Syvennytäänkö perheasioihin huolella

Laadukas päivähoitojärjestelmä on tärkeä perheiden kannalta. Äskettäin kuitenkin kysyttiin, leikkautuuko kotihoidontuki valtion budjettiratkaisuissa. Perheiden tukemisasian nostaminen esiin vaikutti luultavasti päätöksiin. Toisenlainen ratkaisu ei ehkä ollut mahdollista, sillä poliittiset paineet olivat suuret. Miten suunnittelun ja päätöksenteon valinnat tukevat yleensä perheiden asioita? Perheiden taloutta koskettavat myös lapsilisäkysymykset, ruoan hinta ja julkisen liikenteen matkakulut. Päätöksiä havainnollistetaan erilaisilla malleilla, jotka kuvaavat esimerkiksi perheiden tukemista. Perheiden hyvinvoinnin rakentuminen on yhteydessä päätöksenteon arvoihin. Harrastusmahdollisuudet tukevat kasvamista, jos ne suunnitellaan asiantuntevasti. Kodin turvallinen ilmapiiri heijastuu ulkoiseen toimintaan.

Perheitä on arvioitava perherakenteiden ja sisäisten suhteiden kannalta. Huoltajien tulisi varata riittävästi aikaa lapsen kasvamiselle. Varhaista itsenäistämistä korostavat tavoitteet saattavat aiheuttaa turvattomuutta, sillä lapset ovat yksilöllisiä. Kasvatustietoa voidaan hyödyntää niin sanotussa syrjäytymistä koskevassa keskustelussa. Tavoitteena olisi sellainen järjestelmä, jonka jäsenillä olisi hyvät edellytykset tyydyttää fysiologisia ja turvallisuuden tarpeitaan. Yhteenkuuluvuuden, rakkauden ja itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen ovat myös merkittäviä. Edellä olevat tekijät ohjaisivat myönteisesti kasvamista, mutta käytäntö on erilaista.

Melko monet lapset ja nuoret kasvavat oloissa, jotka eivät ole välttämättä tarpeiden mukaisia. Joudutaan tekemään lastensuojelullisia päätöksiä, että kasvatusasiat menisivät parempaan suuntaan. Yhteiskunnalla on kokonaisvaltainen vastuu kasvatustavoitteiden saavuttamisesta. Vaikeuksissa olevien perheiden sosiaalisilla verkostoillakin on mahdollisuus auttaa tietyissä rajoissa. Tarkoitus on estää asioiden mutkistumista. Onnistuneet päätökset hyödyttävät yhteiskuntaa taloudellisesti ehkäistäessä sosiaalisia ongelmia, kuten syrjäytymistä. Jos ratkaisut ovat oikeudenmukaisia, niitä arvostetaan. Yhteiskunnan laatua arvioitaessa kiinnitetään huomiota muun muassa siihen, missä asemassa perhepolitiikka on ja miten perheitä koskevat perustarpeet ja kasvun mahdollisuudet turvataan.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

Miten yhteiskunnan eheyttä tuetaan

Yhteiskunnan tärkeä tavoite on huolehtia ihmisten hyvinvoinnista. Harkituilla päätöksillä voidaan estää eriarvoistumista, mikä menettely tukee yhteiskunnan eheyttä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää eri keinojen ja rahoittamisen pohtimista. On oltava huolellinen, kun päätetään organisaatioita koskevista suurista muutoksista. Tehtyjä päätöksiä on pystyttävä arvioimaan kriittisesti. Päätöksenteon valmisteluprosessi vie aikaa, jos tavoitteena on saavuttaa onnistuneita tuloksia. Tutkimustietoja on hyödynnettävä. Ekologiset ja sosioekonomiset taustatekijät on otettava huomioon seikkaperäisesti palvelujärjestelmien kokonaisuutta hahmotettaessa. Asiat mennevät oikeampaan suuntaan, jos kuullaan riittävästi asianosaisia. Yhteiskunnan laatua arvioitaessa on saatava tietoa myös työelämästä. Työn sisältöä on mietittävä eri ihmisryhmien hyvinvoinnin kannalta. Millaiset ovat maamme työolot ja henkilöstöpolitiikka yleensä verrattuna esimerkiksi naapurimaiden vastaaviin?

Työpaikkaedellytysten luominen, yrittäjyyskasvatus ja monikulttuurisuuden ymmärtäminen ovat työelämän asioita. Työllistyminen on yhteydessä koulutukseen. Koulutuksen on vastattava yhteiskunnan työelämän muutostarpeisiin. Ongelma-alueet on tiedostettava. Koulutuksesta syrjäytymistä tapahtuu muun muassa koulutuksen tietyissä nivelvaiheissa. Yhteiskunnassa on mietittävä ratkaisuja, että koulutuksen ulkopuolelle jääneetkin sijoittuisivat hyvin yhteiskuntaan. Koulutussuunnittelu haluaa tietää, mitä valmistuneet tekevät. Koulutuksesta valmistuneen kiinnostus kohdistuu sellaiseen työpaikkaan, jossa hän voisi parhaiten hyödyntää omia taitojaan. Palvelusektori työllistää eniten. On ymmärrettävää, että työpaikka löytyisi mielellään tutulta paikkakunnalta. Asuin- ja työpaikka toimivat kokemuksia tuottavina kehitysympäristöinä.

Työelämään sijoittuminen on yhteydessä opetuksen laatuun, joka sisältää esimerkiksi tarvittavien viestintä- ja mediataitojen oppimista. Koulutuksen ja työelämän vuorovaikutus on tärkeä kehitettäessä muun muassa ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmia. Millä tavoin oppisisällöissä on kiinnitetty huomiota ympäristöasioihin? Koulujen kasvatus- ja opetusohjelmien toteuttamisessa käytetään joskus niin sanottua läpäisyperiaatetta. Menettelyn tehokkuutta on arvioitava asioiden syvällisen omaksumisen kannalta. Koulutuksen alueella joudutaan kiinnittämään huomiota yhteishakua ja työharjoittelua koskeviin tekijöihin, sosioemotionaalisten vaikeuksien voittamiseen ja erilaisten opiskelijoiden kohtaamiseen. Nämä ovat yhteydessä opetussuunnitelmien muutostarpeisiin ja -prosesseihin. Yhteiskuntaa tarkasteltaessa on perusteltua verrata palvelujen käyttäjien ja suunnittelun näkemyksiä keskenään. Erikoisen tärkeää tämä on silloin, kun ajatellaan tehtävän suuria rakenteellisia muutoksia, kuten hahmotellut kuntaratkaisutkin ovat.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio