Politiikka on osaamista

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka koettelee henkilökohtaista osaamista. Miten "poliittinen osaaja" ymmärtää liittoutumattomuuden, josta muut maat ovat Suomea arvostaneet maailmalla? Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on otettava jatkuvasti kantaa peruskysymykseen, "miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Miten yksiselitteisesti poliittinen sanomamme välittyy muille? Perusteltua on kysyä, miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka jatkossa kehittyy.

Tärkeä on kouluttautua sillä alueella, jota päätöksenteko koskettaa. On pohdittava asioiden eri puolia eikä vain "oman ideologian suuntaisia". Joskus ajatteluttaa, kun vastuussa olevat päättäjät vetoavat asiantuntijoiden käsityksiin päätettävistä asioista. Lausunnot saattavat poiketa paljonkin toisistaan. Taloudellisten tunnuslukujen kohdalla tämä on melko yleistä. Jos ulko- ja turvallisuuspolitiikassa toimitaan yksipuolisten näkemysten pohjalta, politiikka menee väärään suuntaan.

Kansalaiset seuraavat valppaina ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksentekoa. Monet yrittävät erilaisten viestimien avulla kääntää ihmisten mieliä omalle kannalleen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, joka on ollut tuloksekasta pitkän ajan. Omaa ajattelua ja kokemusta tarvitaan asioiden hahmottamisessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja työllisyyden kunnollinen hoitaminen on haasteellinen tehtävä koko Euroopan alueella.

Ukrainan kysymys askarruttaa. Kansalaiset miettivät tilanteiden kehittymistä. He seurasivat muun muassa henkilöiden tapaamisia Normandian maihinnousun muistotilaisuudessa. Jos suhteet ovat kärjistyneitä, asiat eivät etene, jos "muureja" ei pystytä avoimesti avaamaan. Henkilöiden väliset "kädenpuristukset" auttavat parhaiten. Sovitut tapaamiset on hoidettava korrektisti. Suomen ei ole toimittava "oppimestarina".

Kun Ukrainan kysymys nousi esiin muutama kuukausi sitten, sovittuja tapaamisia jätettiin hoitamatta. Esiintyminen ei edistänyt kriisin ratkaisemista. Suomi on toiminut yleensä kriisien osapuolten välitysrooleissa. Kärsikö tässä Suomen luotettavuus? Vastuussa olevien päättäjien ei pidä toimia hetken mielijohteesta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on päätöksenteon taitolaji. Miten hoidettiin äskettäiset ilmavalvonnan asiat ja tiedottaminen, kun oma ilmatila vaatii jatkuvaa tarkkailua? Miten käytettävissä olevat resurssit ja harjoittelut olisi suunnattava?

Ilmavalvontaharjoituksista on keskusteltu. Onko tarkoitus tehdä muualla ilmavalvontaharjoitteluja? Kansalaiset seuraavat myös sitä, miten vastuulliset toimivat äskettäisten ilmavalvontatapahtumien opetusten johdosta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on toimittava laaja-alaisesti eri vaikutusyhteydet ymmärtäen. Tiedotusvälineiden on kerrottava seikkaperäisesti kansalaisia kiinnostavasta omasta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta Euroopan unionin oloissa. Kansalaiset linjaavat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan.




Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Lippujuhlan päivänä

Kansalaiset seuraavat ympärillä olevien tilanteiden kehittymistä. Ukrainan kysymys askarruttaa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka koskettaa maanpuolustuksen toimintaulottuvuuksia. Julkisuudessa on kerrottu ilmavalvonnan kysymyksistä. Äskettäiset ilmavalvonnan tapahtumat ajatteluttivat. Miten sopusoinnussa ovat maamme ulkopuolella tapahtuvat ilmavalvontatehtävät, kun oma ilmatilakin vaatii jatkuvaa valvontaa? Voidaanko käytettävissä olevien resurssien puitteissa ja harjoittelukäsitteen varjolla tehdä muualla ilmavalvontatehtäviä? Päätösten on oltava luottamusta herättäviä.

Ilmavalvonnasta huolehtiminen vaatii omien koneiden käyttöä ilmavalvonta-alueellamme. Onko varaa lähteä muualle harjoittelemaan? Toimintaresurssit on käytettävä harkiten. Harjoittelua voitaneen tehdä kylliksi omassakin ilmatilassa. Onko toteamus liian pelkistetty? Aikaisemmin vähäteltiin ehkä naapurimaan ilmavalvonnan valppautta toimia. Nyt on noussut esiin oma ilmavalvontakin julkisuudessa olevien tietojen mukaan. Oman ilmatilan valvonta on ensisijainen, jonka puitteissa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa esimerkiksi hahmotetaan ja suunnitellaan. Esillä olevia kysymyksiä on pohdittava huolella.

Muualla tapahtuvat ilmavalvontaharjoitukset ovat merkittävä muutos ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ajatteluun. Toiminnalla on oltava yleinen tuki. Kansalaiset arvioivat sitä, miten päättäjät toimivat äskettäisten ilmavalvontatapahtumien opetusten johdosta. Onko tarkoitus jatkaa muualla tapahtuvaa ilmavalvontaharjoittelua? Riittääkö oman ilmatilan valvonta ja siinä harjoitteleminen vallitsevien resurssien puitteissa? Aikaisemmin tehtyjä päätöksiä voidaan tarkistaa opittujen kokemusten perusteella. On toimittava laaja-alaisesti eri vaikutusyhteydet ymmärtäen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei ole perusteltua hoitaa joidenkin organisaatioiden mieltymyskysymyksenä.


Henkilökohtaista pätevyyttä koetellaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Ei ole hedelmällistä toimia pelkästään niin sanottujen asiantuntijoiden näkemysten pohjalta. Oma ajattelukin vie asioiden hahmottamisessa pitkälle, jos kouluttautuu ja luottaa itseensä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan perussisältö ei saa jäädä pimentoon. Kokemuksesta on hyötyä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja monissa muissakin asioissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja työllisyyden kunnollinen hoitaminen on haasteellinen tehtävä koko Euroopassa. Monissa maissa köyhyysongelmat ovat suuria. Millä tavoin päätöksenteko vastaa ratkaistaviin kysymyksiin?

Tiedotusvälineiden on kuvattava seikkaperäisesti maamme omakohtaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme Euroopan unionin oloissa. Nämä ovat olleet lisäksi arvojamme, joiden mukaan yhteiskuntaamme on kehitetty. Perusteltu on myös kysymys, miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka jatkossa kehittyy. Miten ymmärretään liittoutumattomuus, jota muut maat ovat arvostaneet maailmalla? Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on otettava jatkuvasti kantaa peruskysymykseen, "miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Miten yksiselitteisesti poliittinen sanomamme välittyy muille?



Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio