Pääsiäisen aikaan muistellaan perinteisiä toimintoja, jotka olisi toteutettava. Ihmiset keskustelevat mielellään juhlatavoista, kun näkevät toisensa. Tämä kirjoitus pyrkii kuvaamaan pääsiäiseen kuuluvia asioita monelta kannalta. Toivottavasti vuorosanat kiinnostavat lukijoita.
Ihmisten tavatessa joku avaa keskustelun, nyt tässä pääsiäisestä:
Aika on vierähtänyt. Kohta ollaan taas pääsiäisessä. Voitko kertoa jotakin pääsiäisestä?
Kristillisessä perinteessä tärkeä juhla on tietenkin pääsiäinen. Kristillinen juhla, pääsiäinen, on antanut uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Mitähän sitä vielä muistaisi pääsiäisestä?
Keväisen luonnon ja elämän vertauskuvat liittyvät pääsiäiseen. Palmusunnuntaista alkava viikko on nimeltään hiljainen viikko. Tiedätkö muita nimiä?
Hiljaista viikkoa kutsutaan myös pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi.
Hiljaisen viikon läheisyys tuli tutuksi, kun meillä käytiin virpomassa. Tapahtuma oli sunnuntaina eli virposunnuntaina. Virpojia sade ei näyttänyt haittaavan.
Kysyttiin luultavasti, saammeko virpoa ja luvattiin sanoa: - Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka.
Jokaisessa kodissa otetaan varmaan mielellään vastaan reippaat virpojat, kun ovikello soi ja maksetaan palkka koriin. Kodeissa on tapana syödä perinteisiä pääsiäisruokia.
Kristillisessä perinteessä pääsiäismuna on vertauskuva ylösnousemukselle. Mitä ne muut hiljaisen viikon päivät olivatkaan?
Jokaiselle päivälle on annettu kuvaavat nimet: Malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai.
Sitten seuraa toinen pääsiäispäivä. Hiljaisen viikon nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä kouluissa voitaisiin esittää juhlissa.
Koulujen taideaineiden yhteydessä askarrellaan ja maalataan pääsiäismunia. Suomalaisten kultaseppien tekemät tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia.
Kristillisen perinteen sanomaa muistellaan syvällisemminkin, miksi pääsiäistä oikein vietetään.
Mitä tapahtui kiirastorstaina? Mikä on pitkänperjantain sanoma, jonka liturginen väri on musta? Pääsiäisenä liturginen väri vaihtuu valkeaksi, mikä kuvaa kristillisen sanoman luonnetta.
Usein puhutaan Mikael Agricolan merkityksestä. Hän on keksinyt useita suomenkielisiä sanoja. Pääsiäinen on niistä yksi, joka kuvaa paastonajan loppumista.
Monia kiinnostavat myös pääsiäisen muunkieliset vastineet, joita ovat esimerkiksi påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα. Kun niihin perehtyy, sanojen kulttuurilliset ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.
Juutalaisten pääsiäinen on kevätpäiväntasauksen aikoihin ja on sidoksissa kalenteriin. Pääsiäisen juhla kuvaa Egyptin orjuudesta vapautumisen muistamista.
Pääsiäisen paikka vaihtelee keväisin. Monelle on tuttu pääsiäisen paikan määrittely, jonka mukaan pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Pääsiäinen on tänä vuonna 5. huhtikuuta.
Pääsiäisen paikka voidaan laskea myös matemaattisesti. Saksalainen matemaatikko Carl Friedrich Gauss on määritellyt ensimmäisenä matemaattisesti pääsiäisen paikan. Matematiikan opinnoissa opiskelija joutuu perehtymään tuon kuuluisan matemaatikon aivoituksiin.
Gaussille pääsiäisen paikan laskeminen on ollut helpohko matematiikan taitojen vuoksi. Hän suoritti 10-vuotiaana erittäin nopeasti sellaisen tehtävän, jossa oppilaiden piti laskea summan arvo luvuista yhdestä sataan. Mikä onkaan tehtävän summan arvo?
Pääsiäisen paikka on yhteydessä kuun kiertoon. Siitä tulee mieleen tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi.
Olipa mielenkiintoinen uutinen. Täytyy seurata tutkimusten etenemistä. Tämä keskustelu kävi leppoisasti, hiljaiselle viikolle sopivalla tavalla. Hyvää pääsiäistä ja menestystä sinulle ja lukijoille.
Pääsiäisterveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
perjantai 27. maaliskuuta 2015
torstai 26. maaliskuuta 2015
Ulkopolitiikka ja kutsut
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan muotoutumista seurataan tarkkaan. Tehtyjen päätösten perusteluja arvioidaan. Havainnoidaan esimerkiksi sitä, ketkä osallistuvat ja ketkä eivät "voitonpäivän paraateihin". Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on tärkeä pohdittava sana: "ajautuminen". Kohdataanko pikku hiljaa tilanne, jonka ei ehkä haluttaisi toteutuvan? Eduskunnalla on tärkeä rooli päätöksenteossa. Millaisena se näkee ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisällön jatkumisen?
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat tapahtumat herättävät keskustelua ja kysymyksiä, joita voidaan esittää muun muassa seuraavaan tapaan:
Ulko- turvallisuuspolitiikka on alue, josta on "heitetty ilmaan" monenlaisia kannanottoja viime aikoina.
Liittyykö tuo sanallinen vertaus jotenkin tapahtuviin ilmaharjoituksiin?
Isäntämaatukisopimuskin on olemassa. Mitä se perimmältään tarkoittaa?
Kun ilmaharjoitusten perusteluja arvioidaan, niiden ohessa kiinnostavat myös julkisuudessa esillä olleet laivastovierailut.
Miten esitetyt asiat tukevat maamme turvallisuuden tunteen kehittymistä? Mihin suuntaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka on menossa?
Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikassa "prosessit käynnistyvät", hallitaanko ne "itsenäisin toimin" vai vievätkö ne mukanaan. Mitä mieltä on ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta esillä olleista kysymyksistä?
Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan laatua arvioidaan, on kysyttävä, "millaisissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Ovatko vastuuhenkilöt sisäistäneet tuon haasteellisen kielikuvakuvan?
"Suomen laiva saattaa ajautua karille", jos ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei kylliksi harkita.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka "kestävyys linjataan" eduskuntavaaleissa.
Äänestäjät tukevat niitä ehdokkaita, joilla on kokonaisnäkemys ulko- ja turvallisuuspolitiikan harjoittamisesta.
Äänestäjät ratkaisevat valittujen kautta sen, millainen on perusteltu maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikka.
Julkisuudessa esitettyjä ilmaharjoitusten perusteluja on arvioitava. Aikaisemmin on todettu esimerkiksi, että ilmaharjoituksia arvioidaan sen jälkeen, kun virallinen kutsu on saatu.
Kutsun saaja arvioi aina, miten kutsu olisi huomioitava. Mitä tapahtuu käytännössä, jos lähettäjä on arvovaltainen taho?
Mitkä ovat olleet päätöksenteon perustelut, jotka ovat käsitelleet ilmaharjoitusten ja laivastovierailujen osallistumista? Erittäin kiinnostava asia on "voitonpäivän paraateja" koskeva kysymys.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan laatu on yhteydessä siihen, miten kokemus hyödynnetään ja miten hyvin eri tahojen välinen vuorovaikutus toteutuu. Ymmärrettävyysvajetta ei saa syntyä. Tiedotusvälineiden on tiedotettava ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioista monipuolisesti ja luotettavasti, mikä on haastava tehtävä.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat tapahtumat herättävät keskustelua ja kysymyksiä, joita voidaan esittää muun muassa seuraavaan tapaan:
Ulko- turvallisuuspolitiikka on alue, josta on "heitetty ilmaan" monenlaisia kannanottoja viime aikoina.
Liittyykö tuo sanallinen vertaus jotenkin tapahtuviin ilmaharjoituksiin?
Isäntämaatukisopimuskin on olemassa. Mitä se perimmältään tarkoittaa?
Kun ilmaharjoitusten perusteluja arvioidaan, niiden ohessa kiinnostavat myös julkisuudessa esillä olleet laivastovierailut.
Miten esitetyt asiat tukevat maamme turvallisuuden tunteen kehittymistä? Mihin suuntaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka on menossa?
Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikassa "prosessit käynnistyvät", hallitaanko ne "itsenäisin toimin" vai vievätkö ne mukanaan. Mitä mieltä on ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta esillä olleista kysymyksistä?
Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan laatua arvioidaan, on kysyttävä, "millaisissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Ovatko vastuuhenkilöt sisäistäneet tuon haasteellisen kielikuvakuvan?
"Suomen laiva saattaa ajautua karille", jos ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei kylliksi harkita.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka "kestävyys linjataan" eduskuntavaaleissa.
Äänestäjät tukevat niitä ehdokkaita, joilla on kokonaisnäkemys ulko- ja turvallisuuspolitiikan harjoittamisesta.
Äänestäjät ratkaisevat valittujen kautta sen, millainen on perusteltu maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikka.
Julkisuudessa esitettyjä ilmaharjoitusten perusteluja on arvioitava. Aikaisemmin on todettu esimerkiksi, että ilmaharjoituksia arvioidaan sen jälkeen, kun virallinen kutsu on saatu.
Kutsun saaja arvioi aina, miten kutsu olisi huomioitava. Mitä tapahtuu käytännössä, jos lähettäjä on arvovaltainen taho?
Mitkä ovat olleet päätöksenteon perustelut, jotka ovat käsitelleet ilmaharjoitusten ja laivastovierailujen osallistumista? Erittäin kiinnostava asia on "voitonpäivän paraateja" koskeva kysymys.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan laatu on yhteydessä siihen, miten kokemus hyödynnetään ja miten hyvin eri tahojen välinen vuorovaikutus toteutuu. Ymmärrettävyysvajetta ei saa syntyä. Tiedotusvälineiden on tiedotettava ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioista monipuolisesti ja luotettavasti, mikä on haastava tehtävä.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
maanantai 23. maaliskuuta 2015
Ulkopolitiikka ja ajautuminen
Nyt seurataan erittäin tarkkaan, millaisia ulkopolitiikkaan liittyviä ajatuksia heitetään ilmaan. Vertaus sopinee hyvin, kun ilmaharjoitukset ovat ajankohtaisia. Näiden harjoitusten perusteluja arvioitaessa pohditaan myös avainhenkilöiden laivastovierailuja. Monet kysyvät itseltään ja ehkä toisiltakin, millä tavoin nämä ajankohtaiset tapahtumat ovat tukemassa maamme turvallisuuden tunteen kehittymistä. Kysytään aiheellisesti, mitä maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tapahtuu. Jos tietynlaiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan "prosessit käynnistyvät", hallitaanko ne itsenäisin toimin vai vievätkö ne mahdollisesti mukanaan. Mitkä ovat niin sanotun ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan näkemykset ulko- ja turvallisuuspolitiikan muotoutumisesta?
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa voidaan hahmottaa kielikuvien avulla. Perusteltua on kysyä maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta, millaisissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Vastuuhenkilöiden on sisäistettävä esitetty haasteellinen kielikuvakuva, ettei "Suomen laiva ajaudu karille". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttaminen on pitkäjänteistä toimintaa, jonka "kestävyys linjataan" tulevissa eduskuntavaaleissa. Äänestäjät antavat tukensa niille ehdokkaille, jotka omaavat kokonaisnäkemykset ulko- ja turvallisuuspolitiikan harjoittamisesta. Äänestäjät ratkaisevat valittujen kautta sen, millainen on perusteltu maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikka.
Mitä tulee julkisuudessa olleisiin ilmaharjoitusten perusteluihin, niitä on arvioitava huolella. Todettiin, että ilmaharjoituksia koskeva toiminta arvioidaan virallisen kutsun saatua. Tässä yhteydessä on pohdittava kirjallisen kutsun toteuttamista, sillä kutsun saaja arvioi aina, miten kutsu olisi huomioitava. Mitä tapahtuu käytännössä, jos lähettäjä on arvovaltainen taho? Millainen on ollut päätöksenteon prosessi ilmaharjoituksiin ja laivastovierailuihin osallistumisesta? Miten eduskunta on arvioinut tilanteen? Ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistuminen edellyttää sitä, miten hyödynnetään kokemus ja miten eri tahojen välinen vuorovaikutus toimii. Ymmärrettävyysvajetta ei saa syntyä. Tiedotusvälineiden on tiedotettava ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksistä monipuolisesti. Tehtävä on tärkeä eduskuntavaalien kannalta.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa voidaan hahmottaa kielikuvien avulla. Perusteltua on kysyä maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta, millaisissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Vastuuhenkilöiden on sisäistettävä esitetty haasteellinen kielikuvakuva, ettei "Suomen laiva ajaudu karille". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttaminen on pitkäjänteistä toimintaa, jonka "kestävyys linjataan" tulevissa eduskuntavaaleissa. Äänestäjät antavat tukensa niille ehdokkaille, jotka omaavat kokonaisnäkemykset ulko- ja turvallisuuspolitiikan harjoittamisesta. Äänestäjät ratkaisevat valittujen kautta sen, millainen on perusteltu maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikka.
Mitä tulee julkisuudessa olleisiin ilmaharjoitusten perusteluihin, niitä on arvioitava huolella. Todettiin, että ilmaharjoituksia koskeva toiminta arvioidaan virallisen kutsun saatua. Tässä yhteydessä on pohdittava kirjallisen kutsun toteuttamista, sillä kutsun saaja arvioi aina, miten kutsu olisi huomioitava. Mitä tapahtuu käytännössä, jos lähettäjä on arvovaltainen taho? Millainen on ollut päätöksenteon prosessi ilmaharjoituksiin ja laivastovierailuihin osallistumisesta? Miten eduskunta on arvioinut tilanteen? Ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistuminen edellyttää sitä, miten hyödynnetään kokemus ja miten eri tahojen välinen vuorovaikutus toimii. Ymmärrettävyysvajetta ei saa syntyä. Tiedotusvälineiden on tiedotettava ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksistä monipuolisesti. Tehtävä on tärkeä eduskuntavaalien kannalta.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
sunnuntai 22. maaliskuuta 2015
Pääsiäinen yhä lähempänä
Pääsiäistä valmistellaan ja vietetään yleensä perinteisesti. Pääsiäisen sanoma on yhteydessä väreihin. Pääsiäispäivän liturginen väri on valkea, surun väri on puolestaan musta. Pääsiäisen tapahtumat muistuvat mieleen vaikeiden asioiden kohdatessa. Esimerkiksi onnettomuuksissa menehtyneiden omaisten tuska on koskettava. Hiljainen viikko on ikään kuin tullut lähelle. Onnettomuuksissa menehtyneiden omaiset tarvitsevat tukea, jota toimintaa on mietittävä.
Musiikki vahvistaa pääsiäisen sanomaa. Monille ovat tuttuja lyhyet lauletut virsitekstit, muun muassa: "Kristus on noussut kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti." Musiikin tekijät ovat luoneet musiikkinsa usein omakohtaisten tunnetilojen vallitessa. Musiikin sävelkulut saattavat johtaa kuulijat sellaiselle tunnetasolle, jota kiireisessä elämänrytmissä elävät tarvitsevat. Vaikeiden kysymysten äärillä auttanee hyvä musiikki, jos on voimia kuunnella sitä.
Johann Sebastian Bachin musiikki sopii hyvin pääsiäisen hiljaiselle viikolle. Esimerkiksi hänen ansiokas Matteus-passionsa kertoo Kristuksen kärsimyshistoriasta. Monet ovat kuunnelleet kyseisen suurteoksen, joka on esitetty televisiossakin. Matteus-passiossa on kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa ovat ehtoollisen asettaminen ja Jeesuksen vangitseminen. Toisessa osassa ovat Jeesuksen oikeudenkäyntiä koskevat tapahtumat, ristiinnaulitseminen ja hautaaminen.
Johann Sebastian Bach, Leipzigin Tuomaan kirkon kanttori, sävelsi Matteus-passionsa oman kirkon kuorolle. Sävellyksen esittäminen on ollut haastava tehtävä, jonka arvion saattoi tehdä muun muassa nähdyn televisioesityksen perusteella. Usein puhutaan matemaatikko Carl Friedrich Gaussista, jota on askarruttanut pääsiäisen paikka kalenterissa. Johann Sebastian Bach on miettinyt puolestaan nuottien järjestystä viivastolla. Hänen säveltämänsä Tuomas-passio on korkealaatuinen tuotos, jota arvostetaan.
Kun pääsiäistä tarkastellaan musiikin näkökulmasta, Matteus-passiota ei ole mahdollista sivuuttaa. Bachin musiikkia kuullessa juolahtaa mieleen matematiikka. On havaittu esimerkiksi, että musiikillisesti lahjakkaat ovat usein myös matemaattisesti lahjakkaita. Tämä Marian ilmestyspäivän tienoilla valmistunut kirjoitus on avaus, joka saanee miettimään pääsiäisen sisältöä. Asioiden sisäistäminen ja laajentaminen ovat yhteydessä omakohtaiseen ajatteluun, tietämykseen ja kokemukseen.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Musiikki vahvistaa pääsiäisen sanomaa. Monille ovat tuttuja lyhyet lauletut virsitekstit, muun muassa: "Kristus on noussut kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti." Musiikin tekijät ovat luoneet musiikkinsa usein omakohtaisten tunnetilojen vallitessa. Musiikin sävelkulut saattavat johtaa kuulijat sellaiselle tunnetasolle, jota kiireisessä elämänrytmissä elävät tarvitsevat. Vaikeiden kysymysten äärillä auttanee hyvä musiikki, jos on voimia kuunnella sitä.
Johann Sebastian Bachin musiikki sopii hyvin pääsiäisen hiljaiselle viikolle. Esimerkiksi hänen ansiokas Matteus-passionsa kertoo Kristuksen kärsimyshistoriasta. Monet ovat kuunnelleet kyseisen suurteoksen, joka on esitetty televisiossakin. Matteus-passiossa on kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa ovat ehtoollisen asettaminen ja Jeesuksen vangitseminen. Toisessa osassa ovat Jeesuksen oikeudenkäyntiä koskevat tapahtumat, ristiinnaulitseminen ja hautaaminen.
Johann Sebastian Bach, Leipzigin Tuomaan kirkon kanttori, sävelsi Matteus-passionsa oman kirkon kuorolle. Sävellyksen esittäminen on ollut haastava tehtävä, jonka arvion saattoi tehdä muun muassa nähdyn televisioesityksen perusteella. Usein puhutaan matemaatikko Carl Friedrich Gaussista, jota on askarruttanut pääsiäisen paikka kalenterissa. Johann Sebastian Bach on miettinyt puolestaan nuottien järjestystä viivastolla. Hänen säveltämänsä Tuomas-passio on korkealaatuinen tuotos, jota arvostetaan.
Kun pääsiäistä tarkastellaan musiikin näkökulmasta, Matteus-passiota ei ole mahdollista sivuuttaa. Bachin musiikkia kuullessa juolahtaa mieleen matematiikka. On havaittu esimerkiksi, että musiikillisesti lahjakkaat ovat usein myös matemaattisesti lahjakkaita. Tämä Marian ilmestyspäivän tienoilla valmistunut kirjoitus on avaus, joka saanee miettimään pääsiäisen sisältöä. Asioiden sisäistäminen ja laajentaminen ovat yhteydessä omakohtaiseen ajatteluun, tietämykseen ja kokemukseen.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
sunnuntai 15. maaliskuuta 2015
Pääsiäinen on tulossa
Kristillistä pääsiäisen sanomaa muistellaan syvällisesti pääsiäisen aikoihin. Miksi pääsiäistä oikein vietetään? Mitä tapahtui kiirastorstaina? Mikä on pitkänperjantain sanoma, jonka liturginen väri on musta? Pääsiäispäivänä liturginen väri vaihtuu valkeaksi, mikä kuvaa kristillisen sanoman luonnetta. Pääsiäiseen liittyviä tapahtumia kuvataan tässä valitulla tavalla. Lukijat syventelevät mielessään kirjoitusten sisältämiä ajatuksia. Syventely on yhteydessä esimerkiksi omiin kokemuksiin. Ihmiset pohtivat, miksi pääsiäisen paikka vaihtelee. Pääsiäispäivä oli 4. huhtikuuta vuonna 2010, nyt puolestaan 5. huhtikuuta. Tässä kirjoituksessa viitataan kalenteriin.
Mikael Agricola on ollut suomenkielisten sanojen aktiivinen tuottaja. Tietääkö monikaan, että Agricolan keksimä uudissana on muun muassa pääsiäinen, jota ilmiötä tässä esityksessä lähestytään? Pääsiäinen tarkoittaa sisällöltään tietyn kestoisen paastonajan loppumista. Pääsiäisen aika kiinnostaa ihmisiä. Monet muistavat pääsiäisen paikan määrittelyn, joka liittyy kevätpäiväntasaukseen. Pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Juutalaisten pääsiäinen on myös kevätpäiväntasauksen aikoihin ja sidoksissa kalenteriin. Pääsiäisen juhla kuvaa Egyptin orjuudesta vapautumisen muistamista.
Koulussa on tullut tutuksi saksalainen matemaatikko Carl Friedrich Gauss. Hän on keksinyt, että pääsiäisen paikka voidaan määrittää matemaattisesti ja sijoittaa oikeaan paikkaan kalenterissa. Opiskelijoita kiinnostaa Gaussin käyrän ohella matemaatikon henkilöhistoria. Gaussille pääsiäisen paikan määrittäminen laskemalla on ollut helpohko. Hän suoriutui 10-vuotiaana nopeasti opettajansa antamasta tehtävästä, jossa oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja luuli, että saisi olla rauhassa, kun antaa kylliksi vaikean tehtävän ratkaistavaksi. Toive ei kuitenkaan toteutunut.
Pääsiäisen paikka on yhteydessä kuun kiertoon. Siitä muistuu mieleeni julkisuudessa ollut tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi. Täytyy seurata tähtitieteen saavutuksia. Pääsiäinen on kristillisen perinteen juhla, joka on antanut uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Keväisen luonnon ja elämän vertauskuvat liittyvät pääsiäiseen. Pääsiäisenä pohditaan myös ruokakulttuuria. Kristillisessä perinteessä pääsiäismuna on ylösnousemuksen vertauskuva.
Niin sanottu hiljainen viikko alkaa palmusunnuntaista. Hiljaista viikkoa kutsutaan myös pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Hiljaisen viikon läheisyys tuli tutuksi, kun virpojat soittivat ovikelloa. Se tapahtui sunnuntaina eli virposunnuntaina. Sade ei näyttänyt virpojia haittaavan. He kysyivät reippaasti tutuilla sanoilla, saammeko virpoa: - Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka. Oletan, että virpojat otetaan mielellään vastaan.
Hiljaisen viikon jokaiselle päivälle on annettu kiinnostavat nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen seuraa toinen pääsiäispäivä. Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa.
Koulujen taideaineiden yhteydessä askarrellaan ja maalataan pääsiäismunia. Suomalaisten kultaseppien tekemät tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia. Monia kiinnostavat pääsiäisen erikieliset vastineet, joita ovat esimerkiksi påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα. Kun niihin perehtyy, sanojen kulttuurilliset ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.
Tämä pääsiäistä esittävä kirjoitus valmistui rauhallisissa merkeissä. Tilanne on toisin, kun on tarkasteltu sote-uudistusta, kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita. Eduskuntaa "piinaavat" kysymykset jäävät ehkä vähemmälle huomiolle pääsiäisen aikaan, vaikka eduskuntavaalit ovat lähellä. Mielenkiintoista on nähdä, miten tämän pääsiäistä kuvaavan kirjoituksen sisältö otetaan vastaan. Omakohtaiset kokemukset, tietämys ja asenteet ovat yhteydessä esitettyjen asioihin.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Mikael Agricola on ollut suomenkielisten sanojen aktiivinen tuottaja. Tietääkö monikaan, että Agricolan keksimä uudissana on muun muassa pääsiäinen, jota ilmiötä tässä esityksessä lähestytään? Pääsiäinen tarkoittaa sisällöltään tietyn kestoisen paastonajan loppumista. Pääsiäisen aika kiinnostaa ihmisiä. Monet muistavat pääsiäisen paikan määrittelyn, joka liittyy kevätpäiväntasaukseen. Pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Juutalaisten pääsiäinen on myös kevätpäiväntasauksen aikoihin ja sidoksissa kalenteriin. Pääsiäisen juhla kuvaa Egyptin orjuudesta vapautumisen muistamista.
Koulussa on tullut tutuksi saksalainen matemaatikko Carl Friedrich Gauss. Hän on keksinyt, että pääsiäisen paikka voidaan määrittää matemaattisesti ja sijoittaa oikeaan paikkaan kalenterissa. Opiskelijoita kiinnostaa Gaussin käyrän ohella matemaatikon henkilöhistoria. Gaussille pääsiäisen paikan määrittäminen laskemalla on ollut helpohko. Hän suoriutui 10-vuotiaana nopeasti opettajansa antamasta tehtävästä, jossa oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja luuli, että saisi olla rauhassa, kun antaa kylliksi vaikean tehtävän ratkaistavaksi. Toive ei kuitenkaan toteutunut.
Pääsiäisen paikka on yhteydessä kuun kiertoon. Siitä muistuu mieleeni julkisuudessa ollut tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi. Täytyy seurata tähtitieteen saavutuksia. Pääsiäinen on kristillisen perinteen juhla, joka on antanut uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Keväisen luonnon ja elämän vertauskuvat liittyvät pääsiäiseen. Pääsiäisenä pohditaan myös ruokakulttuuria. Kristillisessä perinteessä pääsiäismuna on ylösnousemuksen vertauskuva.
Niin sanottu hiljainen viikko alkaa palmusunnuntaista. Hiljaista viikkoa kutsutaan myös pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Hiljaisen viikon läheisyys tuli tutuksi, kun virpojat soittivat ovikelloa. Se tapahtui sunnuntaina eli virposunnuntaina. Sade ei näyttänyt virpojia haittaavan. He kysyivät reippaasti tutuilla sanoilla, saammeko virpoa: - Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka. Oletan, että virpojat otetaan mielellään vastaan.
Hiljaisen viikon jokaiselle päivälle on annettu kiinnostavat nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen seuraa toinen pääsiäispäivä. Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa.
Koulujen taideaineiden yhteydessä askarrellaan ja maalataan pääsiäismunia. Suomalaisten kultaseppien tekemät tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia. Monia kiinnostavat pääsiäisen erikieliset vastineet, joita ovat esimerkiksi påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα. Kun niihin perehtyy, sanojen kulttuurilliset ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.
Tämä pääsiäistä esittävä kirjoitus valmistui rauhallisissa merkeissä. Tilanne on toisin, kun on tarkasteltu sote-uudistusta, kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita. Eduskuntaa "piinaavat" kysymykset jäävät ehkä vähemmälle huomiolle pääsiäisen aikaan, vaikka eduskuntavaalit ovat lähellä. Mielenkiintoista on nähdä, miten tämän pääsiäistä kuvaavan kirjoituksen sisältö otetaan vastaan. Omakohtaiset kokemukset, tietämys ja asenteet ovat yhteydessä esitettyjen asioihin.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
torstai 12. maaliskuuta 2015
Yhteiskunta ja omaehtoisuus
Yhteiskunnan kysymyksiä on pohdittu monissa yhteyksissä. Julkaistuja raportteja on ruodittu, miten ne auttaisivat maamme ongelmaisissa asioissa. Kilpailukyvystä on jatkuvasti puhuttu yhteiskunnan toimintoja arvioitaessa. Arviointiperuste on yhteydessä yhteiskunnan palvelujen ja tuotteiden laatuun. Pohditaan myös sitä, miten tuottavuutta parannettaisiin ja työn tarjontaa lisättäisiin. Kun päätetään yhteiskunnan asioista, ei pidä syrjäyttää inhimillistä näkökulmaa.
Yhteiskunnan palvelujen laatua arvioitaessa kysytään perustellusti, miten parannetaan kotiapua perheiden jaksamisen kannalta ja miten turvataan osaavan lastensuojeluhenkilöstön saanti. Kauan on perätty, miten järjestetään omaishoitaja-asiat kuntoon. Yhteistyö on tärkeää yhteiskunnan toimintoja kehitettäessä. Haasteellinen kysymys on, millä tavoin viestit kulkevat yhteiskunnan eri toimijoiden välillä.
"Ehyt yhteiskunta" on arvoja peilaava päätöksenteon luomus. Siinä huomioidaan ihmisten tarpeet ja estetään syrjäytyminen. Yhteiskunnan palvelut vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin. Yhteiskunnan kohdalla on pohdittava työsuhteiden jatkuvuutta, miten työntekijät voivat suunnitella pitkällä tähtäyksellä elämäänsä. Tavoitteiden toteuttaminen on haasteellista yhteiskunnalle ja erilaisten raporttien laatijoille.
Koulutuksellinen tasa-arvo tärkeä yhteiskunnassa. Koulutusta tarkasteltaessa pohditaan koulutuspalvelujen saatavuutta. Koulutuspalvelujen lakkautukset ovat lyhytjänteistä yhteiskuntapolitiikkaa. Suuret koulutusyksiköt eivät tue lähikoulutavoitetta, jota vaalikeskusteluissa yleensä nostetaan esille. Mitä tehdään, kun työpaikkakiusaamista tapahtuu? Koulut ovat työpaikkoja, joissa koulukiusaamiset vain jatkuvat.
Koulutuspalvelujen kohdalla kysytään usein, mihin valmistuneet menevät. Opintosuoritusten jälkeen päädytään yleensä niille paikkakunnille, jotka vastaavat parhaiten omia tavoitteita. Työpaikkojen saatavuus on yhteydessä sijoittumiseen ja taloudelliseen turvallisuuteen. Työllisyyden parantaminen on keskeistä yhteiskunnan kehittämisessä. Kun työpaikoilla kuunnellaan henkilöstöä, saadaan selville niitä asioita, joita on otettava huomioon kehitettäessä työelämää.
Yhteiskunnan kokonaisvaltaisessa arvioinnissa pohditaan yhteisöllisyyden ja osallisuuden merkitystä ja jopa virallisluontoisia tekstejä, joiden luettavuuden pitää olla selkeä. Viestintä- ja mediataitojen kehittämisestä on huolehdittava. Vastuullisessa päätöksenteossa otetaan kantaa sosioemotionaalisten vaikeuksien voittamiseen, erilaisuuden kohtaamiseen ja eriyttämiseen.
Yhteiskunnassa arvioitavia kohteita ovat myös monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja yrittäjyyskasvatus. Myönteiset päätöksenteon ratkaisut vaikuttavat hyvinvointiin. Vallitsevissa oloissa on perusteltua kysyä, miten Euroopan unioni on ollut tukemassa maamme hyvinvoinnin kehittämistä. Mitä kertovat toisaalta Ruotsissa tehdyt yhteiskuntapoliittiset käytännöt? Olisiko niistä opittavaa vai onko parasta turvautua omaan tietämykseen, jonka mukaan yhteiskuntaa on kehitetty?
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Yhteiskunnan palvelujen laatua arvioitaessa kysytään perustellusti, miten parannetaan kotiapua perheiden jaksamisen kannalta ja miten turvataan osaavan lastensuojeluhenkilöstön saanti. Kauan on perätty, miten järjestetään omaishoitaja-asiat kuntoon. Yhteistyö on tärkeää yhteiskunnan toimintoja kehitettäessä. Haasteellinen kysymys on, millä tavoin viestit kulkevat yhteiskunnan eri toimijoiden välillä.
"Ehyt yhteiskunta" on arvoja peilaava päätöksenteon luomus. Siinä huomioidaan ihmisten tarpeet ja estetään syrjäytyminen. Yhteiskunnan palvelut vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin. Yhteiskunnan kohdalla on pohdittava työsuhteiden jatkuvuutta, miten työntekijät voivat suunnitella pitkällä tähtäyksellä elämäänsä. Tavoitteiden toteuttaminen on haasteellista yhteiskunnalle ja erilaisten raporttien laatijoille.
Koulutuksellinen tasa-arvo tärkeä yhteiskunnassa. Koulutusta tarkasteltaessa pohditaan koulutuspalvelujen saatavuutta. Koulutuspalvelujen lakkautukset ovat lyhytjänteistä yhteiskuntapolitiikkaa. Suuret koulutusyksiköt eivät tue lähikoulutavoitetta, jota vaalikeskusteluissa yleensä nostetaan esille. Mitä tehdään, kun työpaikkakiusaamista tapahtuu? Koulut ovat työpaikkoja, joissa koulukiusaamiset vain jatkuvat.
Koulutuspalvelujen kohdalla kysytään usein, mihin valmistuneet menevät. Opintosuoritusten jälkeen päädytään yleensä niille paikkakunnille, jotka vastaavat parhaiten omia tavoitteita. Työpaikkojen saatavuus on yhteydessä sijoittumiseen ja taloudelliseen turvallisuuteen. Työllisyyden parantaminen on keskeistä yhteiskunnan kehittämisessä. Kun työpaikoilla kuunnellaan henkilöstöä, saadaan selville niitä asioita, joita on otettava huomioon kehitettäessä työelämää.
Yhteiskunnan kokonaisvaltaisessa arvioinnissa pohditaan yhteisöllisyyden ja osallisuuden merkitystä ja jopa virallisluontoisia tekstejä, joiden luettavuuden pitää olla selkeä. Viestintä- ja mediataitojen kehittämisestä on huolehdittava. Vastuullisessa päätöksenteossa otetaan kantaa sosioemotionaalisten vaikeuksien voittamiseen, erilaisuuden kohtaamiseen ja eriyttämiseen.
Yhteiskunnassa arvioitavia kohteita ovat myös monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja yrittäjyyskasvatus. Myönteiset päätöksenteon ratkaisut vaikuttavat hyvinvointiin. Vallitsevissa oloissa on perusteltua kysyä, miten Euroopan unioni on ollut tukemassa maamme hyvinvoinnin kehittämistä. Mitä kertovat toisaalta Ruotsissa tehdyt yhteiskuntapoliittiset käytännöt? Olisiko niistä opittavaa vai onko parasta turvautua omaan tietämykseen, jonka mukaan yhteiskuntaa on kehitetty?
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
maanantai 9. maaliskuuta 2015
Ulkopolitiikka ja omaehtoisuus
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä toimintaa, jossa tähdennetään maamme ulko- turvallisuuspolitiikan tarpeita. Maatamme on arvostettu, sillä olemme toimineet useiden kriisien välitystehtävissä. Hyväksi havaitut tavoitteet on säilytettävä jatkossakin maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, vaikka joidenkin ulkoa tulevien viestien mukaan haluttaisiin nähdä toisenlainen Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikka.
Jos ehdotusten mukaan mentäisiin, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanne muuttuisi erittäin paljon. Kannanotot ovat "outoja" ja kaukana Suomen vallitsevasta ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksista, jotka ovat Suomen kansan enemmistön hyväksymiä. Viestintävälineiden on annettava luotettavaa ja monipuolista tietoa maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Mitä eduskuntavaalit tuovat tullessaan?
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevia kannanottoja ja poikkeavia "ulostuloja" arvioidaan. Kansalaiset pohtivat esimerkiksi sitä, miten yksituumaista on maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja mitä kirjataan tulevaan hallitusohjelmaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. He pohtivat myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan "optioita", jotka ovat talouspolitiikassa tuttuja käsitteitä, mutta jotenkin "outoja" ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on päätöksenteon taitolaji. Ongelmaista on, jos vain "oman ideologian" suuntaiset näkemykset nähdään oikeina. Tästä on ollut merkkejä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Erilaiset sitoumukset on tehtävä yhteistuumin. Toiminnan on oltava ennustettavaa. Joskus mietityttää, kun vastuussa olevat henkilöt vetoavat asiantuntijoiden käsityksiin päätettävistä asioista, vaikka heidän pitäisi olla itsekin asiantuntijoita.
Maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan laatua arvioitaessa on perusteltua jatkuvasti kysyä ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistuneisuutta, miten luotettavissa käsissä laivamme ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. "Ulko- ja turvallisuuspolitiikan karikkoja" vältetään vain oikein "luotsatun" politiikan avulla. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on ymmärrettävä vaikutusyhteydet. Vaikeiden asioiden kohdatessa on toimittava ja puheyhteydet säilytettävä. Miten kävikään Ukrainan kysymyksen noustessa esille?
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Jos ehdotusten mukaan mentäisiin, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanne muuttuisi erittäin paljon. Kannanotot ovat "outoja" ja kaukana Suomen vallitsevasta ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksista, jotka ovat Suomen kansan enemmistön hyväksymiä. Viestintävälineiden on annettava luotettavaa ja monipuolista tietoa maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Mitä eduskuntavaalit tuovat tullessaan?
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevia kannanottoja ja poikkeavia "ulostuloja" arvioidaan. Kansalaiset pohtivat esimerkiksi sitä, miten yksituumaista on maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja mitä kirjataan tulevaan hallitusohjelmaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. He pohtivat myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan "optioita", jotka ovat talouspolitiikassa tuttuja käsitteitä, mutta jotenkin "outoja" ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on päätöksenteon taitolaji. Ongelmaista on, jos vain "oman ideologian" suuntaiset näkemykset nähdään oikeina. Tästä on ollut merkkejä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Erilaiset sitoumukset on tehtävä yhteistuumin. Toiminnan on oltava ennustettavaa. Joskus mietityttää, kun vastuussa olevat henkilöt vetoavat asiantuntijoiden käsityksiin päätettävistä asioista, vaikka heidän pitäisi olla itsekin asiantuntijoita.
Maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan laatua arvioitaessa on perusteltua jatkuvasti kysyä ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistuneisuutta, miten luotettavissa käsissä laivamme ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. "Ulko- ja turvallisuuspolitiikan karikkoja" vältetään vain oikein "luotsatun" politiikan avulla. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on ymmärrettävä vaikutusyhteydet. Vaikeiden asioiden kohdatessa on toimittava ja puheyhteydet säilytettävä. Miten kävikään Ukrainan kysymyksen noustessa esille?
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
torstai 5. maaliskuuta 2015
Ulkopolitiikan onnistuminen
Ulkopolitiikka kiinnostaa ihmisiä. Järjestetyissä tilaisuuksissa istumapaikat saattavat täyttyä nopeasti, kuten muun muassa Kuopiossa äskettäin tapahtui. Ihmiset ovat pohtineet ehkä etukäteen, onko ulko- ja turvallisuuspolitiikka yksituumaista. Mitä kirjataan tulevaan hallitusohjelmaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta? Toteuttaako ohjelma maamme edut realistisesti?
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kohdalla voidaan pohtia muitakin kysymyksiä:
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on ymmärrettävä vaikutusyhteydet. Mitä ovat esimerkiksi Ukrainan kysymystä koskevat päätökset tästä eteenpäin? Vaikeiden asioiden kohdatessa on pystyttävä toimimaan. Miten vastuullisten henkilöiden väliset puheyhteydet säilyvät? Ukrainan kysymyksen noustessa esille sovittuja tapaamisia jätettiin hoitamatta. Maamme on toiminut yleensä kriisien välitysrooleissa ja rauhanvälittäjänä. Ulkopolitiikka on päätöksenteon taitolaji.
Ulkopolitiikan onnistumista arvioitaessa on perusteltua kysyä ja vastata vakuuttavasti, miten luotettavissa käsissä laivamme ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Kun ulkopolitiikalla on selkeä tavoite, vältetään "ulkopoliittisia karikkoja".
Ongelmaista on, jos vain "oman ideologian" suuntaiset näkemykset nähdään oikeina. Tästä on ollut merkkejä ulkopolitiikan alueella. Erilaiset sitoumukset on tehtävä yhteistuumin. Toiminnan on oltava ennustettavaa. Joskus mietityttää, kun vastuussa olevat henkilöt vetoavat asiantuntijoiden käsityksiin päätettävistä asioista, vaikka heidän pitäisi olla itsekin asiantuntijoita.
Ulkopolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka tulee olla maamme edunmukaista. On hyvä on muistaa, että maamme ulkopolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Kansalaiset linjaavat viime kädessä ulko- ja turvallisuuspolitiikan. Viestintävälineiden on annettava luotettavaa ja monipuolista tietoa maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, eritoten nyt eduskuntavaalien lähestyessä.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kohdalla voidaan pohtia muitakin kysymyksiä:
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on ymmärrettävä vaikutusyhteydet. Mitä ovat esimerkiksi Ukrainan kysymystä koskevat päätökset tästä eteenpäin? Vaikeiden asioiden kohdatessa on pystyttävä toimimaan. Miten vastuullisten henkilöiden väliset puheyhteydet säilyvät? Ukrainan kysymyksen noustessa esille sovittuja tapaamisia jätettiin hoitamatta. Maamme on toiminut yleensä kriisien välitysrooleissa ja rauhanvälittäjänä. Ulkopolitiikka on päätöksenteon taitolaji.
Ulkopolitiikan onnistumista arvioitaessa on perusteltua kysyä ja vastata vakuuttavasti, miten luotettavissa käsissä laivamme ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Kun ulkopolitiikalla on selkeä tavoite, vältetään "ulkopoliittisia karikkoja".
Ongelmaista on, jos vain "oman ideologian" suuntaiset näkemykset nähdään oikeina. Tästä on ollut merkkejä ulkopolitiikan alueella. Erilaiset sitoumukset on tehtävä yhteistuumin. Toiminnan on oltava ennustettavaa. Joskus mietityttää, kun vastuussa olevat henkilöt vetoavat asiantuntijoiden käsityksiin päätettävistä asioista, vaikka heidän pitäisi olla itsekin asiantuntijoita.
Ulkopolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka tulee olla maamme edunmukaista. On hyvä on muistaa, että maamme ulkopolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Kansalaiset linjaavat viime kädessä ulko- ja turvallisuuspolitiikan. Viestintävälineiden on annettava luotettavaa ja monipuolista tietoa maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, eritoten nyt eduskuntavaalien lähestyessä.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
maanantai 2. maaliskuuta 2015
Sote-uudistus ja aikataulu
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on esitellyt yksiportaisen sosiaali- ja terveysalueiden kuntayhtymämallin. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt kuntia ilmaisemaan näkemyksensä uudesta esityksestä. Perusteltua on kysyä, miten kuntien demokraattinen päätöksenteko ehtii aikataulullisesti perehtyä annettuun esitykseen. Hankkeen arviointi vaatii aikaa, sillä on hahmotettava tarkkaan koko maassa asuvien kuntalaisten sairastavuus- ja ikärakennetekijät ja kuntien kustannusten tasausjärjestelmät.
Kunnat kysyvät sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä täysin aiheellisesti, miksi palvelujen järjestämistä koskeva yksiportainen malli huomattiin vasta nyt ja kuulemisaikaa on erittäin niukasti. Suuria palvelukysymyksiä tulisi lähestyä kokemuksesta saadun tiedon avulla. Kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset ovat päätöksenteon haasteita, jotka on otettava vastaan.
Vaalikauden alussa lähdettiin eräästä palvelumallista, joka sisälsi perustuslaillisia ongelmia. Miksi malli vain säilyi suunnitelmissa eikä vaihdettu toiseen, ehkä yksiportaiseen malliin? Hyvin pohjustetut suunnittelumallit auttavat päätöksentekoa, kun ratkaistaan palveltavuuden, rahoituksen ja avoimuuden kysymyksiä. Kuntia on tarkkaan kuultava palveluratkaisuja tehtäessä. Onko vaadittu liikaa kunnilta, kun niiden on vastattava omalta kohdaltaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluratkaisuihin muutaman päivän kuluessa?
Perustuslakivaliokunnalla on merkittävä rooli sosiaali- ja terveydenhuollon kysymysten ratkaisuissa. Miten perustuslakivaliokunta ja toisaalta asiantuntijat arvioivat "kapitaatiomallin" ja aikataulun? Julkisuudessa on esitetty sosiaali- ja terveydenhuollon lainvalmistelua koskevia ehdotuksia. Ne sisältävät epäoleellisia perusteluja, joiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lainvalmistelu olisi mahdollista. Ovatko nämä epäoleelliset perustelut vielä mukana tässä viimeisimmässä sosiaali- ja terveydenhuollon ehdotuksessa?
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Kunnat kysyvät sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä täysin aiheellisesti, miksi palvelujen järjestämistä koskeva yksiportainen malli huomattiin vasta nyt ja kuulemisaikaa on erittäin niukasti. Suuria palvelukysymyksiä tulisi lähestyä kokemuksesta saadun tiedon avulla. Kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset ovat päätöksenteon haasteita, jotka on otettava vastaan.
Vaalikauden alussa lähdettiin eräästä palvelumallista, joka sisälsi perustuslaillisia ongelmia. Miksi malli vain säilyi suunnitelmissa eikä vaihdettu toiseen, ehkä yksiportaiseen malliin? Hyvin pohjustetut suunnittelumallit auttavat päätöksentekoa, kun ratkaistaan palveltavuuden, rahoituksen ja avoimuuden kysymyksiä. Kuntia on tarkkaan kuultava palveluratkaisuja tehtäessä. Onko vaadittu liikaa kunnilta, kun niiden on vastattava omalta kohdaltaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluratkaisuihin muutaman päivän kuluessa?
Perustuslakivaliokunnalla on merkittävä rooli sosiaali- ja terveydenhuollon kysymysten ratkaisuissa. Miten perustuslakivaliokunta ja toisaalta asiantuntijat arvioivat "kapitaatiomallin" ja aikataulun? Julkisuudessa on esitetty sosiaali- ja terveydenhuollon lainvalmistelua koskevia ehdotuksia. Ne sisältävät epäoleellisia perusteluja, joiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lainvalmistelu olisi mahdollista. Ovatko nämä epäoleelliset perustelut vielä mukana tässä viimeisimmässä sosiaali- ja terveydenhuollon ehdotuksessa?
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)