perjantai 17. helmikuuta 2017

Koulua käydään - asioita sisäistetään

Ajankohtaista on pohtia Lahden kisojen suunnittelua ja päätöksentekoa. Ihmiset arvioivat muun muassa juomavesiratkaisuja, jotka on nostettu esille julkisuudessa. Merkittävää on miettiä myös Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistussuunnitelmia ja liikenneratkaisukaavailuja. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskettaa vertauskuvallinen kysymys:

- Miten Suomen laivaa ohjataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä?

Ajankohtaan liittyvät myös Kuopion torin tapahtumat, kun huomattiin pitkä kuorma-autojono. Näkymä tarkoitti sitä, että abiturientit olivat "penkkariajelullaan". Liikennöitsijät olivat saaneet ajomääräysten johdosta "mainoskeikan". Abiturienteilla oli kiloittain karkkeja varattuina. He tietävät, että tilaisuuden seuraajat pitävät karkeista. Kauppojen karkkihyllyt vaativat jatkuvasti täydennystä.

- Mitenkähän monta tonnia on kaikkien Suomen abiturienttien heittämien karkkien yhteismäärä ja millaiset ovat niiden terveysvaikutukset? Tässä olisi tutkimuksen aiheita meille, Pisa-tutkimuksiin osallistuneille, joista osasta tullee aikanaan "terveysalan tutkijoita".

- Karkkeihin sisältyvillä verovaroilla ylläpidetään osin "suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa". Veroilla kustannetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa, koulutusta ja muita kansalaisten tarvitsemia palveluja sekä rahoitetaan tulonsiirrot.

- Talouselämän asioihin "saadaan tuntumaa" Yrityskylä Itä-Suomi -oppimisympäristössä, joka sijaitsee Kuopiossa. Toiminta tavoittaa tuhansia asianosaisia, jotka ovat Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueelta.

Koulujen "digimaailma" on kiinnostava opetussuunnitelman ja tietoturvan toteuttamisen kannalta. Perusteltua on kysyä, miten "oikeudenmukaisesti" asetetut tavoitteet toteutuvat koko Suomen alueella. Vastaus on haastava päätöksenteolle.

- Mitenkähän "digiloikka" onnistuu yhteiskunnassa? Ohjelmat uudistuvat ja laitteet vanhenevat. Kännyköiden akkuja on jatkuvasti ladattava virran ehtyessä.

- Tunnemme omakohtaisesti "digiloikan", joka on ollut jatkuvasti esillä julkisuudessa. Oppikirjat ovat vähentymässä, ja "digivälineet" ovat tulleet tilalle.

- "Penkkariajelut", jotka ovat iloinen perinnetapahtuma, muistetaan kauan. Vanhemmat kertovat omista kokemuksistaan mielellään: "Miten kaikki tapahtuikaan ennen?"

- Näitä "penkkariajeluja" ovat seuranneet koulujen "vanhat". He miettivät nyt puolestaan, miten he suorittaisivat "penkkariajelunsa" helmikuussa 2018. Menestystä perinteiden jatkamisen arvostukselle.

Ylioppilaskirjoitusten "digiväkeä" kiinnostavat tiedotusvälineiden "penkkariajeluja" koskevat kuvaukset. Tulevina jatko-opiskelijoina he pohtivat palvelujen kehittämistä. Arvoja ja hyvinvointia miettiessään he kysyvät aiheesta, millaisella päätöksenteolla asioita hoidetaan tulevaisuudessa.

Kun päätöksenteossa toimitaan "perustuslain hengessä", jälkikäteen ei tarvitse selitellä tapahtuneita asioita. Joskus on syytä pysähtyä miettimään tilannetta, "miltä asiat näyttävät ulkoapäin tarkastellen". Ratkaisuissa on "sulateltavaa", jos päätökset ovat tulkittavissa monella tavalla johdonmukaisuuden puuttuessa. Asioiden sisäistäminen merkitsee eriarvoistumisen estämistä: "Kun voimia riittää, on taitoa tehdä hyvää."



