torstai 3. marraskuuta 2011

Vaihtoehdot erottuvat vähitellen

Julkisuudessa on kosketeltu tulevia vaaleja. Asioiden käsittely on ollut varovaista, vaikka vaalit ovat jo melko lähellä. Äänestäjien on tärkeää tietää, millaista politiikkaa ehdokkaat ovat harjoittaneet ja kannattaneet. Politiikan aikaisempi sisältö ei saa hämärtyä. Asioita seuraamalla on voinut huomata, että ehdokkaiden politiikan sisältö on jäänyt vähemmälle huomiolle. Enemmänkin on puututtu henkilön ulkoisiin ominaisuuksiin kuin varsinaisiin asioihin. Kun tarkoituksena on valita koko kansan presidentti, tarvitaan kokonaisvaltaista erittelevää tietoa eri ehdokkaiden poliittisista näkemyksistä. Siinä on haastetta esittäjille ja arvioitsijoille. Presidentin roolia tarkasteltaessa on perusteltua pohtia presidentin vallan supistumista: pääministeri on saanut perustuslain myötä laajenevia valtuuksia aikaisempaan verrattuna. Jääkö presidentti pääministerin varjoon? Kysymykseen vastaamista helpottaa se, että ihmisten mielestä presidentin rooli on säilyttänyt arvojohtajuusasemansa. Johtajuus on kuitenkin kiinni siitä, miten luottamusta herättävästi henkilö pystyy toimimaan roolissaan. Perusteltujen kysymysten avulla on mahdollista arvioida ehdokkaiden sanojen ja tekojen välistä vastaavuutta.

Sanojen ja tekojen vastaavuuden tutkiminen on tärkeä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioiden kohdalla. Presidentti on johtaja, jolla on oltava laaja-alaista näkemystä eri asioista. Harjaantunut ehdokas huomataan vaaleissa. Kiinnostusta vaaleja kohtaan pyritään herättämään eri tavoin. Mainostamisen tulee edistää vaaleihin kohdistuvaa arvostusta. Tulevat vaalit ovat merkittävät demokraattisen vallanjaon kannalta. Perustuslaki on muuttanut tilannetta. Eduskunta on säätänyt sopivaksi katsomansa lait, joiden toimivuus nähdään jatkossa. Luotettavan tiedon määrä vaikuttaa vaalien äänestysvilkkauteen. Mitä arvoja asetetut ehdokkaat todella edustavat? Yhteiskunnan toimintaperiaatteisiin on kuulunut, että äänestäjät saavat perusteltua tietoa poliittisista vaihtoehdoista. Tietoa tarvitaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohella esimerkiksi äskettäin esille tulleista kuntarakennesuunnitelmista. Mitä mieltä ehdokkaat ovat kuntakysymyksistä? Kun arvioidaan kuntien vallitsevaa tilannetta, taustatekijöistä on saatava tietoa. Arviointi kohdistaa huomionsa kuntien toimintaedellytyksiin. Kunnat ovat lisäksi väestörakenteeltaan ja kooltaan hyvin erilaisia.

Palvelujen laatua arvioitaessa käytetään sellaisia mittavälineitä, joiden avulla tuloksia voidaan verrata suunniteltuihin ja päätettyihin tavoitteisiin, aiempiin vertailuvuosiin ja valtakunnallisiin tilastotietoihin. Tietoa tarvitaan myös henkilöitä läheisesti koskettavista asioista. Palvelujen tarvitsijat kokevat päätöksenteon ratkaisut arkikokemuksen kautta. Sellaisia ovat kunnassa tarjolla olevat hyvinvointipalvelut, joiden toimintavarmuus on turvattava. Tiedotusvälineet voivat vaikuttaa asioita erittelevän tiedon saantiin, joka tukisi äänestämistä. Johdonmukaiset haastattelut, jotka käsittelevät ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä, lisäävät äänestäjien tarvitsemaa tietoa. Kun halutaan tukea äänestyskäyttäytymistä, silloin ei ole hyvä tuoda epäoleellista viihdettä tapahtumiin. Haastatteluilla ja vaalitapahtumilla on tärkeä tiedonvälitystehtävä, joka on otettava huomioon toiminnassa. Kun käsitellään kansalaisten hyvinvointiasioita, tiedottaminen vaatii eri tahojen asioihin paneutumista ja vastuuta. Vaalien tarkoituksena on valita koko kansan presidentti. Mikä on valinnan lopullinen tulos? Äänestäjien valitsema presidentti rupeaa valituksi tultuaan toimimaan roolissaan. Hän pohtii muun muassa julkistalouden rahoittamista ja hyvinvointipalvelujen priorisointikysymyksiä.

Taloudelliset tekijät vaikuttavat reunaehtoina erilaisten toimintojen laatuun ja määrään. Hyvinvointia koskevia päätöksiä arvioidaan tutkimuspalautteen avulla ja havaintoihin perustuvan tiedon avulla. Tietoa tarvitaan, kun kehitetään yhteiskunnan palvelujärjestelmiä ja estetään syrjäytymistä. Yhteiskuntaa arvioitaessa voidaan pohtia hyvinvoinnin edellytyksiä ja hyvinvoinnin edistämistä yleensä. Suunnittelun ja päätöksenteon on mietittävä monia yhteiskunnallisia hyvinvointikysymyksiä, joita on ratkaistava. Hyvinvoinnin kehittymistä arvioidaan usein määrällisten talouslukujen ja tietojen perusteella. Kun nostetaan esiin myös asiakas- ja henkilöstönäkökulmat, silloin saadaan monipuolisempi kuva palvelujen laadusta. Kun arvioidaan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuspalvelujen vaikuttavuutta, tuloksia on tarkasteltava pitkältä ajalta. Miten hyvin aikaulottuvuus on otettu huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa? Millaisena nähdään Euroopan unionin hyvinvointikehitys tästä eteenpäin?



Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

tiistai 21. kesäkuuta 2011

Hallituksen arvostus koetteella

Hallituksen muodostamisen prosessia on seurattu pitkään. Kriittisesti on suhtauduttu hallituksen kokoamisen lykkääntymiseen. Kansalaiset ovat esittäneet ongelmakohtia, joihin olisi puututtava hyvinvoinnin kannalta. Yhteisten arvojen toteutumista on kiinnostava pohtia poikkeuksellisen kuuden puolueen hallituksen kohdalla. Hallitukseen tulevien puolueiden ideologiset erot ovat olleet huomattavia. Eri ideologioita edustava monipuoluehallitus viestittänee äänestäjien arvoja. Perusteltua on kuitenkin kysyä, miten hyvin toteutuvat tulevissa lakiesityksissä äänestäjien kannattamat arvot. Onko hallituksen arvopohja pelkästään puolueiden arvojen kokoelma? Hallitusneuvotteluista on saanut sen käsityksen. Tulevatko puolueiden omat arvot hallituksen päätöksissä esille? Poliittisilta painoarvoiltaan vaatimattomimmat ryhmät joutuvat nöyrästi tyytymään voimakkaimpien tahtoon, vaikka yleisellä tasolla puhutaan niin sanotusta yhteisestä tahtotilasta. Päätökset, joita hallituksen esitysten pohjalta tehdään, ovat toivottavasti kansalaisten hyvinvointia edistäviä. Mitä seurauksia on kuitenkin leikkauslistoilla ja valmisteveroilla, joita on tarkoitus ottaa käyttöön? Hallituksen lakiesitykset ilmaisevat tulosvastuullisuutta, jota on arvioitava yleisen hyvinvoinnin kehittymisen kannalta. Kansanedustajien tekemät päätökset ovat sidoksissa puolueiden näkemyksiin ja arvoihin.

Uutta hallitusta ei saatu aikaan heti vaalien jälkeen, vaikka se on ollut yleinen periaate. Hallitusohjelmaa arvioitaessa on perusteltua kysyä, miten hyvää ja turvallista on jatkossa elää ja asua kaikkialla Suomessa. Miten kunnissa selviydytään, kun niillä on käytettävissään pieneneviä resursseja? Miten työllisyys paranee ja palvelujärjestelmät toimivat? Kansalaiset arvostavat hallinnon tehokkuutta, joka on toiminnan ydintä demokratian ohella. Toimitusministeristöä voidaan arvioida hyvän hallinnon tehokkuuden kannalta. Pitkään toiminut toimitusministeristö ei edusta perustuslain mukaista tehokasta hyvää hallintoa, joka vaatii eduskunnan poliittista enemmistöä. Hallituksen esitysten mukaisia päätöksiä voidaan arvioida hyvinvoinnin kannalta. Lopputulos nähdään, kun eduskunnassa on käyty läpi lakeja koskevat viralliset käsittelyprosessit. Kiinnostavaa on nähdä, millaisia hyvinvointiin vaikuttavia lakeja on tulossa. Miten terveys- ja sosiaalipalvelut ja koulutuspalvelut järjestyvät, kun hallitusohjelmassa mainittujen taloudellisten linjausten ja suunniteltujen resurssien mukaan edetään? Viestintävälineiden on esitettävä perusteltua tietoa kansalaisten hyvinvointiin vaikuttavista seurausvaikutuksista, kun hallituksen lakiesitykset ovat viivästyneet.

Tietoa tarvitaan myös perustuslakivaliokunnasta, jonka merkitystä ei ole tarpeeksi korostettu eri asioiden kohdalla. Valtion budjettiin vaikuttavista EU:n talouspoliittisista vakausasioista on päätetty poikkeavasti, kuten monet päätöksiä seuraavat hyvin muistavat. Perustuslain mukaan hallituksen on kysyttävä eduskunnalta, millaista lainsäädäntöä kulloinkin tarvitaan. Toimintaa varten on kehitetty tiettyjä pelisääntöjä, joiden mukaan edetään ja vähennetään samalla lakeja koskevia tulkintamahdollisuuksia. Kysymys on hallinnon laadusta. Kansanedustajat vaikuttavat työpanoksellaan lakien sisältöön, jonka on oltava perustuslain kriteerin mukaan oikeudenmukaisuutta tähdentävä. Tehtyjen lakialoitteiden avulla yhteiskunnan kehitystä pyritään viemään eteenpäin. Ongelmana on kuitenkin se, etteivät lakialoitteet saa aina tarvittavaa poliittista tukea. Lakien säätäminen tapahtuukin hallituksen esitysten perusteella. Yhteiskuntapolitiikan onnistuneisuutta voidaan arvioida palvelujen saavutettavuuden kriteerin avulla. Kritiikkiä on kohdistunut muun muassa sellaisiin päätöksiin, kun lähipalveluja on karsittu ja hoitoon pääsy on vaikeutunut. Harkitut päätökset ottavat huomioon seurausvaikutukset. Valtiota ja kuntia koskettaa periaatteellinen kysymys, miten suuren osan palvelutuotannosta kattaisivat julkiset palvelut ja toisaalta yksityispalvelut. Palveluja järjestettäessä on mietittävä huolella toimintaan liittyviä taustatekijöitä. Kun palveluja suunnitellaan, päättäjien on kuunneltava palvelujen tarvitsijoita. Saatu tieto on tärkeää palvelujen laadun arvioinnin kannalta. Hyvinvointipalveluja järjestettäessä ei voida sivuuttaa taloudellisia resurssikysymyksiä, jotka valtion ja kuntien on hyvässä yhteistyössä ratkaistava.




Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio

maanantai 13. kesäkuuta 2011

Uusi hallitus ja vallankäyttö

Kuuden puolueen hallituskaavailut, joissa korostuvat valta-asemat, ovat jälleen tarkkailtavina. Kansalaiset toivovat hyvinvoinnin edistämistä, joka sisältyisi hallitusohjelmaan. Tavoitteen toteutumista vaikeuttavat kuitenkin taloutta koskevat leikkauslistat, joita tiedotusvälineet esittivät jokin aika sitten. Kansalaiset arvioivat, miten leikkauslistat vaikeuttavat omakohtaista hyvinvoinnin kehittymistä. Kyseisiä leikkauslistoja ei ole paljonkaan kommentoitu, vaikka olisi ollut aihetta. Tiedotusvälineiden olisi hyvä kertoa enemmän leikkauslistojen vaikutuksista. Asia on tärkeä, jos leikkauslistojen sisältöä kirjataan hallitusohjelmaan. Tiedottaminen on ensiarvoista, kun tehdään kansalaisia koskevia päätöksiä. Hallinnon tulosvastuullisuuden toteutumista on perusteltua arvioida. Kuuden puolueen hallituksessa vallan jyvitys tapahtuu puolueiden suuruuden mukaan. Vaikuttaa siltä, että kaksi suurinta puoluetta päättäisivät hallituksessa yksin keskeisistä asioista. Pienimmät puolueet ovat vain apupuolueita, jotka varmistavat muodollisen enemmistöhallituksen. Onko toinen suurimmista puolueista myös niin sanottu apupuolue? Vallankäyttö on päätöksenteon arvostuskysymys. Yksimielisyys on valtaapitävien sanelemaa. Uusi hallitus etsii muotoaan ja ohjelmaansa edellä olevista lähtökohdista. Perustuslain mukaan oli palattava alkuun, kun hallitustunnustelut eivät edenneet. Kansalaiset seuraavat poikkeuksellisia tapahtumia odottavalla kannalla.

Erivapauksien antaminen vastuullisessa politiikassa ei ole oikein hyvin harkittua, jos päätöksenteko ei koske niin sanottuja omantunnon kysymyksiä. Mitä ratkaisuja kulloinkin tehdään, on yhteydessä johtajuuteen. Päätöksiä tehtäessä joudutaan arvioimaan hyvinvointipalvelujen tarvetta ja toimivuutta. Yhteiskunnan palvelujen järjestäminen on yhteydessä palvelujen yksityistämiskysymykseen. Kansalaisten näkemykset palvelujen järjestämisestä ovat luonteeltaan ideologisia tai yhteydessä turvallisuuden käsitteeseen. Taloudellista tukea saavat EU:n valtiot joutuvat yksityistämään julkisia palvelujaan. Budjettien tasapainottaminen tapahtuu toisten EU:n valtioiden määräyksestä. Vähentääkö tämä menettely niin sanottujen itsenäisten valtioiden yleisiä toimintaperiaatteita? Milloin voidaan puhua osittaisesta siirtymisestä kohti liittovaltiota? Muualta tulleiden määräysten hyväksyminen saattaa olla vaikea niillä kansalaisilla, jotka ovat tottuneet turvautumaan julkisiin palveluihin. Kansalaisilta saatua palautetietoa on hyödynnettävä mahdollisimman hyvin. Palautetieto voi ilmaista muun muassa sitä, että etäisyystekijät ovat vaikeuttaneet tarvittavien hyvinvointipalvelujen käyttöä.

Päätöksenteossa on huolehdittava yhteiskuntapolitiikan laadusta, kun toimintoja suunnitellaan. Perustuslaki ohjaa eduskunnan toimia ja hallituksen muodostamista. Säädösten on oltava niin selkeitä, ettei tulkintavaikeuksia synny. Hallituksen muodostaminen on helpompaa, kun toimitaan mahdollisimman tarkoin pelisääntöjen mukaan. Päätöksenteossa on otettava kantaa ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin, budjetin rahoittamiseen ja julkisuudessa mainittuun kestävyysvajeen suuruuteen, verotukseen ja hyvinvointipalvelujen yleiseen järjestämiseen. Kohta nähdään hallitusohjelman perusteella, miten hyvinvointiasiat mahdollisesti hoituvat ja vastaavat kansalaisten toivomuksia. Hallituksen tavoitteissa painottuvat Suomea koskettavat taloudelliset asiat, jotka ovat yhteydessä EU:n maiden talouden vakauskysymyksiin. Eduskunta on päättänyt Suomen rahoitusosuudesta, joka koskee EU:n tukipaketteja. Kansanedustajat joutuvat tekemään jatkossakin haastavia rahoituspäätöksiä. Miten onnistuneita rahoituspäätökset ovat, seurataan tarkkaan. Lainsäädäntö on omien näkemysten ja arvojen mukaista, mutta puolueet ovat taustalla sitoen itsenäistä päätöksentekoa. Nyt yritetään muodostaa hallitus ja laatia hallitusohjelma. Viestintävälineillä on tiedonvälitystehtävä.

Eduskunnassa on arvioitava huolella, miten onnistuneesti hallitustunnustelujen pitkä prosessi on kaikkiaan toiminut. Toiminnan laatua ja tehtyjen päätösten seurausvaikutuksia on pohdittava. Mitä seikkoja ei ole otettu kyllin hyvin huomioon? Onko perustuslakivaliokunnan tärkeästä roolista välitetty seikkaperäistä tietoa kansalaisille? Perustuslakivaliokunnan osuus on tuotava paremmin esille kuvattaessa lakien säätämisprosessin eri vaiheita. Eduskunta on kansalaisten elämään vaikuttava merkittävä instituutio, jonka ei tulisi olla liian etäinen. Yhteydet kansalaisten ja eduskunnan välillä on oltava vuorovaikutteisia. Hallituksen esitysten perusteella eduskunta säätää lakeja. Niiden valmistelussa on punnittava päätösten laatua pyrittäessä hyvään lopputulokseen. Lakien käytännön sovellukset ovat olleet joskus ongelmaisia, sillä säädösten määräämät velvoitteet ja tarvittavia resurssit eivät ole aina olleet tasapainossa. Päätösten laatua on se, kun onnistutaan löytämään ongelmiin ratkaisut. Hyvinvointipalvelujen tavoitteiden saavuttamista on arvioitava sen suhteen, millaiset resurssit esimerkiksi kunnissa ovat käytettävissä.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio

tiistai 31. toukokuuta 2011

HALLINTO EDELLYTTÄÄ TIEDOTTAMISTA

Hyvä hallinto toimii yhteistyössä tiedottamisen kanssa. Hallituskaavailut ovat hallinnon toimia, joten hyvän hallinnon periaatteita ei ole perusteltua sivuuttaa. Tiedottaminen on ensiarvoista, kun tehdään kansalaisia koskevia päätöksiä. Niukahko tiedottaminen kertoo jotain asioiden kulusta. Kaksi suurinta puoluetta linjaa tulevan hallituksen politiikan. Pienimmät puolueet, jotka ovat apupuolueita, joutuvat tyytymään puolestaan voimakkaimpien tahtoon. Äskettäin muuan hallitusneuvottelija poistui neuvotteluista. Olisiko kyseinen henkilö joutunut tyytymään valtaapitävien tahtoon? Äskettäin oli myös toinen tapahtuma, jossa uuteen hallitukseen ehdolla oleva puolue vastusti hallituksen selontekoa. Toiset mahdolliset hallituspuolueet olivat taas toista mieltä. Tällainen menettely vähentää lainsäädännöstä vastaavien toimijoiden arvostusta. Tärkeitä asioita on arvioitava yksimielisyyden näkökulmasta, joka vaatii tutkimuksellista otetta. Tulosvastuullisessa politiikassa otetaan huomioon koko kansan etu. Puolueiden väliset näkemyserot voivat olla suuriakin tarkasteltaessa ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä, budjetin rahoittamista ja kestävyysvajeen suuruutta, verotusta ja hyvinvointipalvelujen yleistä järjestämistä.

Suunnittelijoiden ja päättäjien on päivitettävä jatkuvasti tietonsa tunteakseen paremmin kansalaisten hyvinvointia koskevat tarpeet. Tyytymättömyyttä aiheuttavat asiat ovat arkielämän kysymyksiä. Päätösten laatua on se, kun onnistutaan löytämään ongelmiin hyväksytyt ratkaisut. Palvelujärjestelmän suunnittelua koskettaa kysymys, missä määrin julkisten palvelujen rinnalla on myös yksityisiä palveluja. Kyseinen asia on ajankohtainen taloudellista tukea tarvitsevien EU:n valtioiden kohdalla. Maassamme ja muuallakin on perusteltua pohtia esimerkiksi terveyspalvelujärjestelmän yleistä toimivuutta. Päättäjien on kuunneltava palvelujen tarvitsijoita, sillä heillä on omakohtaista tietoa hoitoon pääsystä. Hoitotoimet pitää järjestyä tietyllä tavalla lainsäädännön velvoittamina. Kansalaisten hyvinvointi on yhteiskuntapolitiikan laatua. Voimaan astuvien säädösten on oltava selkeitä, tulkinnoista vapaita. Perustuslain tarkoitus on ohjata eduskunnan ja ministeristön toimintaa hyvän hallinnon suuntaan. Viestintävälineet ovat melko vähän esittäneet tietoa perustuslakivaliokunnan tärkeästä roolista, vaikka siihen olisi ollut aihetta.

Taloudelliset tekijät painottuvat yhteiskunnassa. Jäävätkö jotkut ihmisten elämää koskettavat asiat taustalle? Kansanedustajat pyrkivät viemään omia näkemyksiään lainsäädäntöön. Puolueet sitovat itsenäistä päätöksentekoa, mutta pitävät joitakin asioita niin sanottuina omantunnon kysymyksinä. Eduskunnan päätösten laillisuutta valvotaan. Säädetyt lait ovat yhteydessä rahoitukseen. Kritiikkiä on aiheuttanut lakien soveltaminen käytäntöön. Kunnat ovat saaneet lakien määräämiä velvoitteita, mutta rahoitus ei ole niinkään aina turvattu. Kun eduskunnassa tehdään kuntia koskevia päätöksiä, valtion oletetaan osallistuvan myös toiminnan rahoittamiseen. Rahoituksen järjestyminen helpottaa pitämään veroäyrin siedettävissä lukemissa. Hyvän hallinnon tärkeä periaate on vapaaehtoisuus suunniteltaessa kuntien määrän mahdollista rajoittamista. Kuntien yhdistämiset eivät ole itseisarvoja. Mitä hyötyjä tai haittoja on tehtävillä ratkaisuilla? Keskeistä on organisaatioiden hyvä palveltavuus. Kun erilaisia toimintoja suunnitellaan, on mietittävä voimavarojen suuntaamista. Joskus päätösten valmistelu on tapahtunut siten, ettei ole pohdittu tarpeeksi seurausvaikutuksia. Kun päätökset ovat kaikin puolin harkittuja, tilanne pidetään paremmin hallinnassa.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

sunnuntai 22. toukokuuta 2011

PERUSTUSLAKI OHJAA LAKIESITYKSIÄ

Perustuslaki on eduskunnan ylin säädös, jonka mukaan on toimittava. Kansalaisten käsitykset ovat heijastuneet perustuslain muotoutumiseen. Perustuslakivaliokunnalla on sivuuttamaton rooli lakien säätämisessä. Sen rooli korostuu merkittävissä valtakuntaa koskevissa asioissa. Kansanedustajien on toimittava lakeja säätäessään perustuslain määräämien velvoitteiden mukaan. He pyrkinevät viemään omia näkemyksiään lainsäädäntöön, mutta puolueet vaikuttavat taustalla. Näkemyseroja on perusteltua pohtia uuden koottavan hallituksen kohdalla, kun se sisältää suurehkoja ja pieniä puolueita. Tulevan hallituksen arvopohja on yksittäisten puolueiden arvojen summaus. Jos hallitus edustaisi vain yhtä yhteistä arvopohjaa, ei olisi syytä puhua eri puolueista. Puolueilla on yhteneviä käsityksiä eräistä asioista, kuten on annettu ymmärtää. Näkemyseroja alkaa syntyä, kun mietitään ulkopoliittisia kysymyksiä, budjetin rahoittamista, verotusta ja palvelujen järjestämistä. Puolueilla oli vaalien aikaan omia painopistealueita, jopa niin sanottuja kynnyskysymyksiä. Asioita oli tarkoitus viedä lainsäädännön tasolle.

Hallitusneuvottelujen käydessä on perusteltua kysyä, missä määrin puolueiden omat näkemykset tulevat hallituksen päätöksissä esille. Hallitusohjelmasta saa viitteitä ja vastausta kysymykseen. Kun on seurannut uuden hallituksen muodostamisen prosessia, on saanut sen käsityksen, että poliittiselta painoarvoltaan vähäisemmät puolueet joutuvat kannattamaan voimakkaimpien tavoitteita saadakseen olla mukana. Tuleva enemmistöhallitus on laskennallinen poliittinen ryhmittymä. Se nauttii eduskunnan luottamusta toteuttaen suurimpien hallituksessa olevien poliittisten ryhmien tavoitteita. Miten toteutuvat äänestäjien toiveet? Kansalaiset ovat viestittäneet eri tavoin monia kysymyksiä, jotka vaatisivat ratkaisuja. Kun päätetään ihmisiä koskevista hyvinvointiasioista, tulosten laatua on arvioitava. Arviointia on tehtävä kansalaisten ja päättäjien näkökulmasta. Hallitusohjelman päätökset koetaan arkielämässä. Lainsäädäntötoiminnan viivästymisestä tehdään johtopäätöksiä.

Tulosvastuullisuus näkyy siinä, että uusi hallitus antaa lakiesityksiä eduskunnalle Pitäisi huolehtia työllisyyden järjestämisestä ja hyvinvoinnista yleensä. Kansalaiset odottavat lakeja, jotka parantaisivat heidän olojaan. He toivovat, että otetaan huomioon asioiden tärkeysjärjestys, kun palveluja suunnitellaan ja niistä päätetään. Tärkeysjärjestys on perusteltua, kun käytettävissä olevat taloudelliset voimavarat niukkenevat. Tärkeää on turvata hyvinvoinnin kannalta kaikkien kansalaisten palvelut, asuipa missä tahansa Suomen alueella. Toimitusministeristö edustaa poliittisesti vähemmistöä. Sille ei liene perusteltua antaa tehtäviä, joiden tekeminen vähentää poliittista uskottavuutta. Kun yksittäisiä lakeja koskevat viralliset käsittelyprosessit on suoritettu, on mielenkiintoista nähdä lakien sisältö. Lakien ja asetusten on oltava selkeitä, ettei niistä synny tulkintaerimielisyyksiä. Selkeät säädökset ovat päätöksenteon laatua. Perustuslakien on oltava erityisen huolellisesti laadittuja. Viestintävälineiden olisi esitettävä tietoa tärkeästä perustuslakivaliokunnan roolista lakien säätämisprosessissa. Mitkä asiat uusi hallitus katsoo tärkeiksi hyvinvoinnin kannalta? Miten sosiaali- ja terveydenhuolto järjestyvät ja miten koulutuspolitiikkaa hoidetaan? Eduskunnan merkittäviä toimijoita on valittu. Missä on johtava toimija eli uusi hallitus, jonka olisi valmisteltava kansalaisia koskettavia lakiesityksiä uudelle eduskunnalle?

Eduskunnassa on tehty tehtävänsä mukaisesti erilaisia päätöksiä, muun muassa talouspolitiikan alaan kuuluvia. Julkisuudessa on ollut kannanottoja rahoitusta koskevista vakausasioista, joissa on menetelty poikkeavasti. Enemmistöä edustava uusi hallitus ei kysykään ensin eduskunnalta, millaiset ratkaisut olisivat perusteltuja. Käytetään muunlaista menettelyä, joka on tiedossa. Lainsäädäntöasioissa on toimittava kaikkien laadittujen säädösten mukaan, jotka velvoittavat. Kansanedustajat vaikuttavat perustuslain mukaan lakien sisältöön ja pyrkinevät oikeudenmukaisiin ratkaisuihin. He ovat koko kansan edustajia, sillä säädetyt lait koskettavat kaikkia kansalaisia. Kansanedustajat tekevät lakialoitteita, jotka kehittäisivät yhteiskuntaa. Laatua korostava yhteiskuntapolitiikka merkitsee sitä, että kiinnitetään huomiota kaikkien ihmisryhmien hyvinvoinnin kehittämiseen. Tavoite ei ole aina toteutunut. Huolena ovat olleet omaishoitajakysymykset ja syrjäytymisvaaran lisääntyminen yhteiskunnassa. Kun palveluja järjestetään, on pohdittava taustatekijöitä ja mietittävä voimavarojen suuntaamista. On pohdittava myös julkisten palvelujen ja yksityispalvelujen suhdetta yhteiskunnan palvelujärjestelmässä. Päättäjien on kuunneltava ihmisiä, sillä he ovat asiantuntijoita omassa asiassaan. Kun päätökset ovat harkittuja ja joustavia, seurausvaikutukset ovat paremmin hallittavissa.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

tiistai 17. toukokuuta 2011

MIHIN LOPULTA PÄÄDYTÄÄN

Meneillään olevat poliittiset tapahtumat kiinnostavat. Päätöksentekoa seurataan ja viestintää arvioidaan. Vaaleistakin on jo kulunut aikaa. Lainsäädännön parissa työskentelevää uutta hallitusta ei ole jostain syystä saatu vielä koostetuksi. Viivästymisen merkitystä on arvioitava, sillä kansalaisia koskevat hyvinvointiasiat vaatisivat toimia. Päätösten tekemisessä auttaa tutkimustieto, joka tarkastelee ihmisten arkielämässä selviytymistä. Eduskunnan tehtävä on säätää lakeja, jotka ovat yhteydessä arvoihin. Eduskunta odottaa hallituksen esityksiä. Perustuslakivaliokunnalla on tärkeä rooli lainsäädäntöä koskevassa toiminnassa. Eri tavoin saadun tiedon lisääminen auttaa, kun vastataan laadukkaasti edessä oleviin haasteellisiin kysymyksiin. Lainsäädännössä on hyvä ottaa huomioon kansalaisten arvostamia asioita. Miten seisahtunut on tilanne nyt, kun ei ole uutta hallitusta ja puuttuu hallitusohjelma? EU:n rahoitusasioita koskevat talouspoliittiset vakauskäsitteet ovat jääneet jossain määrin teoreettisiksi. Niitä olisi esiteltävä ehkä selvemmässä muodossa.

Vallankäyttöön liittyvät muutokset heijastuvat hallituskuvioihin. Mihin lopulta päädytään? Uudella hallituksella on edessään monia tärkeitä kysymyksiä, joita se joutuu pohtimaan. Kun nykyinen hallitus edustaa poliittista vähemmistöä, sen toiminta on lähinnä juoksevien asioiden hoitamista. Nykyinen tilanne ei ole poliittisesti toimiva, sillä hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta. Pitkittynyttä hallitusohjelmaa, jossa olisi vaaliohjelmien mukaista sisältöä, odotetaankin kiinnostuneesti. Ohjelmajulistuksissa esitettiin toivomuksia, joita tulisi viedä lainsäädännön tasolle. Mitkä ohjelmat todella toteutuvat muuttuneessa poliittisessa tilanteessa? Mielenkiintoista on nähdä, millaisia lakiesityksiä hallitus tuo eduskunnan toimia varten. Lakien säätäminen on hallinnollista prosessointia, jossa syntyy arvioitava lopputulos. Ihmiset kokevat omakohtaisesti käytännössä päätösten laadun. Eduskunta voi vaikuttaa siihen, että työllisyystilanne ja palvelurakenne kehittyvät myönteisesti maassamme. Miten aloitteellisia ovat kansanedustajat?

Kun tarkastellaan asioiden kulkua, ei voi välttyä kysymyksiltä. Valtion budjettia koskevat päätösasiat edellyttävät tiettyjä hallinnollisia menettelyjä, joiden mukaan mennään. Hallitus antaa budjettiasioista ensin perustellut esitykset eduskunnalle, jossa prosessit etenevät päätökseen eri vaiheiden kautta. Äskettäin tapahtuneessa EU:ta käsittelevässä budjettiasiassa toiminta on ollut poikkeavaa. Kiireeseen vetoaminen antaa sijaa kritiikille. Lainsäädäntöasioihin vaikuttavia taustatekijöitä on selvitettävä huolella. Päätösten seurausvaikutuksia on myös mietittävä ongelmien välttämiseksi. Joustavat menettelyt helpottavat päätösten tekoa. Havaittuja puutteita on pyrittävä korjaamaan ajoissa. Lakien säätämisessä on tärkeää yhteinen arvopohja, joka on yhteydessä lakien sisällön muotoutumiseen. Oikeudenmukaisuutta tähdentävä yhteiskuntapolitiikka huolehtii siitä, että koko Suomen alueella on hyvä asua. Kansalaisilla on muun muassa tarvittavat palvelut saatavilla.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio

torstai 5. toukokuuta 2011

MISSÄ VIIPYY UUSI HALLITUS

Eduskunnan toiminnan alkaminen on kaikkien tiedossa. Mutta millaisen hallitusohjelman mukaan Suomea tultaisiin kehittämään, turvattaisiin työllisyyden kehittyminen ja kansalaisten hyvinvointi yleensä? Toimitusministeristö edustaa poliittisesti vähemmistöä, joten tilanne sen suhteen on ongelmaista. Päättämisen laatu näkyy lainsäädännössä. Hallitus antaa lakiesitykset eduskunnalle, jossa käynnistyvät lakeja koskevat prosessit, muun muassa suuren valiokunnan osuus. Selkeiden pelisääntöjen mukaan toimitaan. Erilaisia ohjelmaluonnoksia esitettiin ennen vaaleja. On mielenkiintoista nähdä, millaisia lakeja on tulossa. Miten käy esimerkiksi omaishoitajien tilanteen parantaminen? Jäädään odottamaan, mitkä asiat katsotaan olevan tärkeitä kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Valiokunnat on valittu eduskunnan toiminnan käynnistämiseksi. Missä viipyy kuitenkin uusi hallitus, jonka tulisi valmistella lakiesityksiä uudelle eduskunnalle? Viestintävälineet esittänevät perusteltua tietoa hallituksen muodostamisen yleisistä vallitsevista pelisäännöistä, joiden mukaan maassamme on yleensä edetty. On toiminnan aika, kun vaalimenestysarvioinnit on varmaan jo ehditty tehdä.

Hallitus kysyy aina eduskunnalta, millaiseen ratkaisuun päädytään kulloisessakin lainsäädäntöasiassa. Menettely ajankohtaisessa EU:n rahoituskriisiasiassa, joka on ollut esillä julkisuudessa, on jotenkin ongelmaista ja ihmetystä herättävää. Menettelyä on arvioitava perusteellisesti. Kansanedustajat vaikuttavat lainsäädännön sisältöön, jonka on oltava oikeudenmukaista. Harjoitettu onnistunut yhteiskuntapolitiikka merkitsee sitä, että on hyvä periaate kiinnittää huomiota palvelujen saavutettavuuteen. Tavoitteen toteutumisessa on ollut puutteita. On pohdittava muun muassa sitä, miten voimallisesti on karsittu tarvittavaa lähipalveluverkostoa. Ovatko päätökset olleet aina harkittuja? Seurausvaikutuksia on mietittävä. Jos palvelujen järjestäjillä on erilaisia resursseja, perusteltua on selvittää taustatekijöitä. Hallinnolliset päätökset voivat olla joustavia, kun esimerkiksi kuntien välisiä palveluja suunnitellaan ja kehitetään.

Eduskunnan arvot toteutuvat lainsäädännössä. Vaalien tulos heijastuu eduskunnan arvoihin, joita uusi eduskunta kokoonpanollaan edustaa. Miten paljon toteutuvat yksittäisten äänestäjien näkemykset ja arvot lainsäädännön tasolla? Päätökset, joita uuden hallituksen esitysten pohjalta tehdään, ovat toivottavasti kansalaisten hyvinvointia tukevia. Eduskunnassa tapahtuvaa toimintaa ja hallituksen muodostamisen hitautta seurataan tarkkaan. Miten vastuussa olevat henkilöt perustelevat uuden hallituksen muodostamisen pitkähköä viivettä, kun kuitenkin asioita olisi päästävä hoitamaan mahdollisimman pian? Vaaleista on kulunut jo aikaa. Kansalaisia ovat koskettaneet monet huolenaiheet, joita olisi päästävä käsittelemään. Suunnitelluissa hyvinvointitavoitteissa olisi mentävä eteenpäin. On pystyttävä hahmottamaan myös Suomen ulkopuolella tapahtuvia kysymyksiä ja niiden mahdollisia ratkaisuja. Toiminnasta tehdään johtopäätöksiä.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

maanantai 11. huhtikuuta 2011

ÄÄNESTÄJÄT VAIKUTTAVAT

Eduskuntavaaleissa linjataan poliittisia asioita moneksi vuodeksi eteenpäin. Äänestäjät kiinnittänevät huomionsa vaaleissa niihin henkilöihin, jotka ovat hahmottaneet ja sisäistäneet kyllin ymmärrettävästi yhteiskunnan kokonaisuuden. Tavoite on haasteellinen vaaliehdokkaille. Viestintävälineissä esitettävän informaation tulee sisältää hyvää tietoa yhteiskunnan moninaisuudesta ja eri vaihtoehdoista. Katsojat ja kuulijat ovat vain osin saaneet perusteltua tietoa poliittisten ryhmien todellisista eroista esitettyjen ohjelmien perusteella. Edessä olevat yhteiskunnalliset kysymykset ovat haastavia.

Taloudelliset tekijät vaikuttavat eri toimintojen muotoutumiseen. Miten menetellään vaalien jälkeen EU:n rahoituskriisin suhteen? Ovatko päätökset tehokkaita ja uskottavia? Miten huolehditaan paikallisella tasolla palvelujen laadusta? Ratkaisut on löydettävä myös siihen, miten työllisyys hoidetaan hyvin ja miten kansalaisten syrjäytymistä voitaisiin estää. Tehdyt päätökset koetaan arkikokemuksen kautta. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää muun muassa erityisratkaisuja. Valitut kansanedustajat vaikuttavat lakeja säätäessään yhteiskuntapolitiikan sisältöön. Toivottavasti toteutettavasta politiikasta saataneen myönteinen kuva. Koska palvelujen järjestäjät ovat voimavaroiltaan erilaisia, taustatekijöiden selvittäminen on tarpeen.

Ehdokkaiden olisi hyvä pohtia, miten yhteiskunnan rahoitus-, tehokkuus- ja uskottavuuskriiseihin tulisi vastata. Mahdollisissa pohdinnoissa tähdentyvät henkilökohtaiset arvot, joista äänestäjät ovat kiinnostuneita. Toivottavasti äänestäjät valitsevat edustajia monia puolia tähdentävien kriteerien avulla. Lakeja koskevien päätösten onnistuneisuutta ja edustajien toimintaa yleensä havainnoidaan. Toiminnasta tehdään johtopäätöksiä, joiden seuraukset mitataan demokraattisesti vaaleissa. Miten harkittuja päätökset ovat aikaisemmin olleet eri tilanteissa? Miten hyvinvointitavoitteissa on edistytty?



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

tiistai 11. tammikuuta 2011

PÄÄTÖSTEN OLTAVA ARVOSTUSTA HERÄTTÄVIÄ

Yhteiskuntaa voidaan arvioida tehokkuuden ja demokratian kannalta. Toiminnan onnistuneisuutta kuvaavat konkreettiset kysymykset ja niiden vastaukset: tulisiko päätöksenteon olla asukkaita lähempänä ja tehdäänkö hallinnossa oikeita päätöksiä. Tyytymättömimpiä ovat muun muassa ne henkilöt, joiden vaikutusmahdollisuudet ovat vähäisempiä ja jotka osallistuvat vähemmän poliittiseen toimintaan. Aktiivisuuden väheneminen on nähtävissä myös osallistumisessa erilaisiin järjestöihin ja yhdistyksiin.

Tuloksia on arvioitava sen mukaan, miten hyvin kansalaiskeskeinen osallistuva suunnittelu ja päätöksenteko toteutuvat yhteiskunnassa. Päätöksenteon valinnoilla vaikutetaan ihmisten hyvinvointiin. Toteutuvatko oikeudenmukaiset ratkaisut? Onko toiminnan tärkein sisältö taloudellisen tehokkuuden näkökulma? Käytännön politiikassa taloudellisen tehokkuuden korostaminen näkyy organisaatioiden yhdistämisinä. Koulutuksen alueella kaupallistuminen on saanut yhä enemmän sijaa. Edellä mainituista on esimerkkejä julkisuudessa. Ne henkilöt, jotka osallistuvat aktiivisimmin hallintoa koskeviin asioihin, ovat tyytyväisimpiä taloudellis-hallinnolliseen tehokkuuteen.

Kokoontunut eduskuntakin joutuu miettimään ratkaistavia asioita. Ihmisiltä saadut palautteet sisältävät viestejä, miten päätöksenteossa tulisi toimia. Osallistuminen palautteiden muodossa tuo hallintoon käytännön tietämystä. Tiedon suhteen on oltava avoimia, sillä päätökset koskettavat ihmisten hyvinvointia ja tarpeiden tyydyttämistä. Saadut arvioinnit kuvaavat palvelujen toteutumisen laatua, josta tehdään johtopäätöksiä. Konkreettisten asioiden laatu on yhteydessä arvostuksiin. Ne voivat heijastua jopa vaalituloksiinkin, jotka ovat muutaman kuukauden kuluttua.

Säilyttääkö demokratian arvosisältö asemansa ja painoarvonsa, kun päätöksiä tehdään sosiaalisten vaatimusten ja paineiden alaisina? Käytetäänkö päätöksiä tehtäessä itseohjautuvuutta hyväksi? Tavoitteena yhteiskunnassa on se, että kansalaisten, luottamushenkilöiden ja palveluverkoston muodostama hyvinvointijärjestelmä toimisi mahdollisimman hyvin ihmisten hyväksi. Budjettivalmisteluissa ja lopullisissa päätöksissä esitetään asioiden kulku. Toiminnan arvostuksen eroja voidaan nähdä aluetasolla. Koulutuksen, taloudellisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden tekijät astuvat kuvaan, kun päätöksentekoa tarkastellaan ammattiaseman ja työn jatkuvuuden näkökulmasta.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio