torstai 30. huhtikuuta 2020
Vappua vietetään - Puitteet erilaiset
Vapunpäivä on vuosittain mielessä. Suomalaisen työn päivänä on käyty toreilla. On kuunneltu tarkkaan, mitä poliittiset tahot esittävät Suomen hyväksi tekemästään työstä. Perustellusti on kysytty, miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on luotsattu ulko- ja turvallisuuspolitiikan haastavilla merillä. On mietitty ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa esimerkiksi pienten maiden näkökulmasta. Covid-19:n vaikutuksia pyritään hillitsemään.
Maiden kehitys kiinnostaa hyvinvointiasioita tarkasteltaessa. Mikä on pienten maiden tilanne Euroopassa, kun koronavirus vaikuttaa oloihin ja resursseihin? Voidaan kysyä, millainen on maan mahdollisuus hoitaa asioitaan. Olisiko muun muassa Sveitsistä opittavaa?
Normaalina vappuina on kerrottu toimista. Suomea tullaan kehittämään: velkaantumiseen puututaan, työttömyyttä vähennetään, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus menee eteenpäin ja koulutuksesta ei leikata. Päätöksenteon motivaatio on ollut korkealla. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan päätöksenteko on arvioitavana tänäkin vappuna kansalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta. Kotouttamisen kysymykset askarruttavat.
Suomalaisen työn päivänä - vappuna - voidaan keskustella asioista näinkin:
Historiasta on vaikutusyhteyksiä nykyaikaan, esimerkiksi vappukokkojen polttaminen. Nyt tilanne on toisin covid-19:n vaikutuksen vuoksi. Usein puhutaan monessa yhteydessä työmotivaatiosta, jonka tarkastelu sopii hyvin työn päivään.
On hyvä kuulla, jos tavoitteellinen toiminta kiinnostaa enemmänkin, jopa vappuna. Vappu on liputuspäivä, jota vietetään nyt tunnetusti poikkeusoloissa.
Antiikin aikaisesta kirjallisuudesta tiedämme, että vuoden alussa oli tapana luvata asioita kaksikasvoiselle jumalalle, jonka ajateltiin pystyvän näkemään menneitä ja tulevia tapahtumia, joita ovat muun muassa vapun sään ennustaminen.
Toiminnan työmotivaatiota voidaan ylläpitää ja tehostaa hyvän johtamisen ja päätöksenteon avulla. Työolot ja työpaikan ilmapiiri ovat tärkeitä työmotivaation kannalta.
Vappuna tietyt kevennykset ovat paikallaan, vaikka kysymys on arvostetusta suomalaisen työn päivästä. Kuulijat saattavat nähdä kertojan ilmeestä, että tarkoituksena on vain huumorisävytteinen sanallinen ilmaisu. Asiaan liittyen vuosia sitten minulla oli kerrottavaa Kuopion Inkilänmäen korkeudelta, jota esitin Itä-Puijon asukasyhdistys ry:n yhteislaulutilaisuudessa.
Mitähän vielä lisäisin? Niin, seuraava kysymyssarja juolahti mieleen, kun kiiruhdin mäkeä ylös Kuopion Tätilässä pidettävään perinteiseen laulutilaisuuteen. Minulla on työmotivaatio korkealla. Se on toisessa kerroksessa, sillä teen huoneremonttia.
Työmotivaatio on aika korkealla. Minulla on taas instrumentin soittamisen työmotivaatio korkealla. Soitan toisella tasolla. Mitenkähän kukin vastauksen tulkinnee? Jäädään odottelemaan kirjoituksen lukijoiden työmotivaatiota, joka ilmenee lukemisen määränä ja kommentointeina.
Tämän vuoden 2020 vapun huumoria varjostaa covid-19.
Terveiset päivittäisestä pyöräilystä, kävelystä ja voimaharjoittelusta.
Hyvää vappua, suomalaisen työn päivää
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
keskiviikko 22. huhtikuuta 2020
Veteraanipäivää vietetään - Puitteet erilaiset
Veteraanipäivänä on kiinnitetty huomiota tärkeisiin asioihin yhteisissä tilaisuuksissa. Tilanne on nyt toisin, kun koronavirus on päässyt raivoamaan. Jossain vaiheessa yhteiskunta pääsee voitolle sairauden suhteen. Kun asiat muuttuvat parempaan suuntaan, voidaan muistella aikaisempia onnistuneita juhlatilaisuuksia, joita yhteiskunnassa on järjestetty. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kysymyksiin on kiinnitetty huomiota veteraanipäivän tilaisuuksissa.
Tapahtumissa on edetty suunnitellun ohjelman mukaan. Osallistujat ovat kokoontuneet joukkotilaisuuksiin. Veteraanin iltahuuto- musiikkikappale on kuultu puhuttelevasti ja laulettu juhlapaikalla. Seppelpartioiden lähettämiset ovat sykähdyttäneet sanomallaan.
Nyt toimitaan muuttuneissa oloissa. Asioita seurataan ja kokouksia pidetään etäyhteyksien avulla. Toivotaan lisäksi, että linkkiyhteydet onnistuvat. Äskettäin 20.4.2020 olen joutunut käyttämään Teams-kokoukseen liittyvää linkkiä erään yhdistyksen kokouksen yhteydessä. Kokouksen päätökset tehtiin jouhevasti verkkoyhteyden kautta. Samoihin aikoihin ilmoitettiin parin muunkin yhdistyksen kokousjärjestelyistä, jotka pitää huomioida.
Tärkeänä liputuspäivänä on mietitty aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia, miten seilataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä ja vältetään ulko- ja turvallisuuspolitiikan karikkoja. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikalla on selkeät ja yhtenevät tavoitteet, toiminnassa onnistutaan.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä johtajuuteen, jolla on oltava kansalaisten tuki. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pohditaan vaikutusyhteyksiä. Suomessa pidettyjen kansainvälisten Etyjin 1975 ja 2015 -konferenssien saavutuksia on arvioitu ulko- ja turvallisuuspolitiikan oppimisen kannalta.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on taitolaji, jonka sanoma on sisäistettävä. Puheyhteydet ovat silloin kunnossa, ja sovitut tapaamiset hoidetaan. Vaikeiden asioidenkin kohdalla pystytään toimimaan. Miten vastataan kotouttamisen haasteisiin? Ongelmaista on, jos omat näkemykset nähdään ainoina oikeina.
Eduskunnalla - ylimpänä lainsäätäjänä - on vastuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan toiminnantarkastuskertomuksesta, jonka laatua kansalaiset arvioivat. Toiminnan on oltava ennustettavaa. Koronavirustilanne vaikuttaa voimakkaasti yhteiskunnan hyvinvointikysymysten hallintaan, mikä on yhteydessä eri puolia pohtivaan päätöksentekoon.
Julkisuudessa on mainittu monenlaisista toiminnoista. Niiden rahoittaminen on haasteellista. Voidaan kysyä muun muassa, miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus toteutuvat onnistuneesti, kun eri puolet huomioidaan tarkasti.
Ulkopolitiikka ja sisäpolitiikka ovat pitkäjänteistä työtä ja tietojen päivittämistä. Joskus ajatteluttaa, kun vastuussa olevat henkilöt vetoavat melko herkästi asiantuntijoihin, vaikka itse ovat päättämässä asioista. Onko tehtävä ollut ehkä liian haastava omille taidoille? Osaamista tarvitaan yhteiskuntaa kehitettäessä.
Viestintävälineiden on annettava luotettavaa ja monipuolista tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kysymysten ratkaisuista. Sitä tarvitaan, kun arvioidaan esimerkiksi kansallisena veteraanipäivänä päättäjien saavutuksia ja palvelujen laatua yhteiskunnassa.
Hyvää kansallista veteraanipäivää.
Vuoden 2020 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Tapahtumissa on edetty suunnitellun ohjelman mukaan. Osallistujat ovat kokoontuneet joukkotilaisuuksiin. Veteraanin iltahuuto- musiikkikappale on kuultu puhuttelevasti ja laulettu juhlapaikalla. Seppelpartioiden lähettämiset ovat sykähdyttäneet sanomallaan.
Nyt toimitaan muuttuneissa oloissa. Asioita seurataan ja kokouksia pidetään etäyhteyksien avulla. Toivotaan lisäksi, että linkkiyhteydet onnistuvat. Äskettäin 20.4.2020 olen joutunut käyttämään Teams-kokoukseen liittyvää linkkiä erään yhdistyksen kokouksen yhteydessä. Kokouksen päätökset tehtiin jouhevasti verkkoyhteyden kautta. Samoihin aikoihin ilmoitettiin parin muunkin yhdistyksen kokousjärjestelyistä, jotka pitää huomioida.
Tärkeänä liputuspäivänä on mietitty aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia, miten seilataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä ja vältetään ulko- ja turvallisuuspolitiikan karikkoja. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikalla on selkeät ja yhtenevät tavoitteet, toiminnassa onnistutaan.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä johtajuuteen, jolla on oltava kansalaisten tuki. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pohditaan vaikutusyhteyksiä. Suomessa pidettyjen kansainvälisten Etyjin 1975 ja 2015 -konferenssien saavutuksia on arvioitu ulko- ja turvallisuuspolitiikan oppimisen kannalta.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on taitolaji, jonka sanoma on sisäistettävä. Puheyhteydet ovat silloin kunnossa, ja sovitut tapaamiset hoidetaan. Vaikeiden asioidenkin kohdalla pystytään toimimaan. Miten vastataan kotouttamisen haasteisiin? Ongelmaista on, jos omat näkemykset nähdään ainoina oikeina.
Eduskunnalla - ylimpänä lainsäätäjänä - on vastuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan toiminnantarkastuskertomuksesta, jonka laatua kansalaiset arvioivat. Toiminnan on oltava ennustettavaa. Koronavirustilanne vaikuttaa voimakkaasti yhteiskunnan hyvinvointikysymysten hallintaan, mikä on yhteydessä eri puolia pohtivaan päätöksentekoon.
Julkisuudessa on mainittu monenlaisista toiminnoista. Niiden rahoittaminen on haasteellista. Voidaan kysyä muun muassa, miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus toteutuvat onnistuneesti, kun eri puolet huomioidaan tarkasti.
Ulkopolitiikka ja sisäpolitiikka ovat pitkäjänteistä työtä ja tietojen päivittämistä. Joskus ajatteluttaa, kun vastuussa olevat henkilöt vetoavat melko herkästi asiantuntijoihin, vaikka itse ovat päättämässä asioista. Onko tehtävä ollut ehkä liian haastava omille taidoille? Osaamista tarvitaan yhteiskuntaa kehitettäessä.
Viestintävälineiden on annettava luotettavaa ja monipuolista tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kysymysten ratkaisuista. Sitä tarvitaan, kun arvioidaan esimerkiksi kansallisena veteraanipäivänä päättäjien saavutuksia ja palvelujen laatua yhteiskunnassa.
Hyvää kansallista veteraanipäivää.
Vuoden 2020 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
sunnuntai 5. huhtikuuta 2020
Hiljaista viikkoa vietetään
Yhteiskunnassa muistellaan opittuja käytäntöjä, joiden mukaan toimitaan. Tilanteet muuttuvat, mikä merkitsee uusien tavoitteiden etsimistä. Päätöksiä tehdään nyt maailmanlaajuisen covid-19-viruksen suuntaamissa rajoissa. Perusteltua on kysyä, miten päästään yhteiskunnassa normaaliin päiväjärjestykseen. Sanonta viittaa pääsiäisen sanaan, jonka Mikael Agricola on ottanut käyttöön.
Pääsiäinen on kristillinen juhla, joka on antanut uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Keväinen luonnon ja elämän vertauskuva liittyy pääsiäiseen. Kristillisessä perinteessä pääsiäismuna on ylösnousemuksen vertauskuva. Pääsiäisenä korostuvat syvälliset arvot. Pohdimme, mitä liturgiset värit, musta ja valkea, tarkoittavat pääsiäisen sanomassa. Ruokakulttuuria myös mietitään.
Palmusunnuntaina alkaa hiljainen viikko, jota kutsutaan pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Kärsimyssunnuntaita on vietetty aikaisemmin. Se on kertonut siitä, että lähestytään pääsiäistä ja kärsimystapahtumia. On pohdittu, mikä on kärsimyksen syvintä olemusta.
Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä on 9.4. Pääsiäisen uudissana kuvaa paastonajan loppumista. Pääsiäisen paikka kalenterissa on vaihdellut. Vuonna 2010 pääsiäispäivä on ollut 4. huhtikuuta, nyt 12. huhtikuuta. Pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai.
Pääsiäisen paikkaa miettiessä muistuu mieleen julkisuudessa ollut tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi.
Saksalaisen Carl Friedrich Gaussin mukaan pääsiäisen paikka voidaan määrittää matemaattisesti oikeaan paikkaan kalenterissa. Kotona tapahtuvassa opiskelussa opiskelijoita kiinnostanee Gaussin käyrän ohella kyseisen matemaatikon henkilöhistoria ja miten hän selviytyisi nykyisistä "Pisan testeistä".
Carl Friedrich suoritti 10-vuotiaana opettajan antaman silloisen "Pisa-tehtävän". Oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja luuli, että hän saisi tehdä "rauhassa omia töitään", kun antaa tarpeeksi vaikean matemaattisen tehtävän ratkaistavaksi. Tiedämme, että opettajan toive ei toteutunut oppilaan lahjakkuuden vuoksi.
Monia kiinnostavat pääsiäissanan kielivastineet: påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα. Niihin perehtyessä sanojen kulttuurilliset ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.
Hiljaisen viikon päivillä on kansanomaiset nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen on toinen pääsiäispäivä.
Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa. Kouluissa taideaineissa on askarreltu ja maalattu pääsiäismunia. Suomalaisten kultaseppien tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia.
Hiljaisen viikon läheisyys tuli viime vuonna 2019 tutuksi, kun virpojat soittivat ovikelloa virposunnuntaina ja kysyivät reippaasti: "Saammeko virpoa?" Myöntävän vastauksen jälkeen virvottiin: "Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka."
Ihmisten mielessä on asioita, jotka liittyvät arvojen toteutumiseen. Muun muassa Martti Luther lausui tunnettuja teesejään, joita oli tarpeen huomioida silloisessa yhteiskunnassa. Päätöksenteossa on sisäistettävä vastuullisuuden periaate.
Asioiden hallinta liittyy omiin kokemuksiin ja arvomaailmaan. Voidaan kysyä esimerkiksi, millaisia ovat kotouttamista koskevien kysymysten oikeudenmukaiset ratkaisut. Tänä vuonna 2020 yhteiskunnan toiminta kohdistuu koronavirukseen.
Hyvää pääsiäisen aikaa 2020
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Pääsiäinen on kristillinen juhla, joka on antanut uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Keväinen luonnon ja elämän vertauskuva liittyy pääsiäiseen. Kristillisessä perinteessä pääsiäismuna on ylösnousemuksen vertauskuva. Pääsiäisenä korostuvat syvälliset arvot. Pohdimme, mitä liturgiset värit, musta ja valkea, tarkoittavat pääsiäisen sanomassa. Ruokakulttuuria myös mietitään.
Palmusunnuntaina alkaa hiljainen viikko, jota kutsutaan pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Kärsimyssunnuntaita on vietetty aikaisemmin. Se on kertonut siitä, että lähestytään pääsiäistä ja kärsimystapahtumia. On pohdittu, mikä on kärsimyksen syvintä olemusta.
Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä on 9.4. Pääsiäisen uudissana kuvaa paastonajan loppumista. Pääsiäisen paikka kalenterissa on vaihdellut. Vuonna 2010 pääsiäispäivä on ollut 4. huhtikuuta, nyt 12. huhtikuuta. Pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai.
Pääsiäisen paikkaa miettiessä muistuu mieleen julkisuudessa ollut tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi.
Saksalaisen Carl Friedrich Gaussin mukaan pääsiäisen paikka voidaan määrittää matemaattisesti oikeaan paikkaan kalenterissa. Kotona tapahtuvassa opiskelussa opiskelijoita kiinnostanee Gaussin käyrän ohella kyseisen matemaatikon henkilöhistoria ja miten hän selviytyisi nykyisistä "Pisan testeistä".
Carl Friedrich suoritti 10-vuotiaana opettajan antaman silloisen "Pisa-tehtävän". Oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja luuli, että hän saisi tehdä "rauhassa omia töitään", kun antaa tarpeeksi vaikean matemaattisen tehtävän ratkaistavaksi. Tiedämme, että opettajan toive ei toteutunut oppilaan lahjakkuuden vuoksi.
Monia kiinnostavat pääsiäissanan kielivastineet: påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα. Niihin perehtyessä sanojen kulttuurilliset ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.
Hiljaisen viikon päivillä on kansanomaiset nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen on toinen pääsiäispäivä.
Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa. Kouluissa taideaineissa on askarreltu ja maalattu pääsiäismunia. Suomalaisten kultaseppien tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia.
Hiljaisen viikon läheisyys tuli viime vuonna 2019 tutuksi, kun virpojat soittivat ovikelloa virposunnuntaina ja kysyivät reippaasti: "Saammeko virpoa?" Myöntävän vastauksen jälkeen virvottiin: "Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka."
Ihmisten mielessä on asioita, jotka liittyvät arvojen toteutumiseen. Muun muassa Martti Luther lausui tunnettuja teesejään, joita oli tarpeen huomioida silloisessa yhteiskunnassa. Päätöksenteossa on sisäistettävä vastuullisuuden periaate.
Asioiden hallinta liittyy omiin kokemuksiin ja arvomaailmaan. Voidaan kysyä esimerkiksi, millaisia ovat kotouttamista koskevien kysymysten oikeudenmukaiset ratkaisut. Tänä vuonna 2020 yhteiskunnan toiminta kohdistuu koronavirukseen.
Hyvää pääsiäisen aikaa 2020
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
lauantai 4. huhtikuuta 2020
Hyvinvointia arvioidaan
Tarkkaan on mietittävä ilmiöihin liittyviä taustatekijöitä ja niiden yhteyttä tapahtumiin. Ajankohtaista on pohtia koronaviruksen vaikutuksia. Kysytään, onko päätöksenteossa jäänyt jotain oleellista huomioimatta. Vallitseva tilanne vaikuttaa nyt kansalaisten hyvinvointiin, liikkumiseen ja kokoontumiseen.
Vaikeuksien keskellä muistellaan kulttuuriasioita. Mikael Agricolan elämänvaiheita on tutkittu. Uuden testamentin suomennos on ollut hyvä suoritus 1500-luvun oloissa. Julkaisut ovat tyydyttäneet ihmisten sivistystarpeita. Mikael Agricolasta puhutaan, kun on kysymys suomenkielisen kirjallisuuden perustamisesta ja suomen kirjakielen isästä.
Mikael Agricola on miettinyt käännöstöissään tekstien suomenkielisiä vastineita, että ne olisivat asiasisällöltään vieraskielisten mukaisia. Hän on käyttänyt vieraiden kielten rakenteita malleina kirjoittaessaan suomenkielisiä tekstejä. Mikael Agricola on pyrkinyt kirjoittamiensa tekstien luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen, mikä on tärkeää viestinnän kannalta.
Mikael Agricola on kehittänyt suomen kieltä, kun tekstejä arvioidaan nykyisten kriteerien mukaan. Tunnemme hyvin hänen pääsiäisen uudissanan, joka kuvaa paastonajan loppumista. Koulutoimen tehtäviä hoitaessaan Mikael Agricola on syventynyt koulun kasvatuksen kysymyksiin, joiden ratkaisut ovat ajankohtaisia nykyäänkin.
Mikael Agricola on ymmärtänyt koulun kasvatuskysymysten ohella kirjojen merkityksen. Vuonna 1543 ilmestyi ABC-kirja, joka sisälsi kristinopin ja lukemisen perusteet. Kirjat ovat säilyttäneet asemansa tärkeinä oppimisvälineinä, vaikka on kehitetty uusia tieto- ja viestintävälineitä koulun opetusta varten.
Ihmisten käyttämän kielen eroavuudet vaikeuttavat kirjojen tekemistä. Mikael Agricolan kirjoitustavoitteet näyttävät melko hyvin onnistuneen: tekstit ovat ymmärrettäviä, vaikka suomen kieli on paljon muuttunut.
Mikael Agricolaa innostettiin aikoinaan lähtemään opiskelemaan saksalaiseen yliopistoon, jossa hän oli Martti Lutherin oppilaana. Uskontotiede alkoi kehittyä. Mikael Agricola toteutti maassamme uskonpuhdistuksen, jonka sisällölliset piirteet ovat tulleet tutuiksi kirkon palvelujen, kouluopetuksen ja muiden viestimien kautta.
Mikael Agricola oli perehtynyt kieliasioihin, historiaan ja syventynyt teologiaan, jota tietämystä hän on tarvinnut Turun piispan tehtävässä. Kiinnostavaa on pohtia, miten ihmiset ovat ottaneet vastaan Mikael Agricolan toteuttaman uskonpuhdistuksen opillinen sisällön. Nykyajan esimerkit osoittavat, että voi esiintyä tulkintaeroavuuksia opillisissa kysymyksissä.
Mikael Agricolan merkitystä korostettiin 1800-luvulla kansallisromanttisen suuntauksen aikana ja perustellusti nykyäänkin. Miten Mikael Agricola olisi vaikuttanut yhteiskuntaan, jos hänellä olisi ollut käytettävissään tämänhetkiset viestintävälineet? Miten hän olisi viestittänyt uskonpuhdistuksen asioita?
Mikael Agricolan taitoja tarvittiin ulkopolitiikan alueella. Hän oli rauhanneuvotteluissa, kun ruotsalaisten ja venäläisten välisiä rajakysymyksiä ratkottiin. Mikael Agricolan kohdalla kysytään, mitä tärkeää on jäänyt tutkimatta historiatiedon kannalta. Nyt mietitään, miten koronavirus - covid-19 - saattoi yllättää maailmanlaajuisesti.
Hyvää palmusunnuntaita.
Vuoden 2020 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Vaikeuksien keskellä muistellaan kulttuuriasioita. Mikael Agricolan elämänvaiheita on tutkittu. Uuden testamentin suomennos on ollut hyvä suoritus 1500-luvun oloissa. Julkaisut ovat tyydyttäneet ihmisten sivistystarpeita. Mikael Agricolasta puhutaan, kun on kysymys suomenkielisen kirjallisuuden perustamisesta ja suomen kirjakielen isästä.
Mikael Agricola on miettinyt käännöstöissään tekstien suomenkielisiä vastineita, että ne olisivat asiasisällöltään vieraskielisten mukaisia. Hän on käyttänyt vieraiden kielten rakenteita malleina kirjoittaessaan suomenkielisiä tekstejä. Mikael Agricola on pyrkinyt kirjoittamiensa tekstien luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen, mikä on tärkeää viestinnän kannalta.
Mikael Agricola on kehittänyt suomen kieltä, kun tekstejä arvioidaan nykyisten kriteerien mukaan. Tunnemme hyvin hänen pääsiäisen uudissanan, joka kuvaa paastonajan loppumista. Koulutoimen tehtäviä hoitaessaan Mikael Agricola on syventynyt koulun kasvatuksen kysymyksiin, joiden ratkaisut ovat ajankohtaisia nykyäänkin.
Mikael Agricola on ymmärtänyt koulun kasvatuskysymysten ohella kirjojen merkityksen. Vuonna 1543 ilmestyi ABC-kirja, joka sisälsi kristinopin ja lukemisen perusteet. Kirjat ovat säilyttäneet asemansa tärkeinä oppimisvälineinä, vaikka on kehitetty uusia tieto- ja viestintävälineitä koulun opetusta varten.
Ihmisten käyttämän kielen eroavuudet vaikeuttavat kirjojen tekemistä. Mikael Agricolan kirjoitustavoitteet näyttävät melko hyvin onnistuneen: tekstit ovat ymmärrettäviä, vaikka suomen kieli on paljon muuttunut.
Mikael Agricolaa innostettiin aikoinaan lähtemään opiskelemaan saksalaiseen yliopistoon, jossa hän oli Martti Lutherin oppilaana. Uskontotiede alkoi kehittyä. Mikael Agricola toteutti maassamme uskonpuhdistuksen, jonka sisällölliset piirteet ovat tulleet tutuiksi kirkon palvelujen, kouluopetuksen ja muiden viestimien kautta.
Mikael Agricola oli perehtynyt kieliasioihin, historiaan ja syventynyt teologiaan, jota tietämystä hän on tarvinnut Turun piispan tehtävässä. Kiinnostavaa on pohtia, miten ihmiset ovat ottaneet vastaan Mikael Agricolan toteuttaman uskonpuhdistuksen opillinen sisällön. Nykyajan esimerkit osoittavat, että voi esiintyä tulkintaeroavuuksia opillisissa kysymyksissä.
Mikael Agricolan merkitystä korostettiin 1800-luvulla kansallisromanttisen suuntauksen aikana ja perustellusti nykyäänkin. Miten Mikael Agricola olisi vaikuttanut yhteiskuntaan, jos hänellä olisi ollut käytettävissään tämänhetkiset viestintävälineet? Miten hän olisi viestittänyt uskonpuhdistuksen asioita?
Mikael Agricolan taitoja tarvittiin ulkopolitiikan alueella. Hän oli rauhanneuvotteluissa, kun ruotsalaisten ja venäläisten välisiä rajakysymyksiä ratkottiin. Mikael Agricolan kohdalla kysytään, mitä tärkeää on jäänyt tutkimatta historiatiedon kannalta. Nyt mietitään, miten koronavirus - covid-19 - saattoi yllättää maailmanlaajuisesti.
Hyvää palmusunnuntaita.
Vuoden 2020 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)