Juhlavuoden 2017 terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

tiistai 7. helmikuuta 2017

Lahden MM-kisat lähestyvät

Olemme seuranneet tarkkaan, miten eri tahoilla valmistaudutaan MM-hiihtotapahtumaan, joka on lähiaikoina Lahdessa. Muistelemme myös, millaiset olivat viimekertaisten MM-kisojen "lopputunnelmat". Kisajärjestelyt kiinnostavat ihmisiä, kun he ovat jälleen menossa kokemaan "hiihtotunnelman" juhlavuonna 2017.

Ihmiset ovat kuitenkin ihmeissään, kun "juomavesi joudutaan rahtaamaan kilpailupaikalle ulkomailta". Ihmiset kysyvät aiheesta: "Miten tämä on mahdollista "tuhansien järvien maassa?" Julkisuudessa olevat tiedot kertovat asian olevan esitetyllä tavalla. Suunnittelu ja päätöksenteko eivät näytä olevan jostain syystä ajan tasalla.

Hiihtäminen on ollut ennen erittäin yleistä koulujen oppilaiden liikuntatunneilla kunnon säilyttämisen ja kohottamisen kannalta. Mikä on nykyinen tilanne? Hiihdon aikana mietitään monenlaisia asioita, mikä on ollut esimerkiksi hiihtotaidon merkitys aikoinaan veteraaneille "vaikeissa oloissa", joita muistellaan juhlavuonna 2017.

Nykyistä hiihtoa arvioitaessa voidaan kysyä ehkä perustellusti, onko hiihdon luonne kehittynyt oikeaan suuntaan. Hiihtoa harrastettaessa seurataan säätiedotuksia ja mietitään hiihtokohteita. Maaston vaativat nousut ja laskut ovat testejä hiihtotaidon toteamisessa.

Monet hiihtotyylit ovat nousseet esille hiihtokilpailuissa: jotkut voivat hiihtää luistelusuksilla, vaikka lajina olisi "perinteinen hiihtomuoto". Kyseiset hiihtäjät käyttävät hyväkseen tehokasta tasatyöntöä, jota suositaan hiihdon valmennuksessa. Ongelmat poistuvat, kun latuprofiilit muun muassa Lahden MM-kisoja varten on suunniteltu oikein. Veteraanit valitsivat aikoinaan vallitseviin oloihin sopivan hiihtotyylin.

Nykyistä hiihtämistä varten on käytössä monenlaisia hiihtoasusteita, suksia eri hiihtotyyleille ja -keleille, pitopohjia, erilaisia sauvoja, siteitä ja suksivoiteita. Toisin oli tilanne veteraanien hiihdon kohdalla. Hiihtoladulle pääsy on hitaanlaista, jos noudattaa "kaikkia hiihtoon kuuluvia osasia". Hiihdon harjoittaminen vaatii taloudellista panostusta, jota markkinointi suosittaa.

Hiihdossa ajatellaan turvallisuustekijöitä, saadaanko "lähipalveluina" tarvittava apu kaaduttaessa ja loukkaannuttaessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestyminen, joka on yhteydessä päätöksentekoon, muistuu tässä kohdassa helposti mieleen.

Hyvät hiihtokelit olivat veteraanien mieleen "siellä jossakin", kuten asia on varmaan Lahden MM-kisojen kilpailijoidenkin toiveena. Tuulilukemien kehittymistä seurataan valppaina mäkihyppyjen onnistumisen kannalta.

Veteraaneja koskettaa musiikkikappale: ”Veteraanin iltahuuto.” Kyseisen musiikkikappaleen on kuullut esimerkiksi sotaveteraani Hannes Hynönen, jolla oli kunnioitusta herättävä merkkipäivä 10:ntenä tammikuuta 2015.

Valmistuneet historiikit kertovat "unohtumattomia tarinoita", jotka sisältävät muun muassa Johan Ludvig Runebergin "Maamme" ("Vårt land") -laulutuotoksen. Kansallislaulu laulettiin jouluaattona 24.12.2016 Turussa, kun julistettiin "joulurauha" Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avaa Lahden MM-kisat, mikä tapahtuma on suuri kunnianosoitus juhlavuottaan viettävälle Suomelle.



Juhlavuoden 2017 terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio