Toiminnan avauksia seurataan

Päätöksenteon onnistumista on seurattu tarkkaan vallinneessa covid-19-tilanteessa. On pyritty lisäksi tiedottamaan ja ratkaisemaan asioiden todennäköinen lopputulos. Muutoksia on huomattu ja on todettu, että ennusteet eivät aina ole pitäneet paikkaansa. Lähdekriittinen tarkastelu on tärkeä arvioinneissa. Asioiden on pysyttävä hallinnassa, "ettei mennä ennusteissa metsään". Hyvä vertailukohta on suunnistus, jossa on tarkoitus löytää rastit. Päätöksenteossa on suunnistettava ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan viitoittamana, mikä merkitsee tavoiteratkaisujen hallintaa mahdollisimman hyvin. Onnistuneen politiikan sisältö on sellainen, että ymmärrettävyysvajetta ei pääse syntymään. Hyvässä tekemisessä analysoidaan huolella johtopäätöksin tilanteita, että seilataan luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Päätöksenteon ratkaisut eivät ole harjoituskenttää. Politiikkaa on mietittävä, mitä tarkoittaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa mainitut turvatakuut. Tärkeitä kysymyksiä sisältävät myös ajankohtaiset tapahtumat, joita ovat kansainvaellukset ja kotouttamistoimet. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikka on harkittua, lopputulosta ei tarvitse useinkaan selitellä. Palautetaan mieliin myös Helsingin Etyjin kokoukset, joita on pidetty vuosina 1975 ja 2015. Voidaan kysyä, millaiset ovat olleet niiden ulko- ja turvallisuuspolitiikan saldot. Politiikan laadunvarmistus saavutetaan yhteistoimin tehdyillä päätöksillä, joissa on keskeistä parlamentaarinen neuvonpito. Suhdetoiminta on merkittävää ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistumisessa. Päätöksenteon onnistuneet ratkaisut nousevat myönteisesti otsikoihin. Tässä viitataan vuonna 1975 pidettyyn Etyjin kokoukseen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä kokonaisturvallisuuteen, jota on käsitelty muun muassa Tampereen messuilla vuonna 2015. Kuopiossa pidetyissä Turvallisuuspoliittisissa seminaareissa on myös pohdittu ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä. Jatkuvasti on arvioitava, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka hoituu hyvin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan askeltamista on pohdittu Naantalissa pidetyissä Kultaranta-keskusteluissa ja julkisuudessa lehtien palstoilla. Tiedotusvälineet pitänevät kansalaiset luotettavasti ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan syvällisestä ytimestä. Aiheellista on kysyä, mitä vuosi 2021 ja covid-19-tilanne jatkossa tuo tullessaan ihmisten hyvinvointikysymyksiä tarkasteltaessa ja ongelmia ratkaistaessa. Hyvää vuotta 2021. Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio

Hiljaisella viikolla mietitään asioita

Yhteiskunnassa muistellaan käytäntöjä, joiden mukaan toimitaan. Tilanteet muuttuvat, mikä merkitsee uusien tavoitteiden etsimistä ja ratkaisuja. Päätöksiä tehdään maailmanlaajuisen covid-19-viruksen suuntaamissa rajoissa. Huolestuneina kysytään, miten päästään niin sanottuun normaaliin päiväjärjestykseen. Sanonta viittaa pääsiäisen sanaan, jonka Mikael Agricola on ottanut käyttöön. Pääsiäinen on kristillinen juhla, jossa on annettu sisältö esikristilliselle kevään juhlalle. Luonnon ja elämän vertauskuva liittyy pääsiäiseen. Pääsiäismuna on ylösnousemuksen vertauskuva. Pääsiäisenä korostuvat syvälliset arvot. Pohdimme, mitä liturgiset värit, musta ja valkea, tarkoittavat pääsiäisen sanomassa. Ruokakulttuuri myös kiinnostaa. Palmusunnuntaina alkaa hiljainen viikko, jota kutsutaan pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Kärsimyssunnuntaita on vietetty aikaisemmin. Se on kertonut siitä, että lähestytään pääsiäistä ja kärsimystapahtumia. On pohdittu, mikä on kärsimyksen syvintä olemusta. Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä on 9.4. Pääsiäisen uudissana kuvaa paastonajan loppumista. Pääsiäisen paikka kalenterissa on vaihdellut. Pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Pääsiäisen paikkaa miettiessä muistuu mieleen julkisuudessa ollut tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi. Saksalaisen Carl Friedrich Gaussin mukaan pääsiäisen paikka voidaan määrittää matemaattisesti oikeaan paikkaan kalenterissa. Kotona tapahtuvassa opiskelussa opiskelijoita kiinnostanee Gaussin käyrän ohella kyseisen matemaatikon henkilöhistoria ja miten hän selviytyisi nykyisistä matematiikan testeistä. Carl Friedrich selvitti 10-vuotiaana opettajan antaman silloisen tehtävän. Oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja ajatteli, että hän saisi tehdä rauhassa omia töitään, kun antaa tarpeeksi vaikean matemaattisen tehtävän ratkaistavaksi. Opettajan toive ei toteutunut oppilaan lahjakkuuden vuoksi. Miten taidot edistyvät koronatilanteessa luokkaopetuksen vähentyessä? Pääsiäissanan kielivastineet påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα kiinnostavat. Niihin perehtyessä sanojen kulttuurilliset ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa. Hiljaisen viikon päivillä on kansanomaiset nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen on toinen pääsiäispäivä. Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa. Kouluissa taideaineissa on askarreltu ja maalattu pääsiäismunia. Suomalaisten kultaseppien tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia. Hiljaisen viikon läheisyys on tullut tutuksi toiminnan kautta, kun virpojat ovat soittaneet ovikelloa virposunnuntaina ja kysyneet reippaasti: - Saammeko virpoa? Myöntävän vastauksen jälkeen toiminta jatkui: - Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka. Ihmisten asiat ovat yhteydessä arvojen toteutumiseen. Vastuullisuuden periaate sisäistyy päätöksenteossa. Martti Luther on lausunut aikoinaan yleisesti tunnettuja teesejään, joita oli tarpeen huomioida silloisessa yhteiskunnassa. Asioiden hallinta liittyy omiin kokemuksiin ja arvomaailmaan. Kysytään päätöksentekijöiltä esimerkiksi, millaisia ovat kotouttamista koskevien kysymysten oikeudenmukaiset ratkaisut. Tänä vuonna 2021 yhteiskunnan vastuussa olevien henkilöiden toiminta ja huoli kohdistuu koronaviruksen voittamiseen. Hyvää pääsiäisen aikaa 2021. Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio

Palvelujen järjestyminen kiinnostaa

Ajankohtaista on pohtia terveydenhuollon kysymyksiä, joita varjostaa covid-19-merkinnän haasteet. Tapahtumia seuratessa on tullut selvästi esille, että tarvitaan toimiva rokote ja saadaan tutkimustyölle arvostusta. Kysymyksiä pohdittaessa muistetaan esimerkkejä, miten kulloinkin asioissa on edetty. Kouluttautumista, luovia ratkaisuja ja ideoita tarvitaan johtamisessa. Asioiden valmistelua ja sisältöä on arvioitava huolella. Perustuslaki on huomioitava tarkkaan. Kun niin menetellään, päätösten selittely jää vähemmälle. Ratkaisuissa on mietittävää, jos asioiden käsittelyssä ja tulkinnassa puuttuu johdonmukaisuus. Yhteiskunnan päätöksentekoa koskettaa ratkaisutoiminta, miten tasapuolisesti se kohtelee eri väestöryhmiä. Turvallisuutta koskevien kysymysten pohdinta on tärkeää ja vaatii onnistunutta sisältöä: ”Miten luotettavien käsien ohjaamana laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä?” Huolestuneina ja kiinnostuneina seurataan tarkkaan, miten Suomen hyvinvointiasiat järjestyvät maailman terveyspoliittisessa tilanteessa. Päätöksenteon laatua on mietitty, kun maamme rajat ovat sulkeutuneet, avautuneet ja asioiden järjestämisessä on tapahtunut muutoksia. Päätöksentekoa koskevien tilanteiden ratkaisuja arvioidaan johtopäätöksin. Yhteiskunnan asioita on mahdollista viedä parempaan suuntaan, kun koulutetaan tarvittavaa ammattihenkilöstöä. Voidaan kysyä myös, millaiset ovat kansalaisiin kohdistuvat terveysvaikutukset, kun ympärillä vaikuttavat covid-19-merkinnän mukaiset olot. Palvelujen laatua mietitään, millaiset ovat yleiset toimintapuitteet. Omakohtaiset asiat tunnetaan. Ohjelmat uudistuvat ja laitteet vanhenevat. Oppikirjat ovat vähentymässä, ja digivälineet ovat tulleet tilalle. Markkinoijat voisivat tukea opiskelijoita viestintävälineiden kohdalla. Tietokoneratkaisuja tarvitaan, sillä ajankohtaista ja välttämätöntä on toimia kotiympäristön kautta. Etäyhteyksien kautta pidetyt kokoukset ovat tulleet tutuiksi. Yhteiskunnan hyvinvoinnin kehittämisessä kysytään perustellusti, millaisella päätöksenteolla ulko- ja sisäpolitiikan asiat hoidetaan. Onnistuminen merkitsee sitä, että voimia suunnataan hyvän tekemiseen ja estetään eriarvoistumista. Kulttuurin sisällön kysymysten huolellinen pohdinta ja ratkaisujen löytäminen on tärkeää. Kansainvälisenä naistenpäivänä. Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio