Seurattiin eduskunnan kyselytuntia, jonka kautta opitaan tuntemaan kehitteillä olevia asioita, muun muassa kotouttamista. Tietoa saatiin myös hallintarekisteriä koskevista lausunnoista. Viisastuttiin taas uudella tiedolla. Kuitenkin oli viivyttävä vielä hetki hallintarekisteriasiassa, sillä sen kohdalla prosenttiluvut näyttivät heittävän paljon. Kansalaiset kysyvätkin aiheesta: - Miten se on mahdollista? Miten olisi toimittava vastuullisella paikalla ollessa?
Kun oli mietitty hallintarekisteriä ja muitakin asioita kuullun ja nähdyn perusteella, oli sulateltava saatua "antia" pikkujoulun ruokailun merkeissä. Ruokailussa päällystakit asetettiin tuolien selustoille. Ruoka tarjoiltiin kohteliaasti, mikä on tietenkin sivistynyt tapa. Pöytäkeskustelut etenivät kiinnostuksen mukaan, sivuttiin esimerkiksi ajankohtaista "rahojen sijoittamista".
- Huomasitteko, kun päällystakkini ei tahdo pysyä tuolin selustalla, vaan pyrkii olemaan lattialla? - Päällystakkisi on selvästi ajattelevaa kangasta. - Niin, päällystakkini on varmaan huomannut, että lattialla on viileämpää. - Tuolin korkeudella päällystakin mielestä on liian kuumaa.
- Päällystakkini hallitsee lämpötilan, mutta likaantumista se ei vielä hallitse. - Ajattelevaa vaatetta voisi kehitellä siten, että se varaa sähköisesti pesulasta pesula-ajan. - Ajattelevaan vaatteeseen voisi ohjelmoida myös joulumusiikkia, jota voisi kuunnella nappia painamalla.
- Minua on ihmetyttänyt, kun optioita jaetaan yrityksissä, jotka ovat konkurssikypsiä. - Niin, taloudesta ja hallintarekisteristä kannattaa keskustella "näissäkin pöydissä". - Mitä mieltä olette, kun taloutta kuvaava optiokäsite on tuotu myös ulkopolitiikan alueelle?
- Suuri kysymys, joka puhuttaa kansalaisia. Suuri kysymys on myös kotouttaminen.
- Mistähän voisi hankkia ulkopolitiikan tapahtumien syiden ja seurausten ymmärrystä?
- Syvällinen ajattelu ei ole koskaan pahitteeksi.
- Tiede menee eteenpäin. Hyvää pikkujoulun aikaa.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
lauantai 28. marraskuuta 2015
torstai 26. marraskuuta 2015
Turvallisuus ja politiikka
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka on oltava Suomen edunmukaista. Tiedotusvälineet pitänevät kansalaiset ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan "syvällisestä ytimestä" ja arvioivat Helsingissä 1975 ja 2015 pidettyjen Etyjin kokousten ulko- ja turvallisuuspolitiikan "antia".
Päätöksenteko on merkittävä tekijä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioiden hoitamisessa. Tehtävät johtopäätökset ovat yhteydessä "kokonaisturvallisuuteen", jota käsiteltiin Tampereen messuilla syyskuussa 2015. Turvallisuutta on pohdittu myös Kuopiossa, jossa pidettiin äskettäin "Turvallisuuspoliittinen seminaari".
Kuopiossa toteutetulla seminaarilla oli puhutteleva otsikko, jossa on tärkeä käsite: poliittinen, joka viittaa päätöksentekoon. Esitin tilaisuudessa muun muassa kysymyksen: Millainen "politiikka" varmistaa sen, ettei synny uudelleen uskonsotia, kuten tapahtui 1600-luvulla? Tiedämme historiasta, että Ruotsi lähti "hakkapeliittojen" avustamana sotimaan Saksan alueelle.
Perusteltua on myös kysyä, millainen "politiikka" synnytti 1990-luvulla Bosnian sodan. Jäikö jotain pinnan alle "kytemään", vaikka rauhan aika oli tullut? Millainen "politiikka" on saanut aikaan "kansainvaellukset" 2000-luvulla? Mikä on toisaalta "sodan määritelmä", jota on käytetty äskettäin "turvatakuiden" yhteydessä? Näitä "politiikan" alaan kuuluvia kysymyksiä riittää.
Voiko Suomi toimia itsenäisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa? Tarkkaan seurataan, miten kysymysten ratkaisuja jatkossa perustellaan ja miten paneudutaan "asioiden ytimiin". Mietitään esimerkiksi sitä, millaista "politiikkaa" olisi harjoitettava pakolaisten kotouttamisessa.
Eduskunnan on perustuslain mukaan huolehdittava siitä, että "maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Ulkopolitiikan asioissa tarvitaan eri puolien tarkastelua. On ongelmaista, jos samat henkilöt aina pääsevät "ääneen" ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan kokonaisvaltaista "laadunvarmistusta" ja näkemystä asioiden "painotusarvoista". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistus" saavutetaan yhteistoimin tehdyillä ratkaisuilla, joissa käytetään hyväksi "parlamentaarista" neuvonpitoa ja päätöksentekoa.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Päätöksenteko on merkittävä tekijä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioiden hoitamisessa. Tehtävät johtopäätökset ovat yhteydessä "kokonaisturvallisuuteen", jota käsiteltiin Tampereen messuilla syyskuussa 2015. Turvallisuutta on pohdittu myös Kuopiossa, jossa pidettiin äskettäin "Turvallisuuspoliittinen seminaari".
Kuopiossa toteutetulla seminaarilla oli puhutteleva otsikko, jossa on tärkeä käsite: poliittinen, joka viittaa päätöksentekoon. Esitin tilaisuudessa muun muassa kysymyksen: Millainen "politiikka" varmistaa sen, ettei synny uudelleen uskonsotia, kuten tapahtui 1600-luvulla? Tiedämme historiasta, että Ruotsi lähti "hakkapeliittojen" avustamana sotimaan Saksan alueelle.
Perusteltua on myös kysyä, millainen "politiikka" synnytti 1990-luvulla Bosnian sodan. Jäikö jotain pinnan alle "kytemään", vaikka rauhan aika oli tullut? Millainen "politiikka" on saanut aikaan "kansainvaellukset" 2000-luvulla? Mikä on toisaalta "sodan määritelmä", jota on käytetty äskettäin "turvatakuiden" yhteydessä? Näitä "politiikan" alaan kuuluvia kysymyksiä riittää.
Voiko Suomi toimia itsenäisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa? Tarkkaan seurataan, miten kysymysten ratkaisuja jatkossa perustellaan ja miten paneudutaan "asioiden ytimiin". Mietitään esimerkiksi sitä, millaista "politiikkaa" olisi harjoitettava pakolaisten kotouttamisessa.
Eduskunnan on perustuslain mukaan huolehdittava siitä, että "maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Ulkopolitiikan asioissa tarvitaan eri puolien tarkastelua. On ongelmaista, jos samat henkilöt aina pääsevät "ääneen" ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan kokonaisvaltaista "laadunvarmistusta" ja näkemystä asioiden "painotusarvoista". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistus" saavutetaan yhteistoimin tehdyillä ratkaisuilla, joissa käytetään hyväksi "parlamentaarista" neuvonpitoa ja päätöksentekoa.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
maanantai 23. marraskuuta 2015
Politiikka ja tapahtumat
Päätöksenteko on merkittävä tekijä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioiden hoitamisessa. Tehtävät johtopäätökset ovat yhteydessä "kokonaisturvallisuuteen", jota käsiteltiin Tampereen messuilla syyskuussa 2015. Turvallisuutta on pohdittu myös Kuopiossa, jossa pidettiin äskettäin "Turvallisuuspoliittinen seminaari".
Kuopiossa toteutetulla seminaarilla oli puhutteleva otsikko, jossa on tärkeä käsite: poliittinen, joka viittaa päätöksentekoon. Esitin tilaisuudessa muun muassa kysymyksen: Millainen "politiikka" varmistaa sen, ettei synny uudelleen uskonsotia, kuten tapahtui 1600-luvulla? Tiedämme historiasta, että Ruotsi lähti "hakkapeliittojen" avustamana sotimaan Saksan alueelle.
Perusteltua on myös kysyä, millainen "politiikka" synnytti 1990-luvulla Bosnian sodan. Jäikö jotain pinnan alle "kytemään", vaikka rauhan aika oli tullut? Millainen "politiikka" on saanut aikaan "kansainvaellukset" 2000-luvulla? Mikä on toisaalta "sodan määritelmä", jota on käytetty äskettäin "turvatakuiden" yhteydessä? Näitä "politiikan" alaan kuuluvia kysymyksiä riittää.
Voiko Suomi toimia itsenäisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa? Tarkkaan seurataan, miten kysymysten ratkaisuja jatkossa perustellaan ja miten paneudutaan "asioiden ytimiin". Mietitään esimerkiksi sitä, millaista "politiikkaa" olisi harjoitettava pakolaisten kotouttamisessa.
Eduskunnan on perustuslain mukaan huolehdittava siitä, että "maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Ulkopolitiikan asioissa tarvitaan eri puolien tarkastelua. On ongelmaista, jos samat henkilöt aina pääsevät "ääneen" ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan kokonaisvaltaista "laadunvarmistusta" ja näkemystä asioiden "painotusarvoista". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistus" saavutetaan yhteistoimin tehdyillä ratkaisuilla, joissa käytetään hyväksi "parlamentaarista" neuvonpitoa ja päätöksentekoa.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka on oltava Suomen edunmukaista. Tiedotusvälineet pitänevät kansalaiset ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan "syvällisestä ytimestä" ja arvioivat Helsingissä 1975 ja 2015 pidettyjen Etyjin kokousten ulko- ja turvallisuuspolitiikan "antia".
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Kuopiossa toteutetulla seminaarilla oli puhutteleva otsikko, jossa on tärkeä käsite: poliittinen, joka viittaa päätöksentekoon. Esitin tilaisuudessa muun muassa kysymyksen: Millainen "politiikka" varmistaa sen, ettei synny uudelleen uskonsotia, kuten tapahtui 1600-luvulla? Tiedämme historiasta, että Ruotsi lähti "hakkapeliittojen" avustamana sotimaan Saksan alueelle.
Perusteltua on myös kysyä, millainen "politiikka" synnytti 1990-luvulla Bosnian sodan. Jäikö jotain pinnan alle "kytemään", vaikka rauhan aika oli tullut? Millainen "politiikka" on saanut aikaan "kansainvaellukset" 2000-luvulla? Mikä on toisaalta "sodan määritelmä", jota on käytetty äskettäin "turvatakuiden" yhteydessä? Näitä "politiikan" alaan kuuluvia kysymyksiä riittää.
Voiko Suomi toimia itsenäisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa? Tarkkaan seurataan, miten kysymysten ratkaisuja jatkossa perustellaan ja miten paneudutaan "asioiden ytimiin". Mietitään esimerkiksi sitä, millaista "politiikkaa" olisi harjoitettava pakolaisten kotouttamisessa.
Eduskunnan on perustuslain mukaan huolehdittava siitä, että "maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Ulkopolitiikan asioissa tarvitaan eri puolien tarkastelua. On ongelmaista, jos samat henkilöt aina pääsevät "ääneen" ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan kokonaisvaltaista "laadunvarmistusta" ja näkemystä asioiden "painotusarvoista". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistus" saavutetaan yhteistoimin tehdyillä ratkaisuilla, joissa käytetään hyväksi "parlamentaarista" neuvonpitoa ja päätöksentekoa.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka on oltava Suomen edunmukaista. Tiedotusvälineet pitänevät kansalaiset ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan "syvällisestä ytimestä" ja arvioivat Helsingissä 1975 ja 2015 pidettyjen Etyjin kokousten ulko- ja turvallisuuspolitiikan "antia".
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
torstai 19. marraskuuta 2015
Ulkopolitiikan taitoa koetellaan
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan taitoa koetellaan. Miten olisi tulkittava "turvatakuut", joita on esitetty aivan äskettäin? Perusteltua on kysyä, voiko Suomi toimia itsenäisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Vastaus on myönteinen tai kielteinen. Tarkkaan seurataankin, miten ulko- ja turvallisuuspolitiikan "turvatakuut"-kysymystä jatkossa perustellaan. "Turvatakuut"-kysymyksessä on paneuduttava "asian ytimeen" huolella. Pohditaan sitä, mitkä tekijät aiheuttivat meneillään olevat "kansainvaellukset". Mietitään myös sitä, millaista politiikkaa olisi harjoitettava pakolaisten kotouttamisessa.
Ulkopolitiikan asioita tulkitaan usein suoraviivaisesti. Tarvitaan kuitenkin eri puolten tarkastelua, kun johtopäätöksiä tehdään. On ongelmaista, kun samat henkilöt tulkitsevat viestimien kautta ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioita. Kerronta saattaa olla yksipuolista ja yhteydessä siihen, mitä kantaa on ennenkin edustanut. Eduskunnan on huolehdittava siitä, että "maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Se merkitsee sitä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa hoidetaan "perustuslain hengessä".
Monet muistavat myönteisellä tavalla Helsingissä 1975 pidettyä Etyjin kokouksen. Mikä on ollut toisaalta tänä vuonna 2015 Helsingissä pidetyn Etyjin ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistus"? Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä asioiden "painotusarvoista". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistus" saavutetaan yhteistoimin tehdyillä ratkaisuilla, joissa käytetään hyväksi "parlamentaarista" neuvonpitoa ja päätöksentekoa.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Jotkut haluaisivat harjoitettavan toisenlaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka on oltava Suomen edunmukaista. Jatkuvasti on pidettävä mielessä, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka hoituu hyvin. Tiedotusvälineet pitänevät kansalaiset ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan "syvällisestä ytimestä" ja "turvatakuistakin".
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa suhdetoiminta auttaa viemään asioita eteenpäin. On harjoitettava "viisasta päätöksentekoa", jossa tehdään "oikea-aikaisia" ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisuja. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä "kokonaisturvallisuuteen", jota käsiteltiin Tampereen messuilla syyskuun 2015 alussa. Kuopiossa on 21.11.2015 Turvallisuuspoliittinen seminaari, jossa pohditaan myös ajankohtaisia asioita.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ulkopolitiikan asioita tulkitaan usein suoraviivaisesti. Tarvitaan kuitenkin eri puolten tarkastelua, kun johtopäätöksiä tehdään. On ongelmaista, kun samat henkilöt tulkitsevat viestimien kautta ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioita. Kerronta saattaa olla yksipuolista ja yhteydessä siihen, mitä kantaa on ennenkin edustanut. Eduskunnan on huolehdittava siitä, että "maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Se merkitsee sitä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa hoidetaan "perustuslain hengessä".
Monet muistavat myönteisellä tavalla Helsingissä 1975 pidettyä Etyjin kokouksen. Mikä on ollut toisaalta tänä vuonna 2015 Helsingissä pidetyn Etyjin ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistus"? Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä asioiden "painotusarvoista". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistus" saavutetaan yhteistoimin tehdyillä ratkaisuilla, joissa käytetään hyväksi "parlamentaarista" neuvonpitoa ja päätöksentekoa.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Jotkut haluaisivat harjoitettavan toisenlaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka on oltava Suomen edunmukaista. Jatkuvasti on pidettävä mielessä, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka hoituu hyvin. Tiedotusvälineet pitänevät kansalaiset ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan "syvällisestä ytimestä" ja "turvatakuistakin".
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa suhdetoiminta auttaa viemään asioita eteenpäin. On harjoitettava "viisasta päätöksentekoa", jossa tehdään "oikea-aikaisia" ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisuja. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä "kokonaisturvallisuuteen", jota käsiteltiin Tampereen messuilla syyskuun 2015 alussa. Kuopiossa on 21.11.2015 Turvallisuuspoliittinen seminaari, jossa pohditaan myös ajankohtaisia asioita.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
maanantai 16. marraskuuta 2015
Sote-käsite sisältää kaksi puolta
Sote-uudistus on käsiteratkaisu, joka sisältää sekä sosiaali- että terveyspuolen. Mistä johtuu, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ei tarkastella kokonaisvaltaisesti? Keskusteluissa käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon käsitettä, mutta puhutaan pääasiassa terveysasioista. Mihin sosiaalipuoli ja -palvelut ovat hävinneet arvioitaessa ihmisten hyvinvointia?
Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuden on oltava hallinnassa. Kysymys on "itsehallinto- ja sote-alueratkaisusta". Suuret kysymykset koskettavat julkisuudessa olleiden tietojen mukaan eläkevastuita, palkanmaksuja ja kiinteistöjen omistusasioita, jotka on ratkaistava.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kohdalla on tarkoitus on saada aikaan kattava "suomalainen sote-malli". Kun tämä on tavoite, niin sosiaali- ja terveydenhuoltoa on tarkkaan analysoitava. Sote-mallin käsitteitä on käytettävä johdonmukaisesti.
On "tutkailtava" perustuslain kriteerejä, mitä ne velvoittavat tekemään ihmisten hyväksi estettäessä eriarvoistumista. Kotouttamiskysymykset ovat haastavia. "Itsehallinto- ja sote-alueiden" ratkaisuja on pohdittava tarkkaan, kun kehitellään "suomalaista sote-mallia" ja rahoittamista.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta tulkinnee sote-käsitteen oikein ja arvioinee sosiaali- ja terveydenhuollon "raamiratkaisun" kaikilta osin. Sosiaali- ja terveydenhuollossa lienee tarkoitus menetellä siten, että tavoiteltava "suomalainen sote-malli" olisi onnistunut kokonaisuus.
Päätöksenteossa on arvioitava, miten ratkaistaan kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset. On mietittävä huolella, mitkä ovat kulloisetkin päätöksenteon seuraukset. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on hahmotettava sisällön kokonaisuus.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuden on oltava hallinnassa. Kysymys on "itsehallinto- ja sote-alueratkaisusta". Suuret kysymykset koskettavat julkisuudessa olleiden tietojen mukaan eläkevastuita, palkanmaksuja ja kiinteistöjen omistusasioita, jotka on ratkaistava.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kohdalla on tarkoitus on saada aikaan kattava "suomalainen sote-malli". Kun tämä on tavoite, niin sosiaali- ja terveydenhuoltoa on tarkkaan analysoitava. Sote-mallin käsitteitä on käytettävä johdonmukaisesti.
On "tutkailtava" perustuslain kriteerejä, mitä ne velvoittavat tekemään ihmisten hyväksi estettäessä eriarvoistumista. Kotouttamiskysymykset ovat haastavia. "Itsehallinto- ja sote-alueiden" ratkaisuja on pohdittava tarkkaan, kun kehitellään "suomalaista sote-mallia" ja rahoittamista.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta tulkinnee sote-käsitteen oikein ja arvioinee sosiaali- ja terveydenhuollon "raamiratkaisun" kaikilta osin. Sosiaali- ja terveydenhuollossa lienee tarkoitus menetellä siten, että tavoiteltava "suomalainen sote-malli" olisi onnistunut kokonaisuus.
Päätöksenteossa on arvioitava, miten ratkaistaan kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset. On mietittävä huolella, mitkä ovat kulloisetkin päätöksenteon seuraukset. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on hahmotettava sisällön kokonaisuus.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
perjantai 13. marraskuuta 2015
Sote-mallin sisältö
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä on "ruodittu". Tämä on ymmärrettävää, sillä tarkoitus on saada aikaan "oma suomalainen mallimme". Kun on seurannut "mallin" perusteluja, niin on huomannut, että "oma mallimme" ei ole niinkään "omasta päästä kehitetty". Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon käsite-erittely ei ole johdonmukainen.
Keskusteluissa käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon käsitettä, mutta puhutaan pääasiassa vain terveydenhuollosta, mikä on sinänsä erittäin tärkeä asia. Sote-käsitteen sisällön molempia puolia on tuotava erillisinä alueina enemmän esille, kun tarkastellaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sisältää ratkaistavia kysymyksiä, joiden kokonaisuus on jäänyt osin kiireessä "yön tunteina" hahmottamatta "raamipäätöstä" tehtäessä. Kysymys on "itsehallintoalue- ja sote-alueratkaisusta". Suuret kysymykset koskettavat julkisuudessa olleiden tietojen mukaan muun muassa eläkevastuita, palkanmaksuja ja kiinteistöjen omistusasioita, jotka ovat edessä.
Kunnissa pohditaan huolestuneina "itsehallintoalueiden" merkitystä, jos oltaisiin nyt "raamiratkaisun" osapuolia. Mietitään palvelujen rahoituskysymyksiä. Täyttyvätkö perustuslain kriteerit, kun yhteiskuntaa olisi kehitettävä ihmisten hyväksi ja estetään eriarvoistumista?
Päätöksenteon vastuulla ovat myös kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat ratkaistavat kysymykset. Leikkauksia tehtäessä on arvioitava yhteiskunnalliset vaikutukset.
Sosiaali- ja terveydenhuollon "raamiratkaisussa" lienee tarkoitus menetellä siten, että tavoiteltava uudistus olisi onnistunut kokonaisuus. Eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioinee sosiaali- ja terveydenhuollon "raamiratkaisun" kaikilta puolin ja tulkinnee sote-käsitteenkin sisällön oikein.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Keskusteluissa käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon käsitettä, mutta puhutaan pääasiassa vain terveydenhuollosta, mikä on sinänsä erittäin tärkeä asia. Sote-käsitteen sisällön molempia puolia on tuotava erillisinä alueina enemmän esille, kun tarkastellaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sisältää ratkaistavia kysymyksiä, joiden kokonaisuus on jäänyt osin kiireessä "yön tunteina" hahmottamatta "raamipäätöstä" tehtäessä. Kysymys on "itsehallintoalue- ja sote-alueratkaisusta". Suuret kysymykset koskettavat julkisuudessa olleiden tietojen mukaan muun muassa eläkevastuita, palkanmaksuja ja kiinteistöjen omistusasioita, jotka ovat edessä.
Kunnissa pohditaan huolestuneina "itsehallintoalueiden" merkitystä, jos oltaisiin nyt "raamiratkaisun" osapuolia. Mietitään palvelujen rahoituskysymyksiä. Täyttyvätkö perustuslain kriteerit, kun yhteiskuntaa olisi kehitettävä ihmisten hyväksi ja estetään eriarvoistumista?
Päätöksenteon vastuulla ovat myös kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat ratkaistavat kysymykset. Leikkauksia tehtäessä on arvioitava yhteiskunnalliset vaikutukset.
Sosiaali- ja terveydenhuollon "raamiratkaisussa" lienee tarkoitus menetellä siten, että tavoiteltava uudistus olisi onnistunut kokonaisuus. Eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioinee sosiaali- ja terveydenhuollon "raamiratkaisun" kaikilta puolin ja tulkinnee sote-käsitteenkin sisällön oikein.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
maanantai 9. marraskuuta 2015
Sosiaalihuoltokin on olemassa
Sosiaali- ja terveydenhuollon kohdalla on tehty "raamiratkaisu". Julkisuudessa on "puitu" pääasiassa terveydenhuollon järjestämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on kokonaisuus, jossa on myös sosiaalihuollon osuus. Keskusteluissa on kiinnitettävä enemmän huomiota sosiaalihuollon järjestämiskysymykseen. Kohta nähdään, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta lainvalmistelussa.
Perustuslakivaliokunta kiinnittänee huomiota siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon lainvalmistelu on kaikilta osin aukoton. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kokonaisvaltainen toteutus on haaste, jossa on ratkaistava monia ulottuvuuksia. Mietitään myös sitä, miten "raamipäätös" toimisi käytännössä. Esimerkiksi kuntien asukkaat pohtivat "itsehallintoalueiden" merkitystä, jos oltaisiin "raamiratkaisun" mukaisessa tilanteessa.
He miettivät myös perustuslain kriteerien täyttymistä, joiden mukaan heillä on muun muassa "oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen". Asukkaita kiinnostaa myös talous, jonka kohdalla heille on tuttua kunnallisverotus palveluja rahoitettaessa. Asukkaat pohtivat aiheesta "itsehallintoalueiden" taloutta, jossa tarvitaan myös verotuloja. He kysyvät perustellusti, miten hyvin on hahmotettu laajojen kysymysten ratkaisujen vaikutukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kohdalla on puhuttu saatavan suuria säästöjä. Tässä tarvitaan tutkimustietoa väitteen tueksi.
Kuntia on tarkkaan kuultava, kun palvelurakenneuudistuksia tehdään. Kokemuksellinen tieto auttaa suuria kysymyksiä lähestyttäessä. Perustuslain kriteerit, jotka ovat ohjenuorana, vaikuttavat päätöksenteon taustalla. Päätöksenteon vastuulla ovat kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevien kysymysten ratkaisut. "Raamiratkaisun" kohdalla on arvioitava työllisyyskehitystä, jota keskusteluissa ei ole riittävästi kommentoitu julkisuudessa. Tosin "raamiratkaisusta" on kulunut vain vähän aikaa.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Perustuslakivaliokunta kiinnittänee huomiota siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon lainvalmistelu on kaikilta osin aukoton. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kokonaisvaltainen toteutus on haaste, jossa on ratkaistava monia ulottuvuuksia. Mietitään myös sitä, miten "raamipäätös" toimisi käytännössä. Esimerkiksi kuntien asukkaat pohtivat "itsehallintoalueiden" merkitystä, jos oltaisiin "raamiratkaisun" mukaisessa tilanteessa.
He miettivät myös perustuslain kriteerien täyttymistä, joiden mukaan heillä on muun muassa "oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen". Asukkaita kiinnostaa myös talous, jonka kohdalla heille on tuttua kunnallisverotus palveluja rahoitettaessa. Asukkaat pohtivat aiheesta "itsehallintoalueiden" taloutta, jossa tarvitaan myös verotuloja. He kysyvät perustellusti, miten hyvin on hahmotettu laajojen kysymysten ratkaisujen vaikutukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kohdalla on puhuttu saatavan suuria säästöjä. Tässä tarvitaan tutkimustietoa väitteen tueksi.
Kuntia on tarkkaan kuultava, kun palvelurakenneuudistuksia tehdään. Kokemuksellinen tieto auttaa suuria kysymyksiä lähestyttäessä. Perustuslain kriteerit, jotka ovat ohjenuorana, vaikuttavat päätöksenteon taustalla. Päätöksenteon vastuulla ovat kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevien kysymysten ratkaisut. "Raamiratkaisun" kohdalla on arvioitava työllisyyskehitystä, jota keskusteluissa ei ole riittävästi kommentoitu julkisuudessa. Tosin "raamiratkaisusta" on kulunut vain vähän aikaa.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)