Äskettäin seurattiin viestimien kautta esitystä, joka käsitteli liikenneselvitystä. Asiaan liittyvä kiire ajattelutti. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen suunnitelmat jäivät jotenkin "sivuraiteelle". Uudistuksia koskevissa asioissa johtajuuden on oltava kunnossa. Aktiivisuuden lisääntyminen lienee merkki "jostakin tavoitteesta ", jota voidaan arvailla. Päätöksenteon laatua, arvoja ja asenteita punnitaan.
Asioiden kulkua seurataan tarkkaan. Viestintävälineet tuonevat esille, millainen on puheena oleva liikenneselvitys omistajuuden näkökulmasta. Tieverkostot ja muut ratkaisut ovat kansalaisten aikaisemman toiminnan tulosta. Organisaatiota koskeva päätöksenteko on arvioitava, miten oikeudenmukainen ratkaisu olisi ja miten kokemus otettaisiin huomioon.
Edellä viitattiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. Yhteiskunnassa on mietittävä lasten ja nuorten työsuojelullisia asioita, joita pohditaan työelämässä. Koulu on lasten ja nuorten työpaikka, jossa kiusaamista ei saisi esiintyä. Syksyllä lukukauden alkaessa painotettiin "koulurauhan" merkitystä. Nyt kevätlukukaudella kysytään, miten "koulurauhajulistus" näyttäisi onnistuvan. Educa-messuilla koulukysymykset ovat ajankohtaisia.
Kouluelämään kuuluu muitakin asioita, joita ei voida sivuuttaa. Päätöksenteossa on mietittävä koulukiinteistöjen terveydellisiä tekijöitä, jotka liittyvät homekouluihin ja koulujen ilmanvaihtoon. Koulumatkat ovat liikenneratkaisuja, joiden suorittaminen vie runsaasti aikaa. Tämä on seurausta lähikoulujen lakkauttamisista.
Haja-asutusalueilla asuvat pohtivat, miksi on joskus vaikeahko päästä välttämättömien palvelujen piiriin. Kysytäänkin, miten hyvin on järjestynyt julkisten liikennevälineiden kulku esimerkiksi kunnan keskustaan. Palvelujen laatua arvioidaan yhteiskuntapolitiikassa.
Poliittinen viesti saadaan vaaleissa. Kysytään muun muassa, miten itsenäisesti kunnat voivat toimia niitä koskevissa ratkaisuissaan. Kysymys on aiheellinen, kun arvioidaan valtakunnan tasolta tulleita tietoja. Yhteiskunnan haasteellinen kysymys on se, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut hoituvat jatkossa.
Vanhuspalvelut ovat puhuttaneet, ja omaishoitajat odottavat toimintaa tukevia ratkaisuja. Miten tehokkaasti lapsiperheitä tuetaan? Lääkeviraston asioita on selvitetty usean henkilön toimesta. Palvelujen järjestäminen on yhteydessä päätöksenteon arvoihin. Ihmiset pohtivat laajempiakin kysymyksiä, mikä on Euroopan unionin kehityksen suunta ja mitä tapahtuu kotouttamiskysymyksissä.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
torstai 26. tammikuuta 2017
keskiviikko 18. tammikuuta 2017
Helsingissä pohditaan koulutusta
Yhteiskunnassa järjestetyt koulutuspalvelut kiinnostavat. Uusien opetussuunnitelmien tilanteessa kysytään muun muassa, miten onnistutaan matematiikan, luonnontieteellisten aineiden ja lukemisen opettamisessa. Näiden oppiaineiden kohdalla viittaan saatuihin tutkimustuloksiin. Tietokirjailijoiden jäsentilaisuudessa Helsingin Educa-messuilla keskustellaan opettamisesta ja oppimateriaaleista. Oppikirjojen laatu on tärkeä opetusprosessin toteuttamisessa.
Opettajajärjestöt ovat esittäytyneet messuilla. Opettajien ammatti- ja järjestölehti on täyttänyt sata vuotta. Lehden syntymäpäiviä on juhlistettu Educa-messujen yhteydessä. Tietojen mukaan Opettaja-lehti on Suomen vanhin viikoittain ilmestyvä aikakauslehti. Ensimmäinen "Opettajain lehden" numero on ilmestynyt 5. tammikuuta 1906. Opettaja-lehti on seurannut koulutuspalvelujen kehittymistä ja peruskouluun siirtymistä.
Kunnalliset hyvinvointipalvelujen kysymykset ovat ajankohtaisia. Viittaan tässä organisaatioita koskeviin uudistushankkeisiin. Olen tutkinut kuntalaisten suhtautumista koulutuspalveluihin ja sitä, miten tyytyväisiä he ovat palvelu- ja rahoitusjärjestelyihin. Koulutuspolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon menettelyillä on merkitystä kuntalaisten koulutuspalveluja kohtaan tuntemaan arvostukseen.
Hyvinvointia ja turvallisuutta koskevassa artikkelissani olen tarkastellut kunnallisten hyvinvointipalvelujen murrosta ja koulutuspalveluja. Taloudelliset tekijät ovat yhteydessä yleissivistävien ja ammatillisten koulutuspalvelujen laadulliseen ja määrälliseen toteuttamiseen. Aiheeseen liittyen kysytään, miten vastataan väestön turvallisuutta ja hyvinvointia koskeviin kysymyksiin nyt ja tulevaisuudessa.
Vastaukset ovat kiinnostavia, sillä tulosten eroavuuksia selitetään melko usein parhain päin. Eroavuuksien syitä ja koulutuksen yleisiä puitteita on mietittävä, millä tavoin lähiopetuksen vähentyminen ja koulutusleikkaukset vaikuttavat yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen tavoitteiden saavuttamiseen.
Kulttuuri- ja sivistystehtävää on ohjannut koulutuksellisen tasa-arvon periaate, joka on ollut päätöksistä vastaavien johtavana arvoperustana koulutusta linjattaessa. Miten yksituumaisesti kyseinen "ajatusmalli" on vielä voimassa?
Lasten ja nuorten lukutaidon kehittymistä on arvioitava koulun opetussuunnitelman ja kirjastojen näkökulmasta.. Kirjoilla on sivistävä merkitys. Kirjastojen on oltava palvelulaitoksia, jotka vastaavat ajankohtaisiin haasteisiin. Onko päätöksenteon tavoitteena vahvistaa ja tukea väestöryhmien kulttuurisia tekijöitä?
Juhlavuoden 2017 Educa-messuilla muisteltaneen Martti Lutherin ja Mikael Agricolan yhteiskunnallista merkitystä: Uuden testamentin käännökset tulivat tutuiksi, ja omakielistä kirjallisuutta saatiin aikaan. Messujen yhteydessä pohdittaneen lisäksi sitä, mitkä arvot ovat tärkeitä yhteiskunnan kehittämisen kannalta. Opettajajärjestöt tuonevat oman panoksensa koulutuspalveluja koskevaan keskusteluun.
Juhlavuoden 2017onnitteluterveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Opettajajärjestöt ovat esittäytyneet messuilla. Opettajien ammatti- ja järjestölehti on täyttänyt sata vuotta. Lehden syntymäpäiviä on juhlistettu Educa-messujen yhteydessä. Tietojen mukaan Opettaja-lehti on Suomen vanhin viikoittain ilmestyvä aikakauslehti. Ensimmäinen "Opettajain lehden" numero on ilmestynyt 5. tammikuuta 1906. Opettaja-lehti on seurannut koulutuspalvelujen kehittymistä ja peruskouluun siirtymistä.
Kunnalliset hyvinvointipalvelujen kysymykset ovat ajankohtaisia. Viittaan tässä organisaatioita koskeviin uudistushankkeisiin. Olen tutkinut kuntalaisten suhtautumista koulutuspalveluihin ja sitä, miten tyytyväisiä he ovat palvelu- ja rahoitusjärjestelyihin. Koulutuspolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon menettelyillä on merkitystä kuntalaisten koulutuspalveluja kohtaan tuntemaan arvostukseen.
Hyvinvointia ja turvallisuutta koskevassa artikkelissani olen tarkastellut kunnallisten hyvinvointipalvelujen murrosta ja koulutuspalveluja. Taloudelliset tekijät ovat yhteydessä yleissivistävien ja ammatillisten koulutuspalvelujen laadulliseen ja määrälliseen toteuttamiseen. Aiheeseen liittyen kysytään, miten vastataan väestön turvallisuutta ja hyvinvointia koskeviin kysymyksiin nyt ja tulevaisuudessa.
Vastaukset ovat kiinnostavia, sillä tulosten eroavuuksia selitetään melko usein parhain päin. Eroavuuksien syitä ja koulutuksen yleisiä puitteita on mietittävä, millä tavoin lähiopetuksen vähentyminen ja koulutusleikkaukset vaikuttavat yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen tavoitteiden saavuttamiseen.
Kulttuuri- ja sivistystehtävää on ohjannut koulutuksellisen tasa-arvon periaate, joka on ollut päätöksistä vastaavien johtavana arvoperustana koulutusta linjattaessa. Miten yksituumaisesti kyseinen "ajatusmalli" on vielä voimassa?
Lasten ja nuorten lukutaidon kehittymistä on arvioitava koulun opetussuunnitelman ja kirjastojen näkökulmasta.. Kirjoilla on sivistävä merkitys. Kirjastojen on oltava palvelulaitoksia, jotka vastaavat ajankohtaisiin haasteisiin. Onko päätöksenteon tavoitteena vahvistaa ja tukea väestöryhmien kulttuurisia tekijöitä?
Juhlavuoden 2017 Educa-messuilla muisteltaneen Martti Lutherin ja Mikael Agricolan yhteiskunnallista merkitystä: Uuden testamentin käännökset tulivat tutuiksi, ja omakielistä kirjallisuutta saatiin aikaan. Messujen yhteydessä pohdittaneen lisäksi sitä, mitkä arvot ovat tärkeitä yhteiskunnan kehittämisen kannalta. Opettajajärjestöt tuonevat oman panoksensa koulutuspalveluja koskevaan keskusteluun.
Juhlavuoden 2017onnitteluterveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
lauantai 7. tammikuuta 2017
Tuomaasta Nuuttiin
"Tuomaasta Nuuttiin" -artikkelissani tarkastelen joitakin jouluun liittyviä asioita melko yksityiskohtaisesti. Kirjoitukseni on valmistunut kirkkovuoden loppiaisena eli perjantaina 6.1.2017. Loppiainen (teofania, Θεοφάνια, epifania) on joulua vanhempi kristillinen juhlapäivä. Jouluaika on alkanut 21:stä joulukuuta ja kestää 13:een tammikuuta:
"Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi."
Joulun pyhien ja vapaiden jälkeen "arki" muistuttaa olemassaolollaan: "Härkäviikot ja reikäleivät alkavat." Työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta loppiainen oli lauantaisin vuosina 1973 – 1991. Tähän liittyen esitän kysymyksen, miten Martti Luther ja Mikael Agricola arvioisivat loppiaisen siirtoa kirkon perinteisen opin kannalta.
Joulurauha julistettiin Turussa Brinkkalan talon parvekkeelta. Joulurauhajulistus on pohjoismaisen lainsäädännön määräys, jonka mukaan on toimittava. Tilaisuus alkoi Martti Lutherin "Jumala ompi linnamme (Vahva linna on Jumalamme, Ein feste Burg ist unser Gott)" - virrellä. Kyseinen virsi on ollut tapana laulaa vuodesta 1903 lähtien. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät hoitivat musiikin soittaen muun muassa Artturi Ropen säveltämän "Marsalkan hopeatorvet" -fanfaarin.
Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on puolestaan hoitanut kunniakkaan tehtävän vuodesta 2013 lähtien:
"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään. "
"I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande."
Joulurauhajulistuksen jälkeen oli Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen "Maamme (Vårt land)" - laulu. Sitten oli vuorossa vuodesta 1918 lähtien ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli "Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys lienee 1700-luvulta)", joka on myös Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi.
Joulurauha-asiaan liittyvä radio-ohjelma on ollut vuodesta 1935 ja televisio-ohjelma vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt kyseisen ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta ensimmäinen suora lähetys on ollut vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut viestinnässä mukana.
Joulua, johon on kuulunut joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Loppiaista on vietetty, ja urheilutapahtumia on seurattu viestintävälineistä. Loppiaisena kotouttamiskysymykset muistuttavat arvoista ja toiminnan tärkeydestä. Loppiainen on omistettu lähetystyölle.
Katolisissa, luterilaisissa, anglikaanisissa ja muissakin länsimaisissa kirkoissa loppiaista on vietetty keskiaikaisen perinteen mukaisesti: itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivä. Melchior-, Balthasar- ja Kaspar -kuninkaiden (tietäjien) symboliikka eli kruunut ovat esillä Ruotsin "Tre kronor"-valtakunnanvaakunassa.
Loppiainen on kiinnostanut Martti Lutheria ja Mikael Agricolaa. Heidän tekemänsä Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat kulttuuritekoja, joita on tarvittu kirkon toiminnoissa. Artikkelini "sisältö" on kyseisille suurmiehille tuttu, sillä he ovat joutuneet paneutumaan joulun sanoman "ytimeen", joka sisältää esimerkiksi lähetystyön.
Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun on vastattava kysymykseen, miten laadullisesti joulunvietto - "Tuomaasta Nuuttiin" - voi tapahtua. Joulun sanoma muistuu asumiskysymyksissä mieleen. Päätöksenteolla on haasteita, kun sen on toimittava "eriarvoistumista ehkäisevästi". Tämä tavoite on yhteydessä joulun sanoman sisäistämiseen.
Loppiaisena ja juhlavuotta onnitellen
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
"Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi."
Joulun pyhien ja vapaiden jälkeen "arki" muistuttaa olemassaolollaan: "Härkäviikot ja reikäleivät alkavat." Työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta loppiainen oli lauantaisin vuosina 1973 – 1991. Tähän liittyen esitän kysymyksen, miten Martti Luther ja Mikael Agricola arvioisivat loppiaisen siirtoa kirkon perinteisen opin kannalta.
Joulurauha julistettiin Turussa Brinkkalan talon parvekkeelta. Joulurauhajulistus on pohjoismaisen lainsäädännön määräys, jonka mukaan on toimittava. Tilaisuus alkoi Martti Lutherin "Jumala ompi linnamme (Vahva linna on Jumalamme, Ein feste Burg ist unser Gott)" - virrellä. Kyseinen virsi on ollut tapana laulaa vuodesta 1903 lähtien. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät hoitivat musiikin soittaen muun muassa Artturi Ropen säveltämän "Marsalkan hopeatorvet" -fanfaarin.
Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on puolestaan hoitanut kunniakkaan tehtävän vuodesta 2013 lähtien:
"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään. "
"I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande."
Joulurauhajulistuksen jälkeen oli Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen "Maamme (Vårt land)" - laulu. Sitten oli vuorossa vuodesta 1918 lähtien ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli "Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys lienee 1700-luvulta)", joka on myös Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi.
Joulurauha-asiaan liittyvä radio-ohjelma on ollut vuodesta 1935 ja televisio-ohjelma vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt kyseisen ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta ensimmäinen suora lähetys on ollut vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut viestinnässä mukana.
Joulua, johon on kuulunut joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Loppiaista on vietetty, ja urheilutapahtumia on seurattu viestintävälineistä. Loppiaisena kotouttamiskysymykset muistuttavat arvoista ja toiminnan tärkeydestä. Loppiainen on omistettu lähetystyölle.
Katolisissa, luterilaisissa, anglikaanisissa ja muissakin länsimaisissa kirkoissa loppiaista on vietetty keskiaikaisen perinteen mukaisesti: itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivä. Melchior-, Balthasar- ja Kaspar -kuninkaiden (tietäjien) symboliikka eli kruunut ovat esillä Ruotsin "Tre kronor"-valtakunnanvaakunassa.
Loppiainen on kiinnostanut Martti Lutheria ja Mikael Agricolaa. Heidän tekemänsä Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat kulttuuritekoja, joita on tarvittu kirkon toiminnoissa. Artikkelini "sisältö" on kyseisille suurmiehille tuttu, sillä he ovat joutuneet paneutumaan joulun sanoman "ytimeen", joka sisältää esimerkiksi lähetystyön.
Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun on vastattava kysymykseen, miten laadullisesti joulunvietto - "Tuomaasta Nuuttiin" - voi tapahtua. Joulun sanoma muistuu asumiskysymyksissä mieleen. Päätöksenteolla on haasteita, kun sen on toimittava "eriarvoistumista ehkäisevästi". Tämä tavoite on yhteydessä joulun sanoman sisäistämiseen.
Loppiaisena ja juhlavuotta onnitellen
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)