lauantai 22. syyskuuta 2012

Perheet tukemisen arvoisia

Yhteiskunta on kiinnostunut perheasioista, sillä esimerkiksi koulusuunnittelu ottaa huomioon perheet. Käytäntö on osoittanut, että kodin kannustava ilmapiiri tukee lapsia ja nuoria koulutyössä. Perheissä tapahtuvan kotihoidon pituutta on pohdittu joskus työurien pidentämisen kannalta. Perhemyönteinen politiikka on kuitenkin kriittinen tällaista ajattelua kohtaan. Työurien pidentämiseen on mietittävä muunlaisia keinoja. Perheiden tukeminen on yhteiskunnan arvovalinta, jolla on myönteiset seurausvaikutukset. Perheiden hyvinvointi on yhteydessä palvelujen järjestelyihin. Miten toisaalta monilapsisten perheiden lapset ja nuoret voivat käyttää maksullisia harrastusmahdollisuuksia hyväkseen?

Käytäntö ja tutkimus ovat osoittaneet, että perheiden sisäiset suhteet ovat tärkeä kasvualusta lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. Tärkeä kysymys on, miten perheiden sisäiset suhteet pääsevät kehittymään. Miten työelämän haasteet heijastuvat perheisiin? Perheiden sosiaalinen ympäristö vaikuttaa perheiden tilanteisiin. Yhteiskunnan on tuettava eri tavoin vaikeuksissa olevia huoltajia, kun turvataan lasten ja nuorten kasvu. Kun näin menetellään, estetään ongelmien haittavaikutuksia. Perheitä koskevissa asioissa on mietittävä tarkoin, miten pitkälle ulottuu perheen itsenäinen päätöksenteko tehtäviä arvioitaessa.

Ihmisten on koettava yhteiskunta sellaiseksi, että heillä on mahdollisimman hyvät edellytykset tyydyttää fysiologisia ja turvallisuuden tarpeitaan. Yhteenkuuluvuuden ja itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttämiset ovat myös tärkeitä. Lapset ja nuoret joutuvat kuitenkin joskus elämään sellaisissa oloissa, jotka eivät ole aina myönteisiä kasvun kannalta. Yhteiskunnan palvelujärjestelmän on tässä tapauksessa toimittava siten, että uhkaavat tekijät eivät pääsisi vaikuttamaan haitallisesti lapsiin ja nuoriin. Julkisuudessa esitetyt toimintatavat näyttävät olevan hyödyllisiä lasten ja nuorten kasvuprosessin kannalta ja estävät jopa syrjäytymistä.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

torstai 6. syyskuuta 2012

Kunnallisvaalit arvojen toteutuma

Seuraamme tarkkaavaisina, millaisia suunnitelmia puolueet tekevät kunnallisvaaleja varten. Puolueet ovat toimijoita vaalien järjestämisessä. Yksittäisillä puolueilla on arvomaailma, jonka muut puolueet ovat pääsääntöisesti oppineet tuntemaan. Puolueiden on tarkoin arvioitava tilannetta silloin, kun vaalikaudella tapahtuu henkilöiden siirtymisiä puolueesta toiseen. Vaaleissa vaaliehdokkaat ovat puolueiden edustajia ja toteuttavat edustamiensa puolueiden arvoja. Puolueiden saavuttama poliittinen luottamus punnitaan, kun neuvotellaan vaalien jälkeisistä toimista. Ennakkomainonnassa ja luottamushenkilöpaikkojen jakamisessa on toimittava oikeudenmukaisesti. Muun muassa kokemusta on arvostettava.

Vaalitoiminnan yhteydessä esitetään usein lupauksia, joiden tarkoituksena on saada kannatusta. Myöhemmin saatetaankin huomata, että lupaukset ovat kaukana käytännön toteutuksesta. Vanhuspalvelulain eri vaiheet ovat tästä esimerkkinä. Vaaleissa ehdokkaiden on osattava vastata kysyjille moniin sisäpolitiikan ja ulkopolitiikan kysymyksiin. Ihmisiä kiinnostavat ulkopolitiikan asioissa jatkuvasti esillä olleet Euroopan unionin valtioiden talouskysymykset ja nyt jopa Euroopan keskuspankin toiminta. Miten taloudelliset kysymykset heijastuvat Suomeen?

Ihmisiä koskettavat sisäpolitiikan asiat kuitenkin hyvin läheltä. Tehdäänkö pakolla kuntarakenneratkaisuja vai tapahtuvatko mahdolliset rakennemuutokset vapaaehtoisuuden pohjalta? Miten ambulanssi- ja taksiliikenne toimivat haja-asutusalueilla? Saavatko lapset ja nuoret lähikoulun koulutuspalveluja vai odottavatko heitä pitkät koulumatkat? Ihmiset ovat kiinnostuneita myös siitä, miten huolehditaan haja-asutusalueiden tiestön kunnosta. Ihmisille läheisiä asioita ovat myös julkinen liikenne. Miten helppoa tai vaikeaa on päästä julkisilla kulkuneuvoilla syrjäisestä asuinpaikasta kunnan keskustaan hoitamaan asioita?

Suuri yhteiskunnallinen kysymys on se, miten sosiaali- ja terveydenhuolto kokonaisuudessaan hoituu jatkossa. Miten vanhuspalvelulaki tulee toimimaan ihmisten hyväksi? Tärkeä ratkaistava kysymys on myös omaishoitajien tilanne, joka vaatii jo toimia. On mietittävä aina päätösten seurausvaikutuksia. Yhteiskunnan päätöksentekoa on arvosteltu, kun tarvittavien lakien säätämiset ovat siirtyneet vaalien yli. Eduskuntavaalit otetaan tarkoin huomioon valtasuhteita jaettaessa. Yhteiskunnassa on turvattava eri väestöryhmien palvelut, jotka ovat yhteydessä päätöksenteon arvoihin. On kuunneltava tarkkaan palvelujen tarvitsijoita. Palvelujärjestelmän kokonaisuuden on edistettävä hyvinvoinnin kehittymistä. Päätöksillä voidaan vähentää ihmisten luottamusta, joka on yhteydessä esimerkiksi virkanimityksiin.

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio