KOULUJEN PÄÄTTYESSÄ

Oppilaitoksissa on ollut juhlapäivä ja pidetty puheita. Lisäksi on ollut kiinnostavaa lukea viestimien välityksellä, mitkä ovat parhaiten menestyneitä lukioita maassamme. Johtopäätöksiä tehtäessä on pohdittava huolella, mitkä taustatekijät ovat vaikuttaneet paremmuuteen. Tässä esitetään muitakin asioita, jotka ovat perusteltuja hyvinvoinnin kannalta. Puheessa voidaan esimerkiksi todeta, että oppilaat ovat käyneet monia kehitysvaiheita läpi. Niiden aikana on tarvittu koulun ja kodin hyvää yhteistyötä. Toiminnassa on kiinnitetty huomiota, että yhdessä edistetään oppilaan tasapainoista kasvamista ja oppimista. On etsitty ratkaisuja, miten kyetään parhaiten tukemaan myönteisen minäkuvan ja itsetunnon kehittymistä. Oppilaat ovat suunnitelleet koulun jälkeen jatkavansa opintojaan muun muassa toisen asteen oppilaitoksessa. Miten selviydyn uudessa ympäristössä ja tulevista haasteista? Ratkaisun löytämistä auttaa sopeutumiskyky. Oppilaille on pyritty opettamaan yhteiskunnassa tarvittavia perustietoja, taitoja ja käyttäytymistapoja, jotka ovat hyödyllisiä eri tilanteissa. Koulussa on opittu ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja kantamaan vastuuta yhteisöstä. Aikaisemmin nuoret seurasivat usein vanhempiaan ammatin valinnassa. Nykyään on enemmän mahdollisuuksia valita, mutta joudutaan kilpailemaan opiskelupaikoista ja työpaikoista. Ihmisen arvo ei riipu saadusta tehtävästä, vaan siitä, millaisia ihmisiä ollaan. Voidaan myös pohtia, millaisia asioita pidetään arvossa ja millaisten asioiden puolesta toimitaan. Jokaisella ihmisellä on omat tavoitteensa ja pyrkimys kehittyä vastuulliseksi kansalaiseksi. Hänen on pystyttävä tekemään sopimuksia ja luopumaan kenties omista toiveistaan tai siirtämään niitä tuonnemmaksi. Sopeutuminen ei merkitse kuitenkaan luopumista itselle tärkeistä arvoista, päämäärän asetteluista ja persoonallisista piirteistä.

Terveisin Veikko Vilmi

OPISKELIJOIDEN VALMISTUMISEN AIKAAN

Koulutuspolitiikassa kiinnitetään huomiota koulutuksen muuttuviin tarpeisiin yhteiskunnassa. Elinkeinoelämässä tapahtunut kehitys on lisännyt muun muassa oppilaanohjauksen ja ammatinvalinnan haasteita. Kouluopetuksessa on tiedostettava tekijöitä, jotka liittyvät ohjattavien sosiaaliseen kasvuympäristöön. Kodin ja koulun yhteistyö, johon kuuluu henkilökohtainen tapaaminen, on merkittävä koulutustavoitteiden saavuttamisen kannalta. Kasvatus- ja opetustapahtumassa on arvioitava koulutuspalvelujen laadullisia vaikutuksia. Tavoitteena on kasvatusta ja opetusta tarvitsevan sosiaalistaminen koulutusyhteiskuntaan. Sosiaalisessa vuorovaikutustilanteessa ohjaustoiminnasta vastaavat henkilöt vaikuttavat ohjattavien arvojen sisäistämiseen. Sosiaaliset vuorovaikutussuhteet ovat yhteydessä kulttuuritekijöihin. Oppilaanohjaajien toiminta sisältää erikoisvaatimuksia, jotka on hallittava yhteiskunnan muuttuvissakin tilanteissa. Ohjaustehtävään valmistutaan kouluttautumalla. Oppilaanohjaajien tehtäviin kuuluu seurata ohjattavien menestymistä koulussa. Arvosanojen antamisessa kiinnitetään huomiota, missä määrin kukin oppiaine edellyttää valtakunnallista yhtenäisyyttä tavoitteissa ja tulosarvioinnissa. Ajankohtaista on ollut jälleen keskustella ylioppilaskirjoitusten arvioinnin perusteista. On esitetty jopa kysymys, onko tarpeen käyttää Gaussin käyrää oppilaiden osaamista arvioitaessa. Arvioinnin kehittäminen on opetussuunnitelman kehittämisen osatehtävä. Arvosanat vaikuttavat jatko-opintoihin pääsyyn. Arvosanoja koskevat tutkimustulokset osoittavat kouluarvostelun kehittämistarpeita. Tutkimusteni mukaan esimerkiksi peruskoulun päättöluokkalaisten arvosanojen taso on eräiltä osin pyrkinyt kohoamaan. Arviointi sisältää kielteistä arvovarausta, jota ei tule sekoittaa koulun opetussuunnitelman mukaiseen tavoitearviointiin. Siinä yhteydessä arvosanojen on tarkoituskin kohota ilmentäen asetettuihin koulutustavoitteisiin pääsyä. Tutkimuksissani olen tarkastellut myös opiskelijan yleistä suoritustasoa profiilipistemäärien avulla.

Terveisin Veikko Vilmi

VALINTAPROSESSEJA ON ARVIOITAVA

Opiskelijavalinnat ovat ajankohtaisia. Niitä voidaan tarkastella esimerkiksi siltä kannalta, miten todistuksen arvosanat vastaavat tulevan jatkokoulutuksen tarpeita. Olen tutkinut lainsäädäntöön perustuvien hallinnollisten periaatteiden mukaisten valintakriteerien ja jatkokoulutuksessa saatujen arvosanojen yhteyttä. Tutkimukseni on selvittänyt muun muassa matematiikan ennustearvoa jatko-opinnoissa. Julkisuudessa on esitetty huolta matematiikan osaamisesta, joka on opetuksellinen haaste pyrittäessä mahdollisimman hyviin oppimistuloksiin. Arvioitavat valintaprosessit koskettavat myös opettajankoulutusta. Opiskelijavalintoja tarkasteltaessa on tärkeää saada yksilötason kokemuksista ja tuntemuksista palautetta arvioitaessa opiskelijavalintojen toteutumista ja onnistuneisuutta. Opiskelijavalinnoissa hylätyksi tulleiden kokemukset antavat argumentointipohjaa koulutuspolitiikan arviointiin. Monet pyrkijät ovat kokeneet jonkinlaista epäoikeudenmukaisuutta opiskelijavalinnoissa. Tutkimustulokset vaihtelevat sen mukaan, mitä persoonallisuustyyppiä koulutukseen valikoitumattomat edustavat. Opettajiksi valmistuvat ovat ottaneet mielellään kantaa opiskelijavalintojen yleisiin periaatteisiin. Opettajakoulutuksen eri alojen tulee olla hakujärjestelmässä erikseen, että on mahdollista hakea useammalle kuin yhdelle koulutusalalle. Tämän ymmärtää hyvin, sillä opettajankoulutukseen on vaikea päästä. Kaksivaiheinen opiskelijavalinta on lähtökohta kehitettäessä opiskelijavalintoja myös tulevaisuuden tarpeita varten. Opiskelijavalintojen kehittely vaatii mittaamismenettelyjen metodologista arviointia. Tarvitaan myös tietoa opiskelijavalintojen työelämään soveltuvuuden mittaamisesta.

Terveisin Veikko Vilmi

HALLINTO ON LUOTTAMUSTA

Yhteiskunnan toiminnassa on merkittävää demokraattinen päätöksenteko. Päätöksenteosta saatava kuva välittyy viestintävälineiden avulla. Minkälaisen kuvan kansalaiset saavat, vaatii asianomaisten tahojen paneutumista tilanteeseen. Jos näin ei tapahdu, voidaan joutua selvittämään myöhemmin tehtyjen ratkaisujen seurauksia. Lainsäädännössä säädetään lakeja, jotka ovat tavoitteiltaan yksiselitteisiä. Niitä ei liene tarkoitettu sellaisiksi, että jokainen voi henkilökohtaisesti tulkita niitä, miten itse haluaa. Mikäli näin on asianlaita, voidaan todeta, että lainvalmistelua ei ole tehty huolella. Huolellisen lainvalmistelun avulla varmistetaan kansalaisten hallintoon luottamisen toteutuminen. Viime aikoina on julkisuudessa noussut esiin asioita, jotka ovat saaneet kritiikkiä. Mikä on demokraattisen päätöksenteon varsinainen tehtävä, lienee lainvalmistelun puutteellisuuden vuoksi joutunut jossain määrin sivuraiteelle. Mitkä ovat todella ne konkreettiset asiat ja arvostukset, joista yhteiskunnassa halutaan päättää sosiaalisten vaatimusten ja paineiden alaisina? Käytännön päätöksenteon avulla on tarkoitus vaikuttaa ihmisten hyvään. Tavoitteena on lisäksi inhimillisesti arvokkaiden kokemusten tuottaminen. Yksilön ja yhteisön tavoitteena on myös toteuttaa luotettavuutta ja oikeudenmukaisuutta. Perusteltua on kysyä, miten yhteneviä ovat eri väestöryhmien käsitykset päätöksenteon toimivuudesta yleensä ja onko sen suhteen olemassa polarisoitumiskehitystä.

Terveisin Veikko Vilmi

PALVELUJEN JÄRJESTÄMISTÄ ARVIOITAVA

Yhteiskunnassa käydään keskustelua palvelujen turvaamisesta eri väestöryhmille. Pohditaan muun muassa sitä, miten suuren osan julkinen sektori eli valtio ja kunnat rahoittaisivat sosiaali- ja terveyspalveluja ja koulutuspalveluja. Luotettavaa tietoa tarvitaan kehitettäessä kuntien rakenneuudistuksia ja palvelujärjestelmiä, joihin monet tahot ovat viime aikoina ottaneet kantaa. Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yhteydessä kuntalain velvoitteisiin ja priorisointikysymysten ratkaisuihin. Taloudelliset seikat näyttävät luovan reunaehtoja eri palvelujen toimintojen laadulliseen ja määrälliseen toteutumiseen. Suunniteltujen ja päätettyjen ratkaisujen seurausvaikutuksia voidaan arvioida tutkimuspalautteiden ja havaintoihin perustuvan tiedon avulla. Palvelujen laatua arvioitaessa tulee käyttää sellaisia menettelytapoja, joiden avulla voidaan vertailla suunniteltuja ja toteutuneita tavoitteita keskenään. Opintojen rahoittamisesta on myös esitetty näkemyksiä. Pitäisikö opiskelijoiden ottaa enemmän lainaa vai miten rahoituksen tulisi järjestyä käytännössä opintotavoitteisiin pyrittäessä? Opintososiaalisten kysymysten ohella koulutuspalvelujen laatua yleensä on myös mietittävä onnistuneiden ratkaisujen löytämiseksi.

Terveisin Veikko Vilmi

KANSAINVÄLISENÄ PERHEIDEN PÄIVÄNÄ

Kansainvälisenä perheiden päivänä kiinnitetään huomiota harjoitettuun perhepolitiikkaan: yhteiskunnan suunnittelulla ja päätöksenteolla on oleellinen merkitys lasten ja nuorten kehitysprosessiin. Tutkimuksissani olen syventynyt erilaisten palvelujen tuottamisen ja rahoittamisen malleihin, jotka kuvaavat perheiden tilannetta. Mallit osoittavat arvolähtökohtien ja priorisoinnin merkitystä hyvinvoinnin rakentumisessa. Perheiden hyvinvoinnin kehittyminen on riippuvaista palvelujen järjestelyistä. Kasvatuksen tuloksia voidaan arvioida varhaiskasvatuksesta lähtien. Kodin turvallinen, tasapainoinen ja kannustava ilmapiiri tukee lasta myöhemmin koulutyössä. Jos kasvatustavoitteena on itsenäistää lapset varhain, menettely voi lisätä turvattomuutta. Vanhempien tulisikin varata riittävästi aikaa lapsen kasvulle. Tutkimukset osoittavat lisäksi äidin ja isän suurta merkitystä lasten koulunkäynnin tukena ja turvana. Kyseinen kasvatustieto antanee pohdinnan aihetta syrjäytymistä koskevaan keskusteluun maassamme.
Tavoitteena yhteiskunnassa lienee luoda sellainen järjestelmä ja elinolot, että kansalaisilla olisi mahdollisimman hyvät edellytykset tyydyttää fysiologisia ja turvallisuuden tarpeitaan. Niiden ohella ovat myös yhteenkuuluvuuden ja rakkauden sekä itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen merkittävää hyvinvoinnin kannalta. Kehitys on jossain määrin huonontunut, sillä lapset ja nuoret joutuvat elämään melko usein sellaisissa kasvuympäristöissä, jotka eivät ole aina myönteisiä kasvun kannalta.

Terveisin Veikko Vilmi

VIESTINNÄN MERKITYS ENNEN JA NYT

Historiassa on vaikuttanut merkittävästi muun muassa J. V. Snellman, jonka merkkipäivää vietetään toukokuussa. Hän on vaikuttanut yhteiskunnalliseen ajatteluun, jonka merkitystä on pohdittu monessa yhteydessä, esimerkiksi hänen syntymänsä 200-vuotisjuhlavuonna. Snellmania koskevat asiat ovat tulleet itselleni läheiseksi toimiessani Kuopion Snellman-instituuttiin liittyvässä päätöksenteossa. Puheena oleva merkkihenkilö halusi kehittää jatkuvasti itseään lähtiessään muun muassa aikoinaan opiskelemaan Keski-Eurooppaan. Hän on esimerkki aikuisopiskelijasta, joka on ymmärtänyt kansainvälisyyden merkityksen arvon. Snellman on ymmärtänyt myös suomen kielen käyttöarvon opetuksen välineenä ja kirjallisuudessa. Hänen mielestään yhteiskunta ja talouselämä tarvitsevat myös hyvinvoinnin kehittämisen kannalta oman rahan. Ajatuksiaan kansalaisten tietoon Snellman pyrki tuomaan esille julkaisemissaan sanomalehdissä. Asiasisältöjä hän julkaisi sekä suomen että ruotsin kielellä tarkoituksenmukaisella tavalla lukijoita ajatellen. Sanomalehtien avulla oli tarkoitus lisätä kansalaisten tarvitsemia tietoja ja taitoja. Kielikysymykset ja koululaitosta koskevat asiat olivat myös esillä. Sanomalehdissä esitetyt asiat eivät olleet aina kaikkien mieleen, kuten eivät ole nytkään. Snellman käytti omana aikanaan tärkeänä viestintäkanavanaan sanomalehteä, mikä menettely on säilyttänyt asemansa, vaikka jossain vaiheessa arvioitiin kehityksen menevän toiseenkin suuntaan. Snellmanin syntymän 200-vuotisjuhlavuonna pari vuotta sitten julkaistiin suomen kielellä Snellmanin kirjoittama laaja kirjoitustuotanto. Onnistuin saamaan kyseisen kiinnostavan tuotannon itselleni perehtymistä ja tarkempaa tutkimista varten. Miten tehokkaasti tuottelias Snellman olisikaan vaikuttanut aikanaan yhteiskuntaan, jos hänellä olisi ollut käytettävissään tämänhetkiset yleisessä käytössä olevat TVT-viestintävälineet? Miten monta yhteiskunnan kehittämiseen liittyvää blogia hän olisi ehtinyt kirjoittaa verkkoon, voidaan vain arvailla.

Terveisin Veikko Vilmi

TARVITTAVAA PALAUTETTA VIESTINNÄN AVULLA

Yhteiskunnassa arvioidaan hyvinvointitavoitteiden toteutumista muun muassa toimintakyselyjen avulla. Arvioinnit ovat kohdistuneet esimerkiksi työpaikoilla ja kouluissa vallitsevan työilmapiirin kartoittamiseen kehitettäessä työyhteisöjä parempaan suuntaan. Tutkimuksen kohteena olevat henkilöt ottavat kantaa kyselyissä omakohtaisesti kokemaansa palvelujen laatuun. Erikoista puheena olevien toimintakyselyjen kohdalla on se, että niissä voidaan käyttää nykytekniikkaan perustuvaa TVT-vastaustekniikkaa hyväksi. Kun valitaan kysyttyjä asioita, on mietittävä tarkoin tutkimukseen perustuen, mitkä muuttujat kuvaavat toiminnan kannalta keskeisimpiä hyvinvointitekijöitä. Arviointeja tehtäessä on tärkeää myös vertailla eri palvelusektoreilla työskentelevien henkilöiden kokemaa ja vallitsevaa hyvinvoinnin tilannetta. Kiinnostavaa on ollut seurata tutkijana, miten suunnittelu ja päätöksenteko ovat käyttäneet yleensä hyväksi kyselyjen avulla saatuja tutkimustuloksia vaikuttaessaan mahdolliseen palvelujen kehittämistarpeeseen. Palvelujen suunnittelu ja päätöksenteko joutuvat pohtimaan myös tulevaisuuteen ulottuvia seurauksia ratkaisuja tehdessään. Siinä yhteydessä on mietittävä mahdollisimman hyviä määritelmiä ja vastauksia, mitä palvelujen laatu todella on ja mitkä ovat suunnittelun ja päätöksenteon seurausvaikutukset pitkällä tähtäyksellä arvioiden. Kun yhteiskunnan viestintäkulttuurin kehitys näyttää menevän yhä enemmän siihen suuntaan, että TVT-viestintätekniikan sovellukset ja käyttö lisääntyvät tulevaisuudessa, se edellyttää muun muassa aikuisväestön viestintätaitojen lisäämistä. Päätöksentekijöiden vastuulla on koulutusresurssien lisääminen ja koulutuksen järjestäminen.

Terveisin Veikko Vilmi