Toiminnan kannalta on tärkeä kalenteri, johon on merkitty muun muassa pyhä- ja juhlapäivät. Seurakunnissa toteutetaan tiettyjä ohjelmia ja käytäntöjä. Kristillinen kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista ja päättyy tuomiosunnuntaihin. Martti Luther ja Mikael Agricola ovat pohtineet tunnetusti omana aikanaan kirkkovuoden opillisia kysymyksiä. Yhteiskunnassa on hoidettava monenlaisia asioita.
Esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohella mietitään sisäpolitiikan alueelle kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistusten ratkaisuja. Keskusteluissa on tuotu esille, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa on yritetty uudistaa monia vuosia. Päätöksenteon tavoitteet ovat vaihdelleet, mikä on otettava huomioon asioiden laatua arvioitaessa. Uudistuksia koskevien määrittelyjen on oltava selkeitä.
Päätöksenteossa on tunnettava läheltä palvelujen saatavuus- ja saavutettavuus sekä palvelujen laatu. Eduskunnassa pohditaan, miten sosiaali- ja terveydenhuolto ja maakuntauudistus järjestettäisiin oikeudenmukaisesti kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Perustuslakivaliokunta valvoo asioiden lain mukaista kulkua.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kokonaisvaltaisessa ratkaisussa on tiedettävä tarkkaan koko maassa asuvien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeet. Kotouttamista ei voida sivuuttaa. Mielenkiintoista on nähdä, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta linjaa ja raamittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen eri väestöryhmien hyvinvointia edistävästi.
Palvelujen laatua arvioitaessa mietitään, miten valtio, maakunta, kunta ja kuntayhtymät toimivat markkinoiden kilpailutilanteessa. Palveluja koskevien uudistusten toimintakriteerien on oltava selkeät. Uudistusten suunnitelmissa ja kaavailuissa on esitetty monia vaihtuvia malleja, joiden seuraaminen on ollut vaikeahkoa. Päätöksenteon vastuulla olevien uudistusten laatua arvioidaan johtajuuden näkökulmasta.
Perustuslain mukaiset raamitukset auttavat eduskunnan päätöksentekoa, kun ratkaistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja maakuntauudistuksen rahoituksen kysymyksiä. Palvelujen tarvitsijoita on päätöksenteon tarkkaan kuunneltava johtopäätösten kannalta ja uudistusten ratkaisuja tehtäessä.
Kokemuksen ja tutkimuksen kautta saatu tieto auttaa, miten suunnitteilla olevia suuria kysymyksiä, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja maakuntauudistusta, tulisi lähestyä ja saada asiat hallintaan. Erilaisia rakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset ovat päätöksenteon haasteita. Voidaan kysyä, millaisia alueellisia kasvutarinoita päätöksenteko saa aikaan.
Kirkkovuoden asioita on kohdattu. Adventtisunnuntaina kirkot täyttyivät ja laulettiin tuttu Hoosianna-sävelmä, joka on Georg Joseph Voglerin vuonna 1795 säveltämä tuotos. Se on kuorolle tarkoitettu laulu, jonka sanat ovat peräisin Matteuksen evankeliumista. Päätöksenteossa arvioidaan, mitä hyvinvointitavoitteita on saavutettu vaalikauden aikana.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
lauantai 19. tammikuuta 2019
keskiviikko 16. tammikuuta 2019
Yhteiskunta tavoitteellinen
Lainsäädäntöön kuuluvia kaavailuja seurataan tarkkaan. Kysytään aiheesta, ryhdytäänkö toimintaan useinkin vasta kysymysten noustessa esille. Yhteiskunnan palvelujen kohdalla on ennakoitava. Tilanteita arvioitaessa kysytään myös perustellusti, millaista on sivistynyt kohtaaminen. Mitä sanoja käytetään puheissa? Kasvuympäristö on yhteydessä asenteiden kehittymiseen.
Esimerkiksi koulujen kasvutapahtumissa mietitään ainesisältöjen ohella sivistyksen ja kasvatuksen syvällisempiä kysymyksiä. Sivistyksen ja kasvatuksen käsitteet jäävät helposti sivuun, jos kovat tavoitteet saavat sijaa. Asioiden arvostaminen on yhteydessä siihen, että kouluissa viihdytään ja estetään syrjäytymisen mahdollisuus. Tehtävä on haasteellinen. 25. - 26.1.2019 Helsingissä pidettävillä Educa 2019:n tilaisuuksissa pohditaan koulutuksen eri puolia ja tavoitteita.
Muun muassa J. V. Snellman on pohtinut koulutusta yhteiskunnan kannalta. Hän on tuntenut Turun piispan ja uskonpuhdistajan Mikael Agricolan aikaansaannokset. Mikael Agricola on toiminut niin osaavasti, että suomen kieli alkoi kehittyä työvälineeksi, jonka avulla on luotu omakielistä kirjallisuutta. Äidinkieli on sivistyksen perusta. Oppilaat tekevät kouluissa esitelmiä, joissa tarvitaan äidinkielen taitoja. Äidinkielen taitojen merkityksestä ovat jotkut julkisuudessa olleet huolissaan.
Sivistystä ja kasvatusta arvostavassa yhteiskunnassa on sellaiset institutionaaliset koulutuspalvelut, jotka tyydyttävät koulutustarpeita. Koulutus on oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota koulutuspalvelujen toiminnalliseen sisältöön, sijoittamiseen ja mitoitukseen. Tieto- ja viestintätekniikka on laadukkaasti kaikkien oppilaiden ulottuvilla. Koulutusta koskevat päätökset ovat yhteydessä koulutuspoliittisiin arvoihin, jotka toteutuvat hallinnollisina ratkaisuina.
Koulutuksen tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmissa. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää sitä, että kasvatus- ja opetusalueella on pätevää henkilöstöä. Opettajankoulutuksessa on saatava hyvät tiedot sekä yleisopetuksessa että erityisopetuksessa. Tämä on tärkeää, sillä koulujen erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen. Koulutyössä on sytytettävä oppilaissa tiedon halu, joka motivoisi esimerkiksi matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden oppimiseen. Julkisuudessa on esitetty huolta asian kehittymisen suhteen.
Kasvatus- ja opetustyö vaatii teorian tuntemusta ja tehtävän edellyttämää käytännön taitoa. Kasvatus- ja opetusprosessit tapahtuvat välivaiheiden kautta lopullisiin tavoitteisiin. Kenttätyössä on sopeuduttava muuttuviin oloihin ja hallittava kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Perusteltua on kysyä, miten tämä tavoite on toteutunut käytännössä. Kasvatus- ja opetustapahtuma on yhteydessä vuorovaikutustekijöihin.
Koulutusta on tutkittava, millä tavoin koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden kannalta. Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista tekijöistä on keskusteltu painokkaasti. Oppilaitoksia on asetettu julkisuudessa olleiden tietojen mukaan paremmuusjärjestykseen. Onko tämä perusteltua, jos taustatekijöitä ei ole otettu kyllin hyvin huomioon?
Yhteiskuntapolitiikan avulla luodaan puitteet, että koulutuspalvelut vastaisivat ihmisten tarpeita ja odotuksia. Laadukkaassa tilanteessa koulutuspalvelut on saatavilla. Sivistys ja kasvatus ovat yhteiskunnan arvostustekijöitä, joita on pohdittava jatkuvasti. On mietittävä myös sitä, millä tavoin huolehditaan kansansivistyksestä yleensä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Esimerkiksi Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat esittäneet koulutusajattelua, jonka sanomaan on perehdyttävä yhteiskunnan kehittämisen kannalta huolella.
Menestystä Educa 2019:n tapahtumalle.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Esimerkiksi koulujen kasvutapahtumissa mietitään ainesisältöjen ohella sivistyksen ja kasvatuksen syvällisempiä kysymyksiä. Sivistyksen ja kasvatuksen käsitteet jäävät helposti sivuun, jos kovat tavoitteet saavat sijaa. Asioiden arvostaminen on yhteydessä siihen, että kouluissa viihdytään ja estetään syrjäytymisen mahdollisuus. Tehtävä on haasteellinen. 25. - 26.1.2019 Helsingissä pidettävillä Educa 2019:n tilaisuuksissa pohditaan koulutuksen eri puolia ja tavoitteita.
Muun muassa J. V. Snellman on pohtinut koulutusta yhteiskunnan kannalta. Hän on tuntenut Turun piispan ja uskonpuhdistajan Mikael Agricolan aikaansaannokset. Mikael Agricola on toiminut niin osaavasti, että suomen kieli alkoi kehittyä työvälineeksi, jonka avulla on luotu omakielistä kirjallisuutta. Äidinkieli on sivistyksen perusta. Oppilaat tekevät kouluissa esitelmiä, joissa tarvitaan äidinkielen taitoja. Äidinkielen taitojen merkityksestä ovat jotkut julkisuudessa olleet huolissaan.
Sivistystä ja kasvatusta arvostavassa yhteiskunnassa on sellaiset institutionaaliset koulutuspalvelut, jotka tyydyttävät koulutustarpeita. Koulutus on oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota koulutuspalvelujen toiminnalliseen sisältöön, sijoittamiseen ja mitoitukseen. Tieto- ja viestintätekniikka on laadukkaasti kaikkien oppilaiden ulottuvilla. Koulutusta koskevat päätökset ovat yhteydessä koulutuspoliittisiin arvoihin, jotka toteutuvat hallinnollisina ratkaisuina.
Koulutuksen tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmissa. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää sitä, että kasvatus- ja opetusalueella on pätevää henkilöstöä. Opettajankoulutuksessa on saatava hyvät tiedot sekä yleisopetuksessa että erityisopetuksessa. Tämä on tärkeää, sillä koulujen erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen. Koulutyössä on sytytettävä oppilaissa tiedon halu, joka motivoisi esimerkiksi matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden oppimiseen. Julkisuudessa on esitetty huolta asian kehittymisen suhteen.
Kasvatus- ja opetustyö vaatii teorian tuntemusta ja tehtävän edellyttämää käytännön taitoa. Kasvatus- ja opetusprosessit tapahtuvat välivaiheiden kautta lopullisiin tavoitteisiin. Kenttätyössä on sopeuduttava muuttuviin oloihin ja hallittava kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Perusteltua on kysyä, miten tämä tavoite on toteutunut käytännössä. Kasvatus- ja opetustapahtuma on yhteydessä vuorovaikutustekijöihin.
Koulutusta on tutkittava, millä tavoin koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden kannalta. Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista tekijöistä on keskusteltu painokkaasti. Oppilaitoksia on asetettu julkisuudessa olleiden tietojen mukaan paremmuusjärjestykseen. Onko tämä perusteltua, jos taustatekijöitä ei ole otettu kyllin hyvin huomioon?
Yhteiskuntapolitiikan avulla luodaan puitteet, että koulutuspalvelut vastaisivat ihmisten tarpeita ja odotuksia. Laadukkaassa tilanteessa koulutuspalvelut on saatavilla. Sivistys ja kasvatus ovat yhteiskunnan arvostustekijöitä, joita on pohdittava jatkuvasti. On mietittävä myös sitä, millä tavoin huolehditaan kansansivistyksestä yleensä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Esimerkiksi Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat esittäneet koulutusajattelua, jonka sanomaan on perehdyttävä yhteiskunnan kehittämisen kannalta huolella.
Menestystä Educa 2019:n tapahtumalle.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
tiistai 8. tammikuuta 2019
Arvoja on pohdittu
Arvoja on pohdittu -kirjoitus on valmistunut kirkkovuoden loppiaisena eli sunnuntaina 6.1.2019. Loppiainen (teofania, Θεοφάνια, epifania) on joulua vanhempi kristillinen juhlapäivä. Jouluaika on alkanut perinteisesti 21:stä joulukuuta ja kestänyt 13:een tammikuuta. Asiaan liittyy monille tuttu runollinen ilmaisu: "Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi." Tässä nostetaan esille aikaan liittyvänä tapahtumana myös jääkiekon nuorten MM-kilpailut ja saavutettu maailmanmestaruus.
Joulun pyhien ja vapaiden jälkeen niin sanottu arki muistuttaa olemassaolollaan: "Härkäviikot ja reikäleivät alkavat." Kevään vaaleja myös jo mietitään tarkkaan. Työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta loppiainen oli lauantaisin vuosina 1973 – 1991. Tähän liittyen esitetään kysymys, miten Martti Luther ja Mikael Agricola arvioisivat loppiaisen siirtoa kirkon perinteisen opin kannalta.
Turussa sijaitsevan Brinkkalan talon parvekkeelta julistettiin joulurauha. Joulurauhajulistus on pohjoismaisen lainsäädännön määräys, jonka mukaan on toimittava. Äänestysrauhasta myös puhutaan. Tilaisuus alkoi Martti Lutherin Jumala ompi linnamme (Vahva linna on Jumalamme, Ein feste Burg ist unser Gott) - virrellä. Kyseinen sävelmä on ollut tapana laulaa vuodesta 1903 lähtien. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät ovat hoitaneet musiikin soittaen Artturi Ropen säveltämän Marsalkan hopeatorvet-fanfaarin.
Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on puolestaan hoitanut kunniakkaan tehtävän vuodesta 2013 lähtien:
"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään."
"I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande."
Joulurauhajulistuksen jälkeen on ollut Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen Maamme (Vårt land) - laulu. Sen jälkeen on ollut vuorossa vuodesta 1918 lähtien Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys lienee 1700-luvulta), joka on myös Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi.
Joulurauha-asiaan on liittynyt radio-ohjelma vuodesta 1935 ja televisio-ohjelma vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt kyseisen ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta ensimmäinen suora lähetys on tapahtunut vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut onnistuneesti mukana viestinnän toteuttamisessa.
Joulua, johon on kuulunut joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Loppiaista on vietetty, ja erilaisia urheilutapahtumia on seurattu viestintävälineistä. Loppiaisena kotouttamiskysymykset muistuttavat arvoista ja toiminnan tärkeydestä. Loppiainen on omistettu lähetystyölle.
