sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Lippujuhlan päivänä arvioidaan ulkopolitiikkaa

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan hyvä järjestyminen on viisautta. Toiminnan onnistumista arvioitaessa on muistettava aina peruskysymys, miten luotettavissa käsissä maamme laivan ruori on, kun seilaamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Tämän vertauskuvallisen ilmauksen toteuttaminen on haasteellinen, sillä muualta saattaa tulla paineita oman ulkopolitiikan harjoittamista kohtaan. Miten kävisikään, jos ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisältöä vielä etsittäisiin?

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on selkeä, kun kokemusta hyödynnetään ja päätöksenteon vaikutukset tiedostetaan. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikka on harkittua, tavoitteiden määritteleminen on hallinnassa. Julkisuudessa on kuitenkin joskus esitetty kannanottoja, jotka eivät ole tukemassa hyväksi havaittuja ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjauksia. Jälkeenpäin on yritetty kiistää, ettei toiminnalla ole ollut tarkoitus "muuttaa mitään".

Tarkoin seuraavat osaavat kyllä tulkita kuulemansa ja lukemansa kannanotot ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, mitä tietoa he ovat saaneet eri viestintävälineiden kautta. Tiedetään myös se, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme on arvostettu maailmalla. Siten ovat mahdollisuudet toimia rauhanvälitystehtävissä, jos poikkeavat ajatukset eivät pääse sekoittamaan "hyväksi koettuja" ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksia.

Melko tarkkaan arvioidaan niitä päätöksiä, miten rakentavasti osaamisen taito näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alue mielletään erittäin tärkeänä yhteiskunnan päätöksenteossa. Päätöksenteon ratkaisujen on herätettävä luottamusta. Ymmärrettävyysvajetta ei saa syntyä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustavoite ei saa hämärtyä.

Puolustusvoimain lippujuhlan päivää vietetään 4:ntenä kesäkuuta 2015. Reserviupseerikoulun 95-vuotista taivalta juhlitaan puolestaan Haminassa kesäkuun 6:ntena 2015.


Onnitteluterveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

tiistai 26. toukokuuta 2015

Perustuslaki velvoittaa toiminnoissa

Kohta nähdään, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta toimii sosiaali- ja terveydenhuollon lainvalmistelussa. Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota käsiteltävässä asiassa siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon lainvalmistelu on kaikilta osin aukoton. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kokonaisvaltainen toteutus on suuri haaste, joka sisältää monia ratkaistavia ulottuvuuksia. Seurataan tarkkaan sosiaali- ja terveydenhuollon asioiden etenemistä. Mietitään myös sitä, onko päätösten lopputulos kuntayhtymämalli vai maakuntamalli.

Kunnissa seurataan, kumman mallin mukaan lopulta mennään ja pohditaan perustuslain kriteerien täyttymistä. On tiedettävä tarkkaan koko maassa asuvien kuntalaisten sairastavuus- ja ikärakennetekijät. Edellytetään myös vastauksia kuntien kustannusten tasausjärjestelmien toteuttamiseen. Miten pitkällä ollaan laajojen kysymysten ratkaisuissa? Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kohdalla voidaan kysyä, miksi uudistushankkeen hallinta karkasi käsistä, vaikka oli runsaasti koulutusta saaneita ja palkattuja "tekijöitä".

Vaikeissa asioissa hyvä suunnittelu auttaa päätöksentekoa ratkaistaessa yhteiskunnassa palveltavuuden, rahoituksen ja avoimuuden kysymyksiä. Kuntia on tarkkaan kuultava, kun palvelurakenneuudistuksia tehdään. Perustuslain kriteerit vaikuttavat päätöksenteon taustalla siten, että yhteiskunta kehittyisi kansalaisten parhaaksi.

