sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Kuopio - Jukola palkittu


Kuopion kaupunki on perustettu vuonna 1775, kuten historian pohjalta tiedetään. Kaupunki järjesti äskettäin perustamisajankohdan kunniaksi palkitsemistilaisuuden, jossa nostettiin esille kesäinen Kuopio - Jukola 2014 -suunnistustapahtuma. Ylimmältä poliittiselta taholta ja virkamiesvalmistelusta oli tullut aloite Kuopio - Jukolan palkitsemisesta. Kesäisen urheilutilaisuuden suojelijana oli toiminut tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Kuopio - Jukolan suunnistustapahtumassa oli toteutunut arvioitsijoiden mukaan ”kaupunkiorganisaation ja päättäjien kokema myönteinen yhteistyön henki ja itse tapahtuman tärkeilyvapaa ilmapiiri”. Kansainvälisessä urheilutilaisuudessa suunnistajia oli ollut kymmeniä tuhansia ja vapaaehtoisia toimitsijoita yli puolitoista tuhatta. Kuopio - Jukola oli "esimerkillinen ryhmäsuoritus", jossa oli kiinnostava olla mukana toimitsijana.

Kuopio - Jukolan suunnistustapahtuma on ollut kaupungin kannalta erittäin onnistunut ja välittänyt osallistujille "ainutlaatuisen tunnelman". Kuopio - Jukolan järjestelyratkaisut ovat kiinnostaneet kuulijoita. Kuopion kaupunki on saanut runsaasti myönteistä julkisuutta Kuopio - Jukolan kautta. Tietoa on välittynyt internetin, lehtijuttujen, radio- ja TV-lähetysten kautta. Tässä yhteydessä mainitsen, että olen kirjoittanut artikkelin verkkoon: "Kuopio - Jukola piti nähdä ja kokea".



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Ajatteleva asuste


Henkilöt kuuntelivat tarkkaavaisina esitystä, jossa puhuttiin taloudesta ja optioista. Kun asiat tulivat selvitetyiksi, oli aika sulatella saatua antia ruokailun merkeissä. Ruokailussa istuttiin pöytiin. Päällystakit jouduttiin asettamaan tuolien selustoille. Ruoka tarjoiltiin kohteliaasti. Keskustelujen aiheet pöydässä etenivät henkilöiden kiinnostuksen mukaan. Kysymykset ja vastaukset saattavat olla tässä kirjoituksessa yllättäviä. Kirjoituksen sisältöä voidaan pohtia esimerkiksi pikkujoulun aikoihin ja muulloinkin.

- Huomasitteko, kun päällystakkini ei tahdo pysyä tuolin selustalla? Pyrkii olemaan lattialla.

- Päällystakkisi on selvästi ajattelevaa kangasta.

- Niin, päällystakkini on varmaan huomannut, että lattialla on viileämpää. Ylempänä, tuolin korkeudella päällystakin mielestä on liian kuumaa.

- Tiede menee eteenpäin. Minunkin pitäisi ehkä hankkia tuollainen ajatteleva vaate.

- Päällystakkini hallitsee lämpötilan, mutta likaantumista se ei vielä hallitse.

- Ajattelevaa vaatetta voisi kehitellä siten, että se varaa sähköisesti pesulasta pesula-ajan.

- Ajattelevaan vaatteeseen voisi ohjelmoida myös musiikkia, jota voisi kuunnella nappia painamalla.

- Taloudesta ja optioista kannattaa keskustella "tässäkin pöydässä".

- Minua on ihmetyttänyt, kun optioita jaetaan yrityksissä, jotka ovat konkurssikypsiä.

- Mitä mieltä olette, kun taloutta kuvaava optiokäsite on tuotu myös ulkopolitiikan alueelle?

- Suuri kysymys, joka puhuttaa kansalaisia.

- Mistähän voisi hankkia ulkopolitiikan tapahtumien syiden ja seurausten ymmärrystä?

- Syvällinen ajattelu on tärkeää. Hyvää pikkujoulun aikaa.





Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Ulkopolitiikka ja kielikuvat


Ulkopolitiikan kohdalla on käytetty erilaisia kielikuvia, joiden avulla on hahmotettu ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilaa. Kansalaiset miettivät, mitä heidän kuulemansa asiat merkitsevät todellisuudessa. Jotkut ovat pohtineet heidän puolestaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevia sanomisia: - Luulen, että sanonnat osataan tulkita oikein. Tässä arvioinnissa on unohdettu tuttu kansanviisaus: - Luulo ei ole niin sanottu tiedon väärti.

On muitakin ulkopolitiikan yhteyteen läheisesti kuuluvia sanontoja: - Niin metsä vastaa, kun sinne huudetaan ja ehkä myös: - Niin makaa kuin petaa. Kannattaa perehtyä ajantietoon ja kansanviisauteen.

Kansalaiset ovat kiinnostuneet tietämään, onko hyväksytyllä ulkopolitiikalla jatkuvuutta. Miten osaaminen näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikassa? On arvioitava jatkuvasti sitä, miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Kielikuvan avulla ilmaistu ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on haasteellinen, sillä muualta saattaa tulla paineita oman ulkopolitiikan harjoittamista kohtaan.

Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevia kannanottoja esitetään, on pohdittava tarkkaan ajatusten sisältöä. Kun ulkopolitiikan alueen vastuulliset henkilöt sisällyttävät esityksiinsä kielikuvia, ulkopuoliset arvioivat niitä poliittisten tarkoitusperien kannalta. Kielikuvat muistetaan erittäin hyvin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei ole toimittava liian suorasukaisesti, esimerkiksi kielikuvamaisesti sanottuna: - Rohkea rokan syö.

Ulkopolitiikan suunnan on oltava selkeä, ymmärrettävyysvajetta ei saa syntyä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat lausumat vaativat ennakkoharkintaa. Kokemusta on hyödynnettävä. Päätöksenteon on herätettävä eri osapuolten luottamusta. Tiedotusvälineiden on tiedotettava monipuolisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksistä. Kansalaiset haluavat tietää, minkä periaatteiden mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka etenee.



Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio