Pääsiäistä valmistellaan ja liturgisten värien merkitystä mietitään. Pääsiäistä koskevat tapahtumat muistuvat herkästi mieleen vaikeiden asioiden kohdatessa. Hiljainen viikko on ikään kuin tullut lähelle. Omaiset tarvitsevat tukea. Auttamista olen pohtinut muun muassa seuraavalla tavalla:
"Voit muutakin tehdä, kun voimia riittää. On taitoa tehdä hyvää, auttaa toisia, apua tarvitsevia."
Musiikki vahvistaa pääsiäisen sanomaa. Monille ovat tuttuja lyhyet lauletut virsitekstit, esimerkiksi: "Kristus on noussut kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti." Musiikin tekijät ovat luoneet musiikkinsa usein omakohtaisten tunnetilojen vallitessa. Musiikin sävelkulut saattavat johtaa kuulijat sellaiselle tunnetasolle, jota kiireisessä elämänrytmissä elävät tarvitsevat. Vaikeiden kysymysten äärillä auttanee hyvä musiikki, jos on voimia kuunnella sitä.
Johann Sebastian Bachin musiikki sopii pääsiäisen hiljaiselle viikolle, jota vietämme. Hänen ansiokas Matteus-passionsa kertoo Kristuksen kärsimyshistoriasta. Monet ovat kuunnelleet kyseisen suurteoksen, joka on esitetty televisiossakin. Matteus-passiossa on kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa ovat ehtoollisen asettaminen ja Jeesuksen vangitseminen. Toisessa osassa ovat Jeesuksen oikeudenkäyntiä koskevat tapahtumat, ristiinnaulitseminen ja hautaaminen.
Johann Sebastian Bach, Leipzigin Tuomaan kirkon kanttori, sävelsi Matteus-passionsa oman kirkon kuorolle. Sävellyksen esittäminen on ollut haastava tehtävä, jonka arvion saattoi tehdä muun muassa nähdyn televisioesityksen perusteella. Usein puhutaan matemaatikko Carl Friedrich Gaussista, jota on askarruttanut pääsiäisen paikka kalenterissa. Johann Sebastian Bach on miettinyt puolestaan nuottien järjestystä viivastolla. Hänen säveltämänsä Tuomas-passio on korkealaatuinen tuotos, jota arvostetaan.
Kun pääsiäistä tarkastellaan musiikin näkökulmasta, Matteus-passiota ei ole mahdollista sivuuttaa. Bachin musiikkia kuullessa juolahtaa mieleen matematiikka. On havaittu, että musiikillisesti lahjakkaat ovat usein myös matemaattisesti lahjakkaita. Tämä palmusunnuntain tienoilla valmistunut kirjoitus on avaus, joka saanee miettimään pääsiäisen sisältöä. Asioiden sisäistäminen ja laajentaminen ovat yhteydessä omakohtaiseen ajatteluun, tietämykseen ja kokemukseen.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
maanantai 21. maaliskuuta 2016
perjantai 11. maaliskuuta 2016
Pääsiäinen ja yhteiskunta
Historiasta muistamme Mikael Agricolan, joka on ollut suomenkielisten tuotosten kehittäjä. Hänen uudissanojaan on pääsiäinen, joka tarkoittaa tietyn pituisen paastonajan loppumista. Pääsiäisenä korostuvat syvälliset arvot. Olemme oppineet, että pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Ymmärrämme, että pääsiäisen paikka vaihtelee. Pääsiäispäivä oli 4. huhtikuuta vuonna 2010, nyt puolestaan 27. maaliskuuta.
Puheissa kysytään: "Miksi pääsiäistä, jonka liturginen väri on valkea, vietetään? Mitä tapahtui kiirastorstaina ja pitkänäperjantaina, jonka liturginen väri on musta?" Monia kiinnostavat pääsiäisen kielivastineet, joita ovat muun muassa påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα. Niihin perehtyessä sanojen kulttuurilliset ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.
Saksalaisen Carl Friedrich Gaussin mukaan pääsiäisen paikka voidaan määrittää matemaattisesti oikeaan paikkaan kalenterissa. Opiskelijoita kiinnostaa Gaussin käyrän ohella matemaatikon henkilöhistoria. Hän suoriutui 10-vuotiaana opettajansa antamasta tehtävästä, jossa oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja luuli, että hän saisi tehdä "rauhassa omia töitään", kun antaa kyllin vaikean matemaattisen tehtävän ratkaistavaksi. Toive ei kuitenkaan toteutunut.
Pääsiäisen paikasta muistuu mieleeni julkisuudessa ollut tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi.
Pääsiäinen on kristillisen perinteen juhla, joka on antanut uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Keväisen luonnon ja elämän vertauskuvat liittyvät pääsiäiseen. Pääsiäisenä pohditaan ruokakulttuuria. Kristillisessä perinteessä pääsiäismuna on ylösnousemuksen vertauskuva.
Palmusunnuntaista alkaa hiljainen viikko, jota kutsutaan myös pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Hiljaisen viikon läheisyys tuli kerran tutuksi vuorovaikutustilanteessa, kun virpojat soittivat ovikelloa sunnuntaina eli virposunnuntaina. Sade ei näyttänyt virpojia haittaavan. He kysyivät reippaasti, saammeko virpoa ja suorittivat tehtävän: "Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka."
Hiljaisen viikon jokaiselle päivälle on annettu kansanomaiset nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen seuraa toinen pääsiäispäivä.
Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa. Kouluissa taideaineiden yhteydessä askarrellaan ja maalataan pääsiäismunia. Suomalaisten kultaseppien tekemät tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia.
Pääsiäisen aikoinakin on pidettävä mielessä, että yhteiskunnassa on pohdittava huolella perustuslain mukaisten arvojen pohjalta ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä ja kotouttamista. Oikeudenmukaisesti on ratkaistava muitakin arvoihin liittyviä, "vaiheessa olevia asioita", jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusta.
Opiskelijat ovat lausuneet voimakkaasti mielenosoituksin omat käsityksensä koulutusasioiden järjestämisestä. Traktorimarsseja on toteutettu. Välikysymys on tulossa eduskuntaan, jolla on "piinaavia asioita", jotka on ratkaistava oikeudenmukaisesti. Hyvinvointivaltion periaatteet on sisäistettävä kunnolla. "Ymmärtävät ajatukset" ovat yhteydessä omiin kokemuksiin ja arvomaailmaan.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Puheissa kysytään: "Miksi pääsiäistä, jonka liturginen väri on valkea, vietetään? Mitä tapahtui kiirastorstaina ja pitkänäperjantaina, jonka liturginen väri on musta?" Monia kiinnostavat pääsiäisen kielivastineet, joita ovat muun muassa påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα. Niihin perehtyessä sanojen kulttuurilliset ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.
Saksalaisen Carl Friedrich Gaussin mukaan pääsiäisen paikka voidaan määrittää matemaattisesti oikeaan paikkaan kalenterissa. Opiskelijoita kiinnostaa Gaussin käyrän ohella matemaatikon henkilöhistoria. Hän suoriutui 10-vuotiaana opettajansa antamasta tehtävästä, jossa oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja luuli, että hän saisi tehdä "rauhassa omia töitään", kun antaa kyllin vaikean matemaattisen tehtävän ratkaistavaksi. Toive ei kuitenkaan toteutunut.
Pääsiäisen paikasta muistuu mieleeni julkisuudessa ollut tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi.
Pääsiäinen on kristillisen perinteen juhla, joka on antanut uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Keväisen luonnon ja elämän vertauskuvat liittyvät pääsiäiseen. Pääsiäisenä pohditaan ruokakulttuuria. Kristillisessä perinteessä pääsiäismuna on ylösnousemuksen vertauskuva.
Palmusunnuntaista alkaa hiljainen viikko, jota kutsutaan myös pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Hiljaisen viikon läheisyys tuli kerran tutuksi vuorovaikutustilanteessa, kun virpojat soittivat ovikelloa sunnuntaina eli virposunnuntaina. Sade ei näyttänyt virpojia haittaavan. He kysyivät reippaasti, saammeko virpoa ja suorittivat tehtävän: "Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka."
Hiljaisen viikon jokaiselle päivälle on annettu kansanomaiset nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen seuraa toinen pääsiäispäivä.
Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa. Kouluissa taideaineiden yhteydessä askarrellaan ja maalataan pääsiäismunia. Suomalaisten kultaseppien tekemät tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia.
Pääsiäisen aikoinakin on pidettävä mielessä, että yhteiskunnassa on pohdittava huolella perustuslain mukaisten arvojen pohjalta ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä ja kotouttamista. Oikeudenmukaisesti on ratkaistava muitakin arvoihin liittyviä, "vaiheessa olevia asioita", jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusta.
Opiskelijat ovat lausuneet voimakkaasti mielenosoituksin omat käsityksensä koulutusasioiden järjestämisestä. Traktorimarsseja on toteutettu. Välikysymys on tulossa eduskuntaan, jolla on "piinaavia asioita", jotka on ratkaistava oikeudenmukaisesti. Hyvinvointivaltion periaatteet on sisäistettävä kunnolla. "Ymmärtävät ajatukset" ovat yhteydessä omiin kokemuksiin ja arvomaailmaan.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
sunnuntai 6. maaliskuuta 2016
Luonto, maasto ja ladut
Erilaiset asiat nousevat esille käytännön tilanteissa. Lumityöt ovat olleet "hyötyliikuntaa", kun lunta on joutunut siirtelemään. Lumipenkat kasvavat. Tuttuja ovat sanonnat: "Aura-auto on käynyt. Täytyy mennä ulos taas lumitöihin." Hiihto kuuluu talven tärkeisiin tapahtumiin.
Hiihdon aikana hiihtäjät ajattelevat turvallisuuttaan: "Jos kaadun ja loukkaannun, mistä saan tarvittavan avun. Onneksi minulla on kännykkä mukana ja akku täynnä virtaa, jos jotain sattuu." Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuus muistuu mieleen.
Hiihtoa harrastettaessa seurataan sääennustuksia ja mietitään hiihtokohteita. Maaston vaativat nousut ja laskut ovat testejä hiihtokunnon tutkimisessa.
Hiihtotyylit ovat olleet esille hiihtokilpailuissa. Jotkut hiihtävät luistelusuksilla, vaikka kysymys on perinteisestä hiihdosta. Hiihtäjät käyttävät hyväkseen tehokasta tasatyöntöä, jota suositaan perinteisen hiihtotyylinkin valmennuksessa. Ongelmat poistuvat, jos latuprofiilit suunnitellaan hiihtotyylien mukaan.
Hiihtoa varten käytetään monenlaisia hiihtoasusteita, suksia eri hiihtotyyleille ja -keleille, pitopohjia, erilaisia sauvoja, siteitä ja suksivoiteita. Hiihtoladulle pääsy on hitaanlaista, jos noudattaa "kaikkia hiihdon osasia". Hiihdon harjoittaminen vaatii taloudellista panostusta, jota markkinointi suosittaa. Kuvaan hiihtoa tässä myös seuraavalla tavalla:
Suksimiehen laulu
(Vilmi, Veikko 2016, sanat ja sävel)
Kun on lunta, hiihto kiinnostaa.
Hiihtovaatteet, voiteet tarvitaan.
Monet hiihtotyylit mielessä:
Perinteinen, vuorotahti, tasatyöntö, luistelu.
---
Säätä seurataan.
---
Luonto, maasto, ladut odottaa.
Suksin, sauvoin, sitein kuljetaan.
Hiihdetään.
Mäet noustaan, lasketaan.
Hiihtokunto tutkitaan.
Hiihdon aikana voidaan pohtia, mikä on ollut hiihtokunnon merkitys veteraaneille "siellä jossakin". Veteraanit valitsivat "aikoinaan" paikkaan sopivan hiihtotyylin. Hyvät hiihtokelit olivat mieleen, kuten nykyäänkin. Veteraaneja koskettaa musiikkikappale: ”Veteraanin iltahuuto”, joka kuultaneen 13.3.2016 tienoilla muisteltaessa talvisodan päättymistä 13.3.1940.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Hiihdon aikana hiihtäjät ajattelevat turvallisuuttaan: "Jos kaadun ja loukkaannun, mistä saan tarvittavan avun. Onneksi minulla on kännykkä mukana ja akku täynnä virtaa, jos jotain sattuu." Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuus muistuu mieleen.
Hiihtoa harrastettaessa seurataan sääennustuksia ja mietitään hiihtokohteita. Maaston vaativat nousut ja laskut ovat testejä hiihtokunnon tutkimisessa.
Hiihtotyylit ovat olleet esille hiihtokilpailuissa. Jotkut hiihtävät luistelusuksilla, vaikka kysymys on perinteisestä hiihdosta. Hiihtäjät käyttävät hyväkseen tehokasta tasatyöntöä, jota suositaan perinteisen hiihtotyylinkin valmennuksessa. Ongelmat poistuvat, jos latuprofiilit suunnitellaan hiihtotyylien mukaan.
Hiihtoa varten käytetään monenlaisia hiihtoasusteita, suksia eri hiihtotyyleille ja -keleille, pitopohjia, erilaisia sauvoja, siteitä ja suksivoiteita. Hiihtoladulle pääsy on hitaanlaista, jos noudattaa "kaikkia hiihdon osasia". Hiihdon harjoittaminen vaatii taloudellista panostusta, jota markkinointi suosittaa. Kuvaan hiihtoa tässä myös seuraavalla tavalla:
Suksimiehen laulu
(Vilmi, Veikko 2016, sanat ja sävel)
Kun on lunta, hiihto kiinnostaa.
Hiihtovaatteet, voiteet tarvitaan.
Monet hiihtotyylit mielessä:
Perinteinen, vuorotahti, tasatyöntö, luistelu.
---
Säätä seurataan.
---
Luonto, maasto, ladut odottaa.
Suksin, sauvoin, sitein kuljetaan.
Hiihdetään.
Mäet noustaan, lasketaan.
Hiihtokunto tutkitaan.
Hiihdon aikana voidaan pohtia, mikä on ollut hiihtokunnon merkitys veteraaneille "siellä jossakin". Veteraanit valitsivat "aikoinaan" paikkaan sopivan hiihtotyylin. Hyvät hiihtokelit olivat mieleen, kuten nykyäänkin. Veteraaneja koskettaa musiikkikappale: ”Veteraanin iltahuuto”, joka kuultaneen 13.3.2016 tienoilla muisteltaessa talvisodan päättymistä 13.3.1940.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)