perjantai 10. heinäkuuta 2015

Helsingin kokous puhuttaa

Vuoden 1975 Etyjin juhlakokouksen järjestelyihin olisi ollut perehdyttävä syvällisemmin, kun arvioidaan vuoden 2015 Etyjin juhlakokousta koskevia tietoja. Julkisuudessa on ollut lisäksi tietoja, että kiire on vaikuttanut vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksen järjestelyihin. Kiireessä hahmotetaan huonosti kokouksen kaikkia puolia. Jos asiat olisivat olleet täysin kunnossa, tämän vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksella olisi ollut paremmat edellytykset käsitellä Euroopan polttavia kysymyksiä ja ratkaisuja.

Vuonna 1975 maamme toimi ansiokkaasti Etyjin juhlakokouksen isäntänä, että järjestettyä tilaisuutta arvostettiin. Juhlakokouksessa löydettiin "Helsingin henki". Vuoden 1975 Etyjin juhlakokouksen saldo on vaikuttanut monella tapaa ihmisten elämään. Miten on käynyt nyt vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksen kohdalla? Onko saavutettu kaikin puolin ne tavoitteet, joita kokouksella oli tarkoitus saavuttaa?

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on keskeistä kysymys, "millaisissa käsissä maamme laivan ruori on, kun seilaamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Ilmaus on haastava, sillä harjoitettua ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tulkitaan johtopäätöksin. Osaaminen näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jos ymmärrettävyysvajetta ei synny.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on selkeä, jos päätösten vaikutukset tiedostetaan ennakkoon. Eri tahojen kannanotot voivat tukea hyväksi koettuja ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjauksia. Viestintävälineiden kautta saatua tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta seurataan tarkkaan. Pitkään on ollut tiedossa, että maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Tämä on tehnyt mahdolliseksi sen, että maamme on voinut toimia välitystehtävissä.

Mitä kysymyksiä on herättänyt nyt vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksen anti? Onko jouduttu selittelemään omia ratkaisuja? Miten kävi niin sanotun "Helsingin hengen", joka lienee ollut isäntämaan, Suomen, tavoite. Vuoden 2015 Etyjin juhlakokousta, jonka järjestelyistä olemme täysin itse vastuussa, arvioidaan vuoden 1975 Etyjin juhlakokouksen saavutusten perusteella. Poikkeavat ajatukset ja menettelyt sekoittavat "hyväksi koettuja" ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksia ja mahdollisuuksia.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio




maanantai 6. heinäkuuta 2015

Juhlakokous ja Helsingin henki

Vuonna 1975 maamme toimi ansiokkaasti Etyjin juhlakokouksen isäntänä, jonka järjestämää tilaisuutta arvostettiin. Juhlakokouksessa löydettiin "Helsingin henki". Vuoden 1975 Etyjin juhlakokouksen anti on vaikuttanut monella tapaa ihmisten hyvinvointiin. Miten käynee nyt vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksen kohdalla? Edistävätkö juhlakokouksen puitteet kaikin puolin niitä tavoitteita, joita on aiottu saavutettavan?

Olisiko ollut perehdyttävä syvällisemmin vuoden 1975 Etyjin juhlakokouksen järjestelyihin? Julkisuudessa on ollut tietoa, että kiire on vaikuttanut nyt vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksen järjestelyihin. Kiire on huono "isäntä" kokouksen hahmottamisessa. Jos kaikki asiat ovat kunnossa, vuoden 2015 Etyjin juhlakokous voi käsitellä Euroopan polttavia kysymyksiä laaja-alaisesti ja ratkaisuja etsien.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on keskeistä kysymys, "millaisissa käsissä maamme laivan ruori on, kun seilaamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Ilmaus on haastava, sillä harjoitettua ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tulkitaan johtopäätöksin. Osaaminen näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jos ymmärrettävyysvajetta ei synny.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on selkeä, jos päätösten vaikutukset tiedostetaan ennakkoon. Eri tahojen kannanotot voivat myös tukea hyväksi koettuja ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjauksia. Viestintävälineiden kautta saatua tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta seurataan tarkkaan.

Tiedetään myös se, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme on arvostettu maailmalla. Tämä on mahdollistanut sen, että maamme on voinut toimia välitystehtävissä. Onko tämä hyvä tavoite edelleenkin kannatettava periaate? Poikkeavat ajatukset ja menettelyt saattavat sekoittaa "hyväksi koettuja" ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksia ja mahdollisuuksia.

Vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksen päätyttyä kysytään perustellusti, miten kävi niin sanotun "Helsingin hengen", joka lienee ollut nytkin isäntämaan, Suomen, tavoite. Vuoden 2015 Etyjin juhlakokousta, jonka järjestelyistä olemme täysin itse vastuussa, arvioidaan vuoden 1975 Etyjin juhlakokouksen saavutusten kannalta.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

perjantai 3. heinäkuuta 2015

Ulkopolitiikka ja juhlakokous

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa voidaan arvioida Etyjin juhlakokouksen 2015 kannalta. Maamme toimii isäntänä, joka on merkittävä saavutus vallitsevissa oloissa. Vuonna 1975 maamme toimi myös isäntänä, jonka järjestämää tilaisuutta arvostettiin. Onko Etyjin juhlakokouksen suunnittelu ollut nyt sellaista, että kaikki kutsutut arvostavat kokouksen puitteita? Liene selvää, että Etyjin juhlakokouksen isäntämaa saisi kaikkien kutsuttujen tuen, jos on tarkoitus ratkaista Euroopan kysymyksiä. Miten käy, jos ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisältöä etsitään? Ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksentekoa arvioidaan luottamuksen kannalta.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on keskeistä kysymys, "millaisissa käsissä maamme laivan ruori on, kun seilaamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Ilmaus on haastava, sillä harjoitettua ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tulkitaan johtopäätöksin. Osaaminen näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jos ymmärrettävyysvajetta ei synny.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on selkeä, jos päätösten vaikutukset tiedostetaan ennakkoon. Eri tahojen kannanotot voivat myös tukea hyväksi koettuja ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjauksia. Viestintävälineiden kautta saatua tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta seurataan tarkkaan.

Tiedetään myös se, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme on arvostettu maailmalla. Tämä on mahdollistanut sen, että maamme on voinut toimia välitystehtävissä. Onko tämä hyvä tavoite edelleenkin kannatettava periaate? Poikkeavat ajatukset ja menettelyt saattavat sekoittaa "hyväksi koettuja" ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksia ja mahdollisuuksia.

Perusteltua on muistella Helsingissä vuonna 1975 pidetyn Etyjin juhlakokouksen antia, joka on vaikuttanut monella tapaa ihmisten hyvinvointiin. Toivottavasti Helsingissä 2015 pidettävä Etyjin juhlakokous, jonka järjestelyistä olemme vastuussa, tekee samaa.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio