Eduskunnan on huolehdittava lainsäätäjänä, että "Suomi seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Se tarkoittaa sitä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan alue hoidetaan "perustuslain hengessä". Mitä merkitsee, jos samat henkilöt tulkitsevat ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisältöä? Ovatko asioiden tulkinnat liian yksipuolisia? Ulko- ja turvallisuuspolitiikan laadukkaissa päätöksissä arvioidaan muun muassa "harjoituksia": "Millä tavoin "harjoitusten päätökset" voitaisiin nähdä?"
Suunniteltuja "harjoituksia" on pohdittava itsenäisen päätöksenteon kannalta. Miksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueen "harjoituspäätöksiä" joudutaan selittelemään? "Kolhuja" ei synny, jos päätökset ovat harkittuja. Mitä tarkoittavat toisaalta käsitteenä "karttaharjoitukset", joista on puhuttu julkisuudessa? On arvioitava myös sitä, mitä käytännössä tarkoittavat ulko- ja turvallisuuspolitiikan "turvatakuut". Tärkeitä kysymyksiä ovat myös ajankohtaiset "kansainvaellukset" ja kotouttamistoimet.
Helsingissä 1975 pidetty Etyjin kokous muistetaan myönteisellä tavalla. Millainen on ollut toisaalta Helsingissä 2015 pidetyn Etyjin ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laatu"? Puuttuiko tuolloin ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksistä kokonaisvaltainen näkemys "liennytyksen eduista"? Ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistus" saavutetaan yhteistoimin tehdyillä päätöksillä, joissa on keskeistä "parlamentaarinen neuvonpito". Suhdetoiminnan ylläpitäminen on tärkeä ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistumisessa.
"Viisaalla päätöksenteolla" tehdään ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueen tekoja, jotka nousevat myönteisesti otsikoihin. Tässä viitataan esimerkiksi 1975 pidettyyn Etyjin kokoukseen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä "kokonaisturvallisuuteen", jota käsiteltiin Tampereen messuilla 2015. Seurasin läheltä "messujen antia". Kuopiossa 2015 pidetyssä "Turvallisuuspoliittisessa seminaarissa" pohdittiin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan ajankohtaisia kysymyksiä.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteinen hanke, joka on pitkäjänteistä, maamme edunmukaista työtä. Jatkuvasti on arvioitava, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka hoituu hyvin. Tässä viitataan kuitenkin vuoden 2015 Etyjin kokouksen tilanteeseen. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan "askeltamista" koetellaan. Jotkut haluaisivat "harjoitettavan" toisenlaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tiedotusvälineet pitänevät kansalaiset ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan "syvällisestä ytimestä" ja "suunnitelluista ulkopolitiikan harjoituksista".
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
lauantai 27. helmikuuta 2016
torstai 25. helmikuuta 2016
Ulkopolitiikan "harjoituksia" selitellään
Julkisuudessa esillä olleita ulko- ja turvallisuuspolitiikan "harjoituksia" on arvioitava: "Millaisilta "harjoitusten päätökset" näyttävät ulkopuolisten silmissä?" Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei synny "kolhuja", jos "karttaharjoitukset" ovat harkittuja. Puheena olevia "harjoituksia" on pohdittava itsenäisen päätöksenteon kannalta. Jotain on "vialla", kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksiä joudutaan selittelemään. On arvioitava myös sitä, mitä äskettäiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan "turvatakuut" tarkoittavat. Tärkeitä kysymyksiä ovat myös meneillään olevat "kansainvaellukset", joissa tarvitaan tehokkaita kotouttamistoimia.
Eduskunnan on huolehdittava lainsäätäjänä, että "maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Se merkitsee sitä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka hoidetaan "perustuslain hengessä". Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan "taitoa päätöksiä tehtäessä". Ongelmaista on, jos samat henkilöt tulkitsevat viestimien kautta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kerronta on yhteydessä siihen, mitä kantaa he ovat ennenkin edustaneet.
Helsingissä 1975 pidetty Etyjin kokous muistetaan myönteisellä tavalla. Millainen on ollut toisaalta Helsingissä 2015 pidetyn Etyjin ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laatu"? Puuttuiko tuolloin ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksistä kokonaisvaltainen näkemys "liennytyksen eduista"? Ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistus" saavutetaan yhteistoimin tehdyillä päätöksillä, joissa on keskeistä "parlamentaarinen neuvonpito".
"Viisaalla päätöksenteolla" tehdään ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisuja, joita ei tarvitse jälkeenpäin "selitellä". Miten on käynyt äskettäin? Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä "kokonaisturvallisuuteen", jota käsiteltiin Tampereen messuilla 2015. Seurasin läheltä "messujen antia". Kuopiossa 2015 pidetyssä "Turvallisuuspoliittisessa seminaarissa" pohdittiin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan ajankohtaisia kysymyksiä. Suhdetoiminnan ylläpitäminen on tärkeä ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistumisessa.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka on oltava maamme edunmukaista. Jatkuvasti on arvioitava, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka hoituu hyvin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteinen hanke. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan "askeltamista" koetellaan. Jotkut haluaisivat "harjoitettavan" toisenlaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tiedotusvälineet pitänevät kansalaiset ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan "syvällisestä ytimestä" ja "suunnitelluista ulkopolitiikan harjoituksista".
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Eduskunnan on huolehdittava lainsäätäjänä, että "maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Se merkitsee sitä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka hoidetaan "perustuslain hengessä". Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan "taitoa päätöksiä tehtäessä". Ongelmaista on, jos samat henkilöt tulkitsevat viestimien kautta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kerronta on yhteydessä siihen, mitä kantaa he ovat ennenkin edustaneet.
Helsingissä 1975 pidetty Etyjin kokous muistetaan myönteisellä tavalla. Millainen on ollut toisaalta Helsingissä 2015 pidetyn Etyjin ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laatu"? Puuttuiko tuolloin ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksistä kokonaisvaltainen näkemys "liennytyksen eduista"? Ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistus" saavutetaan yhteistoimin tehdyillä päätöksillä, joissa on keskeistä "parlamentaarinen neuvonpito".
"Viisaalla päätöksenteolla" tehdään ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisuja, joita ei tarvitse jälkeenpäin "selitellä". Miten on käynyt äskettäin? Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä "kokonaisturvallisuuteen", jota käsiteltiin Tampereen messuilla 2015. Seurasin läheltä "messujen antia". Kuopiossa 2015 pidetyssä "Turvallisuuspoliittisessa seminaarissa" pohdittiin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan ajankohtaisia kysymyksiä. Suhdetoiminnan ylläpitäminen on tärkeä ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistumisessa.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka on oltava maamme edunmukaista. Jatkuvasti on arvioitava, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka hoituu hyvin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteinen hanke. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan "askeltamista" koetellaan. Jotkut haluaisivat "harjoitettavan" toisenlaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tiedotusvälineet pitänevät kansalaiset ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan "syvällisestä ytimestä" ja "suunnitelluista ulkopolitiikan harjoituksista".
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
lauantai 20. helmikuuta 2016
Abiturientit - liikkuvia, vireitä ja tietäviä
Henkilöt tapasivat ja pohtivat sosiaali- ja terveydenhuollon "vaiheessa" olevaa uudistusta, joka tuntuu "kangertavan". Sähkönsiirtoa, taloutta ja optioita koskevat asiat myös kiinnostivat. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymykset ajatteluttivat. Heitettiin ilmaan haasteellinen ja vertauskuvallinen kysymys, "miten luotettavien käsien ohjaamana laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Kun päätökset valmistellaan huolella, perustuslaki huomioiden, ei tarvitse jälkikäteen selitellä päätöksiä. Kysymysten ratkaisuissa on "sulateltavaa", jos päätökset voidaan tulkita monella tapaa johdonmukaisuuden puuttuessa. Asioita "setviessä" muistui mieleen yllättävästi kalastus, joka on tuttua talvella pilkkiharrastuksena. Keskustelu kääntyi "vaikeista asioista" kevyempiin:
"Lähdetään Kuopion torille, jossa pilkittiin viime kesänä. Onkohan pilkkipaikka avattu, ettei tarvitsisi mennä Kallavedelle pilkkimään?" "Tuo on kiinnostava ehdotus. Ideoita tarvitaan myös koulun "digimaailmassa" ja talouselämässä."
Kun saavuttiin Kuopion torille, huomattiin, että abiturientit olivat suorittamassa "penkkariajojaan". Niitä oli tietenkin seurattava "livenä". Toripilkkipaikka unohtui ymmärrettävästi. Talouselämä oli saanut "talousruiskeen", kun abiturientit olivat hankkineet melkoisen määrän "karkkeja" katselijoille heitettäviksi. "Mitenkähän suuri on kaikkien abiturienttien heittämien "karkkien" yhteismäärä ja millaiset olisivat "karkkien" terveysvaikutukset?" Tässä olisi tutkimuksen aiheita abiturienteille, joista tullee aikanaan "tutkijoita".
Abiturientit tietävät omakohtaisesti niin sanotun "digiloikan". Oppikirjat ovat vähentymässä, ja "digivälineet" ovat tulleet tilalle. Heillä välähtää ajatus: "Tempaistaisiin "penkkariajoissa" toisella tavalla. Yhteiskunnassa puhutaan jatkuvasti "digiloikasta". Mekin voisimme sitä välillisesti edistää."
"Markkinoijat tukisivat varmaan mielellään toimintaamme jakamalla kännyköitään ja USB-muistitikkujaan. Mehän voisimme heitellä niitä "karkkien" sijasta ja edistäisimme samalla "kansalaisten digiloikkaa". Markkinoijat tiedottanevat omalta osaltaan, että "tuotteemme ovat niin lujia", että ne kestävät maahan pudotessaankin heittotilanteessa."
Abiturienttien mielestä asioita olisi kuitenkin vielä mietittävä: "Kännyköiden ja USB-muistitikkujen heittelyt ovat "luova" ratkaisu "digiloikan" kannalta, mutta "karkkien" heittämisetkin menettelevät. Mitenkähän hyvin paljon puhuttu "digiloikka" kokonaisuudessaan onnistuu yhteiskunnassa? Ohjelmat uudistuvat ja laitteet vanhenevat. "Penkkariajoja", jotka ovat iloinen perinne, muistellaan kauan. Tulevat "vanhat" katsokaa meistä mallia."
Ylioppilaskirjoitusten "digiväkeä" kiinnostanevat tiedotusvälineiden kuvaukset "penkkariajoista". Tulevina jatko-opiskelijoina he seuraavat koulutuspalvelujen yleistä kehittymistä. Arvoja ja hyvinvointia pohdittaessa kysytään aiheesta , millaisella päätöksenteolla ulko- ja sisäpolitiikkaa koskevat asiat hoidetaan tulevaisuudessa. Tavoitteena lienee eriarvoistumisen estäminen: "Kun voimia riittää, on taitoa tehdä hyvää."
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Kun päätökset valmistellaan huolella, perustuslaki huomioiden, ei tarvitse jälkikäteen selitellä päätöksiä. Kysymysten ratkaisuissa on "sulateltavaa", jos päätökset voidaan tulkita monella tapaa johdonmukaisuuden puuttuessa. Asioita "setviessä" muistui mieleen yllättävästi kalastus, joka on tuttua talvella pilkkiharrastuksena. Keskustelu kääntyi "vaikeista asioista" kevyempiin:
"Lähdetään Kuopion torille, jossa pilkittiin viime kesänä. Onkohan pilkkipaikka avattu, ettei tarvitsisi mennä Kallavedelle pilkkimään?" "Tuo on kiinnostava ehdotus. Ideoita tarvitaan myös koulun "digimaailmassa" ja talouselämässä."
Kun saavuttiin Kuopion torille, huomattiin, että abiturientit olivat suorittamassa "penkkariajojaan". Niitä oli tietenkin seurattava "livenä". Toripilkkipaikka unohtui ymmärrettävästi. Talouselämä oli saanut "talousruiskeen", kun abiturientit olivat hankkineet melkoisen määrän "karkkeja" katselijoille heitettäviksi. "Mitenkähän suuri on kaikkien abiturienttien heittämien "karkkien" yhteismäärä ja millaiset olisivat "karkkien" terveysvaikutukset?" Tässä olisi tutkimuksen aiheita abiturienteille, joista tullee aikanaan "tutkijoita".
Abiturientit tietävät omakohtaisesti niin sanotun "digiloikan". Oppikirjat ovat vähentymässä, ja "digivälineet" ovat tulleet tilalle. Heillä välähtää ajatus: "Tempaistaisiin "penkkariajoissa" toisella tavalla. Yhteiskunnassa puhutaan jatkuvasti "digiloikasta". Mekin voisimme sitä välillisesti edistää."
"Markkinoijat tukisivat varmaan mielellään toimintaamme jakamalla kännyköitään ja USB-muistitikkujaan. Mehän voisimme heitellä niitä "karkkien" sijasta ja edistäisimme samalla "kansalaisten digiloikkaa". Markkinoijat tiedottanevat omalta osaltaan, että "tuotteemme ovat niin lujia", että ne kestävät maahan pudotessaankin heittotilanteessa."
Abiturienttien mielestä asioita olisi kuitenkin vielä mietittävä: "Kännyköiden ja USB-muistitikkujen heittelyt ovat "luova" ratkaisu "digiloikan" kannalta, mutta "karkkien" heittämisetkin menettelevät. Mitenkähän hyvin paljon puhuttu "digiloikka" kokonaisuudessaan onnistuu yhteiskunnassa? Ohjelmat uudistuvat ja laitteet vanhenevat. "Penkkariajoja", jotka ovat iloinen perinne, muistellaan kauan. Tulevat "vanhat" katsokaa meistä mallia."
Ylioppilaskirjoitusten "digiväkeä" kiinnostanevat tiedotusvälineiden kuvaukset "penkkariajoista". Tulevina jatko-opiskelijoina he seuraavat koulutuspalvelujen yleistä kehittymistä. Arvoja ja hyvinvointia pohdittaessa kysytään aiheesta , millaisella päätöksenteolla ulko- ja sisäpolitiikkaa koskevat asiat hoidetaan tulevaisuudessa. Tavoitteena lienee eriarvoistumisen estäminen: "Kun voimia riittää, on taitoa tehdä hyvää."
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
tiistai 9. helmikuuta 2016
Päätöksiä on arvioitava
Monet muistavat, että perustuslakivaliokunta puuttui sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekoon. Jälkeenpäin kysytään: "Miksi näin kävi?" Perustuslakivaliokunta valvoo myös pakolaiskysymysten ratkaisemista. Kotouttamisessa on kysymys yhteiskuntaan integroitumisesta. Pakolaisongelmat ovat ulko- ja sisäpolitiikan päätöksenteon "huolestuttavaa antia". Nyt mietitään tarkkaan, mitä merkinnevät "ajankohtaiset yhteisharjoitukset" ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta.
Päätettyjä asioita arvioitaessa on tähdennettävä, että eduskunnalla ja hallituksella on vastuu säädettyjen lakien sisällöstä ja laadusta, jotka koskettavat ulko- ja sisäpolitiikan kysymyksiä. Päätöksenteossa on pohdittava, mitä tarkoittavat "muodollinen ja asiallinen jääviys"."Oikeaa ja demokraattista päätöksentekoa" saattaa varjostaa "suppean piirin vaikutusvalta".
Päätöksenteossa on mietittävä, mitä tarkoittavat vuosilomaoikeuden lyhentämiset, lomarahojen osittaiset leikkaukset, joidenkin juhlapyhien palkattomuus ja koulutusleikkaukset. Päätöksenteolla on edessään myös kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista koskevia haasteita, joiden ratkaisut ovat perustuslain viitoittamia.
Perustuslaki varmistaa sen, että oikeudenmukaisuus toteutuu. Päätettyjen toimintojen on herätettävä turvallisuuden tunnetta. Palvelujen kohdalla on miellettävä kokonaisturvallisuus, jota Tampereen messuilla 2015 monipuolisesti käsiteltiin. Eriarvoistumisen kehittymistä estetään "valistuneilla päätöksillä". Syrjäseutujenkin asiat on hoidettava.
Päätöksenteossa on kiinnitettävä huomiota esimerkiksi turvalliseen liikkumiseen. Koulujen läheisyys vaatii kevyen liikenteen väyliä. Lapsiperheitä voidaan tukea muun muassa siten, etteivät linja-autojen korotetut taksat estäisi lasten mahdollisia harrastuksia sunnuntaisin. Ratkaisut ovat yhteydessä arvopohjaiseen päätöksentekoon.
Liikenneonnettomuuksien sattuessa on aiheellista kysyä, miten sairauspäivien karenssit sopisivat yleensä onnettomuustilanteisiin. Karensseja on pohdittava syvällisesti. Sairastuminen on ymmärrettävä siten, että "sairaudentila on sosiaalisesti oikeutettu, sairastunut on vapautunut roolivelvoitteistaan ja syytön omaan tilaansa, sairastuneen ajatellaan olevan yhteistyössä apua tarjoavan kanssa ja hyväksyvän saadun avun".
Luettelo auttanee tekemään "oikeita päätöksiä", joiden taustalla ovat perustuslain velvoitteet. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kohdalla on paneuduttava sisäpolitiikan johtajuuden perimmäisiin kysymyksiin. Ulkopolitiikan johtajuus on yhteydessä myös laadukkuuteen, jossa kysytään perustellusti, miten luotettavasti "Suomen laiva seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Päätettyjä asioita arvioitaessa on tähdennettävä, että eduskunnalla ja hallituksella on vastuu säädettyjen lakien sisällöstä ja laadusta, jotka koskettavat ulko- ja sisäpolitiikan kysymyksiä. Päätöksenteossa on pohdittava, mitä tarkoittavat "muodollinen ja asiallinen jääviys"."Oikeaa ja demokraattista päätöksentekoa" saattaa varjostaa "suppean piirin vaikutusvalta".
Päätöksenteossa on mietittävä, mitä tarkoittavat vuosilomaoikeuden lyhentämiset, lomarahojen osittaiset leikkaukset, joidenkin juhlapyhien palkattomuus ja koulutusleikkaukset. Päätöksenteolla on edessään myös kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista koskevia haasteita, joiden ratkaisut ovat perustuslain viitoittamia.
Perustuslaki varmistaa sen, että oikeudenmukaisuus toteutuu. Päätettyjen toimintojen on herätettävä turvallisuuden tunnetta. Palvelujen kohdalla on miellettävä kokonaisturvallisuus, jota Tampereen messuilla 2015 monipuolisesti käsiteltiin. Eriarvoistumisen kehittymistä estetään "valistuneilla päätöksillä". Syrjäseutujenkin asiat on hoidettava.
Päätöksenteossa on kiinnitettävä huomiota esimerkiksi turvalliseen liikkumiseen. Koulujen läheisyys vaatii kevyen liikenteen väyliä. Lapsiperheitä voidaan tukea muun muassa siten, etteivät linja-autojen korotetut taksat estäisi lasten mahdollisia harrastuksia sunnuntaisin. Ratkaisut ovat yhteydessä arvopohjaiseen päätöksentekoon.
Liikenneonnettomuuksien sattuessa on aiheellista kysyä, miten sairauspäivien karenssit sopisivat yleensä onnettomuustilanteisiin. Karensseja on pohdittava syvällisesti. Sairastuminen on ymmärrettävä siten, että "sairaudentila on sosiaalisesti oikeutettu, sairastunut on vapautunut roolivelvoitteistaan ja syytön omaan tilaansa, sairastuneen ajatellaan olevan yhteistyössä apua tarjoavan kanssa ja hyväksyvän saadun avun".
Luettelo auttanee tekemään "oikeita päätöksiä", joiden taustalla ovat perustuslain velvoitteet. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kohdalla on paneuduttava sisäpolitiikan johtajuuden perimmäisiin kysymyksiin. Ulkopolitiikan johtajuus on yhteydessä myös laadukkuuteen, jossa kysytään perustellusti, miten luotettavasti "Suomen laiva seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
torstai 4. helmikuuta 2016
Turvallisuus ja päätöksenteko
Eduskunta määrittää Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan. Se ottanee perusteellisesti kantaa selontekoihin, joita käsitellään eduskunnassa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kohdalla pidetään mielessä, että maamme toimintoja on arvostettu maailmalla. Tässä viitataan eritoten Etyjin 1975 pidettyyn ulko- ja turvallisuuspolitiikan tapahtumaan. Asioita seurataan ja pohditaan päätösten vaikutusyhteyksiä.
Hyvinvoinnin kannalta mietitään, miten pakolaisten kotoutumisessa onnistuttaisiin ja pohditaan, millainen päätöksenteko on saanut aikaan nykyiset "kansainvaellukset". Mietitään myös sitä, mitä kansainväliset sopimukset velvoittavat tekemään pakolaiskysymyksissä ja mitä merkitsevät "yhteiset pelisäännöt". Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka on oltava "viisaasti harkitsevaa".
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistus" saavutetaan yhteistoimin, jolloin käytetään hyväksi "parlamentaarista" neuvonpitoa ja päätöksentekoa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on oltava kokonaisvaltainen näkemys asioiden "painotusarvoista", jotka sisältynevät ulko- ja turvallisuuspolitiikan selontekoihinkin.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tulkitaan usein suoraviivaisesti. Johtopäätöksiä tehtäessä tarvitaan kysymysten tarkkaa erittelyä. Kun näin menetellään, vähenee tarve selitellä jälkeenpäin tuloksia. Jossain määrin on ongelmaista, kun samat henkilöt arvioivat ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehitystä.
Eduskunnan on huolehdittava, että "Suomi seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Tiedotusvälineet välittänevät ajan tasalla olevaa tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Pakolais- ja kotouttamiskysymykset on ratkaistava "yhteisten pelisääntöjen" mukaan. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvioitava onnistumisen kannalta.
Helsingissä 1975 pidetyn Etyjin kokous avasi kansainvälisen toiminnan "ulkopoliittisia portteja". Miten kävi Helsingissä 2015 pidetyn Etyjin ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistuksen"? Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä "kokonaisturvallisuuteen", jota käsiteltiin Tampereen messuilla 2015. Turvallisuuden tunteen kokeminen on tärkeä hyvinvoinnin kannalta.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Hyvinvoinnin kannalta mietitään, miten pakolaisten kotoutumisessa onnistuttaisiin ja pohditaan, millainen päätöksenteko on saanut aikaan nykyiset "kansainvaellukset". Mietitään myös sitä, mitä kansainväliset sopimukset velvoittavat tekemään pakolaiskysymyksissä ja mitä merkitsevät "yhteiset pelisäännöt". Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka on oltava "viisaasti harkitsevaa".
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistus" saavutetaan yhteistoimin, jolloin käytetään hyväksi "parlamentaarista" neuvonpitoa ja päätöksentekoa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on oltava kokonaisvaltainen näkemys asioiden "painotusarvoista", jotka sisältynevät ulko- ja turvallisuuspolitiikan selontekoihinkin.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tulkitaan usein suoraviivaisesti. Johtopäätöksiä tehtäessä tarvitaan kysymysten tarkkaa erittelyä. Kun näin menetellään, vähenee tarve selitellä jälkeenpäin tuloksia. Jossain määrin on ongelmaista, kun samat henkilöt arvioivat ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehitystä.
Eduskunnan on huolehdittava, että "Suomi seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Tiedotusvälineet välittänevät ajan tasalla olevaa tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Pakolais- ja kotouttamiskysymykset on ratkaistava "yhteisten pelisääntöjen" mukaan. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvioitava onnistumisen kannalta.
Helsingissä 1975 pidetyn Etyjin kokous avasi kansainvälisen toiminnan "ulkopoliittisia portteja". Miten kävi Helsingissä 2015 pidetyn Etyjin ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistuksen"? Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä "kokonaisturvallisuuteen", jota käsiteltiin Tampereen messuilla 2015. Turvallisuuden tunteen kokeminen on tärkeä hyvinvoinnin kannalta.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)