Poliittiseen arkeen on palattu presidentinvaalien jälkeen. Muistamme vaalikeskustelujen annin, jota viestintävälineet tuottivat. 28.1.2018 oli tärkeä vaalitapahtuma, joka on puhutteleva. Tulosta pohdittaessa kysytään, saatiinko aikaan "koko kansan presidenttiys". Kuntien keskusvaalilautakunnat olivat toimineet taustalla vaalien järjestelyissä lain edellyttämällä tavalla.
Ennakkotietojen lukujen valossa kysyttiin aiheesta, tarvitaanko tammikuun 2018 presidentinvaaleissa vain yksi kierros. Jännitettiin kuitenkin sitä, tuleeko vaaleissa sittenkin toinen kierros. Nyt käytyjen presidentinvaalien tulokselle on selityksensä, joka on yhteydessä jatkuvuuden turvaamiseen ja henkilökohtaiseen asioiden hoitamiseen.
Voidaan kysyä laaja-alaisempiakin asioita, miten hyvin tunnetaan historiassa ihmiskuntaa koskettavia ajankohtia. Kun mietitään kysymyksiä, nähdään, millä tavoin historian asioita osataan tai muistetaan. Ympäristö- ja rauhankysymysten asioiden ratkaisut myös ajatteluttavat.
Julkisuudessa on ollut tietoa presidentinvaaleja koskevista vaiheista ja järjestelyistä. Toiminnoissa ovat tärkeitä viestintäkasvatuksen periaatteet. Demokratian pelisääntöjen noudattamista arvioitaessa kiinnitettään huomiota toimijoiden eettiseen vastuuseen siitä, mitä puhutaan ja millä tavoin puhutaan. Esimerkiksi sanonta "On kiitoksen aika" on jäänyt mieleen.
Aiheeseen liittyen Kallion kirkossa pidettiin 21.1.2018 ehdokkaiden henkilökohtainen tentti. Vastaajina olivat puolueiden ja valitsijayhdistysten edustajat. Ehdokkaat vastailivat omista lähtökohdistaan toimittajien mielestä oleellisiin kysymyksiin. Ohjelmaa seuranneet tietävät nyt, miten vaaleissa todella kävi ja miten kysymykset ja vastaukset olivat toisiinsa nähden yhteneviä.
Muistellaan myös sitä, miten presidentit on kulloinkin valittu ja miten pitkään he ovat olleet tekemisissä ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueen tehtävissä. Tärkeä kysymys maamme kannalta on se, miten luotettavasti laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Politiikan hoitaminen on yhteydessä osaamiseen, jossa sisäistetään yhteiskunnan tavoitteet ja sen moniarvoisuus.
Presidentinvaaleja on tarkasteltu myös koulujen historian ja yhteiskuntaopin tunneilla. Opetussuunnitelman sisältöön kuuluu demokratian käsitteen alkujuurien oppiminen. Älypuhelinviestimien avulla on etsitty tietoa ehdokkaista. Nyt tiedetään, minkä kannatuksen 28.1.2018 pidetyissä vaaleissa on saanut Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Hänen on katsottu parhaiten onnistuvan Suomen perustuslaillisten tavoitteiden toteuttamisessa.
Erilaisia kysymyksiä pohdittaessa tulee vastaan henkilöitä, joita on opittu tuntemaan henkilökuvien kautta. Kulttuurihenkilöt ja valtiomiehet muistetaan. Luottamusta herättävät toiminnot jäävät mieleen. Tasa-arvon käsitteen kohdalla mietitään, miksi melko usein ihmisiä erotellaan herkästi ja ollaan huolissaan jopa ihmisarvoa koskevista asioista.
Yhteiskunnan toimintaan liittyvät kysymykset motivoivat tutkimaan, miten asiat ovat todellisuudessa. Päätöksenteko on yhteydessä palvelujen saatavuuteen ja laatuun. Koulutuspalvelujen kohdalla on arvioitava kouluopetuksen sisältöä ja PISA:n lukemistehtävien, matematiikan ja luonnontieteiden kokeiden tutkimusten tuloksia.
Yhteiskunnan hyvinvointiasioiden turvaaminen on puhutteleva, kuten presidentinvalinnatkin ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitamisen näkökulmasta. Onnittelen Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistöä presidentinvaalien menestyksestä. Hänen saamansa vahva valtakirja antaa erittäin hyvät lähtökohdat uudella kaudella tapahtuvissa haastavissa tehtävien hoitamisessa.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
keskiviikko 31. tammikuuta 2018
maanantai 22. tammikuuta 2018
Presidentinvaalit
Tiedotusvälineissä on viestitetty erilaisista tapahtumista. Pyry- ja Lumi-nimet ovat tulleet talven keskellä hyvin tutuiksi. Presidentinvaalien ennakkotunnelmia on myös seurattu. Toreilla on keskusteltu 28.1.2018 tapahtuvasta tärkeästä koetuksesta. Perustava kysymys on, saadaanko toteutetuksi "niin sanottu koko kansan presidenttiys". Kuntien keskusvaalilautakunnissa presidentinvaalien vaalivalmistelut on viety pitkälle lain edellyttämällä tavalla.
Julkisuudessa on ollut tietoa presidentinvaaleja koskevista järjestelyistä ja ennakkovaaleista. Toiminnoissa ovat tärkeitä viestintäkasvatuksen periaatteet. Demokratian pelisääntöjen noudattamista arvioitaessa kiinnitettään huomiota toimijoiden eettiseen vastuuseen siitä, mitä puhutaan ja millä tavoin puhutaan.
Asiaan liittyen Kallion kirkossa pidettiin 21.1.2018 ehdokkaiden henkilökohtainen tentti. Vastaajina olivat SDP:n Tuula Haatainen, vihreiden Pekka Haavisto, perussuomalaisten Laura Huhtasaari, vasemmistoliiton Merja Kyllönen, valitsijayhdistyksen Sauli Niinistö, RKP:n Nils Torvalds, keskustan Matti Vanhanen ja valitsijayhdistyksen Paavo Väyrynen. Kyseiset ehdokkaat vastailivat omista lähtökohdistaan toimittajien mielestä oleellisiin kysymyksiin. Ohjelman seuraajat arvioivat, miten hyvin kysymykset ja vastaukset olivat toisiinsa nähden yhteneviä.
Ohjelman seuraajat muistelevat myös sitä, miten presidentit on kulloinkin valittu ja miten pitkään he ovat olleet tekemisissä ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueen tehtävissä. Tärkeä kysymys maamme kannalta on se, miten luotettavasti laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Politiikan hoitaminen on yhteydessä osaamiseen, jossa sisäistetään yhteiskunnan tavoitteet ja sen moniarvoisuus.
Erilaisia kysymyksiä tarkastellaan myös koulujen historian ja yhteiskuntaopin tunneilla. Oppitunneilla käsitellään opetussuunnitelmassa olevia asioita, joihin kuuluu demokratian käsitteen alkujuurien oppiminen. Älypuhelinviestimien avulla etsitään tietoa presidenttiehdokkaista ja kysytään, kukahan ehdokkaista valitaan tammikuussa 28.1.2018 pidettävissä vaaleissa Suomen tasavallan presidentiksi ja kuka parhaiten onnistuisi Suomen perustuslaillisten tavoitteiden toteuttamisessa. Tehtävä on haasteellinen.
Ennakkotietojen lukujen valossa kysytään myös, tarvitaanko tammikuun 2018 presidentinvaaleissa ehkä vain yksi kierros. Voidaan kysyä laaja-alaisempiakin asioita, miten hyvin tunnetaan historiassa ihmiskuntaa koskettavia päivämääriä. Kun mietitään kysymyksiä, nähdään, millä tavoin historian asioita osataan tai muistetaan.
Erilaisia kysymyksiä pohdittaessa tulee vastaan henkilöitä, joita on opittu tuntemaan henkilökuvien kautta. Kulttuurihenkilöt ja valtiomiehet muistetaan. Luottamusta herättävät toiminnot jäävät mieleen. Tasa-arvon käsitteen kohdalla mietitään, miksi melko usein ihmisiä erotellaan herkästi ja ollaan huolissaan jopa ihmisarvoa koskevista asioista.
Yhteiskunnan toimintaan liittyvät kysymykset motivoinevat tutkimaan, miten asiat ovat todellisuudessa. Päätöksenteko on yhteydessä palvelujen saatavuuteen ja laatuun. Koulutuspalvelujen kohdalla on arvioitava kouluopetuksen sisältöä ja PISA:n lukemistehtävien, matematiikan ja luonnontieteiden kokeiden tutkimusten tuloksia. Yhteiskunnan hyvinvointiasiat ovat puhuttelevia, kuten ovat presidentinvaalitkin.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
Julkisuudessa on ollut tietoa presidentinvaaleja koskevista järjestelyistä ja ennakkovaaleista. Toiminnoissa ovat tärkeitä viestintäkasvatuksen periaatteet. Demokratian pelisääntöjen noudattamista arvioitaessa kiinnitettään huomiota toimijoiden eettiseen vastuuseen siitä, mitä puhutaan ja millä tavoin puhutaan.
Asiaan liittyen Kallion kirkossa pidettiin 21.1.2018 ehdokkaiden henkilökohtainen tentti. Vastaajina olivat SDP:n Tuula Haatainen, vihreiden Pekka Haavisto, perussuomalaisten Laura Huhtasaari, vasemmistoliiton Merja Kyllönen, valitsijayhdistyksen Sauli Niinistö, RKP:n Nils Torvalds, keskustan Matti Vanhanen ja valitsijayhdistyksen Paavo Väyrynen. Kyseiset ehdokkaat vastailivat omista lähtökohdistaan toimittajien mielestä oleellisiin kysymyksiin. Ohjelman seuraajat arvioivat, miten hyvin kysymykset ja vastaukset olivat toisiinsa nähden yhteneviä.
Ohjelman seuraajat muistelevat myös sitä, miten presidentit on kulloinkin valittu ja miten pitkään he ovat olleet tekemisissä ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueen tehtävissä. Tärkeä kysymys maamme kannalta on se, miten luotettavasti laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Politiikan hoitaminen on yhteydessä osaamiseen, jossa sisäistetään yhteiskunnan tavoitteet ja sen moniarvoisuus.
Erilaisia kysymyksiä tarkastellaan myös koulujen historian ja yhteiskuntaopin tunneilla. Oppitunneilla käsitellään opetussuunnitelmassa olevia asioita, joihin kuuluu demokratian käsitteen alkujuurien oppiminen. Älypuhelinviestimien avulla etsitään tietoa presidenttiehdokkaista ja kysytään, kukahan ehdokkaista valitaan tammikuussa 28.1.2018 pidettävissä vaaleissa Suomen tasavallan presidentiksi ja kuka parhaiten onnistuisi Suomen perustuslaillisten tavoitteiden toteuttamisessa. Tehtävä on haasteellinen.
Ennakkotietojen lukujen valossa kysytään myös, tarvitaanko tammikuun 2018 presidentinvaaleissa ehkä vain yksi kierros. Voidaan kysyä laaja-alaisempiakin asioita, miten hyvin tunnetaan historiassa ihmiskuntaa koskettavia päivämääriä. Kun mietitään kysymyksiä, nähdään, millä tavoin historian asioita osataan tai muistetaan.
Erilaisia kysymyksiä pohdittaessa tulee vastaan henkilöitä, joita on opittu tuntemaan henkilökuvien kautta. Kulttuurihenkilöt ja valtiomiehet muistetaan. Luottamusta herättävät toiminnot jäävät mieleen. Tasa-arvon käsitteen kohdalla mietitään, miksi melko usein ihmisiä erotellaan herkästi ja ollaan huolissaan jopa ihmisarvoa koskevista asioista.
Yhteiskunnan toimintaan liittyvät kysymykset motivoinevat tutkimaan, miten asiat ovat todellisuudessa. Päätöksenteko on yhteydessä palvelujen saatavuuteen ja laatuun. Koulutuspalvelujen kohdalla on arvioitava kouluopetuksen sisältöä ja PISA:n lukemistehtävien, matematiikan ja luonnontieteiden kokeiden tutkimusten tuloksia. Yhteiskunnan hyvinvointiasiat ovat puhuttelevia, kuten ovat presidentinvaalitkin.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
torstai 4. tammikuuta 2018
Asioiden sisäistäminen toiminnan lähtökohta
Kirjoituksessa on kiinnostuttu kirkkovuoden asioista. Loppiaisen aika muun muassa vaihtelee. Tänä vuonna se on lauantaina 6.1.2018. Loppiainen (teofania, Θεοφάνια, epifania) on joulua vanhempi kristillinen juhlapäivä. Jouluaika on alkanut 21:stä joulukuuta ja jatkuu 13:een tammikuuta. Monille on tuttu ajantietoon kuuluva riimitys:
"Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi."
Joulun pyhien ja vapaiden jälkeen niin sanottu "arki" muistuttaa olemassaolollaan: "Härkäviikot ja reikäleivät alkavat." Työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta loppiainen on ollut lauantaisin vuosina 1973 – 1991. Tähän liittyen esitetään kysymys, miten Martti Luther ja Mikael Agricola pohdiskelijoina arvioisivat loppiaisen siirtoa kirkon perinteisen opin kannalta.
Joulurauha julistettiin Turussa Brinkkalan talon parvekkeelta. Joulurauhajulistus on pohjoismaisen lainsäädännön määräys, jonka mukaan on toimittava. Tilaisuus alkoi Martti Lutherin "Jumala ompi linnamme (Vahva linna on Jumalamme, Ein feste Burg ist unser Gott)" - virrellä. Kyseinen virsi on ollut tapana laulaa vuodesta 1903 lähtien. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät hoitivat musiikin soittaen Artturi Ropen säveltämän "Marsalkan hopeatorvet" -fanfaarin.
Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on puolestaan hoitanut kunniakkaan tehtävän vuodesta 2013 lähtien:
"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään."
"I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande."
Joulurauhajulistuksen jälkeen oli Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen "Maamme (Vårt land)" - laulu. Sitten oli vuorossa vuodesta 1918 lähtien ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli "Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys lienee 1700-luvulta)", joka on myös Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi.
Joulurauha-asiaan liittyvä radio-ohjelma on ollut vuodesta 1935 ja televisio-ohjelma vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt kyseisen ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta ensimmäinen suora lähetys on ollut vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut viestinnässä mukana.
Joulua on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Loppiaista on vietetty tammikuun alussa, ja urheilutapahtumia on seurattu viestintävälineistä. Loppiaisena kotouttamiskysymykset muistuttavat arvoista ja toiminnan tärkeydestä. Loppiainen on omistettu lähetystyölle.
Katolisissa, luterilaisissa, anglikaanisissa ja muissakin länsimaisissa kirkoissa loppiaista on vietetty keskiaikaisen perinteen mukaisesti: itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivä. Melchior-, Balthasar- ja Kaspar -kuninkaiden (tietäjien) symboliikka eli kruunut ovat esillä Ruotsin "Tre kronor"-valtakunnanvaakunassa.
Martti Lutherin ja Mikael Agricolan tekemät Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat kulttuuritekoja, joita on tarvittu kirkon toiminnoissa. He ovat joutuneet paneutumaan esimerkiksi joulun sanoman ja loppiaisen "ytimeen". Joulun sanoma muistuu mieleen asumiskysymyksissä.
Ajattelu on tärkeä päätöksenteossa. Arvopohjaa koetellaan, kun vastataan kysymykseen, miten laadullisesti ja inhimillisesti toiminta toteutuu. Päätöksenteolla on haasteita, kun ehkäistään niin sanottua eriarvoistumista. Tavoite on yhteydessä asioiden sisäistämiseen.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
"Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi."
Joulun pyhien ja vapaiden jälkeen niin sanottu "arki" muistuttaa olemassaolollaan: "Härkäviikot ja reikäleivät alkavat." Työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta loppiainen on ollut lauantaisin vuosina 1973 – 1991. Tähän liittyen esitetään kysymys, miten Martti Luther ja Mikael Agricola pohdiskelijoina arvioisivat loppiaisen siirtoa kirkon perinteisen opin kannalta.
Joulurauha julistettiin Turussa Brinkkalan talon parvekkeelta. Joulurauhajulistus on pohjoismaisen lainsäädännön määräys, jonka mukaan on toimittava. Tilaisuus alkoi Martti Lutherin "Jumala ompi linnamme (Vahva linna on Jumalamme, Ein feste Burg ist unser Gott)" - virrellä. Kyseinen virsi on ollut tapana laulaa vuodesta 1903 lähtien. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät hoitivat musiikin soittaen Artturi Ropen säveltämän "Marsalkan hopeatorvet" -fanfaarin.
Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on puolestaan hoitanut kunniakkaan tehtävän vuodesta 2013 lähtien:
"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään."
"I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande."
Joulurauhajulistuksen jälkeen oli Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen "Maamme (Vårt land)" - laulu. Sitten oli vuorossa vuodesta 1918 lähtien ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli "Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys lienee 1700-luvulta)", joka on myös Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi.
Joulurauha-asiaan liittyvä radio-ohjelma on ollut vuodesta 1935 ja televisio-ohjelma vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt kyseisen ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta ensimmäinen suora lähetys on ollut vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut viestinnässä mukana.
Joulua on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Loppiaista on vietetty tammikuun alussa, ja urheilutapahtumia on seurattu viestintävälineistä. Loppiaisena kotouttamiskysymykset muistuttavat arvoista ja toiminnan tärkeydestä. Loppiainen on omistettu lähetystyölle.
Katolisissa, luterilaisissa, anglikaanisissa ja muissakin länsimaisissa kirkoissa loppiaista on vietetty keskiaikaisen perinteen mukaisesti: itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivä. Melchior-, Balthasar- ja Kaspar -kuninkaiden (tietäjien) symboliikka eli kruunut ovat esillä Ruotsin "Tre kronor"-valtakunnanvaakunassa.
Martti Lutherin ja Mikael Agricolan tekemät Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat kulttuuritekoja, joita on tarvittu kirkon toiminnoissa. He ovat joutuneet paneutumaan esimerkiksi joulun sanoman ja loppiaisen "ytimeen". Joulun sanoma muistuu mieleen asumiskysymyksissä.
Ajattelu on tärkeä päätöksenteossa. Arvopohjaa koetellaan, kun vastataan kysymykseen, miten laadullisesti ja inhimillisesti toiminta toteutuu. Päätöksenteolla on haasteita, kun ehkäistään niin sanottua eriarvoistumista. Tavoite on yhteydessä asioiden sisäistämiseen.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)