Hyvää mieltä on saatu laulamalla perinteisesti muun muassa "Kauneimpia joululauluja" kirkoissa. Päätöksenteon arvopohjaa koetellessa kysytään: "Millaisissa oloissa joulunvietto voi tapahtua?" Joulunvietto saa uusia muotoja, kun asunnottomuutta esiintyy. Joulun sanoma muistuu tässä kohdassa mieleen.
Hyvinvointia koskevia ratkaisuja pohditaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Onko päätöksenteko harkittua, kun "prosenttiluku" on nostettu "tunnetuissa" kaupassa myytävissä tuotteissa? Onko seurausvaikutuksia mietitty huolella? Perustellusti kysytäänkin, miten ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät asiat järjestyvät. Pakolaisten kotouttaminen vaatii myös hyvää mieltä ja ponnistuksia.
Lainsäädännön kautta tehtyjä ratkaisuja ja niiden vaikutuksia arvioidaan. Perustuslain tarkkaa lukemista ja tulkintaa tarvitaan suurissa uudistuksissa. Tarkoitus on mennä ihmisten kannalta "oikeaan suuntaan ja tuottaa hyvää mieltä". Päätöksenteolta kysytään, mikä on yhteiskunnan palveltavuuden yleinen tilanne.
Sosiaali- ja terveydenhuolto on lainsäädännössä kokonaisuus. "Sosiaalinen puoli" unohtuu keskusteluissa. Edellä mainittu "prosenttiluvun nostaminen" on yhteydessä terveyttä heikentäviin tekijöihin. Sosiaaliset vaikutukset seuraavat mukana. Miten kokonaisuus hallitaan mahdollisimman hyvin yhteiskunnassa?
Yhteiskunnan kannalta tiedetään, että "sairaudentila on sosiaalisesti oikeutettu, sairastunut on vapautunut roolivelvoitteistaan ja syytön omaan tilaansa, sairastuneen ajatellaan olevan yhteistyössä apua tarjoavan kanssa ja hyväksyvän saadun avun." Kyseinen ajatuskulku on perusteltua miettiä huolella säädettäessä lakeja, jotka vaikuttavat terveyttä heikentäviin seurauksiin.
Asioiden hoitamisen laatua arvioitaessa pohditaan myös johtajuutta ja vallankäyttöä. Julkisella vallalla on vastuu päätöksenteosta, joka vaikuttaa "eriarvoistumisen välttämiseen". Toimeentulokysymykset heijastuvat ihmisten joulunviettoon.
Edellä olevan lisäksi muistamme hyvin ja kuulemme jouluaattona julkisuuden viestintänä, kun "Suomen Turussa julistettiin joulurauha". Tämä pitkä perinne on huomattu maamme rajojen ulkopuolellakin.
Juhlavuositerveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
lauantai 23. joulukuuta 2017
lauantai 9. joulukuuta 2017
Joulun aika lähestyy
Juhlavuotta ja itsenäisyyspäivää on vietetty. Tapahtumia on seurattu viestintävälineistä. Muun muassa Kuopiossa pidetty valtakunnallinen paraati on huomattu. Yleisönosaston kirjoituksissa on arvostettu Karjalan lennoston järjestelyjä. Nyt mietitään muutakin, mitkä olisivat keskeisiä "joulun teesejä" sanoman kannalta. Tiedämme, että Martti Luther on tutkistellut yhteiskuntaa ja kirkon toimintaa.
Muistamme jouluaaton ohjelmalähetykset, kun Suomen Turussa julistetaan perinteisesti joulurauha Brinkkalan talon parvekkeelta. Joulurauha on pohjoismaiseen lainsäädäntöön kuulunut määräys, jonka mukaan kansalaisten on toimittava. Tilaisuus alkaa perinteisesti Martti Lutherin "Jumala ompi linnamme (Ein feste Burg ist unser Gott)" - virrellä, jonka jälkeen Turun tuomiokirkon kello lyö 12.00.
Martti Lutherin virren laulaminen on ollut tapana vuodesta 1903. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät hoiti musiikin viime vuonna 2016 ammattitaitoisesti. Soittokunta soitti silloin Artturi Ropen säveltämän "Marsalkan hopeatorvet" -fanfaarin.
Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on jatkanut kunniakasta tehtävää vuodesta 2013 eteenpäin:
"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään." Sama sanotaan perustellusti myös ruotsin kielellä:
"I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande."
Vuonna 2016 joulurauhajulistuksen jälkeen oli vuorossa Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen "Maamme (Vårt land)" - laulu. Sitten soitettiin vuodesta 1918 lähtien ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli "Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys on mahdollisesti 1700-luvulta)", joka on Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi. Musiikki oli tärkeällä sijalla Kuopion paraatissa 6.12.2017.
Joulurauhajulistuksesta on kiinnostuttu maamme rajojen ulkopuolellakin. Asiaan kuuluvaa radio-ohjelmaa on ollut vuodesta 1935 ja televisio-ohjelmaa vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt joulurauhajulistukseen liittyvän ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta on tapahtunut ensimmäinen suora lähetys vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut ansiokkaasti mukana joulurauhaa koskevassa viestinnässä.
Joulua, johon on kuulunut joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Henkilöitä on muisteltu. Tiedetään, että Mikael Agricola on oppinut tuntemaan läheltä Martti Lutherin opin sisällön ja musiikin. Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat suuria kulttuuritekoja, joiden avulla muun muassa joulukertomukset on opittu.
Tämän kirjoituksen "otsikon sisältö" on kyseisille henkilöille tuttu. He ovat joutuneet paneutumaan työtehtäviinsä kuuluvaan joulukertomuksen "syvälliseen sanomaan", joka sisältää merkityksellisen joulurauhan miettimisen. Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun kysytään, millaisissa oloissa joulunvietto voi yleensä tapahtua.
Joulunvietto saa puhuttelevia muotoja, kun esimerkiksi asumisessa on puutteita. Joulun sanoma muistuu tässä kohdassa mieleen. Päätöksenteolla on haasteita, ettei "eriarvoistumista" yhteiskunnassa pääse syntymään. Sen on pohdittava huolella kysymystä, miten päätetyt asiat koetaan eri väestöryhmien kannalta.
Joulun odotusta ja hyvää tahtoa.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Muistamme jouluaaton ohjelmalähetykset, kun Suomen Turussa julistetaan perinteisesti joulurauha Brinkkalan talon parvekkeelta. Joulurauha on pohjoismaiseen lainsäädäntöön kuulunut määräys, jonka mukaan kansalaisten on toimittava. Tilaisuus alkaa perinteisesti Martti Lutherin "Jumala ompi linnamme (Ein feste Burg ist unser Gott)" - virrellä, jonka jälkeen Turun tuomiokirkon kello lyö 12.00.
Martti Lutherin virren laulaminen on ollut tapana vuodesta 1903. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät hoiti musiikin viime vuonna 2016 ammattitaitoisesti. Soittokunta soitti silloin Artturi Ropen säveltämän "Marsalkan hopeatorvet" -fanfaarin.
Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on jatkanut kunniakasta tehtävää vuodesta 2013 eteenpäin:
"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään." Sama sanotaan perustellusti myös ruotsin kielellä:
"I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande."
Vuonna 2016 joulurauhajulistuksen jälkeen oli vuorossa Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen "Maamme (Vårt land)" - laulu. Sitten soitettiin vuodesta 1918 lähtien ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli "Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys on mahdollisesti 1700-luvulta)", joka on Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi. Musiikki oli tärkeällä sijalla Kuopion paraatissa 6.12.2017.
Joulurauhajulistuksesta on kiinnostuttu maamme rajojen ulkopuolellakin. Asiaan kuuluvaa radio-ohjelmaa on ollut vuodesta 1935 ja televisio-ohjelmaa vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt joulurauhajulistukseen liittyvän ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta on tapahtunut ensimmäinen suora lähetys vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut ansiokkaasti mukana joulurauhaa koskevassa viestinnässä.
Joulua, johon on kuulunut joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Henkilöitä on muisteltu. Tiedetään, että Mikael Agricola on oppinut tuntemaan läheltä Martti Lutherin opin sisällön ja musiikin. Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat suuria kulttuuritekoja, joiden avulla muun muassa joulukertomukset on opittu.
Tämän kirjoituksen "otsikon sisältö" on kyseisille henkilöille tuttu. He ovat joutuneet paneutumaan työtehtäviinsä kuuluvaan joulukertomuksen "syvälliseen sanomaan", joka sisältää merkityksellisen joulurauhan miettimisen. Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun kysytään, millaisissa oloissa joulunvietto voi yleensä tapahtua.
Joulunvietto saa puhuttelevia muotoja, kun esimerkiksi asumisessa on puutteita. Joulun sanoma muistuu tässä kohdassa mieleen. Päätöksenteolla on haasteita, ettei "eriarvoistumista" yhteiskunnassa pääse syntymään. Sen on pohdittava huolella kysymystä, miten päätetyt asiat koetaan eri väestöryhmien kannalta.
Joulun odotusta ja hyvää tahtoa.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)