Kansalaiset ovat punninneet ja ratkaisseet vuoden 2018 alussa presidenttikysymyksen, jonka lopputuloksen tunnemme erittäin hyvin. Suomen tasavallan presidentin Sauli Niinistön uudenvuodenpuhetta 2019 kuunnellaan tarkkaan, miten "maamme on seilannut ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä" ja "miltä sisäpolitiikan asiat ovat näyttäneet". Sivutaanko jossain määrin myös keväällä pidettäviä vaaleja?
Toivottavasti pelkät mielikuvat eivät ratkaise asioiden kulkua, vaan näytöt osaamisesta. Tiedotusvälineiden on esitettävä asioita objektiivisesti ja monipuolisesti. Jos näin menetellään, havaitaan esimerkiksi taitoeroja henkilöiden välillä. Pohdinnan jälkeen päädytään muun muassa valintatilanteessa sellaisiin henkilöihin, joiden pätevyydestä ja taidosta on hyötyä erilaisten tehtävien hoitamisessa. Esimerkiksi presidentin on osattava toimia tärkeiden asioiden parissa.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alue edellyttää laajaa näkemystä asioiden yhteyksistä. Sisäpolitiikan alueella voidaan vaikuttaa ihmisten eriarvoistumiskehitykseen estävästi. Muun muassa talousongelmat aiheuttavat kasvavaa huolta. Kun taloudellisia päätöksiä tehdään Euroopan unionin tasolla, demokratian arvosisällön on säilyttävä. Millaiset olisivat Suomen taloudelliset voimavarat, jos lainaehdot alkaisivat suuresti muuttua? Erilaisiin kysymyksiin on kyettävä vastaamaan realistisesti.
Yhteiskunnan tehtävä on turvata kansalaisten tarvitsemia asioita. Palvelujen laadusta tehdään johtopäätöksiä, esimerkiksi lähipalvelujen järjestämisestä. Julkisuudessa on esitetty kuntia koskevia rakennemuutoksia, mitkä päätökset ovat yhteydessä niin sanottuun palveltavuuteen. Päätöksiä testataan vaaleissa. Kansalaiset haluavat avointa tiedottamista päätettävien asioiden kulusta. He arvioivat tehtyjä suunnitelmia.
Käytännön ratkaisujen avulla vaikutetaan hyvinvoinnin kehittämiseen. Sosiaaliset vaatimukset, paineet ja arvostukset ovat taustalla, kun päätetään hyvinvointipalvelujen järjestämisestä. Muun muassa ammattikoulut ovat olleet esillä arvostelua herättävästi, kun niiden kohdalla on suunniteltu muutoksia. Suuri kysymys on, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen ongelma-alueet saadaan kuntoon. Kaavaillut maakuntauudistusasiat ovat myös haasteellisia.
Kansalaiset viestittävät ongelma-alueista, joita on hoidettava perustuslain hengessä. Tehtävät päätökset kohtaavat kysymyksiä, joiden vastaukset ovat yhteydessä arvoihin ja arvostuksiin. Ratkaisuissa on huolehdittava luotettavuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta Onnistuneet päätökset edellyttävät asioiden tärkeysjärjestyksen selvittämistä. Kun pohditaan hallinnon laatua huolellisesti, silloin arvioidaan päätösten kohteena olevan palveluverkoston kokonaisuutta.
Palveluja järjestettäessä kysytään, millaisena koetaan tehdyt ratkaisut. Esimerkiksi erilaisiin yhdistyksiin ja järjestöihin osallistuvat ovat ymmärrettävästi yleensä aktiivisia henkilöitä. He ovat saaneet toiminnassaan demokratian pelisääntöjen oppia ja tietävät tekemiensä päätösten yhteyden hyvinvoinnin kehittämiseen ja turvallisuuteen. Tehdyt ratkaisut heijastuvat kevään vaaleihin. Lähiaikoina nähdään, miten vaaleja valmistellaan.
Hyvää uudenvuodenpäivää 2019
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
maanantai 31. joulukuuta 2018
perjantai 7. joulukuuta 2018
Maamme itsenäisyyspäivää vietetty
Itsenäisyyspäivänä on muisteltu maamme historiallisia vaiheita. On arvioitu myös tulevaisuuden ratkaisuja, joihin päätöksenteko on osallinen. Ympäristöasiat ovat puhuttaneet. Eräässä kokouksessa näytettiin osallistujille hieno kuva koivumetsästä. Keskusteluissa asia liitettiin heti kankaisiin, joita voidaan valmistaa esimerkiksi koivusellusta. Uudet kangasmateriaalit näyttivät kiinnostavan ihmisiä, mikä todettiin äskettäin television ohjelmia seurattaessa.
Juhlapuheissa veteraanit nostetaan oikeutetusti esille. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alue on heille tuttua: "Oli mentävä suorittamaan tiettyä tehtävää, kun kutsu kävi, vapaaehtoisinakin oli oltu." Veteraanit miettivät aiheesta kysymystä: "Miten yhteiskunnassa on hyödynnetty niin sanottu kokemus?"
Veteraanin iltahuuto-musiikkikappale on puhutellut kuulijoita. Kyseinen musiikkikappale on ollut tuttu muun muassa Simon sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Armas Ilvolle, joka johti laulua itsenäisyyspäivänä 2015 presidenttiparille presidentinlinnan juhlassa.
Esitys hiljensi paikalla olevat kuulijat ja television ääressä olevat katselijat. Kyseisen musiikkikappaleen kohdalla muistui mieleen sotaveteraani Hannes Hynönen, joka vuoden 2014 itsenäisyyspäiväjuhlassa saattoi olla vielä mukana kertomassa kokemuksistaan.
Tänä vuonna 2018 presidentinlinnan itsenäisyyspäiväjuhlassa oli myös pysähdyttäviä yksilöllisiä tapaamisia: 106-vuotias Salme Haltia on toiminut sodan aikana lottana, ja veteraani Mauri Maunula viihdytti presidenttiparia ja läsnäolijoita.
Itsenäisyyspäivänä on pohdittu, miten "luotettavasti laivamme ruoria on käännetty, kun seilataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan on oltava luotettavaa, ja vaikutusyhteydet on ymmärrettävä.
Sosiaali- ja terveyshuollon palveluista kannetaan huolta. Kysytään aiheesta, millaista on ollut päätöksenteko esimerkiksi veteraanien hyvinvointikysymysten ratkaisuissa ja mietitään vastuullisten tahojen roolia asioiden hoitamisessa. Veteraaneja kuultaessa osoitetaan heidän arvostamistaan.
Itsenäisyyspäivän ohjelmista on sovittu. Lippulinnoissa on kannettu Suomen lippuja ja järjestölippuja sankarihaudoilla. Tehtävät ovat olleet mieleenpainuvia ja kunniakkaita luottamustehtäviä. Musiikkiesitykset, seppeleenlaskut ja puheet ovat kuuluneet sankarihautojen tapahtumiin.
Hyvää Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivää.
Itsenäisyyspäiväterveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Juhlapuheissa veteraanit nostetaan oikeutetusti esille. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alue on heille tuttua: "Oli mentävä suorittamaan tiettyä tehtävää, kun kutsu kävi, vapaaehtoisinakin oli oltu." Veteraanit miettivät aiheesta kysymystä: "Miten yhteiskunnassa on hyödynnetty niin sanottu kokemus?"
Veteraanin iltahuuto-musiikkikappale on puhutellut kuulijoita. Kyseinen musiikkikappale on ollut tuttu muun muassa Simon sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Armas Ilvolle, joka johti laulua itsenäisyyspäivänä 2015 presidenttiparille presidentinlinnan juhlassa.
Esitys hiljensi paikalla olevat kuulijat ja television ääressä olevat katselijat. Kyseisen musiikkikappaleen kohdalla muistui mieleen sotaveteraani Hannes Hynönen, joka vuoden 2014 itsenäisyyspäiväjuhlassa saattoi olla vielä mukana kertomassa kokemuksistaan.
Tänä vuonna 2018 presidentinlinnan itsenäisyyspäiväjuhlassa oli myös pysähdyttäviä yksilöllisiä tapaamisia: 106-vuotias Salme Haltia on toiminut sodan aikana lottana, ja veteraani Mauri Maunula viihdytti presidenttiparia ja läsnäolijoita.
Itsenäisyyspäivänä on pohdittu, miten "luotettavasti laivamme ruoria on käännetty, kun seilataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan on oltava luotettavaa, ja vaikutusyhteydet on ymmärrettävä.
Sosiaali- ja terveyshuollon palveluista kannetaan huolta. Kysytään aiheesta, millaista on ollut päätöksenteko esimerkiksi veteraanien hyvinvointikysymysten ratkaisuissa ja mietitään vastuullisten tahojen roolia asioiden hoitamisessa. Veteraaneja kuultaessa osoitetaan heidän arvostamistaan.
Itsenäisyyspäivän ohjelmista on sovittu. Lippulinnoissa on kannettu Suomen lippuja ja järjestölippuja sankarihaudoilla. Tehtävät ovat olleet mieleenpainuvia ja kunniakkaita luottamustehtäviä. Musiikkiesitykset, seppeleenlaskut ja puheet ovat kuuluneet sankarihautojen tapahtumiin.
Hyvää Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivää.
Itsenäisyyspäiväterveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
torstai 29. marraskuuta 2018
Kirkkovuoden asiat ajankohtaisia
Kirjoituksen otsikointi viittaa kalenteriin, johon on merkitty pyhä- ja juhlapäivät. Seurakunnat toteuttavat tiettyjä ohjelmia ja käytäntöjä. Kristillinen kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista ja päättyy tuomiosunnuntaihin. Martti Luther ja Mikael Agricola ovat pohtineet tunnetusti omana aikanaan kirkkovuoden opillisia kysymyksiä. Yhteiskunnan on vastattava monenlaisesta toiminnasta.
Esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohella mietitään sisäpolitiikan alueelle kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistusten ratkaisuja. Keskusteluissa on tuotu esille, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa on yritetty uudistaa monia vuosia. Päätöksenteon tavoitteet ovat vaihdelleet, mikä on otettava huomioon asioiden laatua arvioitaessa. Uudistuksia koskevien määrittelyjen on oltava selkeitä.
Päätöksenteossa on tunnettava palvelujen saatavuus- ja saavutettavuuden merkitys ja yhteys käytännön tasolla olevien palvelujen laadun arviointiin. Eduskunta pohtii, miten sosiaali- ja terveydenhuolto ja maakuntauudistus järjestettäisiin oikeudenmukaisesti kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Perustuslakivaliokunta valvoo asioiden lain mukaista kulkua.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kokonaisvaltaisessa ratkaisussa on tiedettävä tarkkaan koko maassa asuvien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeet. Kotouttamista ei voida sivuuttaa. Mielenkiintoista on nähdä, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta linjaa ja raamittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen eri väestöryhmien hyvinvointia edistävästi.
Palvelujen laatua arvioitaessa mietitään, miten valtio, maakunta, kunta ja kuntayhtymät toimivat markkinoiden kilpailutilanteessa. Palveluja koskevien uudistusten toimintakriteerien on oltava selkeät. Uudistusten suunnitelmissa ja kaavailuissa on esitetty monia vaihtuvia malleja, joiden seuraaminen on ollut vaikeahkoa. Päätöksenteon vastuulla olevien uudistusten laatua seurataan ja arvioidaan johtajuuden näkökulmasta.
Perustuslain mukaiset raamitukset auttavat eduskunnan päätöksentekoa, kun ratkaistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja maakuntauudistuksen rahoituksen kysymyksiä. Palvelujen tarvitsijoita on päätöksenteon tarkkaan kuunneltava johtopäätösten kannalta ja uudistusten ratkaisuja tehtäessä.
Kokemuksen ja tutkimuksen kautta saatu tieto auttaa, miten suunnitteilla olevia suuria kysymyksiä, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja maakuntauudistusta, tulisi lähestyä ja saada asiat hallintaan. Erilaisia rakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset ovat päätöksenteon haasteita. Voidaan kysyä, millaisia alueellisia kasvutarinoita päätöksenteko saa aikaan.
Monet asiat ovat ajankohtaisia. Adventtisunnuntaina kirkot täyttyvät ja lauletaan tuttu "Hoosianna"-sävelmä, joka on Georg Joseph Voglerin vuonna 1795 säveltämä tuotos. Se on kuorolle tarkoitettu laulu, jonka sanat ovat peräisin Matteuksen evankeliumista. Yhteiskunnan päätöksenteon toimintaa on arvioitava, mitä hyvinvointitavoitteita on saavutettu kohta umpeutuvan eduskunnan vaalikauden aikana.
Hyvää adventtisunnuntaita.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohella mietitään sisäpolitiikan alueelle kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistusten ratkaisuja. Keskusteluissa on tuotu esille, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa on yritetty uudistaa monia vuosia. Päätöksenteon tavoitteet ovat vaihdelleet, mikä on otettava huomioon asioiden laatua arvioitaessa. Uudistuksia koskevien määrittelyjen on oltava selkeitä.
Päätöksenteossa on tunnettava palvelujen saatavuus- ja saavutettavuuden merkitys ja yhteys käytännön tasolla olevien palvelujen laadun arviointiin. Eduskunta pohtii, miten sosiaali- ja terveydenhuolto ja maakuntauudistus järjestettäisiin oikeudenmukaisesti kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Perustuslakivaliokunta valvoo asioiden lain mukaista kulkua.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kokonaisvaltaisessa ratkaisussa on tiedettävä tarkkaan koko maassa asuvien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeet. Kotouttamista ei voida sivuuttaa. Mielenkiintoista on nähdä, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta linjaa ja raamittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen eri väestöryhmien hyvinvointia edistävästi.
Palvelujen laatua arvioitaessa mietitään, miten valtio, maakunta, kunta ja kuntayhtymät toimivat markkinoiden kilpailutilanteessa. Palveluja koskevien uudistusten toimintakriteerien on oltava selkeät. Uudistusten suunnitelmissa ja kaavailuissa on esitetty monia vaihtuvia malleja, joiden seuraaminen on ollut vaikeahkoa. Päätöksenteon vastuulla olevien uudistusten laatua seurataan ja arvioidaan johtajuuden näkökulmasta.
Perustuslain mukaiset raamitukset auttavat eduskunnan päätöksentekoa, kun ratkaistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja maakuntauudistuksen rahoituksen kysymyksiä. Palvelujen tarvitsijoita on päätöksenteon tarkkaan kuunneltava johtopäätösten kannalta ja uudistusten ratkaisuja tehtäessä.
Kokemuksen ja tutkimuksen kautta saatu tieto auttaa, miten suunnitteilla olevia suuria kysymyksiä, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja maakuntauudistusta, tulisi lähestyä ja saada asiat hallintaan. Erilaisia rakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset ovat päätöksenteon haasteita. Voidaan kysyä, millaisia alueellisia kasvutarinoita päätöksenteko saa aikaan.
Monet asiat ovat ajankohtaisia. Adventtisunnuntaina kirkot täyttyvät ja lauletaan tuttu "Hoosianna"-sävelmä, joka on Georg Joseph Voglerin vuonna 1795 säveltämä tuotos. Se on kuorolle tarkoitettu laulu, jonka sanat ovat peräisin Matteuksen evankeliumista. Yhteiskunnan päätöksenteon toimintaa on arvioitava, mitä hyvinvointitavoitteita on saavutettu kohta umpeutuvan eduskunnan vaalikauden aikana.
Hyvää adventtisunnuntaita.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
maanantai 5. marraskuuta 2018
Seurakuntavaalit lähestyvät
Seurakuntavaalit 18.11.2018 lähestyvät. Niiden kohdalla pohditaan etukäteen, minkä teemojen ja ohjelman mukaan esiinnytään. Ennakkoäänestys on 6. - 10.11.2018.
Seurakuntatoimintaan liittyen Kuopion kirjastossa oli lähetystyöstä kertova näyttely maanjäristysalueilta, jonka yhteydessä muistui mieleen Kiinan Shaanxin maanjäristys 23.1.1556. Sen tuho on vaikuttanut 1 000 kilometrin säteellä, ja ihmisiä on kuollut noin 830 000. Maanjäristyksen voimaa mitataan yleensä Richterin asteikolla ja tuhoisuutta Mercallin asteikolla.
Kyseisen historiallisen tapahtuman voi siirtää Mikael Agricolan aikaan. Hän oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka loi esimerkiksi Uuden testamentin käännöksellään ja ABC-kirjan avulla suomen kirjakielen perustan.
Kuopion kirjaston näyttelykäynti nosti esiin kysymyksiä, mitä syötäisiin tänään ja ajatellaanko laaja-alaisesti, mitä lähellä, ympärillä ja maailmalla tapahtuu. Asioiden sisäistämisen ja kehittämisen kannalta on hyvä osallistua mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksiin, joissa pohditaan muun muassa kulttuuriperintöä erilaisissa oppimisympäristöissä.
Silloin saadaan tietoa ja välineitä esimerkiksi opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen edistämiseen, erityisesti monilukutaidon ja TVT-taitojen ja muunkin opetuksen tavoitteiden osalta. Lisäksi on hyvä tutustua niin sanotun tilan tutkimisen pedagogisiin malleihin ja saada välineitä ympäristönlukutaidon edistämiseen opetuksessa.
Edelliseen liittyen opilliset ja pedagogiset kysymykset ovat askarruttaneet Martti Lutheriakin. Hän on pohtinut lukutaidon merkitystä kansalaisten sivistyksen kannalta. Lukutaito saavutetaan yleensä kouluissa, joissa opiskellaan erilaisten oppisisältöjen mukaan. Musiikkikasvatus syventää sanomaa. Martti Lutherin teesiajatteluidealla on käyttöä koulutuspalvelujen saatavuutta arvioitaessa.
Kouluteeseinä esitetään tässä hyvinvointiin yhteydessä olevia ilmaisuja: "Lähikoulut ovat arvovalinta." "Miten päätöksenteon tulisi toimia, kun mietitään oppilaiden parasta?" Koulukysymyksissä esiintyy näkemyseroavuuksia, vaikka kysymys on oppilaiden hyvinvoinnin kehittämistä. Keskustellaan myös siitä, miten meneteltäisiin eettisesti oikein kiusaamistapauksissa.
Käsitykset lähentyvät luovassa ilmapiirissä. Muistetaan ehkä katolisen kirkon ja luterilaisen kirkon ekumeeninen juhlatilaisuus, joka pidettiin Lundin tuomiokirkon jumalanpalveluksessa lokakuussa 2016. Tapahtuman järjestäminen on vaatinut osapuolten asioiden sisäistämistä. Juhlavuosina nostetaan esille erilaisia kysymyksiä.
Yhteisten tavoitteiden mukaisilla ratkaisuilla vaikutetaan hyvinvoinnin ja kotouttamisasioiden kehittämiseen. Käsitteiden sisältöä on mietitty silloin, kun edellä olevia asioita on pohdittu ja esimerkiksi lähipalveluista ja -kouluista huolehditaan. Päätöksenteon on tarkkaan määriteltävä, mitä tarkoitetaan lähipalveluilla.
Tehdyt ratkaisut ovat yhteydessä arvoihin. Hyvät valinnat turvaavat myönteisen kehityksen. Lasten ja nuorten hyvinvointi on riippuvaista siitä, miten koulutuspalvelut on järjestetty. Kysymyksiä riittää: "Miten pitkään lapset ja nuoret joutuvat viettämään aikaa päivittäin koulukyydeissä?" "Miten turvallinen ja koulutusmyönteinen ilmapiiri vallitsee?" Kysymysten ja vastausten on löydettävä toisensa.
Kun tuetaan lasten ja nuorten koulunkäyntiä, vähennetään syrjäytymisvaaraa, lievennetään haittoja ja ehkäistään sosiaalisia ongelmia. Yhteiskunta on vastuullinen, kun se huolehtii lähikoulujen turvaamisesta. Lähikouluratkaisut vaikuttavat lasten ja nuorten kasvuun myönteisesti.
Palvelujen laatua arvioitaessa on perusteltua vastata kysymyksiin, millä tavoin päätöksenteon on tarkoitus suunnata kehitystä ja miten muun muassa huoltajia tuetaan heidän vaativassa kasvatustehtävässään.
Perustarpeiden tyydyttämisen onnistuneessa tilanteessa turvataan sellainen järjestelmä, joka tyydyttää palvelujen tarvitsevien fysiologisia ja turvallisuuden tarpeita. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden sekä itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen ovat myös tärkeitä.
Edellä tarkasteltiin otsikon aiheeseen liittyviä asioita, joiden sisältö ja pohdinnat on tarkoitettu yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun, päätöksentekoon ja arvostuksiin. Toiminnan laatua tähdentävät ratkaisut tukevat hyvinvoinnin kehittymistä, mikä on yhteiskunnan tavoite.
Meneillään olevana aikana mietitään ja toteutetaan erilaisia tehtäviä ja muistellaan yhteiskunnassa vaikuttaneiden henkilöiden aikaansaannoksia. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioita seurataan tarkkaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistusten suunnitelmia pohditaan perustuslain kannalta.
Kustaa Aadolfin ja ruotsalaisuuden päivänä 6.11.2018 arvioidaan kulttuuriperinnön tuotoksia.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Seurakuntatoimintaan liittyen Kuopion kirjastossa oli lähetystyöstä kertova näyttely maanjäristysalueilta, jonka yhteydessä muistui mieleen Kiinan Shaanxin maanjäristys 23.1.1556. Sen tuho on vaikuttanut 1 000 kilometrin säteellä, ja ihmisiä on kuollut noin 830 000. Maanjäristyksen voimaa mitataan yleensä Richterin asteikolla ja tuhoisuutta Mercallin asteikolla.
Kyseisen historiallisen tapahtuman voi siirtää Mikael Agricolan aikaan. Hän oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka loi esimerkiksi Uuden testamentin käännöksellään ja ABC-kirjan avulla suomen kirjakielen perustan.
Kuopion kirjaston näyttelykäynti nosti esiin kysymyksiä, mitä syötäisiin tänään ja ajatellaanko laaja-alaisesti, mitä lähellä, ympärillä ja maailmalla tapahtuu. Asioiden sisäistämisen ja kehittämisen kannalta on hyvä osallistua mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksiin, joissa pohditaan muun muassa kulttuuriperintöä erilaisissa oppimisympäristöissä.
Silloin saadaan tietoa ja välineitä esimerkiksi opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen edistämiseen, erityisesti monilukutaidon ja TVT-taitojen ja muunkin opetuksen tavoitteiden osalta. Lisäksi on hyvä tutustua niin sanotun tilan tutkimisen pedagogisiin malleihin ja saada välineitä ympäristönlukutaidon edistämiseen opetuksessa.
Edelliseen liittyen opilliset ja pedagogiset kysymykset ovat askarruttaneet Martti Lutheriakin. Hän on pohtinut lukutaidon merkitystä kansalaisten sivistyksen kannalta. Lukutaito saavutetaan yleensä kouluissa, joissa opiskellaan erilaisten oppisisältöjen mukaan. Musiikkikasvatus syventää sanomaa. Martti Lutherin teesiajatteluidealla on käyttöä koulutuspalvelujen saatavuutta arvioitaessa.
Kouluteeseinä esitetään tässä hyvinvointiin yhteydessä olevia ilmaisuja: "Lähikoulut ovat arvovalinta." "Miten päätöksenteon tulisi toimia, kun mietitään oppilaiden parasta?" Koulukysymyksissä esiintyy näkemyseroavuuksia, vaikka kysymys on oppilaiden hyvinvoinnin kehittämistä. Keskustellaan myös siitä, miten meneteltäisiin eettisesti oikein kiusaamistapauksissa.
Käsitykset lähentyvät luovassa ilmapiirissä. Muistetaan ehkä katolisen kirkon ja luterilaisen kirkon ekumeeninen juhlatilaisuus, joka pidettiin Lundin tuomiokirkon jumalanpalveluksessa lokakuussa 2016. Tapahtuman järjestäminen on vaatinut osapuolten asioiden sisäistämistä. Juhlavuosina nostetaan esille erilaisia kysymyksiä.
Yhteisten tavoitteiden mukaisilla ratkaisuilla vaikutetaan hyvinvoinnin ja kotouttamisasioiden kehittämiseen. Käsitteiden sisältöä on mietitty silloin, kun edellä olevia asioita on pohdittu ja esimerkiksi lähipalveluista ja -kouluista huolehditaan. Päätöksenteon on tarkkaan määriteltävä, mitä tarkoitetaan lähipalveluilla.
Tehdyt ratkaisut ovat yhteydessä arvoihin. Hyvät valinnat turvaavat myönteisen kehityksen. Lasten ja nuorten hyvinvointi on riippuvaista siitä, miten koulutuspalvelut on järjestetty. Kysymyksiä riittää: "Miten pitkään lapset ja nuoret joutuvat viettämään aikaa päivittäin koulukyydeissä?" "Miten turvallinen ja koulutusmyönteinen ilmapiiri vallitsee?" Kysymysten ja vastausten on löydettävä toisensa.
Kun tuetaan lasten ja nuorten koulunkäyntiä, vähennetään syrjäytymisvaaraa, lievennetään haittoja ja ehkäistään sosiaalisia ongelmia. Yhteiskunta on vastuullinen, kun se huolehtii lähikoulujen turvaamisesta. Lähikouluratkaisut vaikuttavat lasten ja nuorten kasvuun myönteisesti.
Palvelujen laatua arvioitaessa on perusteltua vastata kysymyksiin, millä tavoin päätöksenteon on tarkoitus suunnata kehitystä ja miten muun muassa huoltajia tuetaan heidän vaativassa kasvatustehtävässään.
Perustarpeiden tyydyttämisen onnistuneessa tilanteessa turvataan sellainen järjestelmä, joka tyydyttää palvelujen tarvitsevien fysiologisia ja turvallisuuden tarpeita. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden sekä itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen ovat myös tärkeitä.
Edellä tarkasteltiin otsikon aiheeseen liittyviä asioita, joiden sisältö ja pohdinnat on tarkoitettu yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun, päätöksentekoon ja arvostuksiin. Toiminnan laatua tähdentävät ratkaisut tukevat hyvinvoinnin kehittymistä, mikä on yhteiskunnan tavoite.
Meneillään olevana aikana mietitään ja toteutetaan erilaisia tehtäviä ja muistellaan yhteiskunnassa vaikuttaneiden henkilöiden aikaansaannoksia. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioita seurataan tarkkaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistusten suunnitelmia pohditaan perustuslain kannalta.
Kustaa Aadolfin ja ruotsalaisuuden päivänä 6.11.2018 arvioidaan kulttuuriperinnön tuotoksia.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
keskiviikko 10. lokakuuta 2018
Aleksis Kiven toiminta huomioidaan
Suomalaisen kirjallisuuden päivänä kiinnitetään huomiota Aleksis Kiveen, jonka kirjallisia taitoja arvioitiin omana aikanaan kriittisesti. Perusteltua on kysyä, onko tällainen menettely yleistä ihmisten ajattelussa. Onko kriittisyys yhteydessä siihen, että asioita on ilmaistava vain tietyllä tavalla. Luovuus on vaativa käsite, jonka totuttua kaavaa Aleksis Kivi mahdollisesti rikkoi.
Inhimilliseen, yksilötason toimintaan ja arviointiin kuuluu muun muassa kateuden käsite, joka nousee helposti esille erilaisissa päätöksenteon ratkaisuissa. Kysymys on siitä, keiden henkilöiden ajatuksia päästään kuulemaan ja keiden ajatukset ovat vain hyväksyttäviä.
Tässä viitataan Seitsemän veljestä - teokseen, joka on jatkuvasti ajankohtainen, yhteiskunnan muutoksia kuvaava tuotos. Kirjan lukeminen vaatii paneutumista silloisen ajan ilmiöihin. Yhteiskunnalliset kysymykset ja ratkaisut ovat kirjassa kiinnostavasti esillä.
Teoksen mukaan nuoret oppivat kasvuympäristössään kirkollisia asioita, tietoa maaseutuelinkeinoista ja ymmärrettävästi myös liikunnasta. Koulun merkitys ja kirjan arvo myös erottuvat. Silloisten pedagogiikan menettelyin ja itsenäisesti opittiin lukemista, laskentoa ja laulamista, joiden sisältämien asioiden oppiminen katsottiin tärkeäksi.
Monipuolisten tapahtumien jälkeen tilanne oli se, että veljeksistä kehittyi yhteiskuntakelpoisia ja arvostettuja kansalaisia, He tunsivat silloisen luottamushenkilöjärjestelmän ja sen, että henkilökohtaiset riitaisuudet poistuvat sopimalla. Tässä kohdassa on hyvä mainita, että joissain Suomen pitäjissä toimi kuudennusmies (ruots. sexman) eli seurakunnan vanhin, kyläntarkastaja.
Seitsemän veljestä -kirjan nuoret oppivat ymmärtämään myös luontoympäristön merkityksen hyvinvoinnilleen, mikä on ajankohtainen aihe tällä hetkellä. Keskusteluissa käytettiin erilaisia kielikuvia, joiden avulla on tarkoitus lisätä esimerkiksi asioiden kiinnostavuutta. Ajantietoon ja kansanviisauteen. kannattaa perehtyä.
Kielikuvien käyttäminen on yhteydessä kasvuympäristöön, jonka mahdollisen hyödyn Seitsemän veljestä - kirjan nuoret oppivat läheltä kokemaan ja tiedostamaan. Kielikuvat vahvistavat tehokkaasti päätöksenteon sanomaa. On mietittävä tarkkaan, millä tavoin päätöksenteko viestii muun muassa ajankohtaisista luontoympäristön asioista.
Päätöksenteossa voi olla joskus suoraviivaista toimintaa. Arvioinnissa on unohtunut analyysi, jos päätökset näyttävät ulospäin muulta kuin on tarkoitus. On ongelmallista, kun lähiopetusta on vähennetty ammatillisessa koulutuksessa, kuten viestimissä on ilmaistu. Seitsemän veljestä -teoksen nuoret oppivat ammatillisia tehtäviä kuuntelemalla ja seuraamalla ammatissa toimivia.
Yhteiskunnassa pohditaan perustuslain ohjaamana sosiaali- ja terveydenhuoltoa, kaavailtua maakuntauudistusta ja ennen kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä: "Miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä?" Seitsemän veljestä -kirjan nuoret osasivat asekäsittelyn ja olivat kuulleet armeijan sotilaskoulutuksesta.
Kielikuvan avulla ilmaistu ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on haasteellinen. Perustellusti kysytään, mitä kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikan kielikuva merkitsee ja miten se on tulkittava. Seitsemän veljestä - teoksen nuoret oppivat taivaltamaan ja tulkitsemaan yhteiskuntaa vallitsevien normitusten, oppien ja kielikuvien mukaan.
Kun yhteiskuntapolitiikan asioissa käytetään kielikuvia, asioita tulkitaan sisäistyneen ymmärryksen mukaan. Jos ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kohdalla toimitaan suoraviivaisesti, voi käydä niin, että suunnittelu ja tavoitteet eivät kohtaa toisiaan. Yhteiskuntapolitiikan toiminta vaatii harkintaa, jossa kokemusta hyödynnetään.
Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan suunta on selkeä ja perustuslain kriteerit täyttävä, ymmärrettävyysvajetta ei pääse syntymään. Päätöksenteon on herätettävä sisäistettävää luottamusta. Seitsemän veljestä - kirjan nuoret oppivat vähitellen luottamaan yhteiskunnan tarkoitusperiin, joita he lopulta arvostivat. Tiedotusvälineiden vastuu on tiedottaa oman ymmärryksensä perusteella luotettavaa, ajankohtaisista tietoa, jota seurataan.
Hyvää Aleksis Kiven päivää.
Hyvää suomalaisen kirjallisuuden päivää.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Inhimilliseen, yksilötason toimintaan ja arviointiin kuuluu muun muassa kateuden käsite, joka nousee helposti esille erilaisissa päätöksenteon ratkaisuissa. Kysymys on siitä, keiden henkilöiden ajatuksia päästään kuulemaan ja keiden ajatukset ovat vain hyväksyttäviä.
Tässä viitataan Seitsemän veljestä - teokseen, joka on jatkuvasti ajankohtainen, yhteiskunnan muutoksia kuvaava tuotos. Kirjan lukeminen vaatii paneutumista silloisen ajan ilmiöihin. Yhteiskunnalliset kysymykset ja ratkaisut ovat kirjassa kiinnostavasti esillä.
Teoksen mukaan nuoret oppivat kasvuympäristössään kirkollisia asioita, tietoa maaseutuelinkeinoista ja ymmärrettävästi myös liikunnasta. Koulun merkitys ja kirjan arvo myös erottuvat. Silloisten pedagogiikan menettelyin ja itsenäisesti opittiin lukemista, laskentoa ja laulamista, joiden sisältämien asioiden oppiminen katsottiin tärkeäksi.
Monipuolisten tapahtumien jälkeen tilanne oli se, että veljeksistä kehittyi yhteiskuntakelpoisia ja arvostettuja kansalaisia, He tunsivat silloisen luottamushenkilöjärjestelmän ja sen, että henkilökohtaiset riitaisuudet poistuvat sopimalla. Tässä kohdassa on hyvä mainita, että joissain Suomen pitäjissä toimi kuudennusmies (ruots. sexman) eli seurakunnan vanhin, kyläntarkastaja.
Seitsemän veljestä -kirjan nuoret oppivat ymmärtämään myös luontoympäristön merkityksen hyvinvoinnilleen, mikä on ajankohtainen aihe tällä hetkellä. Keskusteluissa käytettiin erilaisia kielikuvia, joiden avulla on tarkoitus lisätä esimerkiksi asioiden kiinnostavuutta. Ajantietoon ja kansanviisauteen. kannattaa perehtyä.
Kielikuvien käyttäminen on yhteydessä kasvuympäristöön, jonka mahdollisen hyödyn Seitsemän veljestä - kirjan nuoret oppivat läheltä kokemaan ja tiedostamaan. Kielikuvat vahvistavat tehokkaasti päätöksenteon sanomaa. On mietittävä tarkkaan, millä tavoin päätöksenteko viestii muun muassa ajankohtaisista luontoympäristön asioista.
Päätöksenteossa voi olla joskus suoraviivaista toimintaa. Arvioinnissa on unohtunut analyysi, jos päätökset näyttävät ulospäin muulta kuin on tarkoitus. On ongelmallista, kun lähiopetusta on vähennetty ammatillisessa koulutuksessa, kuten viestimissä on ilmaistu. Seitsemän veljestä -teoksen nuoret oppivat ammatillisia tehtäviä kuuntelemalla ja seuraamalla ammatissa toimivia.
Yhteiskunnassa pohditaan perustuslain ohjaamana sosiaali- ja terveydenhuoltoa, kaavailtua maakuntauudistusta ja ennen kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä: "Miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä?" Seitsemän veljestä -kirjan nuoret osasivat asekäsittelyn ja olivat kuulleet armeijan sotilaskoulutuksesta.
Kielikuvan avulla ilmaistu ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on haasteellinen. Perustellusti kysytään, mitä kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikan kielikuva merkitsee ja miten se on tulkittava. Seitsemän veljestä - teoksen nuoret oppivat taivaltamaan ja tulkitsemaan yhteiskuntaa vallitsevien normitusten, oppien ja kielikuvien mukaan.
Kun yhteiskuntapolitiikan asioissa käytetään kielikuvia, asioita tulkitaan sisäistyneen ymmärryksen mukaan. Jos ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kohdalla toimitaan suoraviivaisesti, voi käydä niin, että suunnittelu ja tavoitteet eivät kohtaa toisiaan. Yhteiskuntapolitiikan toiminta vaatii harkintaa, jossa kokemusta hyödynnetään.
Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan suunta on selkeä ja perustuslain kriteerit täyttävä, ymmärrettävyysvajetta ei pääse syntymään. Päätöksenteon on herätettävä sisäistettävää luottamusta. Seitsemän veljestä - kirjan nuoret oppivat vähitellen luottamaan yhteiskunnan tarkoitusperiin, joita he lopulta arvostivat. Tiedotusvälineiden vastuu on tiedottaa oman ymmärryksensä perusteella luotettavaa, ajankohtaisista tietoa, jota seurataan.
Hyvää Aleksis Kiven päivää.
Hyvää suomalaisen kirjallisuuden päivää.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
maanantai 8. lokakuuta 2018
Valtakunnallinen pääjuhla Kuopiossa
Tapahtumia on riittänyt. Koulutuksesta on puhuttu Maailman opettajien päivänä, joka pidettiin 5.10.2018. Koulutuspalvelut ovat merkittävä tekijä yhteiskunnassa. Pisa-tutkimusten avulla selvitetään kouluaineiden osaamisen laatua. ja saadaan välillistä tietoa yhteiskunnan koulutuksen arvostuksesta. Koulutuspalvelut on aikansa tuote, jonka kehittäminen on tapahtunut vaiheittain. Tutkimuksissa on pohdittu maamme koulutuksen kehitystä ja lainsäädännön hallinnollisia ratkaisuja ja tuloksia.
Monia kiinnostaa historiaan kuuluva asia, kun maassamme siirryttiin 1970-luvulla keskustelua aiheuttaneeseen peruskoulujärjestelmään. Poliittisen päätöksenteon vastuulliset henkilöt huomasivat, että koulutuksen rinnakkais- ja umpiperistä on päästävä eroon. Asian kohdalla on todettava, että suuri uudistus toteutettiin monen vuoden aikana eli vuosina 1972 - 1978. Olisiko kyseisestä suuren uudistuksen menettelystä opittavaa?
Ajankohtainen ja puhutteleva tilaisuus on ollut myös Vanhustenpäivän valtakunnallinen pääjuhla, joka pidettiin Kuopion kaupunginteatterin tiloissa 7.10.2018. Minna-näyttämö oli esiintymispaikkana, jossa tapahtuvia ohjelmia seurattiin. Vanhustenpäivää on vietetty vuodesta 1954 lähtien lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina.
Vanhustenpäivä ja -viikko, jotka Vanhustyön keskusliitto on käynnistänyt, ovat maassamme monina vuosina juhlittuja valtakunnallisia tapahtumia. Vanhustenviikkoa vietetään 7.10.-14.10.2018: "Iloa toimeliaisuudesta - Aktivitet ger glädje." Vanhustenviikon suojelija on tasavallan presidentti Sauli Niinistö, jonka lähettämä viesti luettiin Kuopion kaupunginteatterin osallistujille. Tässä kohdassa muistuu hyvin mieleen liikunnallinen ja toiminnallinen Kuopio Jukola 2014 -suunnistustapahtuma.
Minna-näyttämön ohjelmien seuraajat tietävät elämänkokemuksensa ja koulutuksensa perusteella, mitä tapahtumia Suomi on kohdannut historian kuluessa. Maamme jälleenrakennus vilkastutti sodan jälkeen kulttuuri- ja sivistystoimintaa. Esimerkiksi perusrakenteiden suunnittelu ja päätöksenteko ovat olleet tärkeitä koulutuspalveluja kehitettäessä. Ratkaisuja tehtäessä on pohdittu muun muassa, millaiseksi muodostuu koulukasvatuksen ja kouluopetuksen alueellinen saatavuus.
Koulutuspolitiikassa avainsana on ollut muutos, jonka kanssa koulutoimen vastuulliset henkilöt ovat olleet tekemisissä. Toiminnassa on tähdentynyt vuorovaikutuksen merkitys. Taloudelliset voimavarat ovat vaihdelleet niinä aikoina, jolloin koulutuspalveluja on pyritty kehittämään.
Koulutuspalvelujen laadun ymmärtämistä ja sisäistämistä auttaa tutkimus, jonka avulla selvitetään koulutuspolitiikan hyvinvointitavoitteiden toteutumista. Koulutuksen avulla saavutettu ammatillinen osaaminen edistää yhteiskunnan tavoitteiden toteutumista.
Koulutuspalveluja koskevien tutkimusten tarkoituksena on saada vastauksia, miten päätöksenteon ja palvelujen käyttäjien näkemykset vastaavat toisiaan. Kysymystä voidaan pohtia yhteiskunnan tuottamien ja rahoittamien palvelurakenteiden laadukkuuden kannalta. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta ollaan huolestuneita, kun koulutuspalveluja supistetaan.
Palvelujen uudistamista ohjaa huolellisesti ja kiireettömästi laadittu lainsäädäntö, jonka varmistaa perustuslaki. Säädetyt lait sisältävät esimerkiksi koulutuksen suunnitteluperiaatteita, jotka tyydyttävät yhteiskunnan koulutustarpeita. Opetusta ja koulukasvatusta varten säädetyt lait kattavat yliopistoissa ja korkeakouluissa järjestettävän koulutuksen ohella myös opetusministeriön alaisen muun tarvittavan koulutuksen.
Koululainuudistusten yhteydessä puhutaan kulttuurisista uudisteista, jotka sisältävät koululainsäädännön arvolähtökohtia. Koulutuksesta vastuussa olevat suunnittelijat ja päättävät henkilöt joutuvat miettimään tarkoin lainsäädännön sisältämiä koulutuspoliittisia velvoitteita, miten ne toteutuisivat parhaiten käytännön tasolla.
Koulutuspoliittisia menettelyjä lähestytään koulutuksellisen tasa-arvon käsitteen pohjalta. Koulutuksellista yhdenvertaisuutta arvioitaessa priorisointinäkökulma on yhteydessä opiskelijoiden koulutukseen valikoitumiseen, opinnoissa menestymiseen, työelämään sijoittumiseen ja työelämässä menestymiseen. Yksilötason hyvinvointitavoitteet toteutuvat parhaiten, jos henkilöllä on mahdollisuudet jatkuvaan koulutukseen, jota hän tarvitsee eri elämäntilanteissa.
Koulutuksen kehittämiseen on kiinnitetty huomiota mietinnöissä, joissa otetaan kantaa koulutettavien mahdollisuuteen integroitua järjestettyihin koulutuspalveluihin. Tavoitteen onnistunut toteutuminen on silloin riippumaton iästä, sukupuolesta, varallisuudesta ja asuinpaikasta. Elinikäisen koulutuksen periaate on myös ollut esillä julkisuudessa. Muun muassa tieto- ja viestintätekniikan kysymysten ratkaisuissa yhteiskunnan on otettava huomioon eri väestöryhmien tarpeet.
Hyvää Maailman opettajien päivää, joka oli 5.10.2018.
Hyvää Vanhustenviikkoa, joka on 7.10. - 14.10.2018.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Monia kiinnostaa historiaan kuuluva asia, kun maassamme siirryttiin 1970-luvulla keskustelua aiheuttaneeseen peruskoulujärjestelmään. Poliittisen päätöksenteon vastuulliset henkilöt huomasivat, että koulutuksen rinnakkais- ja umpiperistä on päästävä eroon. Asian kohdalla on todettava, että suuri uudistus toteutettiin monen vuoden aikana eli vuosina 1972 - 1978. Olisiko kyseisestä suuren uudistuksen menettelystä opittavaa?
Ajankohtainen ja puhutteleva tilaisuus on ollut myös Vanhustenpäivän valtakunnallinen pääjuhla, joka pidettiin Kuopion kaupunginteatterin tiloissa 7.10.2018. Minna-näyttämö oli esiintymispaikkana, jossa tapahtuvia ohjelmia seurattiin. Vanhustenpäivää on vietetty vuodesta 1954 lähtien lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina.
Vanhustenpäivä ja -viikko, jotka Vanhustyön keskusliitto on käynnistänyt, ovat maassamme monina vuosina juhlittuja valtakunnallisia tapahtumia. Vanhustenviikkoa vietetään 7.10.-14.10.2018: "Iloa toimeliaisuudesta - Aktivitet ger glädje." Vanhustenviikon suojelija on tasavallan presidentti Sauli Niinistö, jonka lähettämä viesti luettiin Kuopion kaupunginteatterin osallistujille. Tässä kohdassa muistuu hyvin mieleen liikunnallinen ja toiminnallinen Kuopio Jukola 2014 -suunnistustapahtuma.
Minna-näyttämön ohjelmien seuraajat tietävät elämänkokemuksensa ja koulutuksensa perusteella, mitä tapahtumia Suomi on kohdannut historian kuluessa. Maamme jälleenrakennus vilkastutti sodan jälkeen kulttuuri- ja sivistystoimintaa. Esimerkiksi perusrakenteiden suunnittelu ja päätöksenteko ovat olleet tärkeitä koulutuspalveluja kehitettäessä. Ratkaisuja tehtäessä on pohdittu muun muassa, millaiseksi muodostuu koulukasvatuksen ja kouluopetuksen alueellinen saatavuus.
Koulutuspolitiikassa avainsana on ollut muutos, jonka kanssa koulutoimen vastuulliset henkilöt ovat olleet tekemisissä. Toiminnassa on tähdentynyt vuorovaikutuksen merkitys. Taloudelliset voimavarat ovat vaihdelleet niinä aikoina, jolloin koulutuspalveluja on pyritty kehittämään.
Koulutuspalvelujen laadun ymmärtämistä ja sisäistämistä auttaa tutkimus, jonka avulla selvitetään koulutuspolitiikan hyvinvointitavoitteiden toteutumista. Koulutuksen avulla saavutettu ammatillinen osaaminen edistää yhteiskunnan tavoitteiden toteutumista.
Koulutuspalveluja koskevien tutkimusten tarkoituksena on saada vastauksia, miten päätöksenteon ja palvelujen käyttäjien näkemykset vastaavat toisiaan. Kysymystä voidaan pohtia yhteiskunnan tuottamien ja rahoittamien palvelurakenteiden laadukkuuden kannalta. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta ollaan huolestuneita, kun koulutuspalveluja supistetaan.
Palvelujen uudistamista ohjaa huolellisesti ja kiireettömästi laadittu lainsäädäntö, jonka varmistaa perustuslaki. Säädetyt lait sisältävät esimerkiksi koulutuksen suunnitteluperiaatteita, jotka tyydyttävät yhteiskunnan koulutustarpeita. Opetusta ja koulukasvatusta varten säädetyt lait kattavat yliopistoissa ja korkeakouluissa järjestettävän koulutuksen ohella myös opetusministeriön alaisen muun tarvittavan koulutuksen.
Koululainuudistusten yhteydessä puhutaan kulttuurisista uudisteista, jotka sisältävät koululainsäädännön arvolähtökohtia. Koulutuksesta vastuussa olevat suunnittelijat ja päättävät henkilöt joutuvat miettimään tarkoin lainsäädännön sisältämiä koulutuspoliittisia velvoitteita, miten ne toteutuisivat parhaiten käytännön tasolla.
Koulutuspoliittisia menettelyjä lähestytään koulutuksellisen tasa-arvon käsitteen pohjalta. Koulutuksellista yhdenvertaisuutta arvioitaessa priorisointinäkökulma on yhteydessä opiskelijoiden koulutukseen valikoitumiseen, opinnoissa menestymiseen, työelämään sijoittumiseen ja työelämässä menestymiseen. Yksilötason hyvinvointitavoitteet toteutuvat parhaiten, jos henkilöllä on mahdollisuudet jatkuvaan koulutukseen, jota hän tarvitsee eri elämäntilanteissa.
Koulutuksen kehittämiseen on kiinnitetty huomiota mietinnöissä, joissa otetaan kantaa koulutettavien mahdollisuuteen integroitua järjestettyihin koulutuspalveluihin. Tavoitteen onnistunut toteutuminen on silloin riippumaton iästä, sukupuolesta, varallisuudesta ja asuinpaikasta. Elinikäisen koulutuksen periaate on myös ollut esillä julkisuudessa. Muun muassa tieto- ja viestintätekniikan kysymysten ratkaisuissa yhteiskunnan on otettava huomioon eri väestöryhmien tarpeet.
Hyvää Maailman opettajien päivää, joka oli 5.10.2018.
Hyvää Vanhustenviikkoa, joka on 7.10. - 14.10.2018.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
lauantai 29. syyskuuta 2018
Tehdyt ratkaisut yhteydessä arvoihin
Meneillään olevana aikana pohditaan ja toteutetaan erilaisia tehtäviä ja muistellaan yhteiskunnassa vaikuttaneiden henkilöiden aikaansaannoksia. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioita seurataan tarkkaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistusten suunnitelmia mietitään myös perustuslain kannalta.
Ajankohtaisia asioita ovat myös 18.11.2018 lähestyvät seurakuntavaalit, joiden kohdalla pohditaan etukäteen, minkä teemojen ja ohjelman mukaan esiinnytään.
Seurakuntatoimintaan liittyen Kuopion kirjastossa oli jokin aika sitten lähetystyöstä kertova näyttely maanjäristysalueilta. Kiinan Shaanxin maanjäristys 23.1.1556 on dokumentoitu . Se on ollut tietojen mukaan tuhoisa: vaikuttanut 1 000 kilometrin säteellä ja ihmisiä on kuollut noin 830 000. Maanjäristyksen voimaa mitataan yleensä Richterin asteikolla ja tuhoisuutta Mercallin asteikolla.
Historiallisen tapahtuman voi siirtää Mikael Agricolan aikaan (n. 1510 Pernaja – 9. huhtikuuta 1557 Uusikirkko). Hän oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka loi esimerkiksi Uuden testamentin käännöksellään ja ABC-kirjan avulla suomen kirjakielen perustan.
Kuopion kirjaston näyttelykäynti nosti esiin kysymyksiä: "Mitä söisin tänään?" "Ajattelenko tarpeeksi laaja-alaisesti, mitä lähellä, ympärillä ja maailmalla tapahtuu?"
Opilliset kysymykset ovat askarruttaneet Martti Lutheriakin. Hän on pohtinut myös lukutaidon merkitystä kansalaisten sivistyksen kannalta. Lukutaito saavutetaan yleensä kouluissa, joissa opiskellaan erilaisten oppisisältöjen mukaan. Musiikkikasvatus syventää sanomaa. Martti Lutherin teesiajatteluidealla on käyttöä koulutuspalvelujen saatavuutta arvioitaessa.
Kouluteeseinä esitetään tässä hyvinvointiin yhteydessä olevia ilmaisuja: "Lähikoulut ovat arvovalinta." "Miten päätöksenteon tulisi toimia, kun mietitään oppilaiden parasta?" Koulukysymyksissä esiintyy näkemyseroavuuksia, vaikka kysymys on oppilaiden hyvinvoinnin kehittämistä. Vilkkaasti keskustellaan siitä, miten meneteltäisiin eettisesti oikein kiusaamistapauksissa.
Käsitykset lähentyvät luovassa ilmapiirissä. Muistetaan ehkä katolisen kirkon ja luterilaisen kirkon ekumeeninen juhlatilaisuus, joka pidettiin Lundin tuomiokirkon jumalanpalveluksessa lokakuussa 2016. Tapahtuman järjestäminen on vaatinut osapuolten asioiden sisäistämistä. Juhlavuosina nostetaan esille erilaisia kysymyksiä.
Yhteisten tavoitteiden mukaisilla ratkaisuilla vaikutetaan hyvinvoinnin ja kotouttamisasioiden kehittämiseen. Käsitteiden sisältöä on mietitty silloin, kun edellä olevia asioita on pohdittu ja muun muassa lähipalveluista ja -kouluista huolehditaan. Päätöksenteon on tarkkaan määriteltävä, mitä tarkoitetaan lähipalveluilla.
Tehdyt ratkaisut ovat yhteydessä arvoihin. Hyvät valinnat turvaavat myönteisen kehityksen. Lasten ja nuorten hyvinvointi on riippuvaista siitä, miten koulutuspalvelut on järjestetty. Kysymyksiä riittää: "Miten pitkään lapset ja nuoret joutuvat viettämään aikaa päivittäin koulukyydeissä?" "Miten turvallinen ja koulutusmyönteinen ilmapiiri vallitsee?" Kysymysten ja vastausten on löydettävä toisensa.
Kun tuetaan lasten ja nuorten koulunkäyntiä, vähennetään syrjäytymisvaaraa, lievennetään haittoja ja ehkäistään sosiaalisia ongelmia. Yhteiskunta on vastuullinen, kun se huolehtii lähikoulujen turvaamisesta. Lähikouluratkaisut vaikuttavat lasten ja nuorten kasvuun myönteisesti.
Palvelujen laatua arvioitaessa on perusteltua vastata kysymyksiin, millä tavoin päätöksenteon on tarkoitus suunnata kehitystä ja miten esimerkiksi huoltajia tuetaan heidän vaativassa kasvatustehtävässään.
Perustarpeiden tyydyttämisen onnistuneessa tilanteessa turvataan sellainen järjestelmä, joka tyydyttää palvelujen tarvitsevien fysiologisia ja turvallisuuden tarpeita. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden sekä itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen ovat myös tärkeitä.
Edellä tarkasteltiin otsikon aiheeseen liittyviä tekijöitä, joiden ajattelun sisältö on saatu monilta henkilöiltä. Esitetyt ajatukset ja pohdinnat on tarkoitettu yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun, päätöksentekoon ja arvostuksiin. Toiminnan laatua tähdentävät ratkaisut tukevat hyvinvoinnin kehittymistä, mikä on yhteiskunnan tavoite.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ajankohtaisia asioita ovat myös 18.11.2018 lähestyvät seurakuntavaalit, joiden kohdalla pohditaan etukäteen, minkä teemojen ja ohjelman mukaan esiinnytään.
Seurakuntatoimintaan liittyen Kuopion kirjastossa oli jokin aika sitten lähetystyöstä kertova näyttely maanjäristysalueilta. Kiinan Shaanxin maanjäristys 23.1.1556 on dokumentoitu . Se on ollut tietojen mukaan tuhoisa: vaikuttanut 1 000 kilometrin säteellä ja ihmisiä on kuollut noin 830 000. Maanjäristyksen voimaa mitataan yleensä Richterin asteikolla ja tuhoisuutta Mercallin asteikolla.
Historiallisen tapahtuman voi siirtää Mikael Agricolan aikaan (n. 1510 Pernaja – 9. huhtikuuta 1557 Uusikirkko). Hän oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka loi esimerkiksi Uuden testamentin käännöksellään ja ABC-kirjan avulla suomen kirjakielen perustan.
Kuopion kirjaston näyttelykäynti nosti esiin kysymyksiä: "Mitä söisin tänään?" "Ajattelenko tarpeeksi laaja-alaisesti, mitä lähellä, ympärillä ja maailmalla tapahtuu?"
Opilliset kysymykset ovat askarruttaneet Martti Lutheriakin. Hän on pohtinut myös lukutaidon merkitystä kansalaisten sivistyksen kannalta. Lukutaito saavutetaan yleensä kouluissa, joissa opiskellaan erilaisten oppisisältöjen mukaan. Musiikkikasvatus syventää sanomaa. Martti Lutherin teesiajatteluidealla on käyttöä koulutuspalvelujen saatavuutta arvioitaessa.
Kouluteeseinä esitetään tässä hyvinvointiin yhteydessä olevia ilmaisuja: "Lähikoulut ovat arvovalinta." "Miten päätöksenteon tulisi toimia, kun mietitään oppilaiden parasta?" Koulukysymyksissä esiintyy näkemyseroavuuksia, vaikka kysymys on oppilaiden hyvinvoinnin kehittämistä. Vilkkaasti keskustellaan siitä, miten meneteltäisiin eettisesti oikein kiusaamistapauksissa.
Käsitykset lähentyvät luovassa ilmapiirissä. Muistetaan ehkä katolisen kirkon ja luterilaisen kirkon ekumeeninen juhlatilaisuus, joka pidettiin Lundin tuomiokirkon jumalanpalveluksessa lokakuussa 2016. Tapahtuman järjestäminen on vaatinut osapuolten asioiden sisäistämistä. Juhlavuosina nostetaan esille erilaisia kysymyksiä.
Yhteisten tavoitteiden mukaisilla ratkaisuilla vaikutetaan hyvinvoinnin ja kotouttamisasioiden kehittämiseen. Käsitteiden sisältöä on mietitty silloin, kun edellä olevia asioita on pohdittu ja muun muassa lähipalveluista ja -kouluista huolehditaan. Päätöksenteon on tarkkaan määriteltävä, mitä tarkoitetaan lähipalveluilla.
Tehdyt ratkaisut ovat yhteydessä arvoihin. Hyvät valinnat turvaavat myönteisen kehityksen. Lasten ja nuorten hyvinvointi on riippuvaista siitä, miten koulutuspalvelut on järjestetty. Kysymyksiä riittää: "Miten pitkään lapset ja nuoret joutuvat viettämään aikaa päivittäin koulukyydeissä?" "Miten turvallinen ja koulutusmyönteinen ilmapiiri vallitsee?" Kysymysten ja vastausten on löydettävä toisensa.
Kun tuetaan lasten ja nuorten koulunkäyntiä, vähennetään syrjäytymisvaaraa, lievennetään haittoja ja ehkäistään sosiaalisia ongelmia. Yhteiskunta on vastuullinen, kun se huolehtii lähikoulujen turvaamisesta. Lähikouluratkaisut vaikuttavat lasten ja nuorten kasvuun myönteisesti.
Palvelujen laatua arvioitaessa on perusteltua vastata kysymyksiin, millä tavoin päätöksenteon on tarkoitus suunnata kehitystä ja miten esimerkiksi huoltajia tuetaan heidän vaativassa kasvatustehtävässään.
Perustarpeiden tyydyttämisen onnistuneessa tilanteessa turvataan sellainen järjestelmä, joka tyydyttää palvelujen tarvitsevien fysiologisia ja turvallisuuden tarpeita. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden sekä itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen ovat myös tärkeitä.
Edellä tarkasteltiin otsikon aiheeseen liittyviä tekijöitä, joiden ajattelun sisältö on saatu monilta henkilöiltä. Esitetyt ajatukset ja pohdinnat on tarkoitettu yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun, päätöksentekoon ja arvostuksiin. Toiminnan laatua tähdentävät ratkaisut tukevat hyvinvoinnin kehittymistä, mikä on yhteiskunnan tavoite.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
sunnuntai 9. syyskuuta 2018
Messuilla käydään
Kokonaisturvallisuuden suurtapahtuma Kokonaisturvallisuus 2018 järjestettiin Lahden Messukeskuksessa 7.-8.2018. Tapahtumassa esiteltiin arjen turvallisuutta, kyberturvallisuutta ja maanpuolustusta yleisölle ja alan ammattilaisille. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on olla Suomen edunmukaista.
Viestintävälineet pitänevät ihmiset ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan syvällisestä sanomasta ja arvioinevat Helsingissä toteutuneiden kokousten sisältöä.
Demokraattinen päätöksenteko on tärkeä asioiden hoitamisessa. Menettelyt ovat yhteydessä kokonaisturvallisuuden sisältöön, jota on mietitty Tampereen messuilla 2015 ja Lahden messuilla 2018. Turvallisuusasioita on pohdittu myös Kuopiossa turvallisuuspoliittisissa seminaareissa.
Kuopiossa pidetystä seminaarista muistuu mieleen kysymys, joka viittasi 1600-luvun uskonsotiin ja Ruotsin ulkopoliittisiin ratkaisuihin. Ruotsi oli tuolloin paljon esillä, kuten nytkin sisäpoliittisesti vaalien merkeissä. Ruotsin vaalituloksia seurataan tarkkaan ja niiden heijastusvaikutuksia Suomeen mietitään.
Muistellaan myös sitä, millainen politiikka synnytti 1990-luvulla Bosnian sodan ja millainen politiikka on ollut yhteydessä ihmisten joukkoliikkumisiin 2000-luvulla. Politiikan alueelle liittyviä kysymyksiä riittää. Lahden 2018-messuilla keskusteltiin tärkeistä asioista, muun muassa henkisestä turvallisuudesta.
Henkinen turvallisuus kuuluu kokonaisturvallisuuteen. Ihmisiä on koskettanut onnettomuustapaus, johon liittyy useita asianosaisia ja uhrien määrä tiedetään. Tarvitaanko onnettomuutta uudelleen avata? Keskusteluissa todettiin lisäksi, että on helppo kirjoittaa traagisista tapahtumista, lukijoita riittää. Asioista voidaan kirjoittaa yleiselläkin tasolla.
Perusteltua on kysyä, miten maamme on toiminut ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Seurataan tarkkaan, miten kysymysten ratkaisuja perustellaan ja miten paneudutaan asioiden sisältöihin. Mietitään myös sitä, millaista päätöksentekoa harjoitetaan kotouttamisessa.
Eduskunnan on perustuslain mukaan huolehdittava, että maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioissa tarvitaan monipuolista tarkastelua ja kommentointia.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja sisäpolitiikassa tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä asioiden painotusarvoista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan laadunvarmistus saavutetaan yhteistoimin tehdyillä ratkaisuilla, joita ohjaa parlamentaarinen neuvonpito ja päätöksenteko.
Lahden Kokonaisturvallisuus 2018- tapahtuman virallisena suojelijana on toiminut
Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Viestintävälineet pitänevät ihmiset ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan syvällisestä sanomasta ja arvioinevat Helsingissä toteutuneiden kokousten sisältöä.
Demokraattinen päätöksenteko on tärkeä asioiden hoitamisessa. Menettelyt ovat yhteydessä kokonaisturvallisuuden sisältöön, jota on mietitty Tampereen messuilla 2015 ja Lahden messuilla 2018. Turvallisuusasioita on pohdittu myös Kuopiossa turvallisuuspoliittisissa seminaareissa.
Kuopiossa pidetystä seminaarista muistuu mieleen kysymys, joka viittasi 1600-luvun uskonsotiin ja Ruotsin ulkopoliittisiin ratkaisuihin. Ruotsi oli tuolloin paljon esillä, kuten nytkin sisäpoliittisesti vaalien merkeissä. Ruotsin vaalituloksia seurataan tarkkaan ja niiden heijastusvaikutuksia Suomeen mietitään.
Muistellaan myös sitä, millainen politiikka synnytti 1990-luvulla Bosnian sodan ja millainen politiikka on ollut yhteydessä ihmisten joukkoliikkumisiin 2000-luvulla. Politiikan alueelle liittyviä kysymyksiä riittää. Lahden 2018-messuilla keskusteltiin tärkeistä asioista, muun muassa henkisestä turvallisuudesta.
Henkinen turvallisuus kuuluu kokonaisturvallisuuteen. Ihmisiä on koskettanut onnettomuustapaus, johon liittyy useita asianosaisia ja uhrien määrä tiedetään. Tarvitaanko onnettomuutta uudelleen avata? Keskusteluissa todettiin lisäksi, että on helppo kirjoittaa traagisista tapahtumista, lukijoita riittää. Asioista voidaan kirjoittaa yleiselläkin tasolla.
Perusteltua on kysyä, miten maamme on toiminut ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Seurataan tarkkaan, miten kysymysten ratkaisuja perustellaan ja miten paneudutaan asioiden sisältöihin. Mietitään myös sitä, millaista päätöksentekoa harjoitetaan kotouttamisessa.
Eduskunnan on perustuslain mukaan huolehdittava, että maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioissa tarvitaan monipuolista tarkastelua ja kommentointia.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja sisäpolitiikassa tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä asioiden painotusarvoista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan laadunvarmistus saavutetaan yhteistoimin tehdyillä ratkaisuilla, joita ohjaa parlamentaarinen neuvonpito ja päätöksenteko.
Lahden Kokonaisturvallisuus 2018- tapahtuman virallisena suojelijana on toiminut
Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
lauantai 25. elokuuta 2018
Kysymyksiä ratkaistaan päätöksin
Pelastuspalvelujen laatua pohditaan. Kuopion liikenneonnettomuus vaati tekijöiden ripeyttä. Yhteiskunnalla on oltava asiat kunnossa. Päätökset koskettavat pelastustointa, maakuntaliittoja, ely-keskusten alueiden ja elinkeinoelämän tehtäviä, ympäristöterveydenhuoltoa ja vesiensuojelua, jonka tavoitteena on pinta- ja pohjavesien hyvä tila.
Kun luetteloon lisätään ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sosiaali- ja terveydenhuolto ja maakuntia koskevat kysymykset, niin asioiden kokonaisuus mutkistuu. Miten kaikki hallitaan?
Sosiaali- ja terveydenhuollon vaiheita seurataan, miten palveltavuustekijät täyttyvät. Palveluja järjestettäessä on tunnettava hyvin ihmisten tarpeet, sairastavuus- ja ikärakennetekijät. Päätösten vaikuttavuus on mietittävä tarkkaan. Suunnittelun ja päätöksenteon ratkaisujen jälkeen nähdään, miten onnistunut lopputulos on saatu aikaan.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitettäessä käytetään kokeiluja. Ne on suunniteltava eri puolia arvioiden hyvin. Perustuslain velvoittavuus on taustalla. Lainvalmistelussa on kuultava hyvin asiantuntijoita ja asianosaisia. Kiire on huono menettely suurissa kysymyksissä, poikkeuksena esimerkiksi edellä mainittu suuronnettomuus.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten etenemistä seurataan. Perustuslakivaliokunta kiinnittänee huomiota siihen, että lainvalmistelu on aukotonta. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoittamisen on oltava kunnossa. Syytä on pohtia lisäksi palvelujen järjestäjien yhdenvertaista asemaa, johon päätöksenteolla voidaan vaikuttaa.
Perustuslain mukaan yhteiskunnalla on velvollisuus huolehtia ihmisten hyvinvoinnista. Tavoitteen toteuttamisella on inhimillinen ja pitkä historiallinen perinne. Perustuslain ohjeet suuntaavat päätöksentekoa. Hyvä linjaus auttaa, kun ratkaistaan palveltavuuden ja rahoituksen kysymyksiä. Kuntia on kuultava tarkkaan, kun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia tehdään.
Oppivalla päätöksenteolla on keinot hallita sosiaali- ja terveydenhuollon laajoja kysymyksiä, kotouttamista ja eriarvoistumisen kehityksen estämistä, kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden hoitamista ja koulutuskysymyksiä. Helsingissä pidettävillä Educa-messuilla ovat esillä perinteisesti koulutuskysymykset ja muutkin yhteiskunnan tärkeät kysymykset.
Surunvalittelut Kuopion liikenneturman osallisille.
Onnittelut parayleisurheilun EM-kisojen osallistujille kilvoittelusta ja menestyksestä.
Onnittelut merkkipäivien viettäjille.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Kun luetteloon lisätään ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sosiaali- ja terveydenhuolto ja maakuntia koskevat kysymykset, niin asioiden kokonaisuus mutkistuu. Miten kaikki hallitaan?
Sosiaali- ja terveydenhuollon vaiheita seurataan, miten palveltavuustekijät täyttyvät. Palveluja järjestettäessä on tunnettava hyvin ihmisten tarpeet, sairastavuus- ja ikärakennetekijät. Päätösten vaikuttavuus on mietittävä tarkkaan. Suunnittelun ja päätöksenteon ratkaisujen jälkeen nähdään, miten onnistunut lopputulos on saatu aikaan.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitettäessä käytetään kokeiluja. Ne on suunniteltava eri puolia arvioiden hyvin. Perustuslain velvoittavuus on taustalla. Lainvalmistelussa on kuultava hyvin asiantuntijoita ja asianosaisia. Kiire on huono menettely suurissa kysymyksissä, poikkeuksena esimerkiksi edellä mainittu suuronnettomuus.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten etenemistä seurataan. Perustuslakivaliokunta kiinnittänee huomiota siihen, että lainvalmistelu on aukotonta. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoittamisen on oltava kunnossa. Syytä on pohtia lisäksi palvelujen järjestäjien yhdenvertaista asemaa, johon päätöksenteolla voidaan vaikuttaa.
Perustuslain mukaan yhteiskunnalla on velvollisuus huolehtia ihmisten hyvinvoinnista. Tavoitteen toteuttamisella on inhimillinen ja pitkä historiallinen perinne. Perustuslain ohjeet suuntaavat päätöksentekoa. Hyvä linjaus auttaa, kun ratkaistaan palveltavuuden ja rahoituksen kysymyksiä. Kuntia on kuultava tarkkaan, kun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia tehdään.
Oppivalla päätöksenteolla on keinot hallita sosiaali- ja terveydenhuollon laajoja kysymyksiä, kotouttamista ja eriarvoistumisen kehityksen estämistä, kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden hoitamista ja koulutuskysymyksiä. Helsingissä pidettävillä Educa-messuilla ovat esillä perinteisesti koulutuskysymykset ja muutkin yhteiskunnan tärkeät kysymykset.
Surunvalittelut Kuopion liikenneturman osallisille.
Onnittelut parayleisurheilun EM-kisojen osallistujille kilvoittelusta ja menestyksestä.
Onnittelut merkkipäivien viettäjille.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
tiistai 14. elokuuta 2018
Ajatuksia koulutuksesta ja urheilusta
Tapahtumia ja urheilua on seurattu. Euroopan mestaruuskilpailujen seiväshypyn kuuden metrin ylitykset ovat jääneet mieleen. Tilanteita arvioitaessa kysytään, millaisia sanoja käytetään ja miten laadukasta kohtaaminen on ollut. Kasvuympäristö on yhteydessä asenteiden kehittymiseen ja muotoutumiseen. Kouluissa mietitään ainesisältöjen ohessa sivistyksen ja kasvatuksen syvällisiäkin kysymyksiä.
Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisuuden toteuttaminen on haasteellista yhteiskunnalle. Sivistyksen ja kasvatuksen rakentavat käsitteet jäävät helposti sivuun, jos arvot kovenevat ja saavat enemmän sijaa. Päätösten avulla voidaan vaikuttaa kouluissa viihtyvyyteen ja syrjäytymisen estämiseen. Laadukas oppimateriaali on tärkeää.
Historiasta tunnetaan Mikael Agricola, joka on toiminut siten, että suomen kieli alkoi kehittyä työvälineeksi. Hän loi pohjan omakielisen kirjallisuuden syntymiselle. Tavoitteiden toteutuminen on yhteydessä koulutuspoliittisiin hallinnollisiin päätöksiin. J. V. Snellman on pohtinut aikoinaan koulutuksen merkitystä yhteiskunnalle.
Sivistystä ja kasvatusta arvostavassa yhteiskunnassa toteutetaan mahdollisimman hyvin koulutustarpeita tyydyttävät koulutuspalvelut. Palvelujen sisältöön, sijoittamiseen ja mitoitukseen kiinnitetään huomio. Perustellusti kysytään, millaista tieto- ja viestintätekniikkaa on oppilailla käytettävissään maamme eri alueilla.
Koulutuksen tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmissa. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää sitä, että kasvatus- ja opetusalueella on pätevää henkilöstöä. Tehtävien hoitaminen vaatii yleisopetuksen ja erityisopetuksen osaamisen tietoa ja taitoa. Tämä on tärkeä tietää, sillä erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen.
Tiedonhalun kasvaessa kiinnostutaan muun muassa matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden oppimiseen ja pohditaan niiden sisältöjä. Tiedetäänkö toisaalta historiasta ja koulujen oppitunneilta, että esimerkiksi Napoléon Bonaparte oli taitava matematiikassa ja jota esiteltiin mielellään vieraille. Ammattiuran ajateltiin olevan ehkä meriupseeri tai tykistö.
Kasvatus- ja opetusprosessit etenevät välivaiheiden kautta tavoitteisiin, joita Napoléon Bonapartekin pyrki toteuttamaan toiminnassaan. Kasvatus- ja opetustyö vaatii teorian tuntemusta ja tehtävien edellyttämiä käytännön taitoja. Kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot on hallittava ja miellettävä muuttuvat olot.
Kasvatus- ja opetustapahtuma on yhteydessä eri osapuolten vuorovaikutustekijöihin. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Perusteltua on kysyä, miten tämä tavoite on toteutunut käytännössä.
Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista tekijöistä on keskusteltu painokkaasti. Koulutusta tutkittaessa huomataan, miten koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden toteutumisen kannalta.
Sivistyksen ja kasvatuksen arvostustekijöitä on pohdittava. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan oppilaitoksia asetetaan melko usein paremmuusjärjestykseen. Taustatekijöiden vaikutus tuloksiin on tarkasteltava johtopäätöksiä tehtäessä. Yhteiskuntapolitiikan päätösten avulla ratkaistaan muun muassa se asia, että koulutuspalvelut vastaisivat ihmisten tarpeita ja odotuksia.
Päätökset ovat yhteydessä koulutuspalvelujen laatuun ja saatavuuteen. Tärkeä on arvioida myös sitä, miten huolehditaan kansansivistyksestä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat osaltaan pohtineet koulutusta, jonka sisältämiin juuriin he ovat paneutuneet.
Kiitän henkilöitä, jotka ovat huomanneet tämän kirjoituksen ja aikaisemmatkin lukemalla ja kommentoimalla. Kiitän myös niitä toimijoita, jotka ovat suunnitelleet Haminassa 1.8.2018 pidetyn Tattoo-musiikkiohjelman, Reserviupseerikoululla juhlitun Suomen lipun merkkipäivän, koululla pidetyn MPK:n 25-vuotisjuhlaseminaarin ja Puolustusvoimain kalustonäyttelyn.
Menestystä koulujen alkavalle lukuvuodelle 2018 - 2019.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisuuden toteuttaminen on haasteellista yhteiskunnalle. Sivistyksen ja kasvatuksen rakentavat käsitteet jäävät helposti sivuun, jos arvot kovenevat ja saavat enemmän sijaa. Päätösten avulla voidaan vaikuttaa kouluissa viihtyvyyteen ja syrjäytymisen estämiseen. Laadukas oppimateriaali on tärkeää.
Historiasta tunnetaan Mikael Agricola, joka on toiminut siten, että suomen kieli alkoi kehittyä työvälineeksi. Hän loi pohjan omakielisen kirjallisuuden syntymiselle. Tavoitteiden toteutuminen on yhteydessä koulutuspoliittisiin hallinnollisiin päätöksiin. J. V. Snellman on pohtinut aikoinaan koulutuksen merkitystä yhteiskunnalle.
Sivistystä ja kasvatusta arvostavassa yhteiskunnassa toteutetaan mahdollisimman hyvin koulutustarpeita tyydyttävät koulutuspalvelut. Palvelujen sisältöön, sijoittamiseen ja mitoitukseen kiinnitetään huomio. Perustellusti kysytään, millaista tieto- ja viestintätekniikkaa on oppilailla käytettävissään maamme eri alueilla.
Koulutuksen tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmissa. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää sitä, että kasvatus- ja opetusalueella on pätevää henkilöstöä. Tehtävien hoitaminen vaatii yleisopetuksen ja erityisopetuksen osaamisen tietoa ja taitoa. Tämä on tärkeä tietää, sillä erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen.
Tiedonhalun kasvaessa kiinnostutaan muun muassa matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden oppimiseen ja pohditaan niiden sisältöjä. Tiedetäänkö toisaalta historiasta ja koulujen oppitunneilta, että esimerkiksi Napoléon Bonaparte oli taitava matematiikassa ja jota esiteltiin mielellään vieraille. Ammattiuran ajateltiin olevan ehkä meriupseeri tai tykistö.
Kasvatus- ja opetusprosessit etenevät välivaiheiden kautta tavoitteisiin, joita Napoléon Bonapartekin pyrki toteuttamaan toiminnassaan. Kasvatus- ja opetustyö vaatii teorian tuntemusta ja tehtävien edellyttämiä käytännön taitoja. Kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot on hallittava ja miellettävä muuttuvat olot.
Kasvatus- ja opetustapahtuma on yhteydessä eri osapuolten vuorovaikutustekijöihin. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Perusteltua on kysyä, miten tämä tavoite on toteutunut käytännössä.
Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista tekijöistä on keskusteltu painokkaasti. Koulutusta tutkittaessa huomataan, miten koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden toteutumisen kannalta.
Sivistyksen ja kasvatuksen arvostustekijöitä on pohdittava. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan oppilaitoksia asetetaan melko usein paremmuusjärjestykseen. Taustatekijöiden vaikutus tuloksiin on tarkasteltava johtopäätöksiä tehtäessä. Yhteiskuntapolitiikan päätösten avulla ratkaistaan muun muassa se asia, että koulutuspalvelut vastaisivat ihmisten tarpeita ja odotuksia.
Päätökset ovat yhteydessä koulutuspalvelujen laatuun ja saatavuuteen. Tärkeä on arvioida myös sitä, miten huolehditaan kansansivistyksestä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat osaltaan pohtineet koulutusta, jonka sisältämiin juuriin he ovat paneutuneet.
Kiitän henkilöitä, jotka ovat huomanneet tämän kirjoituksen ja aikaisemmatkin lukemalla ja kommentoimalla. Kiitän myös niitä toimijoita, jotka ovat suunnitelleet Haminassa 1.8.2018 pidetyn Tattoo-musiikkiohjelman, Reserviupseerikoululla juhlitun Suomen lipun merkkipäivän, koululla pidetyn MPK:n 25-vuotisjuhlaseminaarin ja Puolustusvoimain kalustonäyttelyn.
Menestystä koulujen alkavalle lukuvuodelle 2018 - 2019.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
tiistai 31. heinäkuuta 2018
Päätösten kokonaisuuksia seurataan
Ajassa on menty niin pitkälle, että organisaatioissa mietitään ensi vuoden budjettihahmotelmia. Tulevat vaalit ovat myös mielessä. Pohditaan myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä, joiden hoitoa on seurattu kiinnostuneina. Helsingissä pidetty tapahtuma on tuoreessa muistissa, uusia tapaamisia on tulossa.
Sisäpolitiikan kysymyksiä ja niiden ratkaisuja ihmisten hyvinvoinnin kannalta mietitään myös tärkeinä asioina.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kohdalla tavoiteltava malli sisältää yksiselitteisesti sosiaali- että terveyspuolen. Melko usein jostain syystä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ei tarkastella kokonaisvaltaisesti.
Keskusteluissa puhutaan sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteestä, mutta sosiaalipalvelut häviävät jonnekin. Kyseiset palvelut ovat myös tärkeitä kehitettäessä ihmisten hyvinvointia.
Sosiaali- ja terveydenhuolto on hallittava kokonaisuus. Kysymys on itsehallinto- ja sote-alueratkaisuista. Suuret kysymykset koskettavat julkisuudessa olleiden tietojen mukaan eläkevastuita, palkanmaksuja ja kiinteistöjen omistusasioita, joiden on oltava kunnossa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kohdalla on tarkoitus saada aikaan kattava "suomalainen sote-malli". Kun tämä on tavoite, niin sosiaali- ja terveydenhuoltoa on tarkkaan analysoitava. Sote-mallin käsitteen kohdalla on oltava johdonmukainen.
Perustuslain kriteerit velvoittavat toimimaan ihmisten hyväksi ja estetään eriarvoistumista. Kotouttamiskysymykset ovat haastavia. Itsehallinto- ja sote-alueiden ratkaisuja on pohdittava huolella, kun kehitellään "suomalaista sote-mallia" ja rahoittamista.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävä on tulkita lopulta sote-käsite oikein ja arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon toteutus ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tavoite on se, että "suomalainen sote-malli" olisi onnistunut kokonaisuus.
Päätöksenteossa arvioidaan myös se, miten ratkaistaan kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset. Tarkkaan on mietittävä, mitkä ovat kulloisetkin päätöksenteon seuraukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon on oltava laadukas ihmisten hyvinvoinnin kannalta.
Ihmisiä kiinnostaa myös se, miten luonto otetaan huomioon päätöksenteon ratkaisuissa kehitettäessä kokonaisvaltaisesti ihmisten hyvinvointia.
Viimeaikaiset metsäpalot osoittavat, että "luonto on olemassa omin ehdoin". Erilaisia kysymyksiä on pohdittu monella tapaa: päätöksiä ja selvityksiä on kuultu. Mielenkiintoista on nähdä, millaiset päätökset saavat sijaa.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
Sisäpolitiikan kysymyksiä ja niiden ratkaisuja ihmisten hyvinvoinnin kannalta mietitään myös tärkeinä asioina.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kohdalla tavoiteltava malli sisältää yksiselitteisesti sosiaali- että terveyspuolen. Melko usein jostain syystä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ei tarkastella kokonaisvaltaisesti.
Keskusteluissa puhutaan sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteestä, mutta sosiaalipalvelut häviävät jonnekin. Kyseiset palvelut ovat myös tärkeitä kehitettäessä ihmisten hyvinvointia.
Sosiaali- ja terveydenhuolto on hallittava kokonaisuus. Kysymys on itsehallinto- ja sote-alueratkaisuista. Suuret kysymykset koskettavat julkisuudessa olleiden tietojen mukaan eläkevastuita, palkanmaksuja ja kiinteistöjen omistusasioita, joiden on oltava kunnossa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kohdalla on tarkoitus saada aikaan kattava "suomalainen sote-malli". Kun tämä on tavoite, niin sosiaali- ja terveydenhuoltoa on tarkkaan analysoitava. Sote-mallin käsitteen kohdalla on oltava johdonmukainen.
Perustuslain kriteerit velvoittavat toimimaan ihmisten hyväksi ja estetään eriarvoistumista. Kotouttamiskysymykset ovat haastavia. Itsehallinto- ja sote-alueiden ratkaisuja on pohdittava huolella, kun kehitellään "suomalaista sote-mallia" ja rahoittamista.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävä on tulkita lopulta sote-käsite oikein ja arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon toteutus ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tavoite on se, että "suomalainen sote-malli" olisi onnistunut kokonaisuus.
Päätöksenteossa arvioidaan myös se, miten ratkaistaan kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset. Tarkkaan on mietittävä, mitkä ovat kulloisetkin päätöksenteon seuraukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon on oltava laadukas ihmisten hyvinvoinnin kannalta.
Ihmisiä kiinnostaa myös se, miten luonto otetaan huomioon päätöksenteon ratkaisuissa kehitettäessä kokonaisvaltaisesti ihmisten hyvinvointia.
Viimeaikaiset metsäpalot osoittavat, että "luonto on olemassa omin ehdoin". Erilaisia kysymyksiä on pohdittu monella tapaa: päätöksiä ja selvityksiä on kuultu. Mielenkiintoista on nähdä, millaiset päätökset saavat sijaa.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
torstai 12. heinäkuuta 2018
Arvostusta tuottava neuvonpito
Maailman toimintoja seurataan. Pohditaan sitä, millainen on mahdollisesti Helsingin huippukokouksen neuvottelujen tulos. Arvioinnit ovat tärkeitä ulko- ja sisäpoliittisissa asioissa. Perustellusti kysytään, miten lähestytään asetettuja tavoitteita kohti. MM-kisoja on jännitetty. Thaimaan nuorten pelastuminen on jäänyt ammattitaitoisten tekijöiden työnäytöksenä ihmisten mieleen.
Mainitussa pelastusoperaatiossa tavoite on ollut selkeä, kuten Lahti - Hollola Jukola 2018:n suunnistustapahtumassakin.
Ulkopolitiikassa suunnistetaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan mukaan ja pyritään siihen, että tavoitteet pysyvät hallinnassa. Voidaan kysyä, millaista päätöksenteon laatua vuosi 2018 tuo tullessaan kokonaisturvallisuuskysymyksissä.
Päätöksenteossa analysoidaan tilanteita. Tavoitteiden sisältö on sellainen, että ymmärrettävyysvajetta ei pääse syntymään. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa päätöksenteko on vakaa ja selkeä. Arvioidaan sitä, että seilataan luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä.
Hyvä on palauttaa mieliin Helsingin Etyjin kokoukset, joita on ollut vuosina 1975 ja 2015. Helsinki on taas ulkopolitiikan näyttämönä 2018. Maailmalla seurataan kiinnostuneina kokouksen järjestelyjä, arvioidaan tuloksia ja niin sanottu Helsingin henkeä.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan laadunvarmistus saavutetaan yhteistoimin tehdyillä päätöksillä, joissa on keskeistä toisiaan arvostava neuvonpito. Suhdetoiminnan ylläpitäminen on tärkeä ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistumisessa. Aiheellista on kysyä, millaiseksi muodostuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan saldo kokonaisuudessaan.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pohditaan itsenäisen päätöksenteon kannalta. Päätöksenteon ollessa harkittua ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei tarvitse selitellä. Huolella arvioidaan, mitä tarkoittavat ulko- ja turvallisuuspolitiikassa turvatakuut. Tärkeitä kysymyksiä ovat myös ajankohtaiset kotouttamistoimet, joihin etsitään ratkaisuja.
Viisaalla päätöksenteolla tehdään ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ratkaisuja, jotka nousevat myönteisesti otsikoihin. Tässä viitataan 1975 pidettyyn Etyjin kokoukseen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä kokonaisturvallisuuteen, jota käsiteltiin muun muassa Tampereen messuilla 2015. Kuopiossa pidetyissä turvallisuuspoliittisissa seminaareissa on myös mietitty ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä, maamme edunmukaista työtä. Jatkuvasti on arvioitava, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka hoituu hyvin. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan askeltamista pohdittiin Naantalissa pidetyissä Kultaranta-keskusteluissa.
Tiedotusvälineet, joilla on vastuuta tekemisestään, pitänevät kansalaiset luotettavasti ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan syvällisestä ytimestä.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
Mainitussa pelastusoperaatiossa tavoite on ollut selkeä, kuten Lahti - Hollola Jukola 2018:n suunnistustapahtumassakin.
Ulkopolitiikassa suunnistetaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan mukaan ja pyritään siihen, että tavoitteet pysyvät hallinnassa. Voidaan kysyä, millaista päätöksenteon laatua vuosi 2018 tuo tullessaan kokonaisturvallisuuskysymyksissä.
Päätöksenteossa analysoidaan tilanteita. Tavoitteiden sisältö on sellainen, että ymmärrettävyysvajetta ei pääse syntymään. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa päätöksenteko on vakaa ja selkeä. Arvioidaan sitä, että seilataan luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä.
Hyvä on palauttaa mieliin Helsingin Etyjin kokoukset, joita on ollut vuosina 1975 ja 2015. Helsinki on taas ulkopolitiikan näyttämönä 2018. Maailmalla seurataan kiinnostuneina kokouksen järjestelyjä, arvioidaan tuloksia ja niin sanottu Helsingin henkeä.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan laadunvarmistus saavutetaan yhteistoimin tehdyillä päätöksillä, joissa on keskeistä toisiaan arvostava neuvonpito. Suhdetoiminnan ylläpitäminen on tärkeä ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistumisessa. Aiheellista on kysyä, millaiseksi muodostuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan saldo kokonaisuudessaan.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pohditaan itsenäisen päätöksenteon kannalta. Päätöksenteon ollessa harkittua ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei tarvitse selitellä. Huolella arvioidaan, mitä tarkoittavat ulko- ja turvallisuuspolitiikassa turvatakuut. Tärkeitä kysymyksiä ovat myös ajankohtaiset kotouttamistoimet, joihin etsitään ratkaisuja.
Viisaalla päätöksenteolla tehdään ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ratkaisuja, jotka nousevat myönteisesti otsikoihin. Tässä viitataan 1975 pidettyyn Etyjin kokoukseen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä kokonaisturvallisuuteen, jota käsiteltiin muun muassa Tampereen messuilla 2015. Kuopiossa pidetyissä turvallisuuspoliittisissa seminaareissa on myös mietitty ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä, maamme edunmukaista työtä. Jatkuvasti on arvioitava, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka hoituu hyvin. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan askeltamista pohdittiin Naantalissa pidetyissä Kultaranta-keskusteluissa.
Tiedotusvälineet, joilla on vastuuta tekemisestään, pitänevät kansalaiset luotettavasti ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan syvällisestä ytimestä.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
torstai 28. kesäkuuta 2018
Helsinki huomataan ulkopolitiikassa
Tapahtumia ja päätöksiä seurataan. Arvioidaan esimerkiksi sitä, mikä on ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueella käytävien neuvottelujen lopputulos. Tarkastelut ovat tärkeitä muutoksia koskevissa ulko- ja sisäpoliittisissa asioissa. Hyvä vertauskuva on suunnistus, jossa toimitaan tavoitteiden mukaan. Lahti - Hollola Jukola 2018 on tuoreessa muistissa.
Ulkopolitiikassa suunnistetaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan mukaan ja pyritään siihen, että tavoitteet pysyvät hallinnassa. Ajankohtaista on pohtia, millaista päätöksenteon laatua vuosi 2018 tuo tullessaan ratkaistaessa kokonaisturvallisuuskysymyksiä.
Päätöksenteossa analysoidaan muuttuneita tilanteita, että seilataan luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisältö on myös sellainen, että ymmärrettävyysvajetta ei pääse syntymään. Tärkeänä muistetaan, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksenteko on selkeä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei ole varaa harjoitella.
Perusteltua on palauttaa mieliin Helsingin Etyjin kokoukset, joita on ollut vuosina 1975 ja 2015. Helsinki on taas ulkopolitiikan näyttämönä heinäkuussa 2018. Maailmalla seurataan kiinnostuneina kokouksen järjestelyjä, arvioidaan tuloksia ja niin sanottu Helsingin henkeä.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan laadunvarmistus saavutetaan yhteistoimin tehdyillä päätöksillä, joissa on keskeistä toisiaan arvostava neuvonpito. Suhdetoiminnan ylläpitäminen on tärkeä ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistumisessa. Aiheellista on kysyä, millaiseksi muodostuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan saldo kokonaisuudessaan.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pohditaan itsenäisen päätöksenteon kannalta. Päätöksenteon ollessa harkittua ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei tarvitse selitellä. Huolella arvioidaan, mitä tarkoittavat ulko- ja turvallisuuspolitiikassa turvatakuut. Tärkeitä kysymyksiä ovat myös ajankohtaiset kotouttamistoimet, joihin etsitään ratkaisuja.
Viisaalla päätöksenteolla tehdään ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ratkaisuja, jotka nousevat myönteisesti otsikoihin. Tässä viitataan 1975 pidettyyn Etyjin kokoukseen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä kokonaisturvallisuuteen, jota käsiteltiin muun muassa Tampereen messuilla 2015. Kuopiossa pidetyissä turvallisuuspoliittisissa seminaareissa on myös mietitty ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä, maamme edunmukaista työtä. Jatkuvasti on arvioitava, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka hoituu hyvin. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan askeltamista on pohdittu Naantalissa pidetyissä Kultaranta-keskusteluissa. Tiedotusvälineet pitänevät kansalaiset luotettavasti ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan syvällisestä ytimestä.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
Ulkopolitiikassa suunnistetaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan mukaan ja pyritään siihen, että tavoitteet pysyvät hallinnassa. Ajankohtaista on pohtia, millaista päätöksenteon laatua vuosi 2018 tuo tullessaan ratkaistaessa kokonaisturvallisuuskysymyksiä.
Päätöksenteossa analysoidaan muuttuneita tilanteita, että seilataan luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisältö on myös sellainen, että ymmärrettävyysvajetta ei pääse syntymään. Tärkeänä muistetaan, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksenteko on selkeä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei ole varaa harjoitella.
Perusteltua on palauttaa mieliin Helsingin Etyjin kokoukset, joita on ollut vuosina 1975 ja 2015. Helsinki on taas ulkopolitiikan näyttämönä heinäkuussa 2018. Maailmalla seurataan kiinnostuneina kokouksen järjestelyjä, arvioidaan tuloksia ja niin sanottu Helsingin henkeä.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan laadunvarmistus saavutetaan yhteistoimin tehdyillä päätöksillä, joissa on keskeistä toisiaan arvostava neuvonpito. Suhdetoiminnan ylläpitäminen on tärkeä ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistumisessa. Aiheellista on kysyä, millaiseksi muodostuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan saldo kokonaisuudessaan.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pohditaan itsenäisen päätöksenteon kannalta. Päätöksenteon ollessa harkittua ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei tarvitse selitellä. Huolella arvioidaan, mitä tarkoittavat ulko- ja turvallisuuspolitiikassa turvatakuut. Tärkeitä kysymyksiä ovat myös ajankohtaiset kotouttamistoimet, joihin etsitään ratkaisuja.
Viisaalla päätöksenteolla tehdään ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ratkaisuja, jotka nousevat myönteisesti otsikoihin. Tässä viitataan 1975 pidettyyn Etyjin kokoukseen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä kokonaisturvallisuuteen, jota käsiteltiin muun muassa Tampereen messuilla 2015. Kuopiossa pidetyissä turvallisuuspoliittisissa seminaareissa on myös mietitty ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä, maamme edunmukaista työtä. Jatkuvasti on arvioitava, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka hoituu hyvin. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan askeltamista on pohdittu Naantalissa pidetyissä Kultaranta-keskusteluissa. Tiedotusvälineet pitänevät kansalaiset luotettavasti ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan syvällisestä ytimestä.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
perjantai 15. kesäkuuta 2018
Urheilua, päätöksiä seurataan
Seuraamme tarkkaan, mitä maailmalla tapahtuu. Jalkapallon MM-kisat ovat alkaneet. Mietimme mahdollista voittajaa aina neljän vuoden välein. Jukolan kansainväliset suunnistustapahtumat myös kiinnostavat. Tänä vuonna 2018 on vuorossa 70:s Jukolan viesti ja 41:s Venlojen viesti, joiden vastuullisina järjestäjinä ovat Hollolan Urheilijat -46 ja Lahden Suunnistajat -37.
Lahti - Hollola Jukola on seurattavissa 16. - 17.6.2018. Viestitapahtuma on huomattavaa toimintaa perinteen jatkuvuuden ja liikuntakulttuurin kehittämisen kannalta.
Lahti - Hollola Jukola -suunnistuskilpailuissa noudatetaan SSL:n lajisääntöjä ja järjestäjän antamia ohjeita. SSL:n lajisäännöt on luettavissa Suomen Suunnistusliiton internetsivuilta. Suunnistuspiikkareiden käyttö on kielletty, nastarit on sallittu. Tarkoitus on varjella luontoa, johon kansainvälisenä ympäristöpäivänä kiinnitettiin huomiota.
Yhteiskunnan tavoitteita, kulttuuria ja Jukolan viestikilpailuja pohtiessa muistuu mieleen merkkihenkilöitä, joita nostetaan esille juhlavuosina, esimerkiksi Mikael Agricola ja Martti Luther. Uuden testamentin suomennos on kulttuuriteko sivistyksen kannalta.
Lukutaidon ja kielen kehittäminen on ollut tärkeä, että nyt osataan itsenäisesti perehtyä Lahti - Hollola Jukolan kilpailuja koskeviin kirjallisiin esitteisiin. Suunnistajat ymmärtävät myös luonnon merkityksen, ettei luontoa roskata. Suunnistustapahtumien jälkeen huomataan, millainen on ollut yleisön käyttäytyminen.
Järjestäjien nimeämät joukkueet saavat GPS-seurantalaitteet, mikä helpottaa suunnistustapahtuman seurantaa ja lisää kiinnostavuutta viestintävälineiden kautta. Kyseiset joukkueet käyttävät numeroliivejä. Harjoituskieltoalue on nähtävissä Lahti - Hollola Jukola internetsivuilla.
Tapahtumien merkitystä arvioidaan. Kuopion kaupunki järjesti perustamisajankohdan 1775 kunniaksi Kuopio - Jukolan palkitsemistilaisuuden. Aloite oli tullut ylimmältä poliittiselta taholta ja virkamiesvalmistelusta. Suunnistuskilpailuissa oli toteutunut ”kaupunkiorganisaation ja päättäjien kokema myönteinen yhteistyön henki" ja "itse tapahtumassa tärkeilyvapaa ilmapiiri esimerkillisenä ryhmäsuorituksena".
Vuonna 2017 järjestettiin Joensuu - Jukola 2017-suunnistuskilpailut. Jukolan viestin ja Venlojen viestin vastuullisena toimijana oli Kalevan Rasti ry. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön tehtävänä oli ottaa vastaan Jukolan viestin sanoma, joka osoitettiin 100-vuotiaalle Suomelle. Rouva Jenni Haukio oli suunnistustapahtuman suojelija.
Jukolan suunnistustapahtumista on mainittu historiajulkaisussakin, joka julkistettiin 14.3.2017 Kuopion kaupungintalolla. Teoksessa on tekstiä Kuopio - Jukola 2014 viestitapahtumasta, jossa olin vapaaehtoisena toimihenkilönä.
Rouva Jenni Haukio oli myös kiinnostunut historiateoksesta, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys.
Juhlavuosina toimitaan aktiivisesti kulttuurin hyväksi, johon kuuluu edellä mainittu historiajulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun teos on löydetty verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.
Maakuntavierailun aikana tasavallan presidentti Sauli Niinistö sivusi Kuopion torilla kiusaamiskysymyksiä ja ulkopolitiikan asioita, jotka ovat ajankohtaisia. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että "maamme purjehtii luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Sosiaali- ja terveydenhuolto ja maakunta-asiat askarruttavat. Päätöksenteossa kiire vaikeuttaa hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki määrittää suunnan ja valvoo sitä, miten asioiden tulee olla turvattaessa ihmisten hyvinvointi oikeudenmukaisesti. Yhteiskunnassa pohditaan sitä, miten ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista. Laaja-alaisia asioita, tilanteita, päätöksiä ja komiteoiden merkitystä on arvioitava päätöksenteossa.
Demokraattisessa järjestelmässä päätökset kertovat siitä, miten hyvin on onnistuttu saavuttamaan yhteisesti hyväksytyt tavoitteet. Päätöksentekoa koskettaa ajankohtainen kysymys: - Mitä tarkoittaa "notifikaatio"? Toiminnan ymmärtämisen kannalta olisi hyvä käyttää käsitteen sanavastineina - "ilmoitus", "tiedotus", "tiedonanto" ja "viesti". Päätöksentekijät ajattelevat ehkä samaan tapaan.
Menestystä Lahti - Hollola Jukola 2018 -suunnistustapahtumalle.
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
Lahti - Hollola Jukola on seurattavissa 16. - 17.6.2018. Viestitapahtuma on huomattavaa toimintaa perinteen jatkuvuuden ja liikuntakulttuurin kehittämisen kannalta.
Lahti - Hollola Jukola -suunnistuskilpailuissa noudatetaan SSL:n lajisääntöjä ja järjestäjän antamia ohjeita. SSL:n lajisäännöt on luettavissa Suomen Suunnistusliiton internetsivuilta. Suunnistuspiikkareiden käyttö on kielletty, nastarit on sallittu. Tarkoitus on varjella luontoa, johon kansainvälisenä ympäristöpäivänä kiinnitettiin huomiota.
Yhteiskunnan tavoitteita, kulttuuria ja Jukolan viestikilpailuja pohtiessa muistuu mieleen merkkihenkilöitä, joita nostetaan esille juhlavuosina, esimerkiksi Mikael Agricola ja Martti Luther. Uuden testamentin suomennos on kulttuuriteko sivistyksen kannalta.
Lukutaidon ja kielen kehittäminen on ollut tärkeä, että nyt osataan itsenäisesti perehtyä Lahti - Hollola Jukolan kilpailuja koskeviin kirjallisiin esitteisiin. Suunnistajat ymmärtävät myös luonnon merkityksen, ettei luontoa roskata. Suunnistustapahtumien jälkeen huomataan, millainen on ollut yleisön käyttäytyminen.
Järjestäjien nimeämät joukkueet saavat GPS-seurantalaitteet, mikä helpottaa suunnistustapahtuman seurantaa ja lisää kiinnostavuutta viestintävälineiden kautta. Kyseiset joukkueet käyttävät numeroliivejä. Harjoituskieltoalue on nähtävissä Lahti - Hollola Jukola internetsivuilla.
Tapahtumien merkitystä arvioidaan. Kuopion kaupunki järjesti perustamisajankohdan 1775 kunniaksi Kuopio - Jukolan palkitsemistilaisuuden. Aloite oli tullut ylimmältä poliittiselta taholta ja virkamiesvalmistelusta. Suunnistuskilpailuissa oli toteutunut ”kaupunkiorganisaation ja päättäjien kokema myönteinen yhteistyön henki" ja "itse tapahtumassa tärkeilyvapaa ilmapiiri esimerkillisenä ryhmäsuorituksena".
Vuonna 2017 järjestettiin Joensuu - Jukola 2017-suunnistuskilpailut. Jukolan viestin ja Venlojen viestin vastuullisena toimijana oli Kalevan Rasti ry. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön tehtävänä oli ottaa vastaan Jukolan viestin sanoma, joka osoitettiin 100-vuotiaalle Suomelle. Rouva Jenni Haukio oli suunnistustapahtuman suojelija.
Jukolan suunnistustapahtumista on mainittu historiajulkaisussakin, joka julkistettiin 14.3.2017 Kuopion kaupungintalolla. Teoksessa on tekstiä Kuopio - Jukola 2014 viestitapahtumasta, jossa olin vapaaehtoisena toimihenkilönä.
Rouva Jenni Haukio oli myös kiinnostunut historiateoksesta, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys.
Juhlavuosina toimitaan aktiivisesti kulttuurin hyväksi, johon kuuluu edellä mainittu historiajulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun teos on löydetty verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.
Maakuntavierailun aikana tasavallan presidentti Sauli Niinistö sivusi Kuopion torilla kiusaamiskysymyksiä ja ulkopolitiikan asioita, jotka ovat ajankohtaisia. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että "maamme purjehtii luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Sosiaali- ja terveydenhuolto ja maakunta-asiat askarruttavat. Päätöksenteossa kiire vaikeuttaa hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki määrittää suunnan ja valvoo sitä, miten asioiden tulee olla turvattaessa ihmisten hyvinvointi oikeudenmukaisesti. Yhteiskunnassa pohditaan sitä, miten ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista. Laaja-alaisia asioita, tilanteita, päätöksiä ja komiteoiden merkitystä on arvioitava päätöksenteossa.
Demokraattisessa järjestelmässä päätökset kertovat siitä, miten hyvin on onnistuttu saavuttamaan yhteisesti hyväksytyt tavoitteet. Päätöksentekoa koskettaa ajankohtainen kysymys: - Mitä tarkoittaa "notifikaatio"? Toiminnan ymmärtämisen kannalta olisi hyvä käyttää käsitteen sanavastineina - "ilmoitus", "tiedotus", "tiedonanto" ja "viesti". Päätöksentekijät ajattelevat ehkä samaan tapaan.
Menestystä Lahti - Hollola Jukola 2018 -suunnistustapahtumalle.
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
keskiviikko 13. kesäkuuta 2018
Julkaisuja tietokannoissa
VEIKKO VILMI
YTT, KT, dosentti
Adjunct Professor
Doctor of Social Sciences
Doctor of Educational Science
Kuopio, Finland
Julkaisuja ja tieto- ja viestintätekniikka
Linkkejä
http://www.veikkovilmi.fi.
https://veikkotvtkoulutus.blogspot.com/
https://veikko2.wikispaces.com
Dosentti, YTT, KT, YTL, KM, HuK: Opetusnäytteet dosentuuria varten Kuopion yliopistossa 2007. Todetun tieteellisen pätevyyden jälkeen asetusten mukainen nimitys sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuriin. Itä-Suomen yliopiston dosentti. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT) Kuopion yliopistossa 1993 ja Kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) Jyväskylän yliopistossa 2005. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL), Kasvatustieteiden maisteri (KM), Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK), Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti.
Julkaisuja
Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. Abstract: Secure education. Finnish views on national and municipal priorities of Finland's education services. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Abstract: The satisfaction of Kuopio inhabitants with the services offered by their City in the year 1985. Kuopio University Publications E. Social Sciences 13. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Abstract: Education and educational recruitment. A research about administrative decisions and results based on legislation. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu, painettu 2017; myös E-kirjana: Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteita arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio.
Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi,, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma.
Tieteellisiä referee-artikkeleita ja juhlakirjoja
Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 - 53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996 . Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305 – 318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128.
Esimerkiksi linkin http://www.veikkovilmi.fi kautta julkaisuja.
Kuopion yliopistossa tohtoripromootio 1996 (kutsuttuna 2010) ja Jyväskylän yliopistossa 2009. Tieteellisiä esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Artikkeleiden kirjoittaminen. Suomen tietokirjailija. Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston alumni. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. Lisäksi muun muassa EUSE-, MAOL-, OSJ-, Tutkiva opettaja-järjestö, Reserviupseeriyhdistys-, MPK-, VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Web address: http://www.veikkovilmi.fi.
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmin (Suomen tietokirjailijan) julkaisuja muun muassa seuraavissa tietokannoissa:
Helsingin yliopiston kirjasto
Turun yliopiston kirjasto
Tampereen yliopiston kirjasto
Itä-Suomen yliopiston kirjasto
Jyväskylän yliopiston kirjasto
Vaasan yliopiston kirjasto
Oulun yliopiston kirjasto
Lapin yliopiston kirjasto
Kuopion kaupunginkirjasto
Kasvatus-aikakauslehti 1999 / 4
Kasvatus-aikakauslehti 2003 / 2
Kasvatus-aikakauslehti 2003 / 4
Tutkiva opettaja-sarja 1999 / 3
Tutkiva opettaja-sarja 2005 / 1
Aikuiskasvatus 2006 / 1
Vilmi, Veikko ja Kansallinen digitaalinen kirjasto
Vilmi, Veikko and Florida Institute of Tecnology: Evans Library
Tieto- ja viestintätekniikka
VEIKKO VILMI
YTT, KT, dosentti
Adjunct Professor
Doctor of Social Sciences
Doctor of Educational Science
Kuopio, Finland
Julkaisuja ja tieto- ja viestintätekniikka
Linkkejä
http://www.veikkovilmi.fi.
https://veikkotvtkoulutus.blogspot.com/
https://veikko2.wikispaces.com
Dosentti, YTT, KT, YTL, KM, HuK: Opetusnäytteet dosentuuria varten Kuopion yliopistossa 2007. Todetun tieteellisen pätevyyden jälkeen asetusten mukainen nimitys sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuriin. Itä-Suomen yliopiston dosentti. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT) Kuopion yliopistossa 1993 ja Kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) Jyväskylän yliopistossa 2005. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL), Kasvatustieteiden maisteri (KM), Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK), Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti.
Julkaisuja
Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. Abstract: Secure education. Finnish views on national and municipal priorities of Finland's education services. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Abstract: The satisfaction of Kuopio inhabitants with the services offered by their City in the year 1985. Kuopio University Publications E. Social Sciences 13. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Abstract: Education and educational recruitment. A research about administrative decisions and results based on legislation. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio.
Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi,, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma.
Tieteellisiä referee-artikkeleita ja juhlakirjoja
Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 /1994, 44 - 53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996. Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128.
Linkin http://www.veikkovilmi.fi kautta julkaisuja.
Kuopion yliopistossa tohtoripromootio 1996 (kutsuttuna 2010) ja Jyväskylän yliopistossa 2009. Tieteellisiä esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Artikkeleiden kirjoittaminen. Suomen tietokirjailija. Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston alumni. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. Lisäksi muun muassa EUSE-, MAOL-, OSJ-, Tutkiva opettaja-järjestö, Reserviupseeriyhdistys-, MPK-, VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Web address: http://www.veikkovilmi.fi.
Tieto- ja viestintätekniikka 1
Projektityö 1
Linkkejä
Vilmi, Veikko 2008. Niiralan / Haapaniemen koulun TVT:n tehtävät. Kuopio.
Vilmi, Veikko 2008. Niiralan / Haapaniemen koulun TVT-strategia. Kuopio.
20 Niiralan / Haapaniemen koulu
Sisällys
(Koulun TVT-strategia ja TVT-tehtävät 2008)
1 TIIVISTELMÄ
2 JOHDANTO
3 VISIO JA TAVOITETILA
4 SISÄLLÖT JA MENETELMÄT
4.1 Nykytilanne
4.2 Sisältöjen ja menetelmien tavoitteet ja toimenpiteet 2007 - 2012
4.3 Sisältöjen ja menetelmien toimintatapoja
4.4 Sisältöjen ja menetelmien resurssointi
5 OSAAMINEN
5.1 Nykytilanne
5.2 Osaamisen tavoitteet ja toimenpiteet 2007 - 2012
5.3 Osaamisen toimintatapoja
5.4 Osaamisen resurssointi
6 TOIMINTAYMPÄRISTÖ
6.1 Nykytilanne
6.2 Toimintaympäristön tavoitteet ja toimenpiteet 2007 - 2012
6.3 Toimintaympäristön toimintatapoja
6.4 Toimintaympäristön resurssointi
7 TOIMEENPANO JA ARVIOINTI
8 LIITTEET
8.1 Liite 1: Paikalliset taitotasot
8.2 Liite 2: Alustava TVT-koulutussuunnitelma
8.3 Liite 3: Verkko-opetuksen asiantuntijan tehtävät
8.4 Liite 4: Alueiden / oppilaitosten TVT-vastaavien tehtävät
8.5 Liite 5: Oppilaitosten ATK-vastaavien tehtävät
8.6 Liite 6: OPH:n määrittelemät oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan perustaidot
Tieto- ja viestintätekniikka 2
Projektityö 2
Vilmi, Veikko 2008. Oppilaanohjauksen nivelvaiheen tieto- ja viestintätekniikan projekti
- peruskoulusta toisen asteen opintoihin. Kuopio.
Linkkejä
http://peda.net/oppimappi/kuopio/kpk/6/2617/2207/2208/3134/
https://peda.net/oppimappi/kuopio/kpk/
http://peda.net/oppimappi/kuopio/kpk/6/2617/2207/2208/2765/
Tieto- ja viestintätekniikka 3
Projektityö 3
Vilmi, Veikko 2008. Oppimisaihiot oppimisprosessin rakentamisessa ja ohjaamisessa. Kuopio.
Sisällys
1 Projektin kuvaus
2 Projektin tavoitteet
3 Projektin vastuuhenkilöt ja tehtäväjako
4 Resurssit
5 Projektin aikataulu
6 Projektista tiedottaminen
7 Dokumentointi
8 Projektin hyödyt oppilaitokselle / alueelle
9 Henkilökohtaiset oppimistavoitteet
10 Muuta
Ohjeita nivelvaiheen oppilaanohjausta varten:
1 Terveydelliset tekijät opintoja suuntaamassa
2 Lisäkoulutuksen avulla toisen asteen opiskelua kohti
3 Toisen asteen opiskelun toteutuminen
4 Perinteinen lukiokoulutus tavoitteena
5 Erityislukio- tai etälukiokoulutus vaihtoehtona
6 Opiskelijaksi valinnan periaatteita - lukio esimerkkinä
7 Todistusvalinnan avulla koulutukseen - edellisen jatkoa
8 Lukiokoulutuksen suorittaminen ulkomailla
9 Erityistä tukea tarvitsevien opiskelun huomioiminen - esimerkki
10 Verkossa olevan TVT-materiaalin merkityksen arviointi
11 Lopuksi
Ohjeita nivelvaiheen oppilaanohjausta varten -tekstit muodostavat oppilaanohjauksen prosessin kannalta harkittuja kokonaisuuksia ja oppimisaihioita. Verkkoon tulevia raportointiesityksiä on voinut kommentoida. Tuotoksissa on käytetty PowerPoint-esityksiä ja animaatioita. Oppimisaihioita koskevia materiaaleja on mahdollista hyödyntää pedagogisesti oppilaanohjauksen oppimisprosessin rakentamisessa ja ohjaamisessa. Tavoitteiden mukainen oppimismateriaali on saatu kootuksi projektin tehtäväkysymysten ratkaisujen avulla (projektin tavoitteet, luku 2):
Tehtävä 1: Millaista oppilaanohjausta tukevaa tieto- ja viestintätekniikan tukimateriaalia on valmiina verkossa?
Tehtävä 2. Millaista oppilaanohjausta tukevaa tieto- ja viestintätekniikan tukimateriaalia esitetään verkossa erityistä tukea tarvitsevia oppilaita varten?
Tehtävä 3. Millainen merkitys oppilaanohjaukselle on verkossa olevan tieto- ja viestintätekniikan tukimateriaalilla oppilaanohjaajan näkökulmasta?
Tieto- ja viestintätekniikka 4
Projektityöt (Vilmi, Veikko 2008) ovat olleet lähtökohtana 2015 tekemälleni OPS-projektityölle, joka on ollut Opetushallituksen valvoma ja rahoittama (oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen OPH:n määrittelyt, 8.6 Liite 6).
Projektityö 4
Vilmi, Veikko 2015. Perusopetuksen OPS -koulutusprojekti - perusopetuksesta toisen asteen opintoihin. Kuopio: MAOL ry.
Sisällys
1 Johdanto
2 Koulutusta yksilöllisesti
2.1 Viestintä
2.2 Kirjallisuus
2.3 Koulutuksen kehittely
3 Koulutusta ryhmätyönä
3.1 Yleinen tarkastelu
3.2 Yhteiskunta muutoksessa
4 Koulutus ja oppimisympäristö
4.1 Yhteydenpito
4.2 Tutustumiskäynnit
4.2.1 Yrityskylä
4.2.2 GTK:n Itä-Suomen yksikkö
4.2.3 Itä-Suomen LUMA-keskus
5 Koulutus ja teoriakehikko
5.1 Bloomin taksonomia
5.2 Ympäristö ja kehitys
6 Tutkittava ilmiö - Kestävä kehitys
6.1 Pedagogiset menettelyt
6.2 Tehtävien suorittaminen
6.3 Oppilaat ja opetussuunnitelma
6.4 Koulutusprojektin lisätarkastelu
7 Koulutusprojektin yhteenveto
Lähteet
Väitöskirjoissani (Vilmi 1993; 2005) ja projektitöissäni (Vilmi 2008; 2015) olen pohtinut koulutuspalvelujen yhteiskunnallisia kysymyksiä. Pedagogisten TVT -tukihenkilöiden koulutuksen olen suorittanut Kuopiossa 2000-luvulla. Niiralan / Haapaniemen koulun ATK:n ja TVT:n vastaavana henkilönä olen laatinut koulun TVT -strategian (Vilmi 2008). Tieto- ja viestintätekniikka 1:n tekstikohdassa olen maininnut, mitä asioita laatimani koulun TVT-strategia on sisältänyt. Tehdyllä työllä on ollut tärkeä merkitys muillekin projektitöilleni, joita esitän tässä kirjoituksessa.
Yliopisto-opinnoissani (YTT, KT, dosentti) ja tieto- ja viestintätekniikan projektitöissäni olen miettinyt tieto- ja viestintätekniikan pedagogisia kysymyksiä. Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuri on läheisessä yhteydessä tieto- ja viestintätekniikkaan. Kuopion yliopiston laskentakeskuksessa tapahtuneet harjoittelut ja oppilasvalintojen kehittelyä koskevat työnäytteet ovat jääneet mieleen. Olen tehnyt valintoihin liittyvän tutkimusraportin: Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti.
tiistai 5. kesäkuuta 2018
Tapahtumia seurataan
Seuraamme tarkkaan, mitä maassamme tapahtuu. Tiedämme esimerkiksi sen, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ovat kiertäneet Suomen maakunnaat itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Vierailujen ajankohdista ja paikoista on tiedotettu. Muun muassa kuopiolaiset ovat kohdanneet arvokkaan maakuntavierailun.
Asiaan liittyen muistetaan Kuopion musiikkikeskuksessa pidetty tilaisuus, jonka avulla juhlistettiin Minna Canthin merkitystä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat myös kansan parissa Kuopion torilla.
Kuopion torilla tapasin arvovieraita: "Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiitän Teitä, kun olitte Vehmersalmella Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtuman suojelijana. Suunnistustapahtumassa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana."
Kuopion kaupunki järjesti perustamisajankohdan 1775 kunniaksi Kuopio - Jukolan palkitsemistilaisuuden, johon aloite tuli ylimmältä poliittiselta taholta ja virkamiesvalmistelusta. Suunnistustapahtumassa oli toteutunut ”kaupunkiorganisaation ja päättäjien kokema myönteinen yhteistyön henki ja itse tapahtuman tärkeilyvapaa ilmapiiri”. Kuopio - Jukola oli "esimerkillinen ryhmäsuoritus".
Kuopio - Jukolan suunnistustapahtuma oli välittänyt osallistujille "ainutlaatuisen tunnelman", josta oli saatu tietoa internetin, lehtijuttujen, radio- ja TV-lähetysten kautta.
Maakuntavierailut 2017 jatkuivat kesäkuun puolen välin jälkeen Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Hossan kansallispuiston avajaiset olivat Suomussalmella 17. kesäkuuta. Kyseisestä tilaisuudesta tasavallan presidentti Sauli Niinistö jatkoi matkaa Joensuun Enossa järjestettäviin Joensuu - Jukola 2017-suunnistuskilpailuihin, joissa hän viipyi sunnuntaihin 18. kesäkuuta saakka.
Hänen tehtävänään oli ottaa vastaan Jukolan viestin sanoma, joka osoitettiin 100-vuotiaalle Suomelle. Rouva Jenni Haukio toimi suunnistustapahtuman suojelijana. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli yleisön tavattavissa, kuten tilanne oli ollut Kuopio-Jukola 2014:ssäkin. Joensuu - Jukola 2017 oli 69:s Jukolan viesti ja 40:s Venlojen viesti. Järjestäjänä toimii Kalevan Rasti ry.
Joensuu - Jukola 2017-suunnistusasiasta palaan vielä Kuopion torin tapahtumiin:
"Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin."
Rouva Jenni Haukio oli myös kiinnostunut historiateoksesta, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys.
Juhlavuosina toimitaan aktiivisesti kulttuurin hyväksi, johon kuuluu edellä mainittu historiajulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun teos on löydetty verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.
Päätöksiä ja tilanteita on mietittävä tarkkaan. Laaja-alaisia asioita on hyödyllistä punnita komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä yhteisesti harkitut kannanotot kertovat siitä, miten on meneteltävä kulloinkin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sivusi Kuopion torilla kiusaamiskysymyksiä ja ulkopolitiikan asioita, jotka ovat ajankohtaisia. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että "maamme purjehtii luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset askarruttivat Kuopion torilla. Maakuntauudistusasiat ovat nyt edellä mainittujen lisäksi esillä. Päätöksenteossa kiire vaikeuttaa hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki määrittää suunnan ja valvoo sitä, miten asioiden tulee olla turvattaessa ihmisten hyvinvointi oikeudenmukaisesti.
Yhteiskunnassa arvioidaan sitä, millaisten arvostusten avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista.
Yhteiskunnan tavoitteita, kulttuuria ja Jukolan viestikilpailujakin pohtiessa muistuu mieleen merkkihenkilöitä, joita nostetaan esille juhlavuosina, esimerkiksi Mikael Agricola ja Martti Luther. Uuden testamentin suomennos on kulttuuriteko sivistyksen kannalta.
Lukutaidon ja kielen kehittäminen on ollut tärkeä, että nyt osataan itsenäisesti perehtyä muun muassa Lahti - Hollola Jukolan kilpailuja koskeviin kirjallisiin esitteisiin. Suunnistajat ymmärtävät myös luonnon merkityksen, ettei luontoa roskata. Suunnistustapahtumien jälkeen huomataan, millainen on ollut yleisön käyttäytyminen.
Lahti - Hollola Jukola 2018 -suunnistuskilpailuissa noudatetaan SSL:n lajisääntöjä ja järjestäjän antamia ohjeita. SSL:n lajisäännöt on luettavissa Suomen Suunnistusliiton internetsivuilta. Suunnistuspiikkareiden käyttö on kielletty, nastarit on sallittu. Tarkoitus on varjella luontoa, johon kiinnitetään huomiota kansainvälisenä ympäristöpäivänäkin.
Järjestäjien nimeämät joukkueet saavat GPS-seurantalaitteet, mikä helpottaa suunnistustapahtuman seurantaa ja lisää kiinnostavuutta viestintävälineiden kautta. Kyseiset joukkueet käyttävät numeroliivejä. Harjoituskieltoalue on nähtävissä Lahti - Hollola Jukola internetsivuilla: www.jukola.com/2018/kilpailijat/harjoituskieltoalue/
Jukolan viestitapahtumissa toteutuvat urheilullisesti eri sukupuolten kannalta tasa-arvoiset periaatteet. Tasa-arvon päivänä muistellaan Minna Canthia, joka on miettinyt yhteiskunnallisia kysymyksiä. Kirjoitetut tekstit ovat siitä osoituksena. Merkkihenkilöt ovat kiinnostaneet rouva Jenni Haukiotakin, joka oli kilpailujen suojelijana Joensuu - Jukola 2017 -suunnistustapahtumassa.
Tänä vuonna 2018 on vuorossa 70:s Jukolan viesti ja 41:s Venlojen viesti, joiden vastuullisina järjestäjinä ovat Hollolan Urheilijat -46 ja Lahden Suunnistajat -37. Lahti - Hollola Jukola on ajallisesti seurattavissa 16.–17.6.2018. Viestitapahtuma on merkittävää toimintaa perinteen jatkuvuuden ja liikuntakulttuurin kehittämisen kannalta.
Menestystä Lahti - Hollola Jukola 2018 -suunnistustapahtumalle.
Maailman ympäristöpäivää.
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
Asiaan liittyen muistetaan Kuopion musiikkikeskuksessa pidetty tilaisuus, jonka avulla juhlistettiin Minna Canthin merkitystä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat myös kansan parissa Kuopion torilla.
Kuopion torilla tapasin arvovieraita: "Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiitän Teitä, kun olitte Vehmersalmella Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtuman suojelijana. Suunnistustapahtumassa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana."
Kuopion kaupunki järjesti perustamisajankohdan 1775 kunniaksi Kuopio - Jukolan palkitsemistilaisuuden, johon aloite tuli ylimmältä poliittiselta taholta ja virkamiesvalmistelusta. Suunnistustapahtumassa oli toteutunut ”kaupunkiorganisaation ja päättäjien kokema myönteinen yhteistyön henki ja itse tapahtuman tärkeilyvapaa ilmapiiri”. Kuopio - Jukola oli "esimerkillinen ryhmäsuoritus".
Kuopio - Jukolan suunnistustapahtuma oli välittänyt osallistujille "ainutlaatuisen tunnelman", josta oli saatu tietoa internetin, lehtijuttujen, radio- ja TV-lähetysten kautta.
Maakuntavierailut 2017 jatkuivat kesäkuun puolen välin jälkeen Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Hossan kansallispuiston avajaiset olivat Suomussalmella 17. kesäkuuta. Kyseisestä tilaisuudesta tasavallan presidentti Sauli Niinistö jatkoi matkaa Joensuun Enossa järjestettäviin Joensuu - Jukola 2017-suunnistuskilpailuihin, joissa hän viipyi sunnuntaihin 18. kesäkuuta saakka.
Hänen tehtävänään oli ottaa vastaan Jukolan viestin sanoma, joka osoitettiin 100-vuotiaalle Suomelle. Rouva Jenni Haukio toimi suunnistustapahtuman suojelijana. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli yleisön tavattavissa, kuten tilanne oli ollut Kuopio-Jukola 2014:ssäkin. Joensuu - Jukola 2017 oli 69:s Jukolan viesti ja 40:s Venlojen viesti. Järjestäjänä toimii Kalevan Rasti ry.
Joensuu - Jukola 2017-suunnistusasiasta palaan vielä Kuopion torin tapahtumiin:
"Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin."
Rouva Jenni Haukio oli myös kiinnostunut historiateoksesta, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys.
Juhlavuosina toimitaan aktiivisesti kulttuurin hyväksi, johon kuuluu edellä mainittu historiajulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun teos on löydetty verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.
Päätöksiä ja tilanteita on mietittävä tarkkaan. Laaja-alaisia asioita on hyödyllistä punnita komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä yhteisesti harkitut kannanotot kertovat siitä, miten on meneteltävä kulloinkin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sivusi Kuopion torilla kiusaamiskysymyksiä ja ulkopolitiikan asioita, jotka ovat ajankohtaisia. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että "maamme purjehtii luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset askarruttivat Kuopion torilla. Maakuntauudistusasiat ovat nyt edellä mainittujen lisäksi esillä. Päätöksenteossa kiire vaikeuttaa hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki määrittää suunnan ja valvoo sitä, miten asioiden tulee olla turvattaessa ihmisten hyvinvointi oikeudenmukaisesti.
Yhteiskunnassa arvioidaan sitä, millaisten arvostusten avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista.
Yhteiskunnan tavoitteita, kulttuuria ja Jukolan viestikilpailujakin pohtiessa muistuu mieleen merkkihenkilöitä, joita nostetaan esille juhlavuosina, esimerkiksi Mikael Agricola ja Martti Luther. Uuden testamentin suomennos on kulttuuriteko sivistyksen kannalta.
Lukutaidon ja kielen kehittäminen on ollut tärkeä, että nyt osataan itsenäisesti perehtyä muun muassa Lahti - Hollola Jukolan kilpailuja koskeviin kirjallisiin esitteisiin. Suunnistajat ymmärtävät myös luonnon merkityksen, ettei luontoa roskata. Suunnistustapahtumien jälkeen huomataan, millainen on ollut yleisön käyttäytyminen.
Lahti - Hollola Jukola 2018 -suunnistuskilpailuissa noudatetaan SSL:n lajisääntöjä ja järjestäjän antamia ohjeita. SSL:n lajisäännöt on luettavissa Suomen Suunnistusliiton internetsivuilta. Suunnistuspiikkareiden käyttö on kielletty, nastarit on sallittu. Tarkoitus on varjella luontoa, johon kiinnitetään huomiota kansainvälisenä ympäristöpäivänäkin.
Järjestäjien nimeämät joukkueet saavat GPS-seurantalaitteet, mikä helpottaa suunnistustapahtuman seurantaa ja lisää kiinnostavuutta viestintävälineiden kautta. Kyseiset joukkueet käyttävät numeroliivejä. Harjoituskieltoalue on nähtävissä Lahti - Hollola Jukola internetsivuilla: www.jukola.com/2018/kilpailijat/harjoituskieltoalue/
Jukolan viestitapahtumissa toteutuvat urheilullisesti eri sukupuolten kannalta tasa-arvoiset periaatteet. Tasa-arvon päivänä muistellaan Minna Canthia, joka on miettinyt yhteiskunnallisia kysymyksiä. Kirjoitetut tekstit ovat siitä osoituksena. Merkkihenkilöt ovat kiinnostaneet rouva Jenni Haukiotakin, joka oli kilpailujen suojelijana Joensuu - Jukola 2017 -suunnistustapahtumassa.
Tänä vuonna 2018 on vuorossa 70:s Jukolan viesti ja 41:s Venlojen viesti, joiden vastuullisina järjestäjinä ovat Hollolan Urheilijat -46 ja Lahden Suunnistajat -37. Lahti - Hollola Jukola on ajallisesti seurattavissa 16.–17.6.2018. Viestitapahtuma on merkittävää toimintaa perinteen jatkuvuuden ja liikuntakulttuurin kehittämisen kannalta.
Menestystä Lahti - Hollola Jukola 2018 -suunnistustapahtumalle.
Maailman ympäristöpäivää.
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
keskiviikko 30. toukokuuta 2018
Lippujuhlan päivä lähestyy
Päätettyjä asioita ja toimintoja huomioidaan. Perinteistä puolustusvoimain lippujuhlan päivää vietetään 4:ntenä kesäkuuta. Kyseinen päivä tähdentyi Suomen juhlavuonna 2017. Historian ja kulttuurin vaiheita on tutkittu ja arvioitu. Reserviupseerikoulun 95-vuotista taivalta juhlittiin Haminassa kesäkuun 6:ntena 2015 ja RUL-85-juhlaa Haminassa 5. - 6.8.2016.
Historiaa käsitteleviä tapahtumia on vietetty Kuopion kaupungintalollakin, jossa kokoonnuttiin 14.3.2017 klo 17.00 alkaen Kuopion Reserviupseerikerho ry:n 85-vuotishisjulkaisun julkistamistilaisuuden merkeissä. Asiasta tiedotettiin muun muassa Savon Sanomissa 28.2.2017. Historiajulkaisun valmistumisella haluttiin kunnioittaa Suomen juhlavuotta 2017.
Päätöksiä ja tilanteita arvioidaan tavoitteiden toteutumisen kannalta. Asioita pohdittaessa hahmotetaan kehityksen kulkua, johon heijastuvat arvostukset. Yhteisön toiminta voi olla "vastuullista", "perinteitä arvostavaa", "aatteellista" ja "edunvalvonnallista". Kun toimitaan perusteltujen linjausten ja päätösten mukaan, tavoitteet pysyvät hallinnassa.
Asioiden ollessa kunnossa ja selkokielisiä on perusteltua sanoa esimerkiksi, että maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Päätöksenteon on hallittava perustuslain velvoittamana kesäkuun oloissa ja muulloin myös sosiaali- ja terveydenhuollon, maakuntauudistuksen ja kotouttamisen kysymykset, jotka koskettavat ihmisten hyvinvointia.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan "hyvä järjestyminen" on viisautta. Toiminnan onnistumista arvioitaessa on muistettava aina peruskysymys, miten luotettavissa käsissä maamme laivan ruori on. Tämän vertauskuvallisen ilmauksen toteuttaminen on haasteellinen. Miten kävisikään, jos ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisältöä vielä etsittäisiin?
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite hahmottuu, kun kokemus hyödynnetään ja päätöksenteon vaikutukset tiedostetaan. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden määritteleminen on hallinnassa, jälkeenpäin ei tarvitse selitellä tehtyjä ratkaisuja.
Kansalaiset seuraavat ja tulkitsevat kuulemansa ja lukemansa kannanotot ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Tietoa saadaan viestintävälineiden kautta. Tiedetään, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme on arvostettu maailmalla. Maallamme on siten mahdollisuuksia toimia rauhaa edistävissä hankkeissa, kuten on tapahtunutkin.
Ulkopolitiikan aiheesta kysytään jatkuvasti, miten rakentavasti tarvittavan osaamisen taito näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueella. Päätöksenteon ratkaisuissa luottamus on keskeistä: ymmärrettävyysvajetta ei synny eikä perustavoite hämärry.
Kaikenlainen toiminta kiinnostaa. Muistelemme muun muassa aikaansaannoksia, miten on vaikutettu kansalaisten hyvinvoinnin hyväksi muutoksenalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Historiassa on esimerkkejä henkilöistä, joita nostetaan esille juhlavuosina. Saavutusten merkitystä ja yleistä kulkua pohditaan.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
Historiaa käsitteleviä tapahtumia on vietetty Kuopion kaupungintalollakin, jossa kokoonnuttiin 14.3.2017 klo 17.00 alkaen Kuopion Reserviupseerikerho ry:n 85-vuotishisjulkaisun julkistamistilaisuuden merkeissä. Asiasta tiedotettiin muun muassa Savon Sanomissa 28.2.2017. Historiajulkaisun valmistumisella haluttiin kunnioittaa Suomen juhlavuotta 2017.
Päätöksiä ja tilanteita arvioidaan tavoitteiden toteutumisen kannalta. Asioita pohdittaessa hahmotetaan kehityksen kulkua, johon heijastuvat arvostukset. Yhteisön toiminta voi olla "vastuullista", "perinteitä arvostavaa", "aatteellista" ja "edunvalvonnallista". Kun toimitaan perusteltujen linjausten ja päätösten mukaan, tavoitteet pysyvät hallinnassa.
Asioiden ollessa kunnossa ja selkokielisiä on perusteltua sanoa esimerkiksi, että maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Päätöksenteon on hallittava perustuslain velvoittamana kesäkuun oloissa ja muulloin myös sosiaali- ja terveydenhuollon, maakuntauudistuksen ja kotouttamisen kysymykset, jotka koskettavat ihmisten hyvinvointia.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan "hyvä järjestyminen" on viisautta. Toiminnan onnistumista arvioitaessa on muistettava aina peruskysymys, miten luotettavissa käsissä maamme laivan ruori on. Tämän vertauskuvallisen ilmauksen toteuttaminen on haasteellinen. Miten kävisikään, jos ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisältöä vielä etsittäisiin?
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite hahmottuu, kun kokemus hyödynnetään ja päätöksenteon vaikutukset tiedostetaan. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden määritteleminen on hallinnassa, jälkeenpäin ei tarvitse selitellä tehtyjä ratkaisuja.
Kansalaiset seuraavat ja tulkitsevat kuulemansa ja lukemansa kannanotot ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Tietoa saadaan viestintävälineiden kautta. Tiedetään, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme on arvostettu maailmalla. Maallamme on siten mahdollisuuksia toimia rauhaa edistävissä hankkeissa, kuten on tapahtunutkin.
Ulkopolitiikan aiheesta kysytään jatkuvasti, miten rakentavasti tarvittavan osaamisen taito näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueella. Päätöksenteon ratkaisuissa luottamus on keskeistä: ymmärrettävyysvajetta ei synny eikä perustavoite hämärry.
Kaikenlainen toiminta kiinnostaa. Muistelemme muun muassa aikaansaannoksia, miten on vaikutettu kansalaisten hyvinvoinnin hyväksi muutoksenalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Historiassa on esimerkkejä henkilöistä, joita nostetaan esille juhlavuosina. Saavutusten merkitystä ja yleistä kulkua pohditaan.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
lauantai 26. toukokuuta 2018
Yhteiskunta ja päätöksenteko
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan järjestämisen ohella mietitään sisäpolitiikan alueelle kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistusten ratkaisuja. Keskusteluissa on tuotu esille, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa on yritetty uudistaa monia vuosia. Päätöksenteon tavoitteet ovat vaihdelleet, mikä on otettava huomioon asioita arvioitaessa. Uudistuksia tehtäessä määrittelyjen on oltava selkeitä ja rahoituksen oltava kunnossa. Monia askarruttaa henkilökohtaisen budjetin yhteys palvelujen rahoitukseen.
Päätöksenteon on tunnettava hyvin palvelujen saatavuus- ja saavutettavuuden merkitys ja yhteys käytännön tasolla olevien palvelujen laadun arviointiin. Eduskunta pohtii, miten sosiaali- ja terveydenhuolto ja mahdollinen maakuntauudistus järjestettäisiin oikeudenmukaisesti kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Perustuslakivaliokunta valvoo asioiden lain mukaista kulkua.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kokonaisvaltaisessa ratkaisussa on tiedettävä tarkkaan koko maassa asuvien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeet. Kotouttamista ei voida sivuuttaa. Mielenkiintoista on nähdä, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta linjaa ja raamittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen eri väestöryhmien hyvinvointia edistävästi.
Palvelujen laatua arvioitaessa mietitään, miten valtio, maakunta, kunta ja kuntayhtymät toimivat markkinoiden kilpailutilanteessa. Palveluja koskevien uudistusten toimintakriteerien on oltava selkeät. Uudistusten suunnitelmissa ja kaavailuissa on esitetty monia vaihtuvia malleja, joiden seuraaminen on ollut vaikeahkoa. Päätöksenteon vastuulla olevien uudistusten laatua seurataan ja arvioidaan johtajuuden näkökulmasta.
Perustuslain mukaiset raamitukset auttavat eduskunnan päätöksentekoa, kun ratkaistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja mahdollisen maakuntauudistuksen rahoituksen kysymyksiä. Palvelujen tarvitsijoita on päätöksenteon tarkkaan kuunneltava johtopäätösten kannalta ja uudistusten ratkaisuja tehtäessä.
Kokemuksen ja tutkimuksen kautta saatu tieto auttaa, miten suunnitteilla olevia suuria kysymyksiä, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja maakuntauudistusta, tulisi lähestyä ja saada tarkasteltavat asiat hallintaan. Erilaisia rakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset ovat päätöksenteon haasteita. Perustellusti voidaan kysyä, millaisia alueellisia kasvutarinoita päätöksenteko saa aikaan.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
Päätöksenteon on tunnettava hyvin palvelujen saatavuus- ja saavutettavuuden merkitys ja yhteys käytännön tasolla olevien palvelujen laadun arviointiin. Eduskunta pohtii, miten sosiaali- ja terveydenhuolto ja mahdollinen maakuntauudistus järjestettäisiin oikeudenmukaisesti kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Perustuslakivaliokunta valvoo asioiden lain mukaista kulkua.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kokonaisvaltaisessa ratkaisussa on tiedettävä tarkkaan koko maassa asuvien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeet. Kotouttamista ei voida sivuuttaa. Mielenkiintoista on nähdä, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta linjaa ja raamittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen eri väestöryhmien hyvinvointia edistävästi.
Palvelujen laatua arvioitaessa mietitään, miten valtio, maakunta, kunta ja kuntayhtymät toimivat markkinoiden kilpailutilanteessa. Palveluja koskevien uudistusten toimintakriteerien on oltava selkeät. Uudistusten suunnitelmissa ja kaavailuissa on esitetty monia vaihtuvia malleja, joiden seuraaminen on ollut vaikeahkoa. Päätöksenteon vastuulla olevien uudistusten laatua seurataan ja arvioidaan johtajuuden näkökulmasta.
Perustuslain mukaiset raamitukset auttavat eduskunnan päätöksentekoa, kun ratkaistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja mahdollisen maakuntauudistuksen rahoituksen kysymyksiä. Palvelujen tarvitsijoita on päätöksenteon tarkkaan kuunneltava johtopäätösten kannalta ja uudistusten ratkaisuja tehtäessä.
Kokemuksen ja tutkimuksen kautta saatu tieto auttaa, miten suunnitteilla olevia suuria kysymyksiä, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja maakuntauudistusta, tulisi lähestyä ja saada tarkasteltavat asiat hallintaan. Erilaisia rakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset ovat päätöksenteon haasteita. Perustellusti voidaan kysyä, millaisia alueellisia kasvutarinoita päätöksenteko saa aikaan.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
torstai 10. toukokuuta 2018
Yhteiskunnassa pohdittavaa
Johan Vilhelm Snellman pohti aikoinaan esimerkiksi koulutusta, joka on tärkeä tekijä yhteiskunnan toiminnan kannalta. Hänen ajatuksensa, joihin palataan jatkuvasti, ovat säilyneet. Tässä kirjoituksessa käsitellään niitä kysymyksiä, joita J. V. Snellmankin on miettinyt. Miten hän hahmottaisi ja ymmärtäisi nykyisiä suuria rakenteellisia suunnitelmia ja hankkeita?
J. V. Snellman (12.5.1806 Tukholma - 4.7.1881 Kirkkonummi) oli fennomaani 1800-luvun Suomessa ja vaikutti suomen kielen asemaan ja Suomen markan käyttöönottoon. Suomen suuriruhtinaskunnan aikana J. V. Snellman toimi suomalaisena filosofina, kirjailijana, sanomalehtimiehenä ja valtiomiehenä. Häntä pidetään Suomen kansallisfilosofina ja kansallisena herättäjänä.
Sivistystä arvostavassa yhteiskunnassa järjestetään sellaisia koulutuspalveluja, jotka tyydyttävät ihmisten hyvinvointitarpeita. Perustellusti kysytäänkin, miten tavoite toteutuu. Koulutusta arvioitaessa kiinnitetään huomiota koulutuspalvelujen sijoittamiseen ja mitoitukseen sekä toiminnalliseen sisältöön.
Koulutustavoitteiden saavuttaminen vaatii muun muassa sitä, että kasvatus- ja opetussektorilla on riittävästi kasvatus- ja opetushenkilöstöä. Koulutuksen on oltava lisäksi motivoivaa ja siinä viihdytään. Haastetta riittää. Toivotaan myös sitä, että opettajankoulutus kouluttaisi opiskelijoita sillä tavoin, että heillä olisi vahvat tiedot sekä yleisopetuksen että erityisopetuksen alueesta.
Opettajankoulutuksesta opiskelija valmistuu tulevaan ammattitehtävään, joka vaatii teoriatuntemuksen ohella käytännön kasvattamisen ja opettamisen taitoa. Opiskelun aikana on saatava vankka tuntuma haasteelliseen arkielämän kasvatus- ja opetustyöhön.
Kasvattajan ammattitaito näkyy siinä, miten hän pystyy sopeutumaan muuttuviin oloihin ja hallitsee erilaisten kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. On tiedettävä mahdollisimman hyvin kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet ja välivaiheet, joita tarvitaan kasvatus- ja opetusprosessien hahmottamisessa.
Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteisiin pyrkivä työ vaatii myös kiinteää kodin ja koulun yhteistyötä. Kasvatus- ja opetustapahtuman onnistumista voidaan pohtia henkilöiden vuorovaikutustekijöiden kannalta. Kasvatus- ja opetusprosesseja seurataan ja arvioidaan eri tavoin. Miten perusteltua on laittaa kouluja paremmuusjärjestykseen, kuten keväisin tehdään?
Koulutuspalvelujen laatu on yhteydessä henkilöstön ammattitaidon ohella koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin ja toimintavarmuuteen sekä turvallisuuteen. Viime aikoina on keskusteltu koulun turvallisuustekijöistä painavasti. Koulutuksen laatua arvioitaessa on selvitettävä, miten koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien tavoitteet kohtaavat toisiaan.
Yhteiskunnan järjestämän koulutuksen on oltava oikeudenmukaista ja syrjäytymistä estävää. Koulutusratkaisut ovat koulutuspolitiikan arvoihin liittyviä hallinnollisia suorituksia. Koulutuspalvelujen järjestyminen ilmaisee yhteiskunnan laadukkuutta, jos koulutuspalvelut ovat saatavilla. Yhteiskuntapolitiikan avulla vaikutetaan siihen, missä määrin yhteiskunnan tuottamat ja rahoittamat koulutuspalvelut vastaavat ihmisten odotuksia.
Hyvää Eurooppa-päivää
Hyvää helatorstaita
Hyvää J. V. Snellmanin päivää
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
J. V. Snellman (12.5.1806 Tukholma - 4.7.1881 Kirkkonummi) oli fennomaani 1800-luvun Suomessa ja vaikutti suomen kielen asemaan ja Suomen markan käyttöönottoon. Suomen suuriruhtinaskunnan aikana J. V. Snellman toimi suomalaisena filosofina, kirjailijana, sanomalehtimiehenä ja valtiomiehenä. Häntä pidetään Suomen kansallisfilosofina ja kansallisena herättäjänä.
Sivistystä arvostavassa yhteiskunnassa järjestetään sellaisia koulutuspalveluja, jotka tyydyttävät ihmisten hyvinvointitarpeita. Perustellusti kysytäänkin, miten tavoite toteutuu. Koulutusta arvioitaessa kiinnitetään huomiota koulutuspalvelujen sijoittamiseen ja mitoitukseen sekä toiminnalliseen sisältöön.
Koulutustavoitteiden saavuttaminen vaatii muun muassa sitä, että kasvatus- ja opetussektorilla on riittävästi kasvatus- ja opetushenkilöstöä. Koulutuksen on oltava lisäksi motivoivaa ja siinä viihdytään. Haastetta riittää. Toivotaan myös sitä, että opettajankoulutus kouluttaisi opiskelijoita sillä tavoin, että heillä olisi vahvat tiedot sekä yleisopetuksen että erityisopetuksen alueesta.
Opettajankoulutuksesta opiskelija valmistuu tulevaan ammattitehtävään, joka vaatii teoriatuntemuksen ohella käytännön kasvattamisen ja opettamisen taitoa. Opiskelun aikana on saatava vankka tuntuma haasteelliseen arkielämän kasvatus- ja opetustyöhön.
Kasvattajan ammattitaito näkyy siinä, miten hän pystyy sopeutumaan muuttuviin oloihin ja hallitsee erilaisten kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. On tiedettävä mahdollisimman hyvin kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet ja välivaiheet, joita tarvitaan kasvatus- ja opetusprosessien hahmottamisessa.
Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteisiin pyrkivä työ vaatii myös kiinteää kodin ja koulun yhteistyötä. Kasvatus- ja opetustapahtuman onnistumista voidaan pohtia henkilöiden vuorovaikutustekijöiden kannalta. Kasvatus- ja opetusprosesseja seurataan ja arvioidaan eri tavoin. Miten perusteltua on laittaa kouluja paremmuusjärjestykseen, kuten keväisin tehdään?
Koulutuspalvelujen laatu on yhteydessä henkilöstön ammattitaidon ohella koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin ja toimintavarmuuteen sekä turvallisuuteen. Viime aikoina on keskusteltu koulun turvallisuustekijöistä painavasti. Koulutuksen laatua arvioitaessa on selvitettävä, miten koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien tavoitteet kohtaavat toisiaan.
Yhteiskunnan järjestämän koulutuksen on oltava oikeudenmukaista ja syrjäytymistä estävää. Koulutusratkaisut ovat koulutuspolitiikan arvoihin liittyviä hallinnollisia suorituksia. Koulutuspalvelujen järjestyminen ilmaisee yhteiskunnan laadukkuutta, jos koulutuspalvelut ovat saatavilla. Yhteiskuntapolitiikan avulla vaikutetaan siihen, missä määrin yhteiskunnan tuottamat ja rahoittamat koulutuspalvelut vastaavat ihmisten odotuksia.
Hyvää Eurooppa-päivää
Hyvää helatorstaita
Hyvää J. V. Snellmanin päivää
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)