Katolisissa, luterilaisissa, anglikaanisissa ja muissakin länsimaisissa kirkoissa loppiaista on vietetty keskiaikaisen perinteen mukaisesti: itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivä. Melchior-, Balthasar- ja Kaspar -kuninkaiden (tietäjien) symboliikka eli kruunut ovat esillä Ruotsin Tre kronor-valtakunnanvaakunassa.
Loppiainen on kiinnostanut Martti Lutheria ja Mikael Agricolaa. Heidän tekemänsä Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat kulttuuritekoja, joita on tarvittu kirkon toiminnoissa. Kirjoitukseni sisältö on kyseisille suurmiehille tuttu, sillä he ovat joutuneet paneutumaan joulun sanoman ytimeen, joka sisältää esimerkiksi lähetystyön.
Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun on vastattava kysymykseen, miten laadullisesti joulunvietto niin sanotusta Tuomaasta Nuuttiin voi tapahtua. Joulun sanoma muistuu muun muassa asumiskysymyksissä mieleen. Päätöksenteolla on haasteita, kun sen on toimittava eriarvoistumista ehkäisevästi. Tämä tavoite on yhteydessä joulun sanoman sisäistämiseen.
Nuorten jääkiekon MM-kisoissa menestyneitä onnitellen.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Joulun pyhien ja vapaiden jälkeen niin sanottu arki muistuttaa olemassaolollaan: "Härkäviikot ja reikäleivät alkavat." Kevään vaaleja myös jo mietitään tarkkaan. Työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta loppiainen oli lauantaisin vuosina 1973 – 1991. Tähän liittyen esitetään kysymys, miten Martti Luther ja Mikael Agricola arvioisivat loppiaisen siirtoa kirkon perinteisen opin kannalta.
Turussa sijaitsevan Brinkkalan talon parvekkeelta julistettiin joulurauha. Joulurauhajulistus on pohjoismaisen lainsäädännön määräys, jonka mukaan on toimittava. Äänestysrauhasta myös puhutaan. Tilaisuus alkoi Martti Lutherin Jumala ompi linnamme (Vahva linna on Jumalamme, Ein feste Burg ist unser Gott) - virrellä. Kyseinen sävelmä on ollut tapana laulaa vuodesta 1903 lähtien. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät ovat hoitaneet musiikin soittaen Artturi Ropen säveltämän Marsalkan hopeatorvet-fanfaarin.
Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on puolestaan hoitanut kunniakkaan tehtävän vuodesta 2013 lähtien:
"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään."
"I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande."
Joulurauhajulistuksen jälkeen on ollut Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen Maamme (Vårt land) - laulu. Sen jälkeen on ollut vuorossa vuodesta 1918 lähtien Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys lienee 1700-luvulta), joka on myös Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi.
Joulurauha-asiaan on liittynyt radio-ohjelma vuodesta 1935 ja televisio-ohjelma vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt kyseisen ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta ensimmäinen suora lähetys on tapahtunut vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut onnistuneesti mukana viestinnän toteuttamisessa.
Joulua, johon on kuulunut joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Loppiaista on vietetty, ja erilaisia urheilutapahtumia on seurattu viestintävälineistä. Loppiaisena kotouttamiskysymykset muistuttavat arvoista ja toiminnan tärkeydestä. Loppiainen on omistettu lähetystyölle.
Katolisissa, luterilaisissa, anglikaanisissa ja muissakin länsimaisissa kirkoissa loppiaista on vietetty keskiaikaisen perinteen mukaisesti: itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivä. Melchior-, Balthasar- ja Kaspar -kuninkaiden (tietäjien) symboliikka eli kruunut ovat esillä Ruotsin Tre kronor-valtakunnanvaakunassa.
Loppiainen on kiinnostanut Martti Lutheria ja Mikael Agricolaa. Heidän tekemänsä Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat kulttuuritekoja, joita on tarvittu kirkon toiminnoissa. Kirjoitukseni sisältö on kyseisille suurmiehille tuttu, sillä he ovat joutuneet paneutumaan joulun sanoman ytimeen, joka sisältää esimerkiksi lähetystyön.
Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun on vastattava kysymykseen, miten laadullisesti joulunvietto niin sanotusta Tuomaasta Nuuttiin voi tapahtua. Joulun sanoma muistuu muun muassa asumiskysymyksissä mieleen. Päätöksenteolla on haasteita, kun sen on toimittava eriarvoistumista ehkäisevästi. Tämä tavoite on yhteydessä joulun sanoman sisäistämiseen.
Nuorten jääkiekon MM-kisoissa menestyneitä onnitellen.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)