keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Minna Canthin päivä - Kansa täytti Kuopion torin

Minna Canthin päivää vietettiin. Kuopiossa järjestettiin arvokas tilaisuus Kuopion musiikkikeskuksen konserttisalissa. Ajankohtaan liittyen presidenttipari sai "kansan liikkeelle". Vierailu havaittiin Kuopion torilla, kun alue täyttyi ihmisistä. He halusivat nähdä tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion "livenä".

Jotkut kysyivät minulta: "Menetkö Kuopion torille, johon presidenttipari saapuu?" "Kannattanee mennä, sillä tapaan siellä tuttuja. Minulla on lisäksi Kuopiota koskettavia asioita kerrottavana presidenttiparille."

Pääsin monien vaiheiden jälkeen Kuopion torilla kättelemään arvovieraita ja esittämään nopeasti asiani: "Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Veikko Vilmi kiittää Teitä, kun olitte Vehmersalmella Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtuman suojelijana. Suunnistustapahtumassa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana."

"Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin."

Rouva Jenni Haukio oli kätellessä selvästi myös kiinnostunut historiikista, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys.

Tänä juhlavuotena 2017 toimitetaan aktiivisesti kulttuuritarjontaa, johon kuuluu edellä mainittu historiikkijulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun "kirja löydetään" laajasta verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.

Kysymysten vastauksia on saatava aikaan. Päätöksiä ja tilanteita on analysoitava tarkkaan. Toiminta tarkoittaa sitä, että suuria asioita punnitaan muun muassa komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä yhteisesti harkitut kannanotot kertovat siitä, miten on meneteltävä kulloinkin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.

Kuopion torilla tasavallan presidentti Sauli Niinistö sivusi puheessaan kiusaamiskysymyksiä ja tietenkin ulkopolitiikan asioita. Kun kuljetaan perusteltujen ulko- ja turvallisuuspolitiikan "askelmerkkien" mukaan, tavoitteet pysyvät hallinnassa. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että "juhlavuottaan viettävä Suomi välttää karikkoja ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".

Sisäpoliittiset haasteet - sosiaali- ja terveydenhuolto - ovat myös ajankohtaisina asioina "kaikkien mielessä". Päätöksenteossa kiire hankaloittaa hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki on "ylin ohjenuora", joka määrittää suunnan.

Yhteiskunnassa arvioidaan sitä, minkä “arvojen” avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista. Minna Canthille yhteiskunnalliset kysymykset olivat tärkeitä. Hänen kirjoittamansa tuotanto on siitä osoituksena.

Tavoitteita ja asioita pohdittaessa muistuu mieleen Mikael Agricola, joka on tuntenut läheltä Martti Lutherin "ajatukset". Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennos on huomattava kulttuuriteko, mikä aihepiiri kiinnostaa Jenni Haukiotakin. Merkkihenkilöitä nostetaan esille juhlavuosina ja kunnioitetaan liputuksilla. Tasa-arvon päivänä muisteltiin Minna Canthin merkitystä.



Juhlavuoden 2017 terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

torstai 16. maaliskuuta 2017

Juhlavuotena toimitaan

Historiaa käsitteleviä tapahtumia on vietetty. Kuopion kaupungintalolla kokoonnuttiin 14.3.2017 klo 17.00 alkaen Kuopion Reserviupseerikerho ry:n 85-vuotishistoriikin julkistamistilaisuuden merkeissä. Ajankohdasta tiedotettiin Savon Sanomissa 28.2.2017. Historiikin valmistumisella haluttiin kunnioittaa Suomen juhlavuotta 2017.

Historiikin laatijat ovat Jarmo Seppälä ja Veikko Vilmi, joilla on ollut suuri urakka saada kirja painoasuun ja luettavaksi. Sanomattakin on selvää, että työ on aiheuttanut heidän lähipiirilleen monenlaista uhrautumista, josta on lausuttava vilpittömät kiitokset.

Kaupungintalolla jaettiin kirjat osallistujille. Kirjoittajista tuntui mukavalta, kun kirjan saaneet henkilöt halusivat kirjoittajien nimikirjoitukset saamiinsa julkaisuihin. Kirjoittajat toivovat, että puheena oleva kirja löydettäisiin myös "kirjastojen hyllyiltä".

Aiheeseen liittyen Kuopion kaupungintalolla oli 2.3.2017 klo 17.00 alkaen yleisöseminaari, jonka otsikkona oli "100 vuotta Suomen itsenäisyyttä". Ohjelman pääotsikot olivat: "Svinhufvud ja Suomen itsenäisyys", "Pioneeriaselaji ja Suomen puolustus", "Hovioikeudet ja Suomen oikeuslaitos", "Eduskunta ja perustuslait" ja "Kansanvaltaa Kuopiossa". "Musiikkiesitykset" ja "päätössanat" kuuluivat myös ohjelmaan.

Tilaisuudesta viestitettiin tiedotusvälineissä. Vuorovaikutus esitelmien pitäjien ja yleisön välillä lisäsi seminaaritapahtuman kiinnostavuutta. Oli kehittävää osallistua esitelmiä koskevaan keskusteluun. Historian kysymyksiä on avattava, sillä uusia näkökulmia tarvitaan.

"Suomi Finland 100"-tapahtumia on vietetty. Kuopion tuomiokirkossa oli 12.3.2017 klo 18.00 alkaen "Talvisodan päättymisen muistokonsertti".

Konsertissa esiintyivät "Kuopion Seniorikuoro", "Mieskuoro Kuopio-Kvartetti", "Kuopion sotaveteraanien Mieskuoro", "Rajalan koulun musiikkiluokkien kuoro", "Yksinlaulua Ilpo Rannankari", "Puijon Kamarikuoro" ja "Nikolaoskuoro". Yhteislauluna "virsi 581" kuului myös ohjelmaan.

Konsertin "tuotto", joka saatiin 10 euron hintaisista ohjelmaesitteistä, on mennyt ohjelmaesitteen mukaan "Pohjois-Savon Sotaveteraanien hyväksi".

Tässä kirjoituksessa "peilattiin" historiaa kulttuurin näkökulmasta. Historiaa pohdittaessa pyritään hahmottamaan kehityksen kulkua, jossa vaikuttavat "arvot". Päätöksiä ja tilanteita on arvioitava huolella. Yhteisön toiminta voi olla "vastuullista", "perinteitä arvostavaa", "aatteellista" ja "edunvalvonnallista", joita asioita "punnitaan". Kun kuljetaan harkittujen linjausten ja päätösten mukaan, tavoitteet pysyvät hallinnassa.

Asioiden ollessa "kunnossa" ja "selkokielisiä" voidaan esimerkiksi sanoa, että "maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Päätöksenteon on ratkaistava huolella myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kotouttamisen kysymykset.



Juhlavuoden 2017 terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Juhlavuosi ajankohtainen

Nyt juhlavuonna ollaan aktiivisia täydentämään kulttuuritarjontaa, joka sisältää esimerkiksi historiikkien tekemisiä. Kirjoittajista tuntuu mukavalta, kun heidän tuotoksensa "löydetään" muun muassa laajasta verkkotarjonnasta ja kirjastoista. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä vie asioita eteenpäin. Kaikessa toiminnassa on kehitettävää.

Esille nousseita kysymyksiä on avattava, ja uusia näkökulmia tarvitaan. Päätöksiä ja tilanteita on analysoitava huolella. Toiminta tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suuria asioita punnitaan komiteoissa. Yhteiset kannanotot kertovat demokraattisesti, miten on meneteltävä kulloinkin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.

Kun ulkopolitiikan kohdalla mennään perustellun ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan mukaan, tavoitteet pysyvät hallinnassa. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että juhlavuottaan viettävä Suomi seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä.

Taustalla olevat sisäpoliittiset haasteet - sosiaali- ja terveydenhuolto - ovat tietenkin myös ajankohtaisina asioina mielessä. Päätöksenteon on oltava "selkokielistä", että ymmärrettävyysvajetta ei synny.

Edellä olevaa asiasisältöä voidaan pohtia myös, minkä “teesien” avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta tulisi hoitaa. Ne kertovat sen, miten yksimielisiä ollaan "teeseistä" ja mihin suuntaan yhteiskuntaa on tarkoitus kehittää.

Kyseisiä "teesejä" kiinnostuneina luettaessa arvioidaan samalla päätöksenteon laatua. Tässä kohdassa muistuu mieleen Mikael Agricola, joka on tuntenut läheltä “Martti Lutherin teesit ja opin sisällön”. Suomen kielen päivänä muistellaan Mikael Agricolan merkitystä: Uuden testamentin suomennos oli huomattava kulttuuriteko "silloisissa oloissa" tehtynä. Merkkihenkilöitä nostetaan esille juhlavuosina.



Juhlavuoden 2017 terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

tiistai 7. maaliskuuta 2017

Historiasta opittavaa

Historiaa käsittelevät tapahtumat ovat ajankohtaisia. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Kuopion kaupungintalolla kokoonnutaan 14.3.2017 historiikin julkistustilaisuuden merkeissä. Historiikin tekijöillä on ollut suuri urakka takanapäin. Sanomattakin on selvää, että työ on aiheuttanut heidän lähipiirilleen monenlaista uhrautumista, josta on lausuttava vilpittömät kiitokset.

Aiheeseen liittyen Kuopion kaupungintalolla oli 2.3.2017 klo 17 - 20 yleisöseminaari, jonka puhuttelevana otsikkona oli "100 vuotta Suomen itsenäisyyttä". Ohjelman pääotsikot olivat: "Svinhufvud ja Suomen itsenäisyys", "Pioneeriaselaji ja Suomen puolustus", "Hovioikeudet ja Suomen oikeuslaitos", "Eduskunta ja perustuslait" ja "Kansanvaltaa Kuopiossa". Musiikkiesitykset ja päätössanat kuuluivat myös ohjelmaan.

Tilaisuuden asioista viestitettiin tiedotusvälineissä. Vuorovaikutus esitelmien pitäjien ja yleisön välillä lisäsi seminaaritapahtuman kiinnostavuutta. Oli avartavaa osallistua esitelmiä koskevaan keskusteluun. Historian kysymyksiä on avattava, sillä uusia näkökulmia tarvitaan.

Historian "peilauksilla" on merkittävä rooli kulttuurin kannalta. Historiaa tarkasteltaessa kuljetaan "tapahtumarastien" kautta ja hahmotetaan kehityksen kulkua. Päätöksiä ja tilanteita on pohdittava huolella. Kun esimerkiksi ulkopolitiikan kohdalla mennään "koetellun ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan mukaan", tavoitteet pysyvät hallinnassa.

Asioiden ollessa Suomessa kunnossa voidaan sanoa, että "juhlavuottaan viettävä maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Taustalla olevat sisäpoliittiset haasteet - sosiaali- ja terveydenhuolto - ovat tietenkin myös mielessä. Päätöksenteon on oltava "selkokielistä", että ymmärrettävyysvajetta ei synny.

Valtakunnan tason päätöksentekoon liittyviä asioita, jotka ovat yhteydessä perustuslakiin, on noussut esille. Johtopäätösten tekemisen kannalta on tärkeää, että päätöksentekoa koskevia pohdintoja huomataan suuresta viestinnän tarjonnasta. Ne saattavat olla juuri tarvittavia näkökulmia tarkastelun kohteena oleviin kysymyksiin.


Juhlavuoden 2017 terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

perjantai 3. maaliskuuta 2017

Merkkihenkilöitä muistellaan

Nyt juhlavuonna 2017 nostetaan esille tärkeitä henkilöitä. Tässä kirjoituksessa muistellaan Uno Cygnaeusta, joka on ollut merkittävästi kehittämässä opetustointa. Ansiokas toiminta tapahtui Suomen autonomian aikana eli 1800-luvulla. Cygnaeus on pohdiskellut monin tavoin yhteiskunnallisia kysymyksiä. Hän on nähnyt läheltä muun muassa hallitsijan vaihdoksen ja väestörakenteen muutoksia, joita ovat aiheuttaneet kaupungistuminen ja teollistuminen. Niiden yhteydessä Cygnaeus on voinut nähdä tavoitteiden muuttumista: taloudelliset tekijät ovat olleet yhä enemmän esillä. Hän esitti omana aikanaan liberalismin aatesuunnan mukaisia ajatuksia: koulun tulisi olla kaikille sama oppilaiden varallisuudesta riippumatta. Opetustointa ruvettiinkin virallisesti järjestämään.

Perheen jäsenten välinen vuorovaikutus 1800-luvulla sai vähemmän sijaa, kun toimeentulosta huolehtiminen vei suuren osan käytettävästä ajasta. Kasvatusta arvioitaessa perheen sisäiset suhteet ja sosiaalinen ympäristö vaikuttavat lasten ja nuorten kehitykseen. Vuorovaikutuksen väheneminen vaikutti kielteistenkin ilmiöiden syntymiseen. Jos huoltajilla oli voimavarojen puutetta toimia riittävän hyvin kasvatustehtävässään, heitä yritettiin tukea eri tavoin, kuten nykyäänkin tehdään. Perheen asioihin puututtaessa oli arvioitava, miten pitkälle ulottuu perheen itsenäinen päätöksenteko. Perheen kuunteleminen asioiden hoitamisessa on ollut tärkeää virheiden välttämiseksi. Niin sanottu hyötyperiaate toteutuu estettäessä sosiaalisia ongelmia ja haittoja.

Koulunkäyntiä edistettäessä ehkäistään syrjäytymisvaaraa. Perustarpeiden tyydyttämistä pyritään saavuttamaan oikeudenmukaisuutta tähdentämällä. Uno Cygnaeus pohti aikanaan koulutuksen rakennetta myös oikeudenmukaisuuden käsitteen kannalta: hän oli järjestämässä tyttöjen ja poikien yhteisopetusta muiden maiden mallien tapaan. Kehitys meni siihen suuntaan, että tytötkin pääsivät 1880-luvulta lähtien oppikouluun. Sosialisaatioprosessin arvioinnissa vastataan esimerkiksi kysymyksiin: miten hyvin on toteutunut lasten ja nuorten vuorovaikutus samanikäisten kanssa ja millaiset ovat olleet heidän harrastusmahdollisuutensa. Koulujen ongelmana on se, että ei kyllin hyvin aina tunneta oppilaiden taustaa. Kodeissakin koulu voidaan tuntea omien aikaisempien kokemusten kautta tai lasten kertomana.

Vanhemmilla on oltava riittävästi aikaa lapsille: turvallinen, tasapainoinen ja kannustava kodin ilmapiiri edistää lasta toimimaan sosiaalisissa tilanteissa. Vanhemmat voivat kiinnittää huomiota lastensa kohdalla moniin koulun toivomiin asioihin: univajauksen ja aamupalan laiminlyönnin välttäminen, säänmukaisesta vaatetuksesta ja koulutehtävien valvonnasta huolehtiminen. Koulutyöhön heijastuva ongelma on ryhmäilmiönä esiintyvä koulukiusaaminen. Sitä pyritään tällä hetkellä vähentämään ja välttämään Kiva koulu –projektin avulla, joka on saanut myönteisiä tuloksia. Uno Cygnaeuksen aikana koulun työrauha oli helpommin saavutettavissa. Hänen aikanaan koulut hoitivat opetustehtävien lisäksi erilaisia valistustehtäviä yhä enemmän.

1800-luvun yhteiskunnassakin tavoitteena oli saada aikaan sellainen järjestelmä, että sen kansalaisilla oli mahdollisuus tyydyttää fysiologisia ja turvallisuuden tarpeitaan. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden sekä itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen olivat myös tärkeitä. Lapset ja nuoret joutuivat kuitenkin elämään melko usein sellaisissa oloissa, että yhteiskunnan oli tehtävä heitä tukevia toimia. Turvallisuutta uhkaavien tekijöiden kärjistymistä pyrittiin välttämään ja lieventämään tekemällä jopa lastensuojelullisia päätöksiä. Näin tehtäessä kodin ja viranomaisten yhteistyön on toimittava mahdollisimman hyvin lapsen parhaaksi. Kodin ja koulun yhteistyö on tällä hetkellä pääasiassa virallisluontoista, sillä kodin ja koulun välinen vuorovaikutus rajoittuu käytännön syistä koulun järjestämiin vanhempainiltoihin, jossain määrin koulussa tapahtuvien häiriöiden selvittelyyn.

Koulutusta tarkasteltaessa ei voida sivuuttaa Uno Cygnaeusta ja opettajankoulutusta. Hänen perustamastaan ensimmäisestä suomenkielisestä kansakoulun opettajaseminaarista kasvoi vähitellen Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos, joka tunnetaan valtakunnallisesti opettajankoulutuksen kehittäjänä. Vuonna 2003 juhlittiin suomalaisen opettajankoulutuksen 140-vuotista taivalta. Opettajankoulutuksen toimintakulttuuri sisältää monipuolisesti yhteiseltä ja erilaiselta arvopohjalta lähtevää ajattelua, joka on sivistyksen perustaa. Kasvatusta arvioidaan varhaiskasvatuksesta lähtien pitkälle eteenpäin. Ymmärretään, että lasten ja nuorten hyvinvointi on riippuvaista kodin kasvatusympäristön ohella saatavissa olevista koulutuspalveluista. Yhteiskunnan on tehtävä valintoja myönteisen kehityksen varmistamiseksi.



Juhlavuoden 2017 terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio