keskiviikko 23. lokakuuta 2019

Hyvinvointiasioita pohditaan

Otsikon sisällön tarkasteleminen suuntaa ajatukset toiminnoille, joita on koettu. Käsiteltävä aihe on läheinen Yhdistyneet kansakunnat -järjestölle, joka on pohtinut hyvinvointiasioiden toteutumista 24.lokakuuta 1945 lähtien. Lokakuun 24. päivä on kansainvälinen YK:n päivä, jota on julistettu vuodesta 1948 ja aloittaa aseidenriisuntaviikon.

YK on hallitusten välinen yhteistyöjärjestö ja perustettu San Franciscossa Kansainliiton korvaajaksi. Järjestön tarkoituksena on arvojensa mukaisesti edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksia. Esimerkiksi vuonna 2019 voidaan miettiä, millä tavoin YK:n haastavat periaatteet ovat käytännössä toteutuneet.

YK:n organisaatio muodostuu kuudesta pääelimestä ja New Yorkissa sijaitsevasta päämajasta. Yleiskokous, turvallisuusneuvosto, talous- ja sosiaalineuvosto, huoltohallintoneuvosto, kansainvälinen tuomioistuin ja sihteeristö huolehtivat päätoiminnoista. Erilliset järjestöt, ohjelmat ja rahastot ovat myös tärkeitä toimijoita.

YK:n periaatteet ovat esillä lainsäädännön valmistelussa ja päätöksenteossa. Ne on yleisesti hyväksytty toiminnan ohjeiksi. Niiden perusteella voidaan arvioida omia käsityksiä. Kun näin menetellään, asioita ei nähdäkään liian yksioikoisesti. Tämä koskee kaikkia, jotka ottavat kantaa eri toimintoihin. YK:n johtama ajattelu kiinnittää huomiota muun muassa köyhyysilmiöön, jota tulisi selvittää.

Tavoitteiden arvioinneissa nousee esiin kysymyksiä: millaisia ovat käsitykset päätöksenteon toimivuudesta ja oikeudenmukaisuudesta ja miten estetään yhteiskunnan väestön polarisoitumista. YK:n tähdentämä ihmisarvon yläkäsitteen tulisi suunnata ajattelua. Sen tulisi olla päätöksenteon ohjeena. Tehdyt ratkaisut vaikuttavat siihen, miten hyvin luotetaan hallintoon. Lakien käytäntöön soveltaminen sisältää itseohjautuvuuden ajattelun. Sosiaaliset vaatimukset ja paineet vaikuttavat päätösten taustalla.

Viestintävälineiden tehtävä on välittää luotettavaa tietoa päätöksistä ja tapahtumien kulusta. On saatava sellainen kuva, että kysymysten ratkaisuihin paneudutaan. Eri puolia tarkastelevat kannanotot liittyvät kerjäämisasiaankin, josta YK:n tasolla on oltu huolissaan ja johon pitäisi löytyä mahdollisimman hyvä ratkaisu. Ihmisten parasta tavoitteleva päätöksenteko on yhteydessä laadukkaiden palvelujen järjestymiseen, jota YK tähdentää. Myönteiset kokemukset, joita saadaan hyvistä palveluista, lisäävät päätöksenteon arvostusta.


YK:n liputuspäivä
Rukouspäivä


Vuoden 2019 terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

sunnuntai 20. lokakuuta 2019

Jalkapallon suomenmestaruudesta kilvoiteltiin


Lähetin aihetta koskevan onnittelutekstini Kuopion Palloseuralle.
Vastauspalaute oli puhuttelevasti: keltamustien mestaruusterveiset Banzai-hengessä.



Kuopion Palloseura
Toimijat ja vastuunkantajat


Onnittelen Kuopion Palloseuraa jalkapallon suomenmestaruuden saavuttamisesta
19.10.2019.


Olin seuraamassa äskettäistä Kuopion kotiottelua,
joka näytti lopputuloksen suunnan.
Uutisissa viestitetyt maalit osoittivat pelaajien taitoa,
jonka yleisö ja vastustajat huomioivat.
Yhteistyö pelissä näytti toimivan mallikkaasti.


Vuoden 2019 terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

keskiviikko 9. lokakuuta 2019

Aleksis Kivi ajankohtainen

Kulttuuria tarkasteltaessa kiinnitetään huomiota Aleksis Kiveen, jonka kirjallisia taitoja arvioitiin omana aikanaan kriittisesti. Voidaan kysyä, miten yleistä tällainen menettely on ihmisten pohdinnoissa. Onko kriittisyys yhteydessä sellaiseen ajatteluun, että asioita on sanottava vain tietyllä tavalla? Luovuus on käsite, jonka totuttua kaavaa Aleksis Kivi eli Alexis Stenvall oli muuttamassa.

Inhimilliseen, yksilötason toimintaan ja arviointiin kuuluu melko usein kateus, joka saattaa nousta esille erilaisissa päätöksenteon ratkaisuissa. Kysymys on siitä, keiden henkilöiden mielipiteitä päästään kuulemaan ja keiden ajatukset ovat vain hyväksyttäviä.

Erilaisia asioiden painotuksia ja pohdintoja tarvitaan, kun kehitetään yhteiskuntaa tavoitteellisesti. Koulutus voi sisältää muun muassa työtapoja ja kertomuksia. Tarvittavat oppisisällöt jalostuvat ryhmien välisessä kanssakäymisessä.

Tässä viitataan Seitsemän veljestä - teokseen, joka on jatkuvasti ajankohtainen, yhteiskunnan muutoksia ja kehitystä kuvaava tuotos. Kirjan lukeminen vaatii paneutumista silloisen ajan ilmiöihin. Yhteiskunnalliset kysymykset ja ratkaisut ovat kirjassa kiinnostavasti esillä.

Teoksen mukaan nuoret oppivat kasvuympäristössään kirkollisia asioita, tietoa maaseutuelinkeinoista ja ymmärrettävästi myös liikunnasta. Silloisten pedagogiikan menettelyin ja itsenäisesti opittiin lukemista, laskentoa ja laulamista, joiden sisältämien asioiden oppiminen katsottiin tärkeäksi. Kouluun liittyviä asioita alettiin miettiä yhä enemmän.

Monien tapahtumien jälkeen tilanne oli se, että veljeksistä kehittyi yhteiskuntakelpoisia ja arvostettuja kansalaisia, He tunsivat luottamushenkilöjärjestelmän ja sen, että henkilökohtaiset riitaisuudet poistuvat sopimalla. Tässä kohdassa on hyvä mainita, että joissain Suomen pitäjissä toimi kuudennusmies (ruots. sexman) eli seurakunnan vanhin, kyläntarkastaja.

Seitsemän veljestä -kirjan nuoret oppivat ymmärtämään luontoympäristön merkityksen hyvinvoinnilleen, mikä on ajankohtainen aihe tällä hetkellä. Keskusteluissa käytettiin erilaisia kielikuvia, joiden avulla on tarkoitus lisätä asioiden kiinnostavuutta. Ajantietoon ja kansanviisauteen. kannattaa perehtyä.

Kielikuvien käyttäminen on yhteydessä kasvuympäristöön, jonka hyödyn Seitsemän veljestä - kirjan nuoret oppivat läheltä kokemaan ja tiedostamaan. Kielikuvat vahvistavat tehokkaasti päätöksenteon sanomaa. On mietittävä tarkkaan, millä tavoin päätöksenteko viestii ajankohtaisista luontoympäristön asioista.

Päätöksenteossa toiminta on joskus suoraviivaista. Arvioinnissa on unohtunut analyysi, jos päätökset näyttävät ulospäin muulta kuin on tarkoitus. On ongelmallista, kun lähiopetusta on vähennetty ammatillisessa koulutuksessa, kuten viestimissä on asiaa ilmaistu. Seitsemän veljestä -teoksen nuoret oppivat ammatillisia tehtäviä kuuntelemalla ja seuraamalla ammatissa toimivia.

Yhteiskunnassa mietitään perustuslain ohjaamana sosiaali- ja terveydenhuoltoa, kaavailtua maakuntauudistusta ja ennen kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä. Kysytään aiheesta, "millaisissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Seitsemän veljestä -kirjan nuoret osasivat asekäsittelyn ja tiesivät armeijan sotilaskoulutuksesta, joka helpottaisi mahdollisesti siviilivaikeuksien paineissa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on haasteellinen. Perustellusti voidaan kysyä, mitä kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikka merkitsee ja miten se on tulkittava maan johtamisen kannalta. Seitsemän veljestä - teoksen nuoret oppivat taivaltamaan ja miettimään ympärillään olevaa yhteiskuntaa vallitsevien normitusten, oppien ja kielikuvien mukaan.

Kun yhteiskuntapolitiikassa käytetään kielikuvia, asioita tulkitaan sisäistyneen ymmärryksen mukaan. Jos ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja sisäpolitiikassa toimitaan liian suoraviivaisesti, voi käydä niin, että yhteiskunnan vastuulla oleva suunnittelu ja tavoitteet eivät kohtaa hyvin toisiaan. Yhteiskuntapoliittinen toiminta vaatii harkintaa, jossa hyödynnetään kokemusta.

Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan suunta on perustuslain kriteerit täyttävä, ymmärrettävyysvajetta ei pääse syntymään. Päätöksenteossa on oltava sisäistettäviä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä asioiden kulkuun ja hallitsemiseen. Seitsemän veljestä - kirjan nuoret oppivat vähitellen luottamaan yhteiskunnan tarkoitusperiin, joita he lopulta arvostivat. Tiedotusvälineillä on vastuu ilmaista luotettavaa tietoa jota yhteiskunnassa tarvitaan. Tehtävän onnistumista seurataan.




Hyvää vanhustenviikkoa.

Hyvää Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää.



Vuoden 2019 terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

tiistai 1. lokakuuta 2019

Henkilöitä muistellaan


Yhteiskunnassa nostetaan esille henkilöitä, jotka ovat vaikuttaneet asioihin. Kansalaisvaikuttamisen päivänä pohditaan Miina Sillanpään merkitystä. Hänen ansionsa yhteiskunnallisena toimijana, sosiaalipoliitikkona ja naisasianaisena ovat innostaneet monia yhteisöjä, järjestöjä ja yksittäisiä ihmisiä. Uno Cygnaeusta on myös juhlittu, sillä hän on kehittänyt opetustointa. Ansiokas toiminta on tapahtunut Suomen autonomian aikana.

Cygnaeus on miettinyt monin tavoin yhteiskunnallisia kysymyksiä. Hän on nähnyt läheltä hallitsijan vaihdoksen ja väestörakenteen muutoksia, joita ovat aiheuttaneet kaupungistuminen ja teollistuminen. Niiden yhteydessä Cygnaeus on huomannut tavoitteiden muuttumista: taloudelliset tekijät ovat olleet yhä enemmän esillä. Hän on esittänyt omana aikanaan liberalismin aatesuunnan mukaisia ajatuksia: koulun tulisi olla kaikille sama oppilaiden varallisuudesta riippumatta. Opetustointa ruvettiinkin virallisesti järjestämään.

Perheen jäsenten välinen vuorovaikutus 1800-luvulla sai vähemmän sijaa, kun toimeentulosta huolehtiminen vei suuren osan käytettävästä ajasta. Kasvatusta arvioitaessa perheen sisäiset suhteet ja sosiaalinen ympäristö vaikuttavat lasten ja nuorten kehitykseen. Vuorovaikutuksen väheneminen vaikutti kielteistenkin ilmiöiden syntymiseen.

Jos huoltajilla oli voimavarojen puutetta toimia riittävän hyvin kasvatustehtävässään, heitä yritettiin tukea eri tavoin, kuten nykyäänkin tehdään. Perheen asioihin puututtaessa oli arvioitava, miten pitkälle ulottuu perheen itsenäinen päätöksenteko. Perheen kuunteleminen asioiden hoitamisessa on ollut tärkeää virheiden välttämiseksi. Niin sanottu hyötyperiaate toteutuu estettäessä sosiaalisia ongelmia ja haittoja. Koulunkäyntiä edistettäessä ehkäistään syrjäytymisvaaraa.

Perustarpeiden tyydyttämistä pyritään saavuttamaan oikeudenmukaisuutta tähdentämällä. Uno Cygnaeus pohti aikanaan koulutuksen rakennetta myös oikeudenmukaisuuden käsitteen kannalta: hän oli järjestämässä tyttöjen ja poikien yhteisopetusta muiden maiden mallien tapaan. Kehitys meni siihen suuntaan, että tytötkin pääsivät 1880-luvulta lähtien oppikouluun.

Sosialisaatioprosessin arvioinnissa vastataan kysymyksiin: miten hyvin on toteutunut lasten ja nuorten vuorovaikutus samanikäisten kanssa ja millaiset ovat olleet heidän harrastusmahdollisuutensa. Koulujen ongelmana on se, että ei kyllin hyvin aina tunneta oppilaiden taustaa. Kodeissakin koulu voidaan tuntea omien aikaisempien kokemusten kautta tai lasten kertomana.

Vanhemmilla on oltava riittävästi aikaa lapsille: turvallinen, tasapainoinen ja kannustava kodin ilmapiiri edistää lasta toimimaan sosiaalisissa tilanteissa. Vanhemmat voivat kiinnittää huomiota lastensa kohdalla moniin koulun toivomiin asioihin: univajauksen ja aamupalan laiminlyönnin välttäminen, säänmukaisesta vaatetuksesta ja koulutehtävien valvonnasta huolehtiminen.

Koulutyöhön heijastuva ongelma on ryhmäilmiönä esiintyvä koulukiusaaminen. Sitä pyritään tällä hetkellä vähentämään ja välttämään Kiva koulu –projektin avulla, joka on saanut myönteisiä tuloksia. Uno Cygnaeuksen aikana koulun työrauha oli helpommin saavutettavissa. Hänen aikanaan koulut hoitivat opetustehtävien lisäksi erilaisia valistustehtäviä yhä enemmän.

1800-luvun yhteiskunnassakin tavoitteena oli saada aikaan sellainen järjestelmä, että sen kansalaisilla oli mahdollisuus tyydyttää fysiologisia ja turvallisuuden tarpeitaan. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden sekä itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen olivat myös tärkeitä. Lapset ja nuoret joutuivat kuitenkin elämään melko usein sellaisissa oloissa, että yhteiskunnan oli tehtävä heitä tukevia toimia.

Turvallisuutta uhkaavien tekijöiden kärjistymistä pyrittiin välttämään ja lieventämään tekemällä jopa lastensuojelullisia päätöksiä. Näin tehtäessä kodin ja viranomaisten yhteistyön on toimittava mahdollisimman hyvin lapsen parhaaksi. Kodin ja koulun yhteistyö on tällä hetkellä pääasiassa virallisluontoista, sillä kodin ja koulun välinen vuorovaikutus rajoittuu käytännön syistä koulun järjestämiin vanhempainiltoihin, jossain määrin koulussa tapahtuvien häiriöiden selvittelyyn.

Koulutusta tarkasteltaessa ei voida sivuuttaa Uno Cygnaeusta ja opettajankoulutusta. Hänen perustamastaan ensimmäisestä suomenkielisestä kansakoulun opettajaseminaarista kasvoi vähitellen Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos, joka tunnetaan valtakunnallisesti opettajankoulutuksen kehittäjänä. Vuonna 2003 juhlittiin suomalaisen opettajankoulutuksen 140-vuotista taivalta.

Opettajankoulutuksen toimintakulttuuri sisältää monipuolisesti yhteiseltä ja erilaiselta arvopohjalta lähtevää ajattelua, joka on sivistyksen perustaa. Kasvatusta arvioidaan varhaiskasvatuksesta lähtien pitkälle eteenpäin. Ymmärretään, että lasten ja nuorten hyvinvointi on riippuvaista kodin kasvatusympäristön ohella saatavissa olevista koulutuspalveluista. Yhteiskunnan on tehtävä valintoja myönteisen kehityksen varmistamiseksi.



Hyvää Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivää.



Vuoden 2019 terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio