torstai 25. huhtikuuta 2019

Tapahtumia seurataan

Ajankohtaisia tapahtumia seurataan. Kiinnostuneena kysytään, millainen tulee olemaan eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen koostumus. Mietitään myös EU-vaaleja, joita on pohdittu julkisuudessa. Asioihin paneutuminen vaatii syventymistä, mikä sopii hyvin työn päivään. Vappu on liputuspäivä, jota vietetään perinteisin menoin.

Historiasta on löydettävissä yhteyksiä ja ajatuksia nykyaikaan, muun muassa vappukokkojen polttamiset. Muistamme tietenkin myös pääsiäisenaikaiset pääsiäiskokotkin.

Monet antiikin aikaiset toiminnot kiinnostavat. Vuoden alussa oli esimerkiksi tapana luvata asioita kaksikasvoiselle jumalalle, joka pystyy näkemään menneitä ja tulevia asioita. Sään ennustaminen on ollut aina tärkeä. Ajankohtaista kysyä, millainen tulee olemaan uuden eduskunnan, hallituksen ja kohta valittavan EU:n parlamentaarikkojen päätöksenteon aikaansaannokset.

Suomalaisen työn päivänä kokoonnutaan mielellään muun muassa toreille. Siellä kuunnellaan poliittista sanomaa, jossa esitellään työsaavutuksia ja miten maata luotsataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Maiden toiminta tapahtuu poliittisen ajattelun ympäristöissä.

Yhteiskunnan kehittäminen on yhteydessä arvolähtökohtiin ja toimintakulttuuriin, jolloin velkaantumiseen, työllisyyteen ja koulutukseen kiinnitetään huomiota. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja maakuntaratkaisuja pohditaan perustuslain reunaehtojen puitteissa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan päätöksenteon tulokset ovat arvioitavina esimerkiksi vapun aikaan kansalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta. Kotouttamisen kysymykset myös askarruttavat.

Eduskunnan aikaisemmat vappua lähellä tapahtuneet kyselytunnit ovat kiinnostaneet. Perusteltua on ollut kysyä, miten kysymykset ja vastaukset ovat kohdanneet toisensa.

Työmotivaatiota ja -moraalia pyritään pitämään yllä ja voidaan tehostaa hyvällä asioiden johtamisella ja päätöksenteolla. Työolot ja työpaikan ilmapiiri ovat tärkeitä työmotivaation kannalta.

Kasvojen ilmeestä saattaa joskus näkyä, että sanojalla oli jotain huumorisävytteistä asiaakin kerrottavana. Se huomattiin viime keväänä 22.4.2018, kun oli Itä-Puijon asukasyhdistys ry:n perinteinen yhteislaulutilaisuus, jonka yhteydessä keskusteltiin:

Olen menettämässä työn jäljen. Lumi, joka on teettänyt kovasti töitä, sulaa. Lumikolalla tehdyt lumipenkat ovat melkein hävinneet. Mitähän tuohon vielä lisäisi jatkoksi? Niin, seuraava asia juolahti mieleen, kun kiiruhdin aiemmin mäkeä ylös Kuopion Tätilässä pidettävään laulutilaisuuteen:

Työmotivaatio on korkealla. Haluamme tietää, miten korkealla. Se on toisessa kerroksessa, sillä teen siellä huoneremonttia. Työmotivaatio on aika korkealla. Meillä on puolestaan instrumentin soittamisen työmotivaatio korkealla. Voitteko kertoa, miten korkealla? Soitamme toisella tasolla.

Kysymyksiä, vastauksia ja sisältöä pohditaan ja arvioidaan. Kiinnostavuus on yhteydessä lukemisen ja kommentointien määrään. Kritiikin ohessa mielessä on varmaan lisää huumoriperäisiä ajatuksia, jotka täydentävät tätä kirjoitusta ja sopivat hyvin vappuun. Mitähän kaskuja tuleva vappu tuo tullessaan? Iloinen ilmapiiri näytti ainakin vallitsevan äskettäisessä eduskunnan kahvitustilaisuudessa.



Hyvää suomalaisen työn päivää.

Vuoden 2019 terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

lauantai 13. huhtikuuta 2019

Pääsiäistä mietitään

Palmusunnuntai ja hiljainen viikko ovat alkamassa, eduskuntavaalit ovat myös ajankohtaisia. Symboliikkaa pohdiskellaan. Mistä liturgiset värit on saatu ja mitä ne merkitsevät kirkollisessa perinteessä? Pääsiäinen tapahtumat muistuvat mieleen vaikeiden asioiden kohdatessa. Niitä huomataan sanomalehdissä olevista ilmoitteluista. Monissa asioissa tarvitaan tukea, jonka kohdalla näkyy yhteiskunnan ja yhteisöjen vastuu.

Auttamista pohditaan esimerkiksi sanojen johdattamana: "Voit muutakin tehdä, kun voimia riittää. On taitoa tehdä hyvää, auttaa toisia, apua tarvitsevia." Tässä kysytään, miten teksti hahmottuu hiljaisella viikolla ja kiireiden keskellä.

Kulttuurin kannalta kirkkojen alttaritaulujen luovat ilmaisut kiinnostavat. Pääsiäisen sanomaa kuvaa Kuopion tuomiokirkon alttaritaulussa oleva tekstitys: "Ave Crux Spes Unica."

Musiikki kuuluu pääsiäisen sanomaan. Monet tuntevat lyhyet, lauletut virsitekstit, muun muassa: "Kristus on noussut kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti." Musiikin tekijät ovat tuottaneet musiikkinsa usein omakohtaisten tunnetilojen vallitessa.

Musiikin sävelkulut johdattelevat kuulijat sille tunnetasolle, jota tarvitaan helpottamaan kiireistä ja elämänrytmistä toimintaa. Vaikeiden kysymysten äärellä auttaa hyvä musiikki, jos on voimia kuunnella sitä.

Johann Sebastian Bachin musiikki sopii pääsiäisen hiljaiselle viikolle. Hänen Matteus-passionsa kertoo Kristuksen kärsimyshistoriasta. Useat ovat kuunnelleet kyseisen suurteoksen, jota on esitetty hartaasti eri paikoissa.

Matteus-passiossa on kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa ovat ehtoollisen asettaminen ja Jeesuksen vangitseminen. Toisessa osassa ovat Jeesuksen oikeudenkäyntiä koskevat tapahtumat, ristiinnaulitseminen ja hautaaminen.

Johann Sebastian Bach, joka on ollut Leipzigin Tuomaan kirkon kanttori, on säveltänyt suurteoksensa oman kirkon kuorolle. Sävellyksen esittäminen on ollut haastava tehtävä, jonka arvion on voinut tehdä nähtyjen esitysten perusteella.

Usein mainitaan Carl Friedrich Gauss, jota on askarruttanut pääsiäisen paikka kalenterissa. Johann Sebastian Bach on miettinyt puolestaan nuottien järjestystä viivastolla. Hänen säveltämänsä Tuomas-passio on korkealaatuinen tuotos, jota arvostetaan ja kuunnellaan.

Kun pääsiäistä tarkastellaan, Matteus-passiota on vaikea sivuuttaa. Bachin musiikkia kuullessa juolahtaa mieleen matematiikka. Tutkimusten mukaan on havaittu, että musiikillisesti lahjakkaat ovat usein myös matemaattisesti lahjakkaita.

Palmusunnuntain lähellä valmistunut tuotos on pääsiäisen ajan avaus. Teksti saanee miettimään pääsiäisen syvällistä sanomaa, jota on kuultu ja nähty kirkkojen toiminnoissa. Merkittävien asioiden sisäistäminen on yhteydessä omakohtaiseen ajatteluun, tietämykseen ja kokemukseen.



Hyvää pääsiäisen aikaa.



Vuoden 2019 terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

maanantai 8. huhtikuuta 2019

Mikael Agricolan toimintaa arvioidaan

Mikael Agricola on henkilö, jonka elämänvaiheita on tarkkaan kirjattu muistiin. Hän on saanut aikaan Uuden testamentin suomennoksen, joka on ollut kova tehtävä 1500-luvun oloissa. Hän on tuottanut muutakin kirjallisuutta ihmisten sivistystarpeita varten. Mikael Agricolasta puhutaan, kun pohditaan suomenkielisen kirjallisuuden perustamisen lähtökohtia. Häntä pidetään suomen kirjakielen isänä. Arvostetaanko tätä asiaa tarpeeksi?

Mikael Agricolan käännöstyöt osoittavat taitoa. Hän on miettinyt luovalla tavalla kirjoittamiensa tekstien suomenkielisiä vastineita, jotka olisivat asiasisällöltään vieraskielisten mukaisia. Mikael Agricola on joutunut käyttämään vieraiden kielten rakenteita malleina kirjoittaessaan tekstejä. Hän on pyrkinyt kirjoittamiensa tekstien luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen, jotka ovat tärkeitä viestinnän kannalta.

Mikael Agricola on kehittänyt suomen kieltä, kun tekstejä arvioidaan nykyisten kriteerien mukaan. Tunnemme hyvin hänen keksimänsä pääsiäisen uudissanan, joka kuvaa paastonajan loppumista. Koulutoimen tehtäviä hoitaessaan Mikael Agricola on syventynyt koulun kasvatuksen kysymyksiin, joiden ratkaisut ovat ajankohtaisia nykyäänkin.

Mikael Agricola on ymmärtänyt koulun kasvatuskysymysten ohella kirjojen merkityksen. Hänen ABC-kirjansa, joka ilmestyi vuonna 1543, sisälsi kristinopin ja lukemisen perusteet. Kirjat ovat säilyttäneet asemansa tärkeinä oppimisvälineinä, vaikka on kehitetty uusia tieto- ja viestintävälineitä koulun opetusta varten.

Ihmisten käyttämän kielen eroavuudet vaikeuttavat kirjojen tekemistä. Mikael Agricolan kirjoitustavoitteet näyttävät melko hyvin onnistuneen: tekstit ovat ymmärrettäviä, vaikka suomen kieli on paljon muuttunut.

Mikael Agricolaa innostettiin aikoinaan lähtemään opiskelemaan saksalaiseen yliopistoon, jossa hän oli Martti Lutherin oppilaana. Uskontotiede alkoi kehittyä. Mikael Agricola toteutti maassamme uskonpuhdistuksen, jonka sisällölliset piirteet ovat tulleet tutuiksi kirkon palvelujen, kouluopetuksen ja muiden viestimien kautta.

Mikael Agricola oli saavuttanut monipuolisen koulusivistyksen. Hän oli perehtynyt kieliasioihin, historiaan ja syventynyt teologiaan, jota tietämystä hän on tarvinnut Turun piispan tehtävää hoitaessaan. Kiinnostavaa on pohtia, miten ihmiset ovat ottaneet vastaan Mikael Agricolan toteuttaman uskonpuhdistuksen opillinen sisällön. Nykyajan esimerkit osoittavat, että saattaa esiintyä huomattavia tulkintaeroavuuksia opillisissa kysymyksissä.

Mikael Agricolan toiminnan merkitystä korostettiin 1800-luvulla kansallisromanttisen suuntauksen aikana ja perustellusti nykyäänkin. Miten Mikael Agricola olisi vaikuttanut yhteiskuntaan, jos hänellä olisi ollut käytettävissään tämänhetkiset viestintävälineet? Miten hän olisi viestittänyt uskonpuhdistuksen asioita?

Mikael Agricolan kokemuksia ja taitoja tarvittiin ulkopolitiikan alueellakin. Hän oli mukana rauhanneuvotteluissa, kun ruotsalaisten ja venäläisten välisiä rajakysymyksiä ratkottiin. Tämä asia on jäänyt vähemmälle huomiolle. Mikael Agricolan merkitystä arvioitaessa kysytään, onko jotain tärkeää jäänyt hänestä selvittämättä yhteiskunnan historiatiedon kannalta.



Hyvää Mikael Agricolan päivää, suomen kielen päivää

Hyvää romanien kansallispäivää.



Vuoden 2019 terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio