Yhteiskunnassa arvioidaan hyvinvointitavoitteiden toteutumista muun muassa toimintakyselyjen avulla. Arvioinnit ovat kohdistuneet esimerkiksi työpaikoilla ja kouluissa vallitsevan työilmapiirin kartoittamiseen kehitettäessä työyhteisöjä parempaan suuntaan. Tutkimuksen kohteena olevat henkilöt ottavat kantaa kyselyissä omakohtaisesti kokemaansa palvelujen laatuun. Erikoista puheena olevien toimintakyselyjen kohdalla on se, että niissä voidaan käyttää nykytekniikkaan perustuvaa TVT-vastaustekniikkaa hyväksi. Kun valitaan kysyttyjä asioita, on mietittävä tarkoin tutkimukseen perustuen, mitkä muuttujat kuvaavat toiminnan kannalta keskeisimpiä hyvinvointitekijöitä. Arviointeja tehtäessä on tärkeää myös vertailla eri palvelusektoreilla työskentelevien henkilöiden kokemaa ja vallitsevaa hyvinvoinnin tilannetta. Kiinnostavaa on ollut seurata tutkijana, miten suunnittelu ja päätöksenteko ovat käyttäneet yleensä hyväksi kyselyjen avulla saatuja tutkimustuloksia vaikuttaessaan mahdolliseen palvelujen kehittämistarpeeseen. Palvelujen suunnittelu ja päätöksenteko joutuvat pohtimaan myös tulevaisuuteen ulottuvia seurauksia ratkaisuja tehdessään. Siinä yhteydessä on mietittävä mahdollisimman hyviä määritelmiä ja vastauksia, mitä palvelujen laatu todella on ja mitkä ovat suunnittelun ja päätöksenteon seurausvaikutukset pitkällä tähtäyksellä arvioiden. Kun yhteiskunnan viestintäkulttuurin kehitys näyttää menevän yhä enemmän siihen suuntaan, että TVT-viestintätekniikan sovellukset ja käyttö lisääntyvät tulevaisuudessa, se edellyttää muun muassa aikuisväestön viestintätaitojen lisäämistä. Päätöksentekijöiden vastuulla on koulutusresurssien lisääminen ja koulutuksen järjestäminen.
Terveisin Veikko Vilmi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti