Ulkopolitiikka ja sopimukset

Ihmiset seuraavat omista lähtökohdistaan, miten yksituumaista on maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme. Jotkut vastuuhenkilöt ovat todenneet julkisuudessa, että ei ole syytä olla mitenkään huolissaan ulko- ja turvallisuuspoliittisista linjauksista. Miten on toisaalta arvioitava viimeiset tiedot, jotka käsittelevät niin sanottua isäntämaatukisopimusta? On vastattava perusteellisesti, mitä tukisopimus todella tarkoittaa maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Kyseinen merkittävä poliittinen ratkaisu on nyt ajankohtainen.

Jos talossa on "isäntä", niin on melko usein myös "renkejä". Sen on historia osoittanut käytännön tasolla. Miten käy, jos "renki" alkaakin vaatia poliittisten tilanteiden muuttuessa yhä enemmän omia toimintamahdollisuuksiaan? Onko esimerkki rinnasteinen ja aiheellinen, kun arvioidaan kaikin puolin suunniteltua ulko- ja turvallisuuspoliittista isäntämaatukisopimusta? Ulko- ja turvallisuuspoliittista tietoa on kerrattava siltä osin, miten aikaisempi 2000-luvulla tehty sopimus syntyi. Siihen näytetään vedottavan usein, mutta analyysi on jäänyt vähälle. Viestintävälineiden velvollisuus on tarkastella entisen sopimuksen vaiheita ja nykyisiä hahmotelmia.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka koettelee henkilökohtaista osaamista ja harkintakykyä. Miten yksiselitteisesti ulko- ja turvallisuuspoliittinen sanomamme välittyy muille? Miten arvostamme asemaamme, josta muut maat ovat oppineet maamme tuntemaan? Maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruskysymys on vahvasti pidettävä mielessä, miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Kyseinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruskysymyskysymys on yksiselitteinen. Maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on vietävä eteenpäin yhteistoimin. Joskus pyritään etsimään tarkoituksellisesti tukea sellaiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle, jota ei kuitenkaan kannateta.




Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Ulkopolitiikkaa yhteistoimin

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistuminen on yhteydessä henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan vastuuhenkilöiden on ymmärrettävä päätöksenteon vaikutusyhteydet, muun muassa Ukrainan kysymyksen kohdalla. Miten laadukkaasti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on hoidettu? Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on jatkuvasti otettava kantaa peruskysymykseen, miten "vantterissa" käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Tähän peruskysymykseen on jatkuvasti vastattava tyhjentävästi.

Ukrainan ongelman kohdalla kysytään, miten ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastuussa olevat toimivat ratkaisun löytämiseksi. Kriisien puhjettua on tiedostettava ajoissa seurausvaikutukset. Näin ei ole käynyt Ukrainan kysymyksen kohdalla. Arviointitaito on ollut puutteellista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vaaditaan osaamista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kunnollinen hoitaminen on päätöksenteon taitolaji. Edistävätkö esillä olevat pakotteet Ukrainan kriisin myönteistä ratkaisua? Avautuvatko "muurit" todella näiden menettelyjen avulla?

Kun Ukrainan kysymys nousi polttavana esiin, sovittuja virallisia tapaamisia jätettiin henkilökohtaisina tehtävinä hoitamatta. Maamme on yleensä toiminut rauhanvälittäjänä. Henkilökohtaiset tapaamiset ovat tärkeitä kriisien alkuvaiheissa. Unohtumaton pukeutumisviestintä ei edistänyt Ukrainan kysymyksen myönteistä ratkaisemista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan viestittäminen on hoidettava vastuullisesti. Tiedotusvälineiden on kerrottava luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, mikä merkitsee eri puolien tarkastelua. Käytettävissä olevat resurssit on suunnattava mahdollisimman oikein.

Ukrainan ongelman kohdalla on arvioitava ulko- ja turvallisuuspolitiikan laatua. Perusteltua on kysyä, miksi ratkaisun löytäminen on vain etääntynyt. Maamme on välitettävä kokemustaan ja osaamistaan Ukrainan kysymyksen ratkaisemiseen. Eri osapuolten väliset suhteet eivät enää saisi kärjistyä. "Kädenpuristuksia" tarvitaan. Henkilökohtaisia tapaamisia on pyrittävä edistämään. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen sanomamme on välityttävä myönteisessä valossa ja rakentavasti muille. Se on mahdollista, jos on "tahtoa". Maamme on jatkettava pitkää ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaansa, jota on aikaisemmin arvostettu maailmalla. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ollut yksituumaista, jota kansalaiset ovat tukeneet.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kohdalla on ongelmaista, kun "oman ideologian suuntaiset näkemykset" nähdään vain arvokkaina. Tästä on merkkejä olemassa ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueella. Jos ulko- ja turvallisuuspolitiikassa toimitaan yksipuolisten näkemysten pohjalta, ulko- ja turvallisuuspolitiikka vääristyy kokonaisymmärryksen kannalta. Joskus arveluttaa, kun ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastuussa olevat vetoavat asiantuntijoiden käsityksiin päätettävistä asioista, vaikka heidän pitäisi olla itsekin asiantuntijoita. Sitähän ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksentekoon kuuluva paikka edellyttää. Asiantuntijoiden lausunnot saattavat poiketa vieläpä paljonkin toisistaan.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitumista seurataan ja ollaan kiinnostuneita ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista seminaareista ja keskusteluista. Eri poliittiset tahot yrittävät mediavälineiden avulla käännyttää kansalaisia omalle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle kannalleen. Ukrainan kysymystäkin on yritetty käyttää omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jossa on käytettävä harkintaa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kokonaishahmottaminen vaatii omaa itsenäistä ajattelua ja sisäistämistä.



Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Ulkopolitiikan hoitoa ei saa unohtaa 4

Ukrainan kysymys ei näytä rauhoittuvan. Voidaankin perustellusti kysyä, miten ulkopolitiikkaa on yleensä hoidettu. Nyt on vihdoinkin toiminnan aika, sillä tilanne on niin pahasti vaikeutunut. Ihmiset ovat todella huolissaan. He seuraavat myöhässä olevien vastuullisten henkilöiden edesottamuksia. Kriisien puhjettua on tiedostettava ajoissa seurausvaikutukset. Näin ei ole valitettavasti käynyt Ukrainankaan kysymyksen kohdalla. Ulkopolitiikassa vaaditaan osaamista. On avattava muureja. Esitetyt pakotteet eivät kannusta saavuttamaan myönteistä kehitystä. Omanarvon tunne vaikuttaa taustalla, mikä on otettava huomioon.

Maamme on oltava vastuullinen suunnannäyttäjä, että eri osapuolten väliset suhteet eivät enää lisää kärjistyisi. Mahdolliset seuraukset olisivat suunnattomat. Vilpittömiä "kädenpuristuksia" tarvitaan. Sovitut tapaamiset on hoidettava. Maamme ulkopoliittisen sanomamme on välityttävä myönteisessä valossa muille. Siihen ovat hyvät mahdollisuudet. Maamme on vain jatkettava pitkää ulkopoliittista linjaansa, joka on ollut aikaisemmin arvostettua maailmalla. Kansalaiset linjaavat viime kädessä maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan. He ottavat jatkuvasti kantaa peruskysymykseen, miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Ulkopolitiikan hoitoa ei saa unohtaa 3

Ukrainan kysymys huolestuttaa yhä enemmän. On mietittävä tässä yhteydessä politiikan laatua, kun arvioidaan tilanteen kehittymistä ja myönteisen ratkaisun löytämistä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitumista seurataan. Ulkopolitiikkaa koskevien seminaarien annista on kiinnostuttu. Poliittiset tahot yrittävät erilaisten viestintävälineiden avulla käännyttää ihmisiä omalle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle kannalleen. Ukrainan kysymystäkin on yritetty käyttää omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jota on vaalittava edistyksellisesti. Omaa itsenäistä harkittua ajattelua tarvitaan asioiden kokonaishahmottamisessa.

Kun Ukrainan kysymys nousi esiin, sovittuja tapaamisia jätettiin hoitamatta. Toimintaa voidaan pohtia Ukrainan kysymyksen myönteisen ratkaisemisen kannalta. Henkilökohtaiset tapaamiset ovat merkittäviä kriisien alkuvaiheissa. Maamme on yleensä toiminut rauhanvälittäjänä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kunnollinen hoitaminen on päätöksenteon taitolaji. Käytettävissä olevat resurssit on suunnattava harkiten. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tiedottaminen on hoidettava vastuullisesti. Tiedotusvälineiden on kerrottava luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, joka vaatii eri puolien tähdentämistä.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Ulkopolitiikan hoitoa ei saa unohtaa 2

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on pohdittava päätöksentekoon kuuluvien asioiden syitä ja seurauksia. Miten Suomen laiva seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä? Ongelmaista olisi, jos "oman ideologian suuntaiset näkemykset" nähtäisiin vain toteuttamisen arvoisiksi. Tästä on merkkejä politiikan alueella olemassa. Jos ulko- ja turvallisuuspolitiikassa toimitaan yksipuolisten näkemysten pohjalta, politiikka vääristyy kokonaisajattelun kannalta. Joskus mietityttää, kun vastuussa olevat henkilöt vetoavat asiantuntijoiden käsityksiin päätettävistä asioista, vaikka heidän pitäisi olla juuri itse asiantuntijoita. Sitähän päätöksenteon paikka edellyttää. Asiantuntijoiden lausunnot saattavat poiketa vieläpä paljonkin toisistaan. Taloudellisten kysymysten kohdalla edellä oleva pohdinta on paikallaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksenteon ohella.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Ulkopolitiikan hoitoa ei saa unohtaa 1

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä henkilökohtaiseen tietoon ja taitoon, joita on kehitettävä. Kokemusta on hyödynnettävä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa esiintyvien vastuuhenkilöiden on toimittava laaja-alaisesti eri vaikutusyhteydet ymmärtäen. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjausta on arvostettu maailmalla. Suomen ei tule menettää kyseistä arvostettua asemaansa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on otettava jatkuvasti kantaa peruskysymykseen, miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Tämä meriaiheinen vertauskuva sopii hyvin näin kesäaikaan, jolloin ulko- ja turvallisuuspolitiikka saattaa joutua lomakautena sivummalle. Maamme on hoidettava ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa valppaina jatkuvasti. Sen on osoittanut Ukrainan tilanne. Onko Suomen laivan ruori "vantterissa käsissä"?



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio