä olet, oliko hyvä valintaperustelu?"

"Aika hyvä. Olet varmaan matemaatikko, kun teet oletuksia? Taidan käyttää tuota "sinun oppia" vai pitäisikö sanoa "sinun oppiasi" jatkossa hyväksi", toinen totesi ja jatkoi: "Muistatko vielä kysymykseni heräteostoksista? Sinä vastasit myöntävästi, mutta ihmettelit kysymystä. Minä sanoin, että olen ostanut herätettä useinkin kompostia varten. Ostoskärryssä on nytkin kompostiherätettä. Kompostissa on vipinää keväisin ruokailun merkeissä. Hyvää ruokahalua."



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Veteraanipäivänä

Kansallisena veteraanipäivänä kiinnitetään huomiota erilaisiin tapahtumiin. On seurattu muun muassa sosiaali- ja terveyshuollon palvelujen kehittymistä. Veteraanien kuntoutusasioista on kannettu huolta. Miksi päätöksenteko on ollut hitaanlaista veteraanien hyvinvointikysymysten ratkaisuissa? Vastuulliset organisaatiot kysynevät itseltään ja vastannevat kysymykseen itsekriittisesti. Miten veteraanit toisaalta arvioivat kansallisena veteraanipäivänä ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä, Ukrainakin on jatkuvasti esillä? Veteraanit ovat ymmärrettävästi kiinnostuneita nykyisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoidosta.

Veteraanit ovat aikoinaan oppineet tuntemaan läheltä niitä asioita, joita maamme joutui kokemaan. Veteraanijuhlissa muistellaankin vaikeita aikoja, joita on kohdattu. Juhlapuheissa veteraanit saanevat tunnustusta, jonka takana ovat kaikki. Veteraaneja koskevilla hoitamattomilla asioilla on kiire. Vastuullisten organisaatioiden on oltava hyvin yhteydessä veteraaneihin, mikä osoittaa samalla veteraanien arvostamista. Veteraaneille ulko- ja turvallisuuspolitiikka on tullut asiana aikoinaan tutuksi: "Oli lähdettävä, kun kutsu kävi." Jotkut olivat myös mukana vapaaehtoisina "siellä jossakin".

Veteraaneilla on perusteita arvioida asioita siten, että kokemusta on hyödynnettävä oikean ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunnan löytämisessä. Luottamus ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on välttämätön. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka vaatii vaikutusyhteyksien ymmärtämistä. Vastuullisten organisaatioiden on saatava tarvitsemaansa ulko- ja turvallisuuspoliittista tietoa vuorovaikutteisesti eikä vain tiedotusvälineiden kautta, kuten julkisuudessa on mainittu tapahtuneen. On pidettävä johtoajatuksena periaate, että "ohjattavan Suomen laivan ruorin on oltava luotettavissa käsissä, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".



Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Hallitus ja valiokunta

Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että luottamus ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on välttämätön. Onko Suomen laivan ruori ollut äskettäin luottamusta herättävissä käsissä, kun laivamme on kyntänyt ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä? Tämä kysymys liittyy hallituksen ja ulkoasiainvaliokunnan väliseen tiedonvaihtoon. Ulkoasiainvaliokunnalta on tullut voimakasta kritiikkiä, kun tieto ei ole kulkenut asianosaisten organisaatioiden välillä. Kansalaiset ihmettelevät syntynyttä tilannetta ja ovat huolestuneita. On ongelmallista, jos ulkoasiainvaliokunta, saati koko eduskunta, saa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevia tietoja vasta tiedotusvälineiden kautta, kuten julkisuudessa on kerrottu.

Kansalaiset kiittävät tiedotusvälineitä, sillä heitä kiinnostavat maailman nykytilanteessa erittäin paljon ulko- ja turvallisuuspoliittiset asiat. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei ole vain tiettyjen ryhmien "omaa aluetta", vaan kaikkia kansalaisia koskevaa. Ulkoasiainvaliokunta on aikaisemminkin ”kovistellut hallitusta tilanteista, jotka ovat selvästi perustuslain tarkoittaman eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan tiedonsaantioikeuden vastaisia".

Hallinnossa esitetään asioita, jotka tapahtuvat sovittujen pelisääntöjen mukaan. Erittäin ongelmallinen tilanne on kysymyksessä, kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueelle kuuluvista asioista sanotaan seuraavasti: "Kansanedustajien asema on kestämätön, kun tiedotusvälineet tulevat kysymään kommenttia sopimuksesta, josta ei ole tietoakaan, mutta joka on julkaistu hetki sitten jossain tiedotusvälineessä". Minkä vuoksi tällaiset kysymykset voivat yleensä nousta esiin?

Ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset ovat niitä asioita, jotka on hoidettava harkitusti. Hyväksi havaitusta kokemuksesta on hyötyä oikean suunnan löytämisessä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka vaatii huolellista syventymistä ja vaikutusyhteyksien ymmärtämistä. Ulkoasiainvaliokunta on ollut "taas pimennossa": "Näyttää tulevan tavaksi, että eduskunnan ulkoasiainvaliokunta saa tiedon tärkeistä ulkopolitiikan tapahtumista tietovuotojen ja tiedotusvälineiden välityksellä." Tämäkin lausuma kuvaa huolestuttavaa kehitystä asioiden hoidosta. Ketkä vastaavat asioiden kulusta?




Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Pääsiäinen lopuillaan

Pääsiäisen sanomaa on välitetty monella tapaa. Sunnuntainen lento-onnettomuus vei ajatukset onnettomuuspaikalle. Pääsiäisen kertomukset muistuvat mieleen vaikeiden asioiden kohdalla. Onnettomuudessa menehtyneiden omaisten "tuska on ollut käsin kosketeltava". Suuri kysymys on, miksi tällaista tapahtuu. Mitkä ovat vastaukset? Kysymykset ovat erittäin läheisiä onnettomuudessa menehtyneiden omaisille. Hiljaisen viikon "piinaviikko" on ikään kuin jatkunut sunnuntaista eteenpäin, vaikka pääsiäisen sanoma kertoo aivan muuta. Pääsiäispäivänä liturginen väri on valkea, surun väri on puolestaan musta. Onnettomuudessa menehtyneiden omaiset tarvitsevat monenlaista tukea.

Musiikki vahvistaa pääsiäisen sanomaa. Pääsiäisvirret ovat tätä tehtävää varten. Virsitekstit voivat olla lyhyitä ilmauksia: "Kristus on noussut kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti." Sopiva melodia syventää tekstien sanomaa. Onnettomuudessa menehtyneiden omaiset löytänevät tukea hyvästä musiikista, jos heillä on voimia kuunnella sitä. Musiikin tekijät ovat luoneet musiikkinsa omakohtaisen tunnetilan vallitessa. Musiikin sävelkulut vievät kuulijat sellaiselle tunnetasolle, jota kiireisessä elämänrytmissä elävät tarvitsevat.

Musiikin sävelkulut vaikuttavat, kuten Johann Sebastian Bachin Matteus-passio, jossa kuvataan Kristuksen kärsimyshistoria. Kyseinen musiikkiesitys sopii erittäin hyvin pääsiäisen hiljaiselle viikolle. Monet kuuntelivat ja katsoivat tämän suurteoksen, joka esitettiin televisiossa. Televisiota on kiitettävä lähetetystä ohjelmasta. Matteus-passion musiikkiesitys jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa ovat ehtoollisen asettaminen ja Jeesuksen vangitseminen. Toisessa osassa ovat Jeesuksen oikeudenkäyntiä koskevat tapahtumat, ristiinnaulitseminen ja hautaaminen.

Johann Sebastian Bach oli Leipzigin Tuomaan kirkon kanttori. Hän valmisti musiikkisävellyksensä oman kirkon kuorolle. Sävellyksen esittäminen on ollut haastava tehtävä, jonka arvioinnin saattoi tehdä äskettäin kuullun ja nähdyn esityksen perusteella. Usein puhutaan matemaatikko Carl Friedrich Gaussista, joka on pohtinut pääsiäisen paikkaa kalenterissa. Johann Sebastian Bach on miettinyt puolestaan nuottien järjestystä viivastolla. Hänen tekemänsä Tuomas-passio on musiikillisesti erittäin korkealaatuinen tuotos, jota arvostetaan. Bachin musiikkia kuullessa juolahtaa mieleen matematiikka. Melko usein on todettu, että musiikillisesti lahjakkaat ovat myös matemaattisesti lahjakkaita.

Tässä kirjoituksessa käsiteltiin pääsiäistä asetetun tehtävän mukaisesti. Kirjoitus valmistui toisena pääsiäispäivänä. Kirjoituksen sisältö on keskustelun avaus, jota lukijat arvioivat. Lukijat laajentavat esitettyjä asioita omakohtaisen ajattelun, tietämyksen ja kokemusten perusteella. Tässä kirjoituksessa mainittiin myös pääsiäispäivän ikävästä lentoturmasta, joka on vaikuttanut suuresti onnettomuudessa menehtyneiden omaisiin. Kyseinen tapahtuma on läheinen jokaiselle, joka pohtii inhimillisen elämän kysymyksiä.




Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Pääsiäisen paikka

Kristillistä pääsiäisen sanomaa muistellaan syvällisesti pääsiäisen aikoihin. Miksi pääsiäistä oikein vietetään? Mitä tapahtui kiirastorstaina? Mikä on pitkänperjantain sanoma, jonka liturginen väri on musta? Pääsiäispäivänä liturginen väri vaihtuu valkeaksi, mikä kuvaa kristillisen sanoman luonnetta. Pääsiäiseen liittyviä tapahtumia kuvataan tässä valitulla tavalla. Lukijat syventelevät mielessään kirjoitusten sisältämiä ajatuksia. Syventely on yhteydessä esimerkiksi omiin kokemuksiin. Ihmiset pohtivat, miksi pääsiäisen paikka vaihtelee. Pääsiäispäivä oli 4. huhtikuuta vuonna 2010, nyt puolestaan 20. huhtikuuta. Tässä kirjoituksessa viitataan kalenteriin.

Mikael Agricola on ollut suomenkielisten sanojen aktiivinen tuottaja. Tietääkö monikaan, että Agricolan keksimä uudissana on muun muassa pääsiäinen, jota ilmiötä tässä esityksessä lähestytään? Pääsiäinen tarkoittaa sisällöltään tietyn kestoisen paastonajan loppumista. Pääsiäisen aika kiinnostaa ihmisiä. Monet muistavat pääsiäisen paikan määrittelyn, joka liittyy kevätpäiväntasaukseen. Pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Juutalaisten pääsiäinen on myös kevätpäiväntasauksen aikoihin ja sidoksissa kalenteriin. Pääsiäisen juhla kuvaa Egyptin orjuudesta vapautumisen muistamista.

Koulussa on tullut tutuksi saksalainen matemaatikko Carl Friedrich Gauss. Hän on keksinyt, että pääsiäisen paikka voidaan määrittää matemaattisesti ja sijoittaa oikeaan paikkaan kalenterissa. Opiskelijoita kiinnostaa Gaussin käyrän ohella matemaatikon henkilöhistoria. Gaussille pääsiäisen paikan määrittäminen laskemalla on ollut helpohko. Hän suoriutui 10-vuotiaana nopeasti opettajansa antamasta tehtävästä, jossa oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja luuli, että saisi olla rauhassa, kun antaa kylliksi vaikean tehtävän ratkaistavaksi. Toive ei kuitenkaan toteutunut.

Pääsiäisen paikka on yhteydessä kuun kiertoon. Siitä muistuu mieleeni julkisuudessa ollut tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi. Täytyy seurata tähtitieteen saavutuksia. Pääsiäinen on kristillisen perinteen juhla, joka on antanut uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Keväisen luonnon ja elämän vertauskuvat liittyvät pääsiäiseen. Pääsiäisenä pohditaan myös ruokakulttuuria. Kristillisessä perinteessä pääsiäismuna on ylösnousemuksen vertauskuva.

Niin sanottu hiljainen viikko alkaa palmusunnuntaista. Hiljaista viikkoa kutsutaan myös pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Hiljaisen viikon läheisyys tuli tutuksi, kun virpojat soittivat ovikelloa. Se tapahtui sunnuntaina eli virposunnuntaina. Sade ei näyttänyt virpojia haittaavan. He kysyivät reippaasti tutuilla sanoilla, saammeko virpoa: - Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka. Oletan, että virpojat otetaan mielellään vastaan.

Hiljaisen viikon jokaiselle päivälle on annettu kiinnostavat nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen seuraa toinen pääsiäispäivä. Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa.

Koulujen taideaineiden yhteydessä askarrellaan ja maalataan pääsiäismunia. Suomalaisten kultaseppien tekemät tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia. Monia kiinnostavat pääsiäisen erikieliset vastineet, joita ovat esimerkiksi påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα. Kun niihin perehtyy, sanojen kulttuurilliset ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.

Tässä käsiteltiin pääsiäistä tehtävän mukaisesti. Lukijat laajentavat mielessään esitettyjä asioita omakohtaisen ajattelunsa, tietämyksensä ja kokemustensa myötä. Jokainen kappale kannattaa miettiä sisällön puolesta. Tämä kirjoitus valmistui rauhallisissa merkeissä. Meno oli toisenlaista äskettäin tapahtuneessa televisiokeskustelussa. Mielenkiintoista nähdä, miten tämä pääsiäistä koskeva kirjoitus otetaan vastaan.




Pääsiäisterveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Pääsiäisen aikaa

Pääsiäisen aikaan muistellaan perinteisiä toimintoja, jotka olisi toteutettava. Ihmiset keskustelevat mielellään juhlatavoista, kun näkevät toisensa. Tämä kirjoitus pyrkii kuvaamaan pääsiäiseen kuuluvia asioita monelta kannalta. Toivottavasti vuorosanat kiinnostavat lukijoita.



Ihmisten tavatessa joku avaa keskustelun, nyt tässä pääsiäisestä:



"Aika on vierähtänyt. Kohta ollaan taas pääsiäisessä. Voitko kertoa jotakin pääsiäisestä?"

"Kristillisessä perinteessä tärkeä juhla on tietenkin pääsiäinen. Kristillinen juhla, pääsiäinen, on antanut uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Mitähän sitä vielä muistaisi pääsiäisestä?"

"Keväisen luonnon ja elämän vertauskuvat liittyvät pääsiäiseen. Palmusunnuntaista alkava viikko on nimeltään hiljainen viikko. Tiedätkö muita nimiä?"

"Hiljaista viikkoa kutsutaan myös pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi."

"Hiljaisen viikon läheisyys tuli tutuksi, kun meillä käytiin virpomassa. Tapahtuma oli sunnuntaina eli virposunnuntaina. Virpojia sade ei näyttänyt haittaavan."

"Kysyttiin luultavasti, saammeko virpoa ja luvattiin sanoa: - Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka."

"Jokaisessa kodissa otetaan varmaan mielellään vastaan reippaat virpojat, kun ovikello soi ja maksetaan palkka koriin. Kodeissa on tapana syödä perinteisiä pääsiäisruokia."

"Kristillisessä perinteessä pääsiäismuna on vertauskuva ylösnousemukselle. Mitä ne muut hiljaisen viikon päivät olivatkaan?"

"Jokaiselle päivälle on annettu kuvaavat nimet: Malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai."

"Sitten seuraa toinen pääsiäispäivä. Hiljaisen viikon nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä kouluissa voitaisiin esittää juhlissa."

"Koulujen taideaineiden yhteydessä askarrellaan ja maalataan pääsiäismunia. Suomalaisten kultaseppien tekemät tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia."

"Kristillisen perinteen sanomaa muistellaan syvällisemminkin, miksi pääsiäistä oikein vietetään."

"Mitä tapahtui kiirastorstaina? Mikä on pitkänperjantain sanoma, jonka liturginen väri on musta? Pääsiäisenä liturginen väri vaihtuu valkeaksi, mikä kuvaa kristillisen sanoman luonnetta."

"Usein puhutaan Mikael Agricolan merkityksestä. Hän on keksinyt useita suomenkielisiä sanoja. Pääsiäinen on niistä yksi, joka kuvaa paastonajan loppumista."

"Monia kiinnostavat myös pääsiäisen muunkieliset vastineet, joita ovat esimerkiksi påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα. Kun niihin perehtyy, sanojen kulttuurilliset ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa."

"Juutalaisten pääsiäinen on kevätpäiväntasauksen aikoihin ja on sidoksissa kalenteriin. Pääsiäisen juhla kuvaa Egyptin orjuudesta vapautumisen muistamista."

"Pääsiäisen paikka vaihtelee keväisin. Monelle on tuttu pääsiäisen paikan määrittely, jonka mukaan "pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai" Pääsiäinen on tänä vuonna 20. huhtikuuta."

"Pääsiäisen paikka voidaan laskea myös matemaattisesti. Saksalainen matemaatikko Carl Friedrich Gauss on määritellyt ensimmäisenä matemaattisesti pääsiäisen paikan. Matematiikan opinnoissa opiskelija joutuu perehtymään tuon kuuluisan matemaatikon aivoituksiin."

"Gaussille pääsiäisen paikan laskeminen on ollut helpohko matematiikan taitojen vuoksi. Hän suoritti 10-vuotiaana erittäin nopeasti sellaisen tehtävän, jossa oppilaiden piti laskea summan arvo luvuista yhdestä sataan. Mikä onkaan tehtävän summan arvo?"

"Pääsiäisen paikka on yhteydessä kuun kiertoon. Siitä tulee mieleen tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi."

"Olipa mielenkiintoinen uutinen. Täytyy seurata tutkimusten etenemistä. Tämä keskustelu kävi leppoisasti, hiljaiselle viikolle sopivalla tavalla. Hyvää pääsiäistä ja menestystä sinulle ja lukijoille."




Pääsiäisterveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Ukrainassa tapahtuu

Ukrainan tapahtumat ovat huolestuttaneet. Julkisuudessa olevien tietojen mukaan Ukrainan tilanne on edennyt pienestä kysymyksestä yhä suurempaan. Kaikki miettivät, mikä on lopputulos. Ukrainan ongelmaisesta tilanteesta on kirjoitettu, uutisoitu ja linkkiyhteyksiä lähetetty. Ukrainaa voidaan pohtia historian ja nykyajan tapahtumien rinnastusten avulla. Näyttää siltä, että Ukrainan kriisiä on seurattava vielä pitkään. Päätöksenteossa ja neuvotteluissa on ongelmaista, kun eri näkökannat eivät aina kohtaa.

Historiasta on löydettävissä onnistuneitakin ratkaisuja, esimerkiksi tuntemamme Mikael Agricolan käymissä rauhanneuvotteluissa. Hänen taitojaan tarvittiin, kun Ruotsin ja Venäjän väliset rajat olivat ongelmaiset. Olisiko Mikael Agricola hyvä välittäjä Ukrainan kriisissä? Nykyajan kriisien ratkaisuissa on havaittavissa, että ongelmat jäävät kytemään. On tärkeää, että eri osapuolten väliset keskusteluyhteydet säilyvät. Henkilöiden sovitut tapaamiset on hoidettava. Mikael Agricolan aikana kulkuyhteydet olivat hankalat verrattuna nykyisiin. Yksioikoisia ja suoraviivaisia kannanottoja käytetään herkästi.

Ukrainan tilannetta pohtiessani muistui mieleeni eräs tapahtuma, kun eduskunnassa käsiteltiin hiljaiseen sävyyn asialistan asioita. Ukrainan kriisi oli juuri puhjennut. Odottamaton tilanne oli vakava paikka kaikille. Ukraina on lähellä maatamme. Kiovan kaupunki on tuttu historiallinen kaupunki ja tutkimuskohde. Kaupunki on ollut kaupallinen solmukohta viikinkiajoista lähtien. Kansainväliset vaikutukset näkyvät Kiovan ja Ukrainan historiassa ja kulttuurissa. Ne ovat tulleet monelta taholta.

Ukraina ja Kiovan kaupunki ovat jälleen "tapetilla", kuten sanotaan. Miten Mikael Agricola kulttuurihenkilönä suhtautuisi Kiovan ja Ukrainan nykytapahtumiin? Kun pohditaan Ukrainan vaikeaa kysymystä ja tehtäviä ratkaisuja, keskustelukulttuurin on oltava rakentavaa. Millä tavoin Euroopan unionissa on keskusteltu ongelmasta, kun on mietitty Ukrainan kriisin ratkaisemista? Mitä ulkopoliittisia päätöksiä on tehty? Ovatko sanomiset jyrkentyneet kriisin pitkittyessä?

Ulkopoliittisissa kysymyksissä luottamuksen varmistaminen on keskeistä. Kiinnostavaa on pohtia, minkälaisia ominaisuuksia rauhanvälittäjillä tulisi olla lopputuloksen onnistumiseksi. Tätä kysymystä voidaan miettiä Ukrainan kriisinkin kohdalla. Vaikeissa asioissa on edettävä viisaasti. Liian nopeat ratkaisut saattavat vaarantaa oikeiden johtopäätösten tekemistä. Jos lähdetään väärään suuntaan, suunnan korjaaminen voi olla jo myöhäistä, "rasti onkin tuolla".

Edellä mainittu kuvaa huonoa ulkopolitiikkaa. Mikael Agricolan arvostettu toiminta on avannut aikoinaan tietä kansalaisten omakieliseen ilmaisuun sekä kirjallisuuden ja kulttuurin kehittämiseen. Hänen kehittämänsä sanasto on ollut tärkeä tekijä kirjoitettujen tuotosten yhteydessä. Viestintävälineiden käyttäjät ovat hyötyneet Mikael Agricolan luovasta toiminnasta. Kirjoitustaitoa tarvitaan, kun päätöksiä ja tutkimustuloksia dokumentoidaan. Tietyt tutkimuslaitokset ovat tehneet tuota työtä, jota arvioidaan. Tämä kirjoitus on nyt lukijoiden arvioitavana.

Ukrainan kriisin ratkaisuprosessista laaditaan virallisia asiakirjoja. Niiden laatua voidaan pohtia tekstien luotettavuuden ja ymmärrettävyyden kannalta. Asiakirjojen ymmärrettävyyden on oltava selkeä ja tulkintojen mahdollisuus vähäinen. Mikael Agricola on osoittanut, että valtioiden kanssakäymisissä voidaan toimia rakentavasti lopputuloksen kannalta. Millaisia johtopäätöksiä ja tulkintoja on tehty Ukrainan kriisin eri vaiheissa?

Ukrainan kriisi on jatkunut ja laajentunut, kun tapahtumien seurausvaikutuksia on arvioitu epämääräisesti. Ukrainan kriisiä koskeva kokonaisnäkemys on hämärtynyt. Ongelman ratkaiseminen vaatii tietoa, kokemusta ja vaikutusyhteyksien hahmottamista. Ukrainan kriisin hoito ja ratkaisut koskettavat Suomeakin Euroopan unionin kautta. Maamme on harjoittanut historian saatossa toimivaa kahdenkeskistä ulkopolitiikkaa, jota muut maat ovat arvostaneet. Miten Suomen kokemus voitaisiin hyödyntää Ukrainan tilanteessa?





Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Hallitus muutoksessa

Hallintoa koskevat henkilökysymykset ovat kiinnostavia. On yritettävä pysyä ajan tasalla hallituksen muutosten tarkasteluissa. Pääministeri on vaihtumassa. "Kuka on seuraaja", kysytään. "En lähde minnekään", on aikaisemmin kuultu. Nyt on pohdittava hallituksen toiminnan jäntevyyttä ja koostumusta, joka kasattiin ja nimitettiin kolmisen vuotta sitten. Hallitus rupesi toteuttamaan innokkaasti yksityiskohtaista hallitusohjelmaansa: sosiaali- ja terveydenhuolto ja kuntarakenneasiat on "pantava uusiin puitteisiin".

Kolmen vuoden kuluttua hallitus huomasi vaikeudet: ohjelma on liian kunnianhimoinen, sitä ei voidakaan toteuttaa alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti. Tämä johtui siitä, kun hallitus ei kuunnellut tarpeeksi varoittavia arviointeja. Perustuslailliset kysymykset nousivat esiin. Vaativissa hankkeissa oli lopulta keskusteltava myös opposition kanssa. Kansalaisten hyvinvointiasioita on vietävä vastuullisesti yhdessä eteenpäin. Keskustelut olivat aikaisemmin tapahtuneet pääasiassa välikysymysten kautta. Hallituksen toiminta on yhteydessä johtajuuteen. Johtajuuskysymys on jäänyt julkisuuden viestinnässä vähemmälle huomiolle.

Tarvittaisiin palstatilaa, jos kerrottaisiin hyvin hallituksen henkilömuutoksista aiheutuvia johtajuusvajeita. Palvelualueen johtaminen on haasteellinen etenkin vastavalitulle henkilölle, "uudelle johtajalle". Hallituspuolueiden ministereitä on eronnut ja kierrätetty. Jotkut ministerit hoitavat uudelleen entisiä edustajan tehtäviä. Eräät ministerit ovat hakeutumassa Euroopan parlamenttiin. Ovatko ministerinvaihdokset kohta taas ajankohtaisia? Julkisuudessa pohditaan ja arvioidaan ministerien johtajuutta ja tehtäväosaamista.

Eduskunta valvoo perustuslain säädösten mukaisesti organisaatioita ja niissä tapahtuvia muutoksia. Se valitsee hallituksen ja hallituksen johtajan, pääministerin. Tasavallan presidentti on nimittänyt hallituksen. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten hallituksen nimittäjä arvioisi hallituksen nykytilannetta ja hallituksen nimittämishetkeä toisiinsa. Ovatko hänen mielestään aikaisemmat hallitukset olleet toimivampia laadukkuuden suhteen? Miten hyvin nykyinen hallitus on edustanut koko kansaa hyvinvoinnin kannalta? Mitä tapahtuu hallituksen henkilövalinnoissa, kun Euroopan parlamenttivaalit ovat ohi? Viestintävälineet hoitanevat oman roolinsa luotettavasti.





Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Eduskunnassa tapahtuu

Eduskunnassa keskusteltiin kehysriihen linjauksista. Nähtiin selvästi, miten toimittiin. Jotkut käytetyt puheenvuorot olivat erittäin kiihkeitä. Miten sopivaa tämä on edustajille, jotka yhteisesti ja demokraattisesti säätävät lakeja kansalaisten hyvinvoinnin hyväksi? Eduskuntasalissa liikuttiin ja keskusteltiin melko vapaasti, vaikka joku oli edessä puhumassa ohjelman mukaisesti. Edustajat esittivät selviä kysymyksiä, mutta kysyjät eivät saaneet aina vastauksia. Television katselijatkin ymmärsivät, mitä kysyttiin ja odottivat kiinnostuneena edustajien vastauksia. Katselijat pohtivat mielessään omia vastauksiaan. Vastaajien lienee vaikea vastata silloin, kun kysymykset eivät ole omien arvojen ja asenteiden mukaisia ja ylittävät tarvittavan taloustieteellisen tietotaidon. Tässä nimenomaisessa tapauksessa käsiteltiin yhteiskunnan palveluja koskevia talousasioita.

Edustajilla oli kysymyksiä ja saatavia vastauksia myös valmiiksi kirjoitettujen tekstien pohjalta. Tähän liittyy ymmärrettävyyden haaste. Mikael Agricolakin on joutunut aikoinaan miettimään tekstiensä suomenkielisiä vastineita ja pohtinut tekstiensä luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Muistelemmekin häntä nyt erikoisesti suomen kielen päivänä. Mikael Agricolan taitoja tarvittiin rauhanneuvotteluissa, kun Ruotsin ja Venäjän välisiä rajakysymyksiä ratkottiin. Kiinnostavaa onkin pohtia, minkälaisia ominaisuuksia välittäjillä tulee olla lopputulosten onnistumiseksi. Miten Mikael Agricola ratkaisisi mahdollisesti nyt ajankohtaisen Ukrainan kriisin?

Päätöksenteossa on ongelmaista, jos kysymykset ja vastaukset eivät kohtaa. Mikael Agricolan käymissä rauhanneuvotteluissa kysymykset ja vastaukset veivät asioita eteenpäin. Kun puheenjohtaja on antanut edustajalle kysymysvuoron keskusteluissa, hänen on perättävä esitettyyn kysymykseen jonkinlaista vastausta eikä siirrytä vain uuteen käsiteltävään aiheeseen. Erikoisen tärkeä tämä oli juuri kehysriihen päätöksiä arvioitaessa. Puheenjohtajan on pysyttävä sovituissa kysymys- ja vastausajoissa. Jotkut edustajat saivat enemmän puheaikaa kuin toiset, mikä ei ole demokratian kannalta hyvä toimintatapa. Erikoista oli myös se, kun puheenjohtaja keskeytti melko tylysti edustajan puhumisen.

Television katselijat huomasivat, että edustaja vielä puhui, mutta ääni ei kuulunut. Tässä kohdassa ei ole menetelty korrektisti. Television katselijat tarkkailevat, mitkä arvot ja asenteet vallitsevat eduskunnan keskusteluissa ja miten edustajat vastaavat yhteiskunnan palveluja koskeviin kysymyksiin. Taloudellinen tilanne on nostanut asioita pinnalle. Eri asioissa on toimittava oikeudenmukaisesti kansalaisia kuunnellen. Millainen keskustelukulttuuri on eduskunnassa? Mikael Agricolan toiminta aikoinaan on näyttänyt, että syvällistä ajattelua tarvitaan yhteiskunnan kulttuurin kehittämiseksi. Hän on pohtinut, mitkä asiat on syytä esittää kirjoitetussa muodossa eli suomen kielellä.

Mikael Agricolan tuottamat kirjoitukset ovat haastavia. Hän on joutunut miettimään kirjoitustensa ilmaisuissa sanojen suomenkielisiä vastineita. Miten ilmaisut tulkitaan eduskunnan keskusteluissa? Tulkitaanko asiat vain omaksi eduksi syrjäyttämällä muut kannanotot? Mikael Agricola on avannut tekstiensä avulla lukijat ymmärtämään, mikä on lukemisen merkitys. Hän on luonut tärkeän pohjan kulttuurin tuotoksille. Kansalaiset ovat oppineet tuntemaan Mikael Agricolan sanoman kirkon palvelujen yhteydessä ja kouluopetuksessa. Uskonpuhdistuksen opillinen sisältö on opittu vähitellen. Mikael Agricola on osoittanut, että eri valtioiden välisessä kanssakäymisessä on oltava rakentavia. Miten on toimittu Ukrainan ongelman ratkaisemiseksi?

Kirjoittajat toivovat yleensä, että heidän tuottamiaan tekstejä luettaisiin ja kommentoitaisiin. Tämäkin kirjoitus on lukijoiden arvioitavana. Millaiseksihan Mikael Agricola on arvioinut kirjoitustensa kiinnostavuuden? Hänen toimintansa suomen kielen hyväksi osoittaa sen, että kaikki hyötyvät omakielisestä kirjallisuudesta ja kulttuurista. Mikael Agricola oli kielitaitoinen ja tähdensi myös kielitaidon merkitystä. Eduskunnassa käydyt keskustelut olisivat ehkä toisenlaisia, jos suomen kieltä ei olisi Mikael Agricolan toimesta alettu kehittää kansalaisten sivistyksen ja kulttuurin hyväksi. Hän olisi ihmeissään nykyisten viestintävälineiden kehittymisestä. Eduskunnassakin näpräillään kyseisiä laitteita niin innokkaasti, että puheenjohtaja joutuu puuttumaan asiaan.





Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi




Kuopio

Pääministeri vaihtuu

Elämme kiinnostavia aikoja. Millaisilla päätöksillä esimerkiksi Ukrainan tilanteen jännitys vähentyisi? Suomessakin on asioita, jotka vaativat poliittista kokonaisarviointia ja oikeita siirtoja. Pääministeri on vaihtumassa, pari ministeriä ovat eronneet äskettäin ja osa ministereistä ovat hakeutumassa muualle, Euroopan parlamenttiin. Yksi ministeri on jo aikaisemmin siirtynyt muihin tehtäviin. Ministerien tehtävät ovat vaihtuneet myös toisiin ministerin tehtäviin ministeristössä. Onko tehtävien vaihto helppoa käytännössä, kun arvioidaan tehtäväosaamista toisessa tehtävässä? Tarvitaanko kouluttautumista asiaosaamisessa?

Yleensä tehtäviä ja virkoja haettaessa ja täytettäessä vedotaan asiaosaamiseen. Edellä mainittu tehtävämuutosluettelo on harvinaista Suomen poliittisessa historiassa. Luettelon esittämää tietoa on pohdittava syvällisesti kansalaisten palveltavuuden näkökulmasta. Ministerit toteuttavat hallitusohjelmaa, joka on tarkoitettu kansalaisten hyväksi. Tässä tarvitaan asiaosaamista. Miten on asianlaita, kun ministerit vaihtavat työtehtäviä keskenään? Kansalaiset ovat miettineetkin ministeristön toimivuutta ja palvelujen laatua tapahtuneiden muutosten vuoksi. Miten kävikään sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen yhteydessä? Ministerit ovat toimijoita, joiden asiaosaamista kansalaiset arvioivat. Ministeristö, joka nauttii eduskunnan luottamusta, on kansalaisten edustaja sekä kotimaassa että ulkomailla.

Eduskunnan on oltava tarkka, että kansalaisille tarkoitetut palvelu- ja turvallisuustehtävät tulevat tehokkaasti hoidetuiksi. Eduskunnan on seurattava perustuslain säädösten mukaisesti organisaatioissa tapahtuvia muutoksia. Pääministerin vaihtuminen on perustuslaillinen kysymys. Eduskunta valitsee pääministerin, kuten koko ministeristönkin. Kun aika kuluu, maatamme edustaa kotimaassa ja ulkomailla uusi, valittu pääministeri. Hänen tulee edustaa arvostusta herättävästi koko Suomen kansaa eikä vain puoluetta. Jäämme odottamaan, mitä tapahtuu henkilövalinnoissa. Ministeristö kokonaisuudessaan edustaa myös koko Suomen kansaa eri tehtävissä. Tämä kohta on joskus unohtunut, kun on seurannut julkisuudessa viestitettyjä tapahtumia.





Terveisin




YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi




Kuopio

Ulkopolitiikka

Ulkopoliittisten asioiden on oltava kunnossa. On oltava uskottava tehtävien hoitamisessa. Tavoitteen toteutuminen on tärkeä esimerkiksi Ukrainan kysymyksen kohdalla. Suomen on harkittava syvällisesti keinoja, mitä kannattaa tehdä. Muun muassa sovittuihin tapaamisiin on osallistuttava ja järjestettävä kokouksia, jos niitä on ennakkoon suunniteltu. Julkisuudessa on esitetty, että näissä asioissa vastuuhenkilöt ovat toimineet toisin. Ei pitäisi tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka vähentävät omaa ulkopoliittista luotettavuutta. Perusteltua on kysyä, millaista kahdenvälistä kanssakäymistä Suomi harjoittaa eri maiden kanssa. Suomen on toimittava siten, että eri osapuolet arvostavat tehtyjä päätöksiä.

Toivottavasti Ukrainan kohdalla ratkaisut löytyvät. Miten asiat etenevät, seurataan huolestuneena. Taustalla olevilla suurvalloilla ja Euroopan unionilla on roolinsa asioiden kulussa. Neuvottelijoiden ja päättäjien on valittava oikeita keinoja ongelman lievittämiseksi ja ratkaisemiseksi. Tuloksellinen toiminta edellyttää kanssakäymistä ja reaalipolitiikan tunnustamista. Maamme on esimerkiksi vaalinut historian saatossa hyviä suhteita naapurimaihin ja muuallekin. Toiminta on ollut arvostettua, kuten hyvin muistamme. Olisiko tästä kokemuksestamme siirrettävissä jotain tietoa Ukrainan ongelmaiseen tilanteeseen?

Maamme on viestittänyt eri tavoin, millaista on Suomen virallinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka luonteeltaan ja miten sitä tuetaan. Tutkimukset osoittavat, että suuri enemmistö on selvästi virallisten ulko- ja turvallisuuspoliittisten päätösten takana. Vakaus ja luotettavuus ovat olleet takeita ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistuneisuudessa. Tiedotusvälineiden vastuu on tiedottaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisältöä. Ulkopolitiikan laatua testataan jatkuvasti. Millaisia ulkopoliittisia ratkaisuja Suomi on edistämässä Euroopan unionin tasolla?




Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Perhepolitiikka

Yhteiskunnan perhepolitiikan toimintoja seurataan. Perhepolitiikassa on pyritty vuosien saatossa korkeaan laatuun, jonka eteen on tehty kovasti työtä. Ratkaisut ovat osoittaneet yleensä perheiden merkityksen arvostamista. Perhepolitiikka on nousemassa julkisuudessa olevien tietojen mukaan eduskunnan asialistalle. Jotkut ovat esittäneet, että kehysriihen päätöksiä pitäisi muuttaa. Tämä on seurausta niistä päätöksistä, joihin kansalaiset ovat kiinnittäneet huomiota. Viestintävälineet ovat tuoneet esille parhaansa mukaan myös perhepolitiikan asioita, joita päätöksenteko on käsitellyt.

Perheet ovat tärkeä kasvatus- ja toimintayksikkö yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta. Miten korkeaa laatua osoittaa toisaalta sellainen päätöksenteko, kun lapsilisiä leikataan? Kysymykseen lienee helppo vastata. Perheitä koskettavat myös kotihoidontukiasiat, joista on keskusteltu voimakkaasti. Miten kehysriihen ratkaisut ovat sopusoinnussa hyvän perhepolitiikan kanssa? Miltä arvopohjalta eduskunta toimii perheiden tukemisasioissa, joita ovat muun muassa lapsilisät? Onko päätöksenteko johdonmukaista? Missä oikein mennään?

Jotkut ovat vähätelleet lapsilisien leikkausten yksilötason euromääriä. Jos lapsilisien leikkaukset nähdään vähäpätöisinä asioina, niin miksi niitä ylipäänsä pitää tehdä. Lapsilisien leikkausten rahasumma on siirto perheiltä muualle. Lapsilisäjärjestelmä on luotu tarpeeseen, jota ei voine kiistää. Lapsilisäjärjestelmä on arvoihin yhteydessä oleva palvelujärjestelmä. Lapsilisien leikkaukset eivät tunnu paljon niillä henkilöillä, joilla on turvattu toimeentulo. Kaikilla hyvinvointiasiat eivät kuitenkaan ole näin hyvin.

Yhteiskunnan velkaantumista lapsilisien leikkauksilla ei katkaista. Päätöksentekijöiden on keksittävä muita toimia velkaantumisen pysäyttämiseksi. Perheet seuraavat päätöksiä, millä tavoin ne ovat tukemassa vaativaa kasvatustyötä. Tässä kohdassa perheet muistelevat kehysriihen tapahtumia, joiden antia on yritetty selitellä. Oliko pakko mennä yhteistuumin lapsilisien leikkausten tielle? Mitä sitä lopulta päätettiinkään?




Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio