Suomalaisen kirjallisuuden päivänä kiinnitetään huomiota Aleksis Kiveen, jonka kirjallisia taitoja arvioitiin omana aikanaan kriittisesti. Perusteltua on kysyä, onko tällainen menettely yleistä ihmisten ajattelussa. Onko kriittisyys yhteydessä siihen, että asioita on ilmaistava vain tietyllä tavalla. Luovuus on vaativa käsite, jonka totuttua kaavaa Aleksis Kivi mahdollisesti rikkoi.
Inhimilliseen, yksilötason toimintaan ja arviointiin kuuluu muun muassa kateuden käsite, joka nousee helposti esille erilaisissa päätöksenteon ratkaisuissa. Kysymys on siitä, keiden henkilöiden ajatuksia päästään kuulemaan ja keiden ajatukset ovat vain hyväksyttäviä.
Tässä viitataan Seitsemän veljestä - teokseen, joka on jatkuvasti ajankohtainen, yhteiskunnan muutoksia kuvaava tuotos. Kirjan lukeminen vaatii paneutumista silloisen ajan ilmiöihin. Yhteiskunnalliset kysymykset ja ratkaisut ovat kirjassa kiinnostavasti esillä.
Teoksen mukaan nuoret oppivat kasvuympäristössään kirkollisia asioita, tietoa maaseutuelinkeinoista ja ymmärrettävästi myös liikunnasta. Koulun merkitys ja kirjan arvo myös erottuvat. Silloisten pedagogiikan menettelyin ja itsenäisesti opittiin lukemista, laskentoa ja laulamista, joiden sisältämien asioiden oppiminen katsottiin tärkeäksi.
Monipuolisten tapahtumien jälkeen tilanne oli se, että veljeksistä kehittyi yhteiskuntakelpoisia ja arvostettuja kansalaisia, He tunsivat silloisen luottamushenkilöjärjestelmän ja sen, että henkilökohtaiset riitaisuudet poistuvat sopimalla. Tässä kohdassa on hyvä mainita, että joissain Suomen pitäjissä toimi kuudennusmies (ruots. sexman) eli seurakunnan vanhin, kyläntarkastaja.
Seitsemän veljestä -kirjan nuoret oppivat ymmärtämään myös luontoympäristön merkityksen hyvinvoinnilleen, mikä on ajankohtainen aihe tällä hetkellä. Keskusteluissa käytettiin erilaisia kielikuvia, joiden avulla on tarkoitus lisätä esimerkiksi asioiden kiinnostavuutta. Ajantietoon ja kansanviisauteen. kannattaa perehtyä.
Kielikuvien käyttäminen on yhteydessä kasvuympäristöön, jonka mahdollisen hyödyn Seitsemän veljestä - kirjan nuoret oppivat läheltä kokemaan ja tiedostamaan. Kielikuvat vahvistavat tehokkaasti päätöksenteon sanomaa. On mietittävä tarkkaan, millä tavoin päätöksenteko viestii muun muassa ajankohtaisista luontoympäristön asioista.
Päätöksenteossa voi olla joskus suoraviivaista toimintaa. Arvioinnissa on unohtunut analyysi, jos päätökset näyttävät ulospäin muulta kuin on tarkoitus. On ongelmallista, kun lähiopetusta on vähennetty ammatillisessa koulutuksessa, kuten viestimissä on ilmaistu. Seitsemän veljestä -teoksen nuoret oppivat ammatillisia tehtäviä kuuntelemalla ja seuraamalla ammatissa toimivia.
Yhteiskunnassa pohditaan perustuslain ohjaamana sosiaali- ja terveydenhuoltoa, kaavailtua maakuntauudistusta ja ennen kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä: "Miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä?" Seitsemän veljestä -kirjan nuoret osasivat asekäsittelyn ja olivat kuulleet armeijan sotilaskoulutuksesta.
Kielikuvan avulla ilmaistu ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on haasteellinen. Perustellusti kysytään, mitä kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikan kielikuva merkitsee ja miten se on tulkittava. Seitsemän veljestä - teoksen nuoret oppivat taivaltamaan ja tulkitsemaan yhteiskuntaa vallitsevien normitusten, oppien ja kielikuvien mukaan.
Kun yhteiskuntapolitiikan asioissa käytetään kielikuvia, asioita tulkitaan sisäistyneen ymmärryksen mukaan. Jos ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kohdalla toimitaan suoraviivaisesti, voi käydä niin, että suunnittelu ja tavoitteet eivät kohtaa toisiaan. Yhteiskuntapolitiikan toiminta vaatii harkintaa, jossa kokemusta hyödynnetään.
Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan suunta on selkeä ja perustuslain kriteerit täyttävä, ymmärrettävyysvajetta ei pääse syntymään. Päätöksenteon on herätettävä sisäistettävää luottamusta. Seitsemän veljestä - kirjan nuoret oppivat vähitellen luottamaan yhteiskunnan tarkoitusperiin, joita he lopulta arvostivat. Tiedotusvälineiden vastuu on tiedottaa oman ymmärryksensä perusteella luotettavaa, ajankohtaisista tietoa, jota seurataan.
Hyvää Aleksis Kiven päivää.
Hyvää suomalaisen kirjallisuuden päivää.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
keskiviikko 10. lokakuuta 2018
maanantai 8. lokakuuta 2018
Valtakunnallinen pääjuhla Kuopiossa
Tapahtumia on riittänyt. Koulutuksesta on puhuttu Maailman opettajien päivänä, joka pidettiin 5.10.2018. Koulutuspalvelut ovat merkittävä tekijä yhteiskunnassa. Pisa-tutkimusten avulla selvitetään kouluaineiden osaamisen laatua. ja saadaan välillistä tietoa yhteiskunnan koulutuksen arvostuksesta. Koulutuspalvelut on aikansa tuote, jonka kehittäminen on tapahtunut vaiheittain. Tutkimuksissa on pohdittu maamme koulutuksen kehitystä ja lainsäädännön hallinnollisia ratkaisuja ja tuloksia.
Monia kiinnostaa historiaan kuuluva asia, kun maassamme siirryttiin 1970-luvulla keskustelua aiheuttaneeseen peruskoulujärjestelmään. Poliittisen päätöksenteon vastuulliset henkilöt huomasivat, että koulutuksen rinnakkais- ja umpiperistä on päästävä eroon. Asian kohdalla on todettava, että suuri uudistus toteutettiin monen vuoden aikana eli vuosina 1972 - 1978. Olisiko kyseisestä suuren uudistuksen menettelystä opittavaa?
Ajankohtainen ja puhutteleva tilaisuus on ollut myös Vanhustenpäivän valtakunnallinen pääjuhla, joka pidettiin Kuopion kaupunginteatterin tiloissa 7.10.2018. Minna-näyttämö oli esiintymispaikkana, jossa tapahtuvia ohjelmia seurattiin. Vanhustenpäivää on vietetty vuodesta 1954 lähtien lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina.
Vanhustenpäivä ja -viikko, jotka Vanhustyön keskusliitto on käynnistänyt, ovat maassamme monina vuosina juhlittuja valtakunnallisia tapahtumia. Vanhustenviikkoa vietetään 7.10.-14.10.2018: "Iloa toimeliaisuudesta - Aktivitet ger glädje." Vanhustenviikon suojelija on tasavallan presidentti Sauli Niinistö, jonka lähettämä viesti luettiin Kuopion kaupunginteatterin osallistujille. Tässä kohdassa muistuu hyvin mieleen liikunnallinen ja toiminnallinen Kuopio Jukola 2014 -suunnistustapahtuma.
Minna-näyttämön ohjelmien seuraajat tietävät elämänkokemuksensa ja koulutuksensa perusteella, mitä tapahtumia Suomi on kohdannut historian kuluessa. Maamme jälleenrakennus vilkastutti sodan jälkeen kulttuuri- ja sivistystoimintaa. Esimerkiksi perusrakenteiden suunnittelu ja päätöksenteko ovat olleet tärkeitä koulutuspalveluja kehitettäessä. Ratkaisuja tehtäessä on pohdittu muun muassa, millaiseksi muodostuu koulukasvatuksen ja kouluopetuksen alueellinen saatavuus.
Koulutuspolitiikassa avainsana on ollut muutos, jonka kanssa koulutoimen vastuulliset henkilöt ovat olleet tekemisissä. Toiminnassa on tähdentynyt vuorovaikutuksen merkitys. Taloudelliset voimavarat ovat vaihdelleet niinä aikoina, jolloin koulutuspalveluja on pyritty kehittämään.
Koulutuspalvelujen laadun ymmärtämistä ja sisäistämistä auttaa tutkimus, jonka avulla selvitetään koulutuspolitiikan hyvinvointitavoitteiden toteutumista. Koulutuksen avulla saavutettu ammatillinen osaaminen edistää yhteiskunnan tavoitteiden toteutumista.
Koulutuspalveluja koskevien tutkimusten tarkoituksena on saada vastauksia, miten päätöksenteon ja palvelujen käyttäjien näkemykset vastaavat toisiaan. Kysymystä voidaan pohtia yhteiskunnan tuottamien ja rahoittamien palvelurakenteiden laadukkuuden kannalta. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta ollaan huolestuneita, kun koulutuspalveluja supistetaan.
Palvelujen uudistamista ohjaa huolellisesti ja kiireettömästi laadittu lainsäädäntö, jonka varmistaa perustuslaki. Säädetyt lait sisältävät esimerkiksi koulutuksen suunnitteluperiaatteita, jotka tyydyttävät yhteiskunnan koulutustarpeita. Opetusta ja koulukasvatusta varten säädetyt lait kattavat yliopistoissa ja korkeakouluissa järjestettävän koulutuksen ohella myös opetusministeriön alaisen muun tarvittavan koulutuksen.
Koululainuudistusten yhteydessä puhutaan kulttuurisista uudisteista, jotka sisältävät koululainsäädännön arvolähtökohtia. Koulutuksesta vastuussa olevat suunnittelijat ja päättävät henkilöt joutuvat miettimään tarkoin lainsäädännön sisältämiä koulutuspoliittisia velvoitteita, miten ne toteutuisivat parhaiten käytännön tasolla.
Koulutuspoliittisia menettelyjä lähestytään koulutuksellisen tasa-arvon käsitteen pohjalta. Koulutuksellista yhdenvertaisuutta arvioitaessa priorisointinäkökulma on yhteydessä opiskelijoiden koulutukseen valikoitumiseen, opinnoissa menestymiseen, työelämään sijoittumiseen ja työelämässä menestymiseen. Yksilötason hyvinvointitavoitteet toteutuvat parhaiten, jos henkilöllä on mahdollisuudet jatkuvaan koulutukseen, jota hän tarvitsee eri elämäntilanteissa.
Koulutuksen kehittämiseen on kiinnitetty huomiota mietinnöissä, joissa otetaan kantaa koulutettavien mahdollisuuteen integroitua järjestettyihin koulutuspalveluihin. Tavoitteen onnistunut toteutuminen on silloin riippumaton iästä, sukupuolesta, varallisuudesta ja asuinpaikasta. Elinikäisen koulutuksen periaate on myös ollut esillä julkisuudessa. Muun muassa tieto- ja viestintätekniikan kysymysten ratkaisuissa yhteiskunnan on otettava huomioon eri väestöryhmien tarpeet.
Hyvää Maailman opettajien päivää, joka oli 5.10.2018.
Hyvää Vanhustenviikkoa, joka on 7.10. - 14.10.2018.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Monia kiinnostaa historiaan kuuluva asia, kun maassamme siirryttiin 1970-luvulla keskustelua aiheuttaneeseen peruskoulujärjestelmään. Poliittisen päätöksenteon vastuulliset henkilöt huomasivat, että koulutuksen rinnakkais- ja umpiperistä on päästävä eroon. Asian kohdalla on todettava, että suuri uudistus toteutettiin monen vuoden aikana eli vuosina 1972 - 1978. Olisiko kyseisestä suuren uudistuksen menettelystä opittavaa?
Ajankohtainen ja puhutteleva tilaisuus on ollut myös Vanhustenpäivän valtakunnallinen pääjuhla, joka pidettiin Kuopion kaupunginteatterin tiloissa 7.10.2018. Minna-näyttämö oli esiintymispaikkana, jossa tapahtuvia ohjelmia seurattiin. Vanhustenpäivää on vietetty vuodesta 1954 lähtien lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina.
Vanhustenpäivä ja -viikko, jotka Vanhustyön keskusliitto on käynnistänyt, ovat maassamme monina vuosina juhlittuja valtakunnallisia tapahtumia. Vanhustenviikkoa vietetään 7.10.-14.10.2018: "Iloa toimeliaisuudesta - Aktivitet ger glädje." Vanhustenviikon suojelija on tasavallan presidentti Sauli Niinistö, jonka lähettämä viesti luettiin Kuopion kaupunginteatterin osallistujille. Tässä kohdassa muistuu hyvin mieleen liikunnallinen ja toiminnallinen Kuopio Jukola 2014 -suunnistustapahtuma.
Minna-näyttämön ohjelmien seuraajat tietävät elämänkokemuksensa ja koulutuksensa perusteella, mitä tapahtumia Suomi on kohdannut historian kuluessa. Maamme jälleenrakennus vilkastutti sodan jälkeen kulttuuri- ja sivistystoimintaa. Esimerkiksi perusrakenteiden suunnittelu ja päätöksenteko ovat olleet tärkeitä koulutuspalveluja kehitettäessä. Ratkaisuja tehtäessä on pohdittu muun muassa, millaiseksi muodostuu koulukasvatuksen ja kouluopetuksen alueellinen saatavuus.
Koulutuspolitiikassa avainsana on ollut muutos, jonka kanssa koulutoimen vastuulliset henkilöt ovat olleet tekemisissä. Toiminnassa on tähdentynyt vuorovaikutuksen merkitys. Taloudelliset voimavarat ovat vaihdelleet niinä aikoina, jolloin koulutuspalveluja on pyritty kehittämään.
Koulutuspalvelujen laadun ymmärtämistä ja sisäistämistä auttaa tutkimus, jonka avulla selvitetään koulutuspolitiikan hyvinvointitavoitteiden toteutumista. Koulutuksen avulla saavutettu ammatillinen osaaminen edistää yhteiskunnan tavoitteiden toteutumista.
Koulutuspalveluja koskevien tutkimusten tarkoituksena on saada vastauksia, miten päätöksenteon ja palvelujen käyttäjien näkemykset vastaavat toisiaan. Kysymystä voidaan pohtia yhteiskunnan tuottamien ja rahoittamien palvelurakenteiden laadukkuuden kannalta. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta ollaan huolestuneita, kun koulutuspalveluja supistetaan.
Palvelujen uudistamista ohjaa huolellisesti ja kiireettömästi laadittu lainsäädäntö, jonka varmistaa perustuslaki. Säädetyt lait sisältävät esimerkiksi koulutuksen suunnitteluperiaatteita, jotka tyydyttävät yhteiskunnan koulutustarpeita. Opetusta ja koulukasvatusta varten säädetyt lait kattavat yliopistoissa ja korkeakouluissa järjestettävän koulutuksen ohella myös opetusministeriön alaisen muun tarvittavan koulutuksen.
Koululainuudistusten yhteydessä puhutaan kulttuurisista uudisteista, jotka sisältävät koululainsäädännön arvolähtökohtia. Koulutuksesta vastuussa olevat suunnittelijat ja päättävät henkilöt joutuvat miettimään tarkoin lainsäädännön sisältämiä koulutuspoliittisia velvoitteita, miten ne toteutuisivat parhaiten käytännön tasolla.
Koulutuspoliittisia menettelyjä lähestytään koulutuksellisen tasa-arvon käsitteen pohjalta. Koulutuksellista yhdenvertaisuutta arvioitaessa priorisointinäkökulma on yhteydessä opiskelijoiden koulutukseen valikoitumiseen, opinnoissa menestymiseen, työelämään sijoittumiseen ja työelämässä menestymiseen. Yksilötason hyvinvointitavoitteet toteutuvat parhaiten, jos henkilöllä on mahdollisuudet jatkuvaan koulutukseen, jota hän tarvitsee eri elämäntilanteissa.
Koulutuksen kehittämiseen on kiinnitetty huomiota mietinnöissä, joissa otetaan kantaa koulutettavien mahdollisuuteen integroitua järjestettyihin koulutuspalveluihin. Tavoitteen onnistunut toteutuminen on silloin riippumaton iästä, sukupuolesta, varallisuudesta ja asuinpaikasta. Elinikäisen koulutuksen periaate on myös ollut esillä julkisuudessa. Muun muassa tieto- ja viestintätekniikan kysymysten ratkaisuissa yhteiskunnan on otettava huomioon eri väestöryhmien tarpeet.
Hyvää Maailman opettajien päivää, joka oli 5.10.2018.
Hyvää Vanhustenviikkoa, joka on 7.10. - 14.10.2018.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)