Aiheellista on kysyä, miksi sosiaali- ja terveydenhuollon hyviksi ajatellut järjestelyt ovat hitaanlaisia, vaikka niin ei pitäisi tapahtua. Kokemuksellinen tieto auttaa suuria kysymyksiä lähestyttäessä. Valistuneen päätöksenteon vastuulla ovat kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevien kysymysten ratkaisut. Esimerkiksi koulutusta suunniteltaessa "umpiperien" synnyttäminen ei ole perusteltua. Kun koulutusta kehitettiin vastuullisesti, eräs tavoite oli se, että päästään "umpiperistä" eroon.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

torstai 21. toukokuuta 2015

Sote-uudistusta yritetään jälleen

Hallitusohjelman kohdalla seurataan sosiaali- ja terveydenhuollon asioiden etenemistä ja päätöksiä. Onko prosessin lopputulos kuntayhtymämalli vai maakuntamalli? Kummankin mallin toteuttaminen on yhteydessä perustuslain kriteerien täyttämiseen. Tuleeko kiire vastaan, kun on tiedettävä tarkkaan esimerkiksi koko maassa asuvien kuntalaisten sairastavuus- ja ikärakennetekijät? Tarvitaan myös vastauksia siihen, miten kuntien kustannusten tasausjärjestelmät toteutetaan.

Nyt seurataan jälleen, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta toimii, kun sosiaali- ja terveydenhuollon lainvalmistelu jossain vaiheessa etenee. Perustuslakivaliokunta kiinnittänee huomiota käsiteltävässä asiassa siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lainvalmistelu on mahdollista. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kokonaisvaltainen toteutus on suuri haaste. Asian onnistumista vaikeuttaa hankkeen laajuus, joka sisältää monia ulottuvuuksia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kohdalla on kysyttävä, oliko uudistushankkeen siirtyminen uudelle eduskunnalle yhteydessä johtajuuden heikkouteen. Hyvin pohdittu suunnittelu auttaa päätöksentekoa, kun ratkaistaan yhteiskunnassa palveltavuuden, rahoituksen ja avoimuuden kysymyksiä. Kuntia on tarkkaan kuultava, kun palvelurakenneuudistuksia tehdään.

Palvelujen laatua arvioitaessa on kysyttävä, miksi sosiaali- ja terveydenhuollon niin sanotut hyvät järjestelyt ovat hitaanlaisia, vaikka kansalaisten palvelujen tarve vaatii parannuksia. Kokemuksen kautta saatu tieto auttaa, miten suuria kysymyksiä tulisi lähestyä. Kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset ovat päätöksenteon vastuulla. Muun muassa koulutusta suunniteltaessa "umpiperien" synnyttäminen ei ole perusteltua.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

maanantai 11. toukokuuta 2015

J. V. Snellmanin päivänä

Perusteltua on arvioida, millä tavoin kohtaamme toisemme niin sanotusti "sivistyneesti". Mitä sanoja "viljellään" puheissa, joita ei voi olla kuulematta? Kotien kasvuympäristö on yhteydessä lasten ja nuorten asenteiden kehittymiseen. Suomalaisuuden päivänä on hyvä miettiä sivistyksen ja kasvatuksen kysymyksiä. Sivistyksen ja kasvatuksen käsitteet jäävät usein sivuun, sillä taloudelliset arvot näyttävät korostuvan. Mielenkiintoista on nähdä, miten taloudelliset kysymykset nousevat esille suunnitteilla olevassa hallitusohjelmassa. Muistamme hyvin ennen vaaleja esitetyt kannanotot ja leikkausten suuruudet.

"Suomalaisuuden päivän henkilö", J. V. Snellman, on miettinyt aikoinaan koulutuksen merkitystä yhteiskunnan kannalta. Hän on tuntenut Mikael Agricolan uraauurtavat aikaansaannokset. Mikael Agricola oli toiminut omana aikanaan niin taitavasti, että suomen kieli alkoi kehittyä työvälineeksi, jonka avulla on luotu omakielistä kirjallisuutta. Äidinkieli on sivistyksen perusta.

Sivistystä ja kasvatusta arvostava yhteiskunta järjestää institutionaaliset koulutuspalvelut, jotka tyydyttävät koulutustarpeet. Koulutus on oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Koulutusta järjestettäessä kiinnitetään huomiota koulutuspalvelujen toiminnalliseen sisältöön, sijoittamiseen ja mitoitukseen. Koulutusta koskevat päätökset ovat yhteydessä koulutuspoliittisiin arvoihin, jotka toteutuvat hallinnollisina ratkaisuina.

Koulutuksen tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmissa. Kasvatus- ja opetusalueella on oltava pätevää henkilöstöä tavoitteiden saavuttamiseksi. Koulun on sytytettävä oppilaissa "tiedon halu", joka motivoi oppimiseen. Jos tavoitteissa onnistutaan, koulussa viihdytään paremmin ja vähennetään syrjäytymisen mahdollisuutta. Opettajankoulutuksen aikana on saatava hyvät tiedot sekä yleisopetuksessa että erityisopetuksessa. Tämä on tärkeää, sillä koulujen erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen.

