Suomen itsenäisyyspäivä 6.12.2021 lähestyy

Asioiden kohdalla on huomattu, että hyviin, luoviin  ja kannatettaviin toimintoihin on ehditty osallistua.  Yhteiskunnan viestinnässä koronatilanne on puhuttanut yhteiskunnan tärkeässä ja luotettavassa viestinnässä. On katsottu ja seurattu valtakunnallisia paraateja paikan päällä ja televisiosta ja yritetty tunnistaa marsseihin osallistujat, joiden asusteet ovat samanlaiset. Kirjallisen toiminnan tuloksia on nostettu esille onnittelumielessä. Itsenäisyyspäivänä muistellaan sodan aikaisten säästyneiden kylien tilannetta, johon oli vaikuttamassa  tiettömät olosuhteet. Ammatin toimen ohella on tehty monia kiinnostavia asioita.          Aikaa on kulunut esimerkiksi suvun hallussa olleiden rakennusten kunnostamiseen. Kysymys ei ole työleiristä, vaikka useat niin saattavat ajatella harrastusten luonnetta arvioidessaan.                                                                                                                                                                                          Koronatilanteen helpottuessa tapaamisia on suunniteltu ja vierailuja järjestetty. Juhlapuheissa ja kirjoituksissa on nostettu esille Suomen itsenäisyyspäivän merkitys Euroopan ja maailman poliittisessa tilanteessa ja pohdittu historiallista taustaa. Kunniakasta oli osallistua 6.12.2017 Valtakunnalliseen itsenäisyysparaatiin, joka järjestettiin Kuopiossa, edellinen kerta oli ollut 6.12.2010. Järjestetyssä tapahtumassa marssin MPK-osastossa. Rissalassa oli oltava aamulla klo 7.00.  Siellä oli varusteiden saanti, harjoituksia ja ruokailu. Tulimme Kuopioon paraatia varten linja-autolla. Paraatin jälkeen oli paluu Rissalaan ja varusteiden luovutus. Kuopion Reserviupseerikerhosta on tehty historiateos: Seppälä, Jarmo @ Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929 - 2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry. Kuopio. Kirjan julkistamistilaisuus oli  Kuopion kaupungintalolla 14.3.2017. Teos on luovutettu tasavallan presidentti Sauli Niinistölle, kun hän ja rouva Jenni Haukio vierailivat Kuopiossa Minna Canthin päivänä. Hyvää Suomen itsenäisyyspäivää 2021. Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija Reservin upseeri Oulun, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston alumni Kiuruntie 11  70340 Kuopio

Päätöksenteon laatua arvioidaan

Yhteiskunnan hyvinvointipalveluista keskustellaan. Taloudellisten voimavarojen heikentyessä on pohdittu, miten palvelujen tuottaminen ja rahoittaminen järjestyy tulevaisuudessa. Päätöksenteossa on mietitty, minkä osuuden toiminnoista julkisen sektorin eli valtion ja kuntien tulisi rahoittaa. Hyvinvointipalvelujen tarkastelu johdattaa ajattelun priorisoinnin ja julkistalouden kriisiytymisen kysymyksiin, jotka ovat ajankohtaisia aiheita. Terveysasioiden kohdalla mietitään tarkkaan, miten koronavirusten aiheuttamia ongelmia pidetään hallinnassa. Universaalisen hyvinvointimallin kohdalla pohditaan, miten otetaan huomioon yksilöllinen vastuu hyvinvoinnista. Asiassa mietitään vaihtoehtomalleja, joista erottuvat valtio- ja kuntakeskeinen, kansalaisyhteiskuntakeskeinen ja markkinaperusteinen hyvinvointimalli. Yhteiskunnassa hyvinvointipalvelujen tuottamisessa tähdennetään vastuuta, mikä olisi kansalaisten hyväksi. Esitetyt ja harkitut mallit heijastavat toimintatahojen intressejä. Arvioinneissa on käytetty perustellusti hyödyksi tutkimuksista saatavaa palautetta. Ajankohtaista on miettiä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuspalvelujen suunnittelua ja päätöksentekoa. Myönteisten menettelyjen avulla vaikutetaan syrjäytymiseen estävästi. Ratkaisut koskettavat yhteiskunnan asumisjärjestelyjä. Hyvä asuminen toimii resurssina muiden tarpeiden tyydyttämisessä. Kansalaisten hyvinvointiin vaikuttavista asioista ollaan kiinnostuneita. Toiminnoista tarvitaan laadullista ja määrällistä informaatiota. Järjestetyistä palveluista muodostuu kuva, joka on yhteydessä koetun hyvinvoinnin kanssa. Palvelut opitaan tuntemaan arkikokemuksen kautta. Hyvinvointipalveluiden laatua arvioitaessa on pohdittava ja kehitettävä mittavälineitä, joiden avulla voidaan vertailla suunniteltuja ja päätettyjä tavoitteita keskenään. Kun nostetaan esille asiakas- ja henkilöstönäkökulmat, saadaan yleiskuva palvelujen tilanteesta. Vaikuttavuuden arvioinnissa on mietittävä toiminnallisuuden toteutumista. Esimerkiksi koulutuspalvelujen kohdalla tulisi ottaa huomioon peruskoulusta toisen asteen koulutukseen pääsy, sieltä edelleen korkea-asteen koulutukseen pääsy ja lopulta työelämään sijoittuminen. Taloudelliset tekijät aiheuttavat reunaehtoja palveluja koskevien asioiden laadulliseen ja määrälliseen toteutumiseen. Suunniteltujen ja päätettyjen ratkaisujen vaikutuksia voidaan arvioida tutkimusten avulla ja havaintoihin perustuvan tiedon avulla. Rakenneuudistuksia tehtäessä on arvioitava mahdollisimman hyvin, mitä seurausvaikutuksia tehdyillä ratkaisuilla on yhteiskunnassa. Palvelujärjestelmiä kehitettäessä tarkoituksena on edistää kansalaisten hyvinvointia. Pyhäinpäivää, Ruotsalaisuuden ja Kustaa Aadolfin päivää. Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio