Julkisuudessa Pisa-tutkimus on nostanut esille muun muassa lukemisasiat. Lukutaidon kehittymistä voidaan pohtia käytössä olevien kirjoitusmerkkien kannalta. Eräissä kulttuureissa on hankalahkoja kirjoitusjärjestelmiä, jotka lasten ja nuorten on vain opittava hahmottamaan ja sisäistämään. Miten on mahdollista, että nämä lapset ja nuoret ovat selviytyneet Pisa-tutkimuksen vaatimuksista muita paremmin? Ymmärrettävämpää olisi, että tulos olisi toisenlainen ajateltaessa kirjoitetun tekstin muodostamista ja luettavuutta. Kouluviranomaiset miettivät muuttuneen tilanteen syitä ja koulutuksen yleisiä puitteita.
Hyvä lukutaito on arvokas pääoma, jota voidaan kartuttaa. Kirjastoilla on paljon annettavaa. Niiden on oltava monipuolisia palvelulaitoksia. Kirjoilla on sivistävä merkitys. On hyvä palauttaa mieliin myös Mikael Agricola, joka huomasi, että suomen kieltä on kehitettävä. Uuden testamentin suomennos oli saatava kansalaisten käyttöön. Mikael Agricolan ajatukset ovat jääneet elämään. Pisa-tutkimusten avulla on testattu lukutaidon kehittymistä maassamme ja muualla. Tutkittavia kysymyksiä koskevat tulkinnat ovat kiinnostavia, sillä eroavuuksia yritetään selittää parhain päin.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