Kasvatus- ja opetustyö vaatii tieteellisen teoriaan tuntemusta ja tehtävän edellyttämää käytännön taitoa. Kasvatus- ja opetusprosessit tapahtuvat välivaiheiden kautta lopullisiin tavoitteisiin. Kenttätyössä on sopeuduttava muuttuviin oloihin ja hallittava kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Perusteltua on kysyä, miten hyvin tämä tavoite toteutuu käytännössä. Kasvatus- ja opetustapahtuma on yhteydessä vuorovaikutustekijöihin.

Koulutusta on tutkittava, millä tavoin koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden kannalta. Koulutuksen kohdalla on kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista tekijöistä on keskusteltu painokkaasti. Keväisin on tapana asettaa oppilaitoksia järjestykseen. Onko tämä perusteltua, jos taustatekijöitä ei ole otettu tarpeeksi huomioon?

Koulutuksen järjestyminen kuvaa yhteiskunnan laadukkuutta, jos tarvittavat koulutuspalvelut ovat saatavilla. Yhteiskuntapolitiikan avulla luodaan puitteet, miten koulutuspalvelut vastaavat ihmisten tarpeita ja odotuksia. Sivistys ja kasvatus ovat yhteiskunnan arvostustekijöitä, joita voidaan pohtia hyvin suomalaisuuden päivänä. On mietittävä myös sitä, millä tavoin huolehditaan kansansivistyksestä yleensä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat luoneet aikoinaan yhteiskuntaa palvelevia "koulutusmietintöjä", joista on ollut helpohko jatkaa.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Eurooppa-päivää vietettiin

Eurooppa-päivää on vietetty liputuksin. Melko usein on todettu tarkemmin määrittelemättä, että on olemassa yhteiset eurooppalaiset arvot. Perusteltua on tutkia arvojen sisältöä. Voidaan myös kysyä, mihin suuntaan Eurooppa on menossa, kun arvioidaan tehtyjä päätöksiä. Ovatko päätökset ehkä tukemassa niin sanottua liittovaltiokehitystä? Tämä kysymys on aiheellinen, kun pohditaan julkisuudessa esitettyjä kannanottoja. Perusteelliset arvioinnit ovat jääneet vähälle huomiolle, vaikka niin ei pitäisi olla. Mikä on Suomen asema Euroopan päätöksenteossa, kun laajoja kysymyksiä ratkotaan ja päätetään? Miten hyvin poliittinen sanomamme välittyy muille?

Eurooppa-päivän aikoihin ovat kiinnostaneet erikoisesti tilaisuudet, jotka ovat käsitelleet Euroopan parlamenttivaaleja. On tutkailtu katujen varsilla olevia ehdokkaiden mainoksia: "Miten hyvin esillä oleva henkilö saisi mahdollisesti äänensä kuuluviin Euroopan parlamentissa? Millaisia arvoja hän todella edustaa? Miten hän ymmärtää liittoutumattomuuden käsitteen?" Pohditaan myös sitä, miten Suomen tulisi toimia Euroopan unionin organisaatioissa.

Hyvinvointiasiat askarruttavat: "Nämä ovat olleet meidän arvojamme ja johtoajatuksiamme, joiden mukaan yhteiskuntaa on kehitetty. On vastattava selkeästi kysymykseen, millä tavoin on tarkoitus viedä hyvinvointiasioita eteenpäin. Monissa maissa köyhyysongelmat ovat suuria, kuten on viestitetty julkisuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja työllisyyden kunnollinen hoitaminen on haasteellinen tehtävä Euroopassa."

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on hoidettava laadukkaasti. Miten Suomi toteuttaa omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa? Suomen on jatkuvasti kysyttävä itseltään ja vastattava tyhjentävästi kysymykseen, miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Miten kysymys on sisäistetty ajankohtaisena Eurooppa-päivänä? "Oppimestarina esiintyminen" ei ole hyvää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Asioita on hoidettava syvällisesti harkiten. Muun muassa sovitut ulkopoliittiset tapaamiset on hoidettava.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio