Yhteiskunnallisten asioiden päätöksiä on arvioitu kansallisen veteraanipäivän kynnyksellä. Tarkkaan on pohdittu myös, mitä eduskunta on aikonut tehdä tulevaisuudessa ihmisten hyväksi. Julkisuudessa on arvioitu "kehysriihen" saldoa. ja muidenkin päätösten sisältöä. Veteraanipäivän juhlatilaisuuksissa on seurattu hartaasti suunnitellun ohjelman etenemistä, niin varmaan myös 27.4.2017 järjestetyissä tilaisuuksissa.
Kuopion musiikkikeskuksesta on lähetetty perinteisesti kunnioitusta herättävästi seppelpartiot sankarihaudoille. Tilaisuuden anti on jäänyt paikallaolijoiden mieleen. "Veteraanin iltahuuto" - musiikkikappale on sykähdyttänyt voimakkaalla sanomallaan.
Kuulijat pohtivat omakohtaisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan yksituumaisuutta. He miettivät myös, miten päätöksenteossa on ajateltu yleensä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Maatamme kohdanneet aikaisemmat vaikeat ajat nostavat esille ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä.
Ihmisten mielestä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kohdalla on arvioitava vaikutusyhteyksiä. Puhuttelevien asioiden kohdatessa on pystyttävä toimimaan oikein ja harkitusti. Miten hyvin löytyvät Euroopan lähialuetta koskevien kysymysten ratkaisut, jotka heijastuvat tänne Suomeenkin?
Mitkä ovat ne päätökset, jotka vievät asioita "hallittuun" suuntaan? Säilyvätkö vastuullisten henkilöiden puheyhteydet kriisien ratkaisemiseksi? Kysymyksiä riittää, mutta missä ovat "oikeat" vastaukset. Ulkopolitiikka on taitolaji, jossa tarvitaan näkemystä.
Kun ulkopolitiikalla on selkeä tavoite, vältetään "ulkopoliittisia karikkoja". Ulkopolitiikan onnistumista arvioitaessa kysytään perustellusti, miten luotettavasti laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä.
Toiminnan on oltava ennustettavaa. Joskus mietityttää, kun vastuussa olevat henkilöt vetoavat liian helposti niin sanottuihin asiantuntijoihin päätettävistä asioista, vaikka heidän pitäisi olla itsekin asiantuntijoita.
Ulkopolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka tulee olla maamme edunmukaista. Maamme ulkopolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Viestintävälineiden on annettava luotettavaa ja monipuolista arviointitietoa maamme sisäpolitiikan ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisuista, joita on toteutettu esimerkiksi sisäpolitiikan osalta pari vuotta hallitustaipaleen ohjelman mukaan. Veteraanit seuraavat kiinnostuneina sosiaali- ja terveydenhuollon ja ulkopolitiikan menettelyitä.
Kansallisen veteraanipäivän
ja juhlavuoden terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
keskiviikko 26. huhtikuuta 2017
maanantai 17. huhtikuuta 2017
Johann Sebastian Bach ja pääsiäinen
Pääsiäistä on vietetty ja liturgisten värien merkitystä on mietitty. Pääsiäisen aika on hiljentänyt. Pääsiäisen kertomus muistuu herkästi mieleen, kun vaikeita asioita kohdataan. Hiljaisen viikon tapahtumat ovat ikään kuin tulleet lähelle ja opettaneet ymmärtämään asioiden syvällisyyttä. Omaiset tarvitsevat tukea vaikeissa asioissa. Auttamista olen pohtinut muun muassa seuraavalla tavalla:
"Voit muutakin tehdä, kun voimia riittää. On taitoa tehdä hyvää, auttaa toisia, apua tarvitsevia."
Musiikki vahvistaa pääsiäisen sanomaa. Monille ovat tuttuja lyhyet lauletut virsitekstit: "Kristus on noussut kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti."
Musiikin tekijät ovat luoneet musiikkinsa usein omakohtaisten tunnetilojen vallitessa. Musiikin sävelkulut saattavat johtaa kuulijat sellaiselle tunnetasolle, jota kiireisessä elämänrytmissä elävät tarvitsevat. Vaikeiden kysymysten kohdalla auttanee hyvä musiikki, jos on voimia kuunnella sitä.
Johann Sebastian Bachin musiikki on sopinut pääsiäisen aikaan, jota olemme viettäneet. Hänen ansiokas Matteus-passionsa kertoo Kristuksen kärsimyshistoriasta. Monet ovat kuunnelleet kyseisen suurteoksen, joka on esitetty televisiossakin.
Matteus-passiossa on kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa ovat ehtoollisen asettaminen ja Jeesuksen vangitseminen. Toisessa osassa ovat Jeesuksen oikeudenkäyntiä koskevat tapahtumat, ristiinnaulitseminen ja hautaaminen.
Johann Sebastian Bach - Leipzigin Tuomaan kirkon kanttori - sävelsi Matteus-passionsa oman kirkon kuorolle. Sävellyksen esittäminen on ollut haastava tehtävä, jonka arvion saattoi tehdä muun muassa nähdyn televisioesityksen perusteella.
Usein puhutaan matemaatikko Carl Friedrich Gaussista, jota on askarruttanut pääsiäisen paikka kalenterissa. Johann Sebastian Bach on miettinyt puolestaan nuottien järjestystä viivastolla. Hänen säveltämänsä Tuomas-passio on korkealaatuinen tuotos, jota arvostetaan. Kun pääsiäistä tarkastellaan musiikin näkökulmasta, Matteus-passiota ei ole mahdollista sivuuttaa.
Johann Sebastian Bachin musiikkia kuullessa juolahtaa mieleen matematiikka. On havaittu, että musiikillisesti lahjakkaat ovat usein myös matemaattisesti lahjakkaita. Asioiden sisäistäminen ja laajentaminen ovat yhteydessä omakohtaiseen ajatteluun, tietämykseen ja kokemukseen. Tämäkin kirjoitus saanee pohtimaan pääsiäisen sanoman perussisältöä.
Hyvää pääsiäisen aikaa.
Juhlavuoden terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
"Voit muutakin tehdä, kun voimia riittää. On taitoa tehdä hyvää, auttaa toisia, apua tarvitsevia."
Musiikki vahvistaa pääsiäisen sanomaa. Monille ovat tuttuja lyhyet lauletut virsitekstit: "Kristus on noussut kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti."
Musiikin tekijät ovat luoneet musiikkinsa usein omakohtaisten tunnetilojen vallitessa. Musiikin sävelkulut saattavat johtaa kuulijat sellaiselle tunnetasolle, jota kiireisessä elämänrytmissä elävät tarvitsevat. Vaikeiden kysymysten kohdalla auttanee hyvä musiikki, jos on voimia kuunnella sitä.
Johann Sebastian Bachin musiikki on sopinut pääsiäisen aikaan, jota olemme viettäneet. Hänen ansiokas Matteus-passionsa kertoo Kristuksen kärsimyshistoriasta. Monet ovat kuunnelleet kyseisen suurteoksen, joka on esitetty televisiossakin.
Matteus-passiossa on kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa ovat ehtoollisen asettaminen ja Jeesuksen vangitseminen. Toisessa osassa ovat Jeesuksen oikeudenkäyntiä koskevat tapahtumat, ristiinnaulitseminen ja hautaaminen.
Johann Sebastian Bach - Leipzigin Tuomaan kirkon kanttori - sävelsi Matteus-passionsa oman kirkon kuorolle. Sävellyksen esittäminen on ollut haastava tehtävä, jonka arvion saattoi tehdä muun muassa nähdyn televisioesityksen perusteella.
Usein puhutaan matemaatikko Carl Friedrich Gaussista, jota on askarruttanut pääsiäisen paikka kalenterissa. Johann Sebastian Bach on miettinyt puolestaan nuottien järjestystä viivastolla. Hänen säveltämänsä Tuomas-passio on korkealaatuinen tuotos, jota arvostetaan. Kun pääsiäistä tarkastellaan musiikin näkökulmasta, Matteus-passiota ei ole mahdollista sivuuttaa.
Johann Sebastian Bachin musiikkia kuullessa juolahtaa mieleen matematiikka. On havaittu, että musiikillisesti lahjakkaat ovat usein myös matemaattisesti lahjakkaita. Asioiden sisäistäminen ja laajentaminen ovat yhteydessä omakohtaiseen ajatteluun, tietämykseen ja kokemukseen. Tämäkin kirjoitus saanee pohtimaan pääsiäisen sanoman perussisältöä.
Hyvää pääsiäisen aikaa.
Juhlavuoden terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
torstai 13. huhtikuuta 2017
Pääsiäisen aika hiljentää
Pääsiäinen on kristillisen perinteen juhla, joka on antanut uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Keväisen luonnon ja elämän vertauskuvat liittyvät pääsiäiseen. Kristillisessä perinteessä pääsiäismuna on ylösnousemuksen vertauskuva. Pääsiäisenä korostuvat syvälliset arvot, joita mietimme. Asiaan liittyen kysytään myös, mitä liturgiset värit, musta ja valkea, tarkoittavat pääsiäisen sanomassa. Pääsiäisenä pohditaan ruokakulttuuria.
Palmusunnuntaina on alkanut hiljainen viikko, jota kutsutaan myös pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Kärsimyssunnuntaita on vietetty aikaisemmin. Se on kertonut siitä, että lähestytään pääsiäistä ja kärsimystapahtumia. Kärsimyksen syvintä olemusta on myös pohdittu.
Muistamme tänä juhlavuonna hyvin Mikael Agricolan, jonka liputuspäivä sattui kuntavaalien äänestyspäivälle. Uudissana - pääsiäinen - kuvaa paastonajan loppumista. Olemme huomanneet, että pääsiäisen paikka kalenterissa vaihtelee vuosittain. Vuonna 2010 pääsiäispäivä oli esimerkiksi 4. huhtikuuta, nyt puolestaan 16. huhtikuuta. Pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai.
Pääsiäisen paikkaa pohtiessa muistuu mieleen julkisuudessa ollut tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi.
Saksalaisen Carl Friedrich Gaussin mukaan pääsiäisen paikka voidaan määrittää matemaattisesti oikeaan paikkaan kalenterissa. Opiskelijoita kiinnostanee Gaussin käyrän ohella matemaatikon henkilöhistoria ja miten hän mahdollisesti selviytyisi nykyisistä "Pisan testeistä".
Carl Friedrich suoritti 10-vuotiaana opettajan antaman silloisen "Pisa-tehtävän". Oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja luuli, että hän saisi tehdä "rauhassa omia töitään", kun antaa tarpeeksi vaikean matemaattisen tehtävän ratkaistavaksi. Toive ei kuitenkaan toteutunut.
Monia kiinnostavat pääsiäissanan kielivastineet: påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα. Niihin perehtyessä sanojen kulttuurilliset ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.
Hiljaisen viikon päiville on annettu kansanomaiset nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen on toinen pääsiäispäivä.
Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa. Kouluissa taideaineiden yhteydessä askarrellaan ja maalataan pääsiäismunia. Suomalaisten kultaseppien tekemät tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia.
Hiljaisen viikon läheisyys tuli tänä juhlavuonna tutuksi, kun virpojat soittivat ovikelloa sunnuntaina eli virposunnuntaina. He kysyivät reippaasti, toimintaa selvästi harjoitelleina, "saammeko virpoa". Myöntävän vastauksen jälkeen tapahtui virpominen: "Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka."
Pääsiäisen rauhallisena aikanakin on mielessä monia asioita, jotka liittyvät arvojen toteutumiseen. Martti Lutherkin lausui tunnettuja "teesejään", jotka hänen mielestään olisivat tarpeellisia huomioida silloisessa yhteiskunnassa. Vastuullisuuden periaate on sisäistettävä päätöksenteossa.
"Ymmärtävät ajatukset" ovat yhteydessä omiin kokemuksiin ja arvomaailmaan. Millaisia ovatkaan kotouttamista koskevien kysymysten ja muidenkin "vaiheessa olevien asioiden" oikeudenmukaiset ratkaisut?
Hyvää pääsiäisen aikaa.
Juhlavuoden terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Palmusunnuntaina on alkanut hiljainen viikko, jota kutsutaan myös pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Kärsimyssunnuntaita on vietetty aikaisemmin. Se on kertonut siitä, että lähestytään pääsiäistä ja kärsimystapahtumia. Kärsimyksen syvintä olemusta on myös pohdittu.
Muistamme tänä juhlavuonna hyvin Mikael Agricolan, jonka liputuspäivä sattui kuntavaalien äänestyspäivälle. Uudissana - pääsiäinen - kuvaa paastonajan loppumista. Olemme huomanneet, että pääsiäisen paikka kalenterissa vaihtelee vuosittain. Vuonna 2010 pääsiäispäivä oli esimerkiksi 4. huhtikuuta, nyt puolestaan 16. huhtikuuta. Pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai.
Pääsiäisen paikkaa pohtiessa muistuu mieleen julkisuudessa ollut tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi.
Saksalaisen Carl Friedrich Gaussin mukaan pääsiäisen paikka voidaan määrittää matemaattisesti oikeaan paikkaan kalenterissa. Opiskelijoita kiinnostanee Gaussin käyrän ohella matemaatikon henkilöhistoria ja miten hän mahdollisesti selviytyisi nykyisistä "Pisan testeistä".
Carl Friedrich suoritti 10-vuotiaana opettajan antaman silloisen "Pisa-tehtävän". Oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja luuli, että hän saisi tehdä "rauhassa omia töitään", kun antaa tarpeeksi vaikean matemaattisen tehtävän ratkaistavaksi. Toive ei kuitenkaan toteutunut.
Monia kiinnostavat pääsiäissanan kielivastineet: påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα. Niihin perehtyessä sanojen kulttuurilliset ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.
Hiljaisen viikon päiville on annettu kansanomaiset nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen on toinen pääsiäispäivä.
Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa. Kouluissa taideaineiden yhteydessä askarrellaan ja maalataan pääsiäismunia. Suomalaisten kultaseppien tekemät tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia.
Hiljaisen viikon läheisyys tuli tänä juhlavuonna tutuksi, kun virpojat soittivat ovikelloa sunnuntaina eli virposunnuntaina. He kysyivät reippaasti, toimintaa selvästi harjoitelleina, "saammeko virpoa". Myöntävän vastauksen jälkeen tapahtui virpominen: "Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka."
Pääsiäisen rauhallisena aikanakin on mielessä monia asioita, jotka liittyvät arvojen toteutumiseen. Martti Lutherkin lausui tunnettuja "teesejään", jotka hänen mielestään olisivat tarpeellisia huomioida silloisessa yhteiskunnassa. Vastuullisuuden periaate on sisäistettävä päätöksenteossa.
"Ymmärtävät ajatukset" ovat yhteydessä omiin kokemuksiin ja arvomaailmaan. Millaisia ovatkaan kotouttamista koskevien kysymysten ja muidenkin "vaiheessa olevien asioiden" oikeudenmukaiset ratkaisut?
Hyvää pääsiäisen aikaa.
Juhlavuoden terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
sunnuntai 9. huhtikuuta 2017
Maakuntavierailut - Kuopio esillä
Tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä ja rouva Jenni Haukiolla on tarkoitus kiertää Suomen maakunnaat itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Tasavallan presidentin kanslia on tiedottanut 4.4.2017 vierailujen ajankohdista ja paikoista. Kuopiolaiset, jotka ovat pohdiskelleet Kuopion Sorsasaloon tulevan tehtaan eli "Finnpulpin" ympäristölupa-asioita ja 2018 tapahtuvaa biotuotehankkeen toteuttamispäätöstä, ovat jo kohdanneet arvokkaan maakuntavierailun.
Ympäristöön ja työllisyyteen vaikuttavan tehdassuunnitelman ohella asiaan liittyen muistetaan vielä Kuopion musiikkikeskuksessa pidetty tilaisuus, jonka avulla juhlistettiin Minna Canthin merkitystä.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat "kansan parissa" Kuopion torilla. Jo silloin tiedettiin, että rouva Jenni Haukion syntymäpäivä olisi 7.4.2017, jota merkkipäivää tässä vielä onnitellaan.
Minna Canthin päivänä Kuopion torilla pääsin kättelemään arvovieraita ja esittämään asiani: "Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Veikko Vilmi kiittää Teitä, kun olitte Vehmersalmella Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtuman suojelijana. Suunnistustapahtumassa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana."
Kuopion kaupunki järjesti perustamisajankohdan 1775 kunniaksi Kuopio - Jukolan palkitsemistilaisuuden, johon aloite oli tullut ylimmältä poliittiselta taholta ja virkamiesvalmistelusta. Suunnistustapahtumassa oli toteutunut ”kaupunkiorganisaation ja päättäjien kokema myönteinen yhteistyön henki ja itse tapahtuman tärkeilyvapaa ilmapiiri”. Kuopio - Jukola oli "esimerkillinen ryhmäsuoritus".
Suunnistustapahtuma on välittänyt osallistujille "ainutlaatuisen tunnelman", josta on saatu tietoa internetin, lehtijuttujen, radio- ja TV-lähetysten kautta.
Maakuntavierailut jatkuvat 2017 kesäkuun puolen välin jälkeen Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Hossan kansallispuiston avajaiset pidetään Suomussalmella 17. kesäkuuta. Kyseisestä tilaisuudesta tasavallan presidentti Sauli Niinistö jatkaa matkaa Joensuun Enossa järjestettäviin Jukolan viesti 2017-suunnistuskilpailuihin, joissa hän viipyy sunnuntaihin 18. kesäkuuta saakka.
Hänen tehtävänään ottaa vastaan Jukolan viestin sanoma, joka osoitetaan 100-vuotiaalle Suomelle. Rouva Jenni Haukio toimii suunnistustapahtuman suojelijana. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on yleisön tavattavissa, kuten oli tilanne Kuopio-Jukola 2014:ssäkin.
Jukolan viesti 2017-suunnitelmista palaan vielä Kuopion torin tapahtumiin: "Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin."
Rouva Jenni Haukio oli selvästi myös kiinnostunut historiikista, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys.
Tänä juhlavuotena 2017 toimitaan aktiivisesti kulttuurin hyväksi, johon kuuluu edellä mainittu historiikkijulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun "kirja löydetään" verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.
Päätöksiä ja tilanteita on mietittävä tarkkaan. Niin on tehty varmaan "Finnpulpinkin" kohdalla. Laaja-alaisia asioita on hyödyllistä punnita komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä yhteisesti harkitut kannanotot kertovat siitä, miten on meneteltävä kulloinkin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sivusi Kuopion torilla kiusaamiskysymyksiä ja ulkopolitiikan asioita, jotka ovat ajankohtaisia. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että juhlavuottaan viettävä "Suomi purjehtii luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset askarruttivat Kuopion torilla. Päätöksenteossa kiire hankaloittaa hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki määrittää suunnan. Yhteiskunnassa arvioidaan sitä, minkä “arvojen” avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista.
Kulttuuriasioita ja yhteiskunnan tavoitteita pohdittaessa muistuvat mieleen ajankohtaan sopivat henkilöt eli Mikael Agricola ja Martti Luther. Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennos on suuri kulttuuriteko sivistyksen kehittämisen kannalta. Merkkihenkilöitä nostetaan esille juhlavuosina, esimerkiksi suomen kielen päivänä.
Tasa-arvon päivänä muistellaan Minna Canthia. Hän on miettinyt yhteiskunnallisia kysymyksiä. Kirjoitetut tekstit ovat siitä osoituksena. Merkkihenkilöt ovat kiinnostaneet rouva Jenni Haukiotakin, joka on suojelijana kesällä tapahtuvassa Jukolan viesti 2017-suunnistustapahtumassa. Joensuussa järjestettävä Jukolan viesti 2017 on tärkeä perinteen jatkuvuuden ja liikuntakulttuurin kehittämisen kannalta.
Hyvää Mikael Agricolan päivää
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ympäristöön ja työllisyyteen vaikuttavan tehdassuunnitelman ohella asiaan liittyen muistetaan vielä Kuopion musiikkikeskuksessa pidetty tilaisuus, jonka avulla juhlistettiin Minna Canthin merkitystä.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat "kansan parissa" Kuopion torilla. Jo silloin tiedettiin, että rouva Jenni Haukion syntymäpäivä olisi 7.4.2017, jota merkkipäivää tässä vielä onnitellaan.
Minna Canthin päivänä Kuopion torilla pääsin kättelemään arvovieraita ja esittämään asiani: "Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Veikko Vilmi kiittää Teitä, kun olitte Vehmersalmella Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtuman suojelijana. Suunnistustapahtumassa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana."
Kuopion kaupunki järjesti perustamisajankohdan 1775 kunniaksi Kuopio - Jukolan palkitsemistilaisuuden, johon aloite oli tullut ylimmältä poliittiselta taholta ja virkamiesvalmistelusta. Suunnistustapahtumassa oli toteutunut ”kaupunkiorganisaation ja päättäjien kokema myönteinen yhteistyön henki ja itse tapahtuman tärkeilyvapaa ilmapiiri”. Kuopio - Jukola oli "esimerkillinen ryhmäsuoritus".
Suunnistustapahtuma on välittänyt osallistujille "ainutlaatuisen tunnelman", josta on saatu tietoa internetin, lehtijuttujen, radio- ja TV-lähetysten kautta.
Maakuntavierailut jatkuvat 2017 kesäkuun puolen välin jälkeen Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Hossan kansallispuiston avajaiset pidetään Suomussalmella 17. kesäkuuta. Kyseisestä tilaisuudesta tasavallan presidentti Sauli Niinistö jatkaa matkaa Joensuun Enossa järjestettäviin Jukolan viesti 2017-suunnistuskilpailuihin, joissa hän viipyy sunnuntaihin 18. kesäkuuta saakka.
Hänen tehtävänään ottaa vastaan Jukolan viestin sanoma, joka osoitetaan 100-vuotiaalle Suomelle. Rouva Jenni Haukio toimii suunnistustapahtuman suojelijana. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on yleisön tavattavissa, kuten oli tilanne Kuopio-Jukola 2014:ssäkin.
Jukolan viesti 2017-suunnitelmista palaan vielä Kuopion torin tapahtumiin: "Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin."
Rouva Jenni Haukio oli selvästi myös kiinnostunut historiikista, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys.
Tänä juhlavuotena 2017 toimitaan aktiivisesti kulttuurin hyväksi, johon kuuluu edellä mainittu historiikkijulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun "kirja löydetään" verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.
Päätöksiä ja tilanteita on mietittävä tarkkaan. Niin on tehty varmaan "Finnpulpinkin" kohdalla. Laaja-alaisia asioita on hyödyllistä punnita komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä yhteisesti harkitut kannanotot kertovat siitä, miten on meneteltävä kulloinkin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sivusi Kuopion torilla kiusaamiskysymyksiä ja ulkopolitiikan asioita, jotka ovat ajankohtaisia. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että juhlavuottaan viettävä "Suomi purjehtii luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset askarruttivat Kuopion torilla. Päätöksenteossa kiire hankaloittaa hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki määrittää suunnan. Yhteiskunnassa arvioidaan sitä, minkä “arvojen” avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista.
Kulttuuriasioita ja yhteiskunnan tavoitteita pohdittaessa muistuvat mieleen ajankohtaan sopivat henkilöt eli Mikael Agricola ja Martti Luther. Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennos on suuri kulttuuriteko sivistyksen kehittämisen kannalta. Merkkihenkilöitä nostetaan esille juhlavuosina, esimerkiksi suomen kielen päivänä.
Tasa-arvon päivänä muistellaan Minna Canthia. Hän on miettinyt yhteiskunnallisia kysymyksiä. Kirjoitetut tekstit ovat siitä osoituksena. Merkkihenkilöt ovat kiinnostaneet rouva Jenni Haukiotakin, joka on suojelijana kesällä tapahtuvassa Jukolan viesti 2017-suunnistustapahtumassa. Joensuussa järjestettävä Jukolan viesti 2017 on tärkeä perinteen jatkuvuuden ja liikuntakulttuurin kehittämisen kannalta.
Hyvää Mikael Agricolan päivää
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
torstai 6. huhtikuuta 2017
Presidenttipari vieraili Kuopiossa
Kuopiolaisia kiinnostaa Kuopion Sorsasaloon tulevan tehtaan eli "Finnpulpin" ympäristölupa-asiat, jotka koskevat biotuotehanketta. Tehtaan toteuttamisesta päätetään vuoden 2018 toisella puoliskolla. Työllisyyteen ja ympäristöön yhteydessä olevan "Finnpulpin" ympäristöluvan aiheen ohella on tuoreessa muistissa kulttuurin alueelta Kuopion musiikkikeskuksen tilaisuus, joka juhlisti Minna Canthia.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat Kuopion torilla. Rouva Jenni Haukion syntymäpäivä on 7.4.2017, jota merkkipäivää tässä onnitellaan.
Kuopion torilla pääsin kättelemään Minna Canthin päivänä arvovieraita ja esittämään nopeasti asiani: "Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Veikko Vilmi kiittää Teitä, kun olitte Vehmersalmella Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtuman suojelijana. Suunnistustapahtumassa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana."
Kuopion kaupunki järjesti perustamisajankohdan 1775 kunniaksi Kuopio - Jukolan palkitsemistilaisuuden, johon aloite oli tullut ylimmältä poliittiselta taholta ja virkamiesvalmistelusta. Suunnistustapahtumassa oli toteutunut ”kaupunkiorganisaation ja päättäjien kokema myönteinen yhteistyön henki ja itse tapahtuman tärkeilyvapaa ilmapiiri”. Kuopio - Jukola oli "esimerkillinen ryhmäsuoritus".
Suunnistustapahtuma on välittänyt osallistujille "ainutlaatuisen tunnelman", josta on saatu tietoa internetin, lehtijuttujen, radio- ja TV-lähetysten kautta.
"Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin."
7.4.2017 syntymäpäiviään viettävä rouva Jenni Haukio oli selvästi myös kiinnostunut historiikista, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys.
Tänä juhlavuotena 2017 toimitaan aktiivisesti kulttuurin hyväksi, johon kuuluu edellä mainittu historiikkijulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun "kirja löydetään" verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.
Päätöksiä ja tilanteita on mietittävä tarkkaan. Niin on tehty varmaan "Finnpulpinkin" kohdalla. Laaja-alaisia asioita on hyödyllistä punnita komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä yhteisesti harkitut kannanotot kertovat siitä, miten on meneteltävä kulloinkin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sivusi Kuopion torilla kiusaamiskysymyksiä ja ulkopolitiikan asioita, jotka ovat ajankohtaisia. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että juhlavuottaan viettävä "Suomi purjehtii luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset askarruttivat Kuopion torilla. Päätöksenteossa kiire hankaloittaa hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki määrittää suunnan. Yhteiskunnassa arvioidaan sitä, minkä “arvojen” avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista.
Kulttuuriasioita ja yhteiskunnan tavoitteita pohdittaessa muistuvat mieleen Mikael Agricola ja Martti Lutherin "teesit". Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennos on suuri kulttuuriteko sivistyksen kehittämisen kannalta. Merkkihenkilöitä nostetaan esille juhlavuosina.
Tasa-arvon päivänä muisteltiin Minna Canthin merkitystä, mikä asia kiinnostaa rouva Jenni Haukiotakin. Minna Canthille yhteiskunnalliset kysymykset olivat tärkeitä. Hänen kirjoittamansa tekstit ovat siitä osoituksena.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat Kuopion torilla. Rouva Jenni Haukion syntymäpäivä on 7.4.2017, jota merkkipäivää tässä onnitellaan.
Kuopion torilla pääsin kättelemään Minna Canthin päivänä arvovieraita ja esittämään nopeasti asiani: "Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Veikko Vilmi kiittää Teitä, kun olitte Vehmersalmella Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtuman suojelijana. Suunnistustapahtumassa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana."
Kuopion kaupunki järjesti perustamisajankohdan 1775 kunniaksi Kuopio - Jukolan palkitsemistilaisuuden, johon aloite oli tullut ylimmältä poliittiselta taholta ja virkamiesvalmistelusta. Suunnistustapahtumassa oli toteutunut ”kaupunkiorganisaation ja päättäjien kokema myönteinen yhteistyön henki ja itse tapahtuman tärkeilyvapaa ilmapiiri”. Kuopio - Jukola oli "esimerkillinen ryhmäsuoritus".
Suunnistustapahtuma on välittänyt osallistujille "ainutlaatuisen tunnelman", josta on saatu tietoa internetin, lehtijuttujen, radio- ja TV-lähetysten kautta.
"Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin."
7.4.2017 syntymäpäiviään viettävä rouva Jenni Haukio oli selvästi myös kiinnostunut historiikista, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys.
Tänä juhlavuotena 2017 toimitaan aktiivisesti kulttuurin hyväksi, johon kuuluu edellä mainittu historiikkijulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun "kirja löydetään" verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.
Päätöksiä ja tilanteita on mietittävä tarkkaan. Niin on tehty varmaan "Finnpulpinkin" kohdalla. Laaja-alaisia asioita on hyödyllistä punnita komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä yhteisesti harkitut kannanotot kertovat siitä, miten on meneteltävä kulloinkin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sivusi Kuopion torilla kiusaamiskysymyksiä ja ulkopolitiikan asioita, jotka ovat ajankohtaisia. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että juhlavuottaan viettävä "Suomi purjehtii luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset askarruttivat Kuopion torilla. Päätöksenteossa kiire hankaloittaa hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki määrittää suunnan. Yhteiskunnassa arvioidaan sitä, minkä “arvojen” avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista.
Kulttuuriasioita ja yhteiskunnan tavoitteita pohdittaessa muistuvat mieleen Mikael Agricola ja Martti Lutherin "teesit". Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennos on suuri kulttuuriteko sivistyksen kehittämisen kannalta. Merkkihenkilöitä nostetaan esille juhlavuosina.
Tasa-arvon päivänä muisteltiin Minna Canthin merkitystä, mikä asia kiinnostaa rouva Jenni Haukiotakin. Minna Canthille yhteiskunnalliset kysymykset olivat tärkeitä. Hänen kirjoittamansa tekstit ovat siitä osoituksena.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
sunnuntai 2. huhtikuuta 2017
"Toreilla" kokoonnutaan - asioita pohditaan
Kuopion torille kokoontuvia ihmisiä näytti kiinnostavan ajankohtainen aihe, joka koskee Kuopion Sorsasaloon tulevan tehtaan eli "Finnpulpin" ympäristölupaa. Julkisuudessa olevien tietojen mukaan kysymyksessä olisivat "maailman tiukimmat lupaehdot" biotuotehanketta varten. "Maailman älykkäimmän sellutehtaan" toteuttamisesta päätetään vuoden 2018 toisella puoliskolla. Tehdashankkeen etenemistä seurataan.
Työllisyyteen ja ympäristöön yhteydessä olevan aiheen ohella on vielä tuoreessa muistissa kulttuurin alueelta Kuopion musiikkikeskuksen tilaisuus, joka juhlisti Minna Canthia. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat Kuopion torilla. Lähiaikoina on rouva Jenni Haukion syntymäpäivä, jota merkkipäivää tässä onnitellaan etukäteen.
Kuopion torilla oli mahdollista esittää Kuopiota koskevia asioita presidentille: "Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Veikko Vilmi kiittää Teitä, kun olitte Vehmersalmella Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtuman suojelijana. Suunnistustapahtumassa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana."
"Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin."
Kohta syntymäpäiviään viettävä rouva Jenni Haukio oli selvästi myös kiinnostunut historiikista, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys.
Tänä juhlavuotena 2017 toimitaan aktiivisesti kulttuurin hyväksi, johon kuuluu edellä mainittu historiikkijulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun "kirja löydetään" verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.
Päätöksiä ja tilanteita on mietittävä tarkkaan. Niin on tehty varmaan "Finnpulpinkin" kohdalla. Laaja-alaisia asioita on hyödyllistä punnita komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä yhteisesti harkitut kannanotot kertovat siitä, miten on meneteltävä kulloinkin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sivusi Kuopion torilla kiusaamiskysymyksiä ja ulkopolitiikan asioita, jotka ovat ajankohtaisia. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että juhlavuottaan viettävä "Suomi purjehtii luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset askarruttivat Kuopion torilla. Päätöksenteossa kiire hankaloittaa hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki määrittää suunnan. Yhteiskunnassa arvioidaan sitä, minkä “arvojen” avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista.
Kulttuuriasioita ja yhteiskunnan tavoitteita pohdittaessa muistuvat mieleen Mikael Agricola ja Martti Lutherin "teesit". Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennos on suuri kulttuuriteko sivistyksen kehittämisen kannalta. Merkkihenkilöitä nostetaan esille juhlavuosina.
Tasa-arvon päivänä muisteltiin Minna Canthin merkitystä, mikä asia kiinnostaa rouva Jenni Haukiotakin. Minna Canthille yhteiskunnalliset kysymykset olivat tärkeitä. Hänen kirjoittamansa tekstit ovat siitä osoituksena.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Työllisyyteen ja ympäristöön yhteydessä olevan aiheen ohella on vielä tuoreessa muistissa kulttuurin alueelta Kuopion musiikkikeskuksen tilaisuus, joka juhlisti Minna Canthia. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat Kuopion torilla. Lähiaikoina on rouva Jenni Haukion syntymäpäivä, jota merkkipäivää tässä onnitellaan etukäteen.
Kuopion torilla oli mahdollista esittää Kuopiota koskevia asioita presidentille: "Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Veikko Vilmi kiittää Teitä, kun olitte Vehmersalmella Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtuman suojelijana. Suunnistustapahtumassa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana."
"Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin."
Kohta syntymäpäiviään viettävä rouva Jenni Haukio oli selvästi myös kiinnostunut historiikista, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys.
Tänä juhlavuotena 2017 toimitaan aktiivisesti kulttuurin hyväksi, johon kuuluu edellä mainittu historiikkijulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun "kirja löydetään" verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.
Päätöksiä ja tilanteita on mietittävä tarkkaan. Niin on tehty varmaan "Finnpulpinkin" kohdalla. Laaja-alaisia asioita on hyödyllistä punnita komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä yhteisesti harkitut kannanotot kertovat siitä, miten on meneteltävä kulloinkin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sivusi Kuopion torilla kiusaamiskysymyksiä ja ulkopolitiikan asioita, jotka ovat ajankohtaisia. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että juhlavuottaan viettävä "Suomi purjehtii luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset askarruttivat Kuopion torilla. Päätöksenteossa kiire hankaloittaa hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki määrittää suunnan. Yhteiskunnassa arvioidaan sitä, minkä “arvojen” avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista.
Kulttuuriasioita ja yhteiskunnan tavoitteita pohdittaessa muistuvat mieleen Mikael Agricola ja Martti Lutherin "teesit". Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennos on suuri kulttuuriteko sivistyksen kehittämisen kannalta. Merkkihenkilöitä nostetaan esille juhlavuosina.
Tasa-arvon päivänä muisteltiin Minna Canthin merkitystä, mikä asia kiinnostaa rouva Jenni Haukiotakin. Minna Canthille yhteiskunnalliset kysymykset olivat tärkeitä. Hänen kirjoittamansa tekstit ovat siitä osoituksena.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)