Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on taitolaji

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä sisäpolitiikan yhteiskunnallisia kysymyksiä on tarkasteltu monissa yhteyksissä. Asioissa on pyritty menemään eteenpäin suunniteltujen ohjelmien mukaan. Osallistujat ovat kokoontuneet erilaisiin turvallisuutta tähdentäviin tilaisuuksiin. Puhuttelevia musiikkikappaleita on kuunneltu ja laulettu. Seppelpartioiden lähettämiset ovat sykähdyttäneet sanomallaan. Yhteiskunnan haasteita on toimia kansalaisten hyväksi. Onnistuneita ratkaisuja muistellaan. Kokouksia pidetään muun muassa etäyhteyksien avulla. Asioiden kohdalla toivotaan päätösten jouhevuutta ja selkeää tavoitteisuutta. Ajatellaan myös, että hallitaan voitollisesti koronatilanne. Tärkeä ratkaistava kysymys on, miten seilataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä ja vältetään karikkoja. Kun asioissa on selkeät tavoitteet, toiminnassa onnistutaan. Politiikka on yhteydessä kansalaisten tukeen ja johtajuuteen. Asioiden vaikutusyhteyksiä on pohdittava huolella. Etyjin 1975 ja 2015 -konferenssien toiminnat ja sisällöt on hyvä palauttaa mieleen politiikan oppimisen kannalta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on taitolaji, jonka sanoma on sisäistettävä. Puheyhteydet ovat silloin kunnossa, ja tapaamiset hoidetaan. Vaikeiden asioiden kohdalla on toimittava mahdollisimman hyvin ja vastattava haasteisiin. Omia näkemyksiä on jatkuvasti arvioitava. Ylimmällä lainsäätäjällä eli eduskunnalla on vastuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistumisesta. Toiminnan on oltava ennustettavaa. Koronatilanne on vaikuttanut hyvinvointikysymysten hallintaan ja päätöksentekoon. Julkisuudessa on ollut esillä monenlaisia yhteiskunnan toimintoja. Niiden rahoittaminen on haasteellista. Kysytään esimerkiksi, miten sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut toteutuvat käytännössä. Politiikan hoidon ratkaisut ovat pitkäjänteistä työtä ja tietojen päivittämistä. Vastuussa olevat henkilöt vetoavat melko usein asiantuntijoihin, vaikka itse ovat päättämässä asioista. Osaamista tarvitaan yhteiskunnan palvelujen hoidossa. Taitoja on kehitettävä. Yhteiskunnan toiminnassa on tärkeää, että viestintävälineet antavat luotettavaa ja monipuolista tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan ratkaisuista. Sitä tarvitaan, kun arvioidaan päättäjien tekemisen laatua. Tärkeitä kysymyksiä on pohdittu muun muassa Minna Canthin päivänä, tasa-arvon päivänä. Edellisen lisäksi on todettava vielä, että olin osallistujana Kuopion Reserviupseerikerho ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 28.3.2022 klo 18.00 Kuopion Klubilla, Kuninkaankatu 10, 70100 Kuopio. Erikoistutkija Alisa Puustinen luennoi tilaisuuden alussa kiinnostavasti ”Maanpuolustustahdosta ja – suhteesta”. Aihe viritti ymmärrettävästi keskustelua. Kokouksessa oli esillä myös historiateos: Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929 – 2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry. Kuopio. Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija Reservin upseeri Oulun, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston alumni Kiuruntie 11 70340 Kuopio

Hyvinvoinnin ratkaisuja mietitään

Yhteiskunnan haasteita on toimia kansalaisten hyväksi. Onnistuneita ratkaisuja muistellaan. Asioiden kohdalla toivotaan päätösten jouhevuutta ja selkeää tavoitteisuutta. Ajatellaan myös, että hallitaan voitollisesti koronatilanne. Asioita seurataan ja kokouksia pidetään muun muassa etäyhteyksien avulla. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä sisäpolitiikan kysymyksiä on tarkasteltu monissa yhteyksissä. Asioissa on edetty suunniteltujen ohjelmien mukaan. Osallistujat ovat kokoontuneet joukkotilaisuuksiin. Puhuttelevia musiikkikappaleita on kuunneltu ja laulettu. Seppelpartioiden lähettämiset ovat sykähdyttäneet sanomallaan. Tärkeä ratkaistava kysymys on, miten seilataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä ja vältetään karikkoja. Kun asioissa on selkeät tavoitteet, toiminnassa onnistutaan. Politiikka on yhteydessä kansalaisten tukeen ja johtajuuteen. Asioiden vaikutusyhteyksiä on pohdittava huolella. Kansainvälisten Etyjin 1975 ja 2015 -konferensseja on arvioitu politiikan oppimisen kannalta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on taitolaji, jonka sanoma on sisäistettävä. Puheyhteydet ovat silloin kunnossa, ja tapaamiset hoidetaan. Vaikeiden asioiden kohdalla on toimittava mahdollisimman hyvin ja vastattava haasteisiin. Omia näkemyksiä on jatkuvasti arvioitava. Ylimmällä lainsäätäjällä eli eduskunnalla on vastuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistumisesta. Toiminnan on oltava ennustettavaa. Koronatilanne on vaikuttanut hyvinvointikysymysten hallintaan ja päätöksentekoon. Julkisuudessa on ollut esillä monenlaisia yhteiskunnan toimintoja. Niiden rahoittaminen on haasteellista. Kysytään esimerkiksi, miten haasteellinen sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut toteutuvat käytännössä. Politiikan hoidon ratkaisut ovat pitkäjänteistä työtä ja tietojen päivittämistä. Vastuussa olevat henkilöt vetoavat melko herkästi asiantuntijoihin, vaikka itse ovat päättämässä asioista. Osaamista tarvitaan yhteiskunnan palvelujen hoidossa. Taitoja on kehitettävä. Yhteiskunnan toiminnassa on tärkeää, että viestintävälineet antavat luotettavaa ja monipuolista tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan ratkaisuista. Sitä tarvitaan, kun arvioidaan päättäjien saavutusten laatua. Tärkeitä kysymyksiä pohditaan muun muassa Minna Canthin päivänä, tasa-arvon päivänä. Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija Reservin upseeri Oulun, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston alumni Kiuruntie 11 70340 Kuopio

Päätöksenteon laatua arvioidaan

Yhteiskunnan hyvinvointipalveluista keskustellaan. Taloudellisten voimavarojen heikentyessä on pohdittu, miten palvelujen tuottaminen ja rahoittaminen järjestyy tulevaisuudessa. Päätöksenteossa on mietitty, minkä osuuden toiminnoista julkisen sektorin eli valtion ja kuntien tulisi rahoittaa. Hyvinvointipalvelujen tarkastelu johdattaa ajattelun priorisoinnin ja julkistalouden kriisiytymisen kysymyksiin, jotka ovat ajankohtaisia aiheita. Terveysasioiden kohdalla mietitään tarkkaan, miten koronavirusten aiheuttamia ongelmia pidetään hallinnassa. Universaalisen hyvinvointimallin kohdalla pohditaan, miten otetaan huomioon yksilöllinen vastuu hyvinvoinnista. Asiassa mietitään vaihtoehtomalleja, joista erottuvat valtio- ja kuntakeskeinen, kansalaisyhteiskuntakeskeinen ja markkinaperusteinen hyvinvointimalli. Yhteiskunnassa hyvinvointipalvelujen tuottamisessa tähdennetään vastuuta, mikä olisi kansalaisten hyväksi. Esitetyt ja harkitut mallit heijastavat toimintatahojen intressejä. Arvioinneissa on käytetty perustellusti hyödyksi tutkimuksista saatavaa palautetta. Ajankohtaista on miettiä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuspalvelujen suunnittelua ja päätöksentekoa. Myönteisten menettelyjen avulla vaikutetaan syrjäytymiseen estävästi. Ratkaisut koskettavat yhteiskunnan asumisjärjestelyjä. Hyvä asuminen toimii resurssina muiden tarpeiden tyydyttämisessä. Kansalaisten hyvinvointiin vaikuttavista asioista ollaan kiinnostuneita. Toiminnoista tarvitaan laadullista ja määrällistä informaatiota. Järjestetyistä palveluista muodostuu kuva, joka on yhteydessä koetun hyvinvoinnin kanssa. Palvelut opitaan tuntemaan arkikokemuksen kautta. Hyvinvointipalveluiden laatua arvioitaessa on pohdittava ja kehitettävä mittavälineitä, joiden avulla voidaan vertailla suunniteltuja ja päätettyjä tavoitteita keskenään. Kun nostetaan esille asiakas- ja henkilöstönäkökulmat, saadaan yleiskuva palvelujen tilanteesta. Vaikuttavuuden arvioinnissa on mietittävä toiminnallisuuden toteutumista. Esimerkiksi koulutuspalvelujen kohdalla tulisi ottaa huomioon peruskoulusta toisen asteen koulutukseen pääsy, sieltä edelleen korkea-asteen koulutukseen pääsy ja lopulta työelämään sijoittuminen. Taloudelliset tekijät aiheuttavat reunaehtoja palveluja koskevien asioiden laadulliseen ja määrälliseen toteutumiseen. Suunniteltujen ja päätettyjen ratkaisujen vaikutuksia voidaan arvioida tutkimusten avulla ja havaintoihin perustuvan tiedon avulla. Rakenneuudistuksia tehtäessä on arvioitava mahdollisimman hyvin, mitä seurausvaikutuksia tehdyillä ratkaisuilla on yhteiskunnassa. Palvelujärjestelmiä kehitettäessä tarkoituksena on edistää kansalaisten hyvinvointia. Kansainvälisenä naistenpäivänä. Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio

Kalevalan päivänä, suomalaisen kulttuurin päivänä

Yhteiskunnassa pohditaan sanojen käyttöä, muun muassa sitä, millaisia sanoja viljellään puheissa. Kasvuympäristö on yhteydessä asenteiden kehittymiseen. Suomalaisen kulttuurin päivänä on hyvä miettiä kasvatuksen kysymyksiä. Tärkeät käsitteet ovat saattaneet jäädä sivuun, kun taloudelliset arvot korostuvat. Koulutuksen merkitystä on mietitty yhteiskunnan kehittämisen kannalta. On opittu tuntemaan esimerkiksi Mikael Agricola, joka on toiminut suomen kielen ja kirjallisuuden hyväksi. Äidinkieli on tärkeä sivistyksen perusta. Kasvatusta arvostava yhteiskunta on järjestänyt institutionaaliset koulutuspalvelut, jotka tyydyttävät koulutustarpeita. Koulutus on lisäksi oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Siinä on huomioitu palvelujen toiminnallinen sisältö, sijoitus ja mitoitus. Päätökset ovat yhteydessä koulutuspoliittisiin arvoihin, jotka toteutuvat hallinnollisina ratkaisuina. Koronatilanne on vaikuttaa taustalla. Tavoitteet ilmaistaan opetussuunnitelmissa. Pätevä henkilöstö varmistaa tuloksen. Oppilaissa on sytytettävä tiedon halu, joka motivoi oppimiseen. Jos asioissa onnistutaan, koulussa viihdytään ja vähennetään syrjäytymistä. Opettajankoulutuksessa on saatava hyvät tiedot sekä yleisopetuksessa että erityisopetuksessa. Tämä on tärkeää, sillä koulujen erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen. Opetustyössä tarvitaan teorian tuntemusta ja tehtävän edellyttämää taitoa. Toimintaprosessit tapahtuvat välivaiheiden kautta lopullisiin tavoitteisiin. Kenttätyössä on sopeuduttava muuttuviin oloihin ja hallittava kasvatustapahtumien rakenteet. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää kodin ja koulun yhteistyötä. Perustellusti kysytään, miten hyvin asetetut tavoitteet toteutuvat. Kasvatus- ja opetustapahtuma on läheisessä yhteydessä vuorovaikutustekijöihin. Koulutuspalvelujen kohdalla halutaan tietää, miten koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden kannalta. Huomiota on kiinnitettävä koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista on keskusteltu painokkaasti. Tapana on ollut asettaa oppilaitoksia järjestykseen ja on kiinnitetty huomiota taustatekijöihin. Yhteiskuntapolitiikan avulla luodaan puitteet, miten palvelut vastaavat tarpeita ja odotuksia. Arvostustekijöitä on hyvä pohtia Kalevalan päivänä, suomalaisen kulttuurin päivänä. Mietitään myös sitä, miten huolehditaan kansansivistyksestä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Hyvää laskiaistiistaita. Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio