Vaalit on pidetty

Euroopan parlamenttivaalit ovat takanapäin. Mitä vaalien tulokset kertovat päätöksenteolle, kun äänestysvilkkaus jäi alhaiseksi? Demokratia on yhteydessä organisaatioiden toimintoihin. Demokratian käsitettä on pohdittava äänestyksen näkökulmasta, jonka perusteella päätöksiä organisaatioissa lopulta tehdään. Vaalien on edustettava kaikkia äänestysikäisiä kansalaisia. Vaaleja järjestettäessä puhutaan demokratiasta, mutta vaalien mentyä ohitse, demokratian käsite jää vähemmälle huomiolle.

Kun äänestysvilkkaus on alhainen, on mietittävä syitä tilanteeseen. Ajatellaanko mahdollisesti vaalien avulla saavutettavaa vaikuttamista? Onko syynä ehkä epätyydyttävä politiikka? Ei riittäne kysymysten vastauksina pelkästään, että "käykää äänestämässä". Tutkimusten avulla on selvitettävä syy-yhteyksiä äänestämättömyyteen. Vastausten on oltava selkeitä kehitettäessä demokraattista vaikuttamista, joka toteutuu muun muassa äänestyksen yhteydessä. Päätöksenteon vajetta esiintyy, kun arvioidaan Euroopan parlamenttivaalien äänestystuloksia.

Jos äänestysvilkkaus on reippaasti alle puolet mahdollisesta, päätöksenteon luotettavuutta on arvioitava. Päätöksenteon tulee edustaa kaikkia äänioikeutettuja kansalaisia. Käykö niin oikeasti, kun reippaasti yli puolet eivät äänestä? Demokratian käsite sisältää ajatuksen, että "kansa hallitsee". Äänestysvilkkaus on erittäin alhainen Euroopan parlamenttivaaleissa. Voidaanko sanoa vakuuttavasti, että "kansa hallitsee" päätöksenteon kokonaisuutta? Euroopan parlamenttivaalien tuloksia on seurattava ja verrattava toisiinsa.

Puhutaan eurooppalaisista yhteisistä arvoista, joiden merkitystä on analysoitava. Millaisia arvoja todellisuudessa kannatetaan, kun äänestysvilkkaus on alhainen? Mihin suuntaan Eurooppa on menossa, kun yleistä kehitystä arvioidaan Euroopan parlamenttivaalien näkökulmasta? Ovatko kaikki äänestysikäiset kansalaiset tukemassa niin sanottua liittovaltiokehitystä? Joidenkin kannanotot ovat olleet julkisuudessa sen suuntaisia. Esitettyjä lausumia on arvioitava huolella.

Euroopan parlamenttivaalit osoittautuivat henkilövaaleiksi. Ennen vaaleja äänestäjät miettivät asioita: "Saisiko tuo henkilö äänensä kuuluviin monista edustajista koostuvassa Euroopan parlamentissa? Millaisia arvoja hän edustaa? Miten ehdokas ymmärtää liittoutumattomuuden käsitteen, joka on ollut muiden arvostama Suomen tunnus maailmalla?" Kansalaiset miettivät myös kysymystä, "miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Miten kysymys sisäistetään ajankohtaisen vaalitapahtuman siirryttyä historiaan. Olisiko historiasta opittavaa?

Suomen hyvinvointiyhteiskunta askarruttaa kansalaisia: "Nämä ovat meidän periaatteitamme, joiden mukaan yhteiskuntaa on kehitetty. Miten poliittinen sanomamme välittyy muille?" Sosiaali- ja terveydenhuollon ja työllisyyden kunnollinen hoitaminen on haasteellinen tehtävä Euroopassa. Monissa maissa köyhyysongelmat ovat suuria, kuten on viestitetty julkisuudessa. Millä tavoin päätöksenteko vastaa ratkaistaviin kysymyksiin?



Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Suomen linja

Suomi on linjannut ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa. Jos päätöksenteko olisi toisin, määräykset tulisivat muualta. Tehtyjä päätöksiä on pohdittava liittovaltion käsitteen näkökulmasta. Kyseinen käsite on analysoitava perusteellisesti. Poliittisten päätösten ymmärtäminen on yhteydessä mahdollisten seurausten hahmottamiseen. Yhteiskunnan päätöksenteko on yhteydessä arvolähtökohtiin, jotka ohjaavat taloudellisten ratkaisujen tekemistä. Millaisia arvoja Suomi tukee Euroopan unionissa?

Taloudellisten tunnuslukujen ja ennusteiden laatimiset ovat olleet puutteellisia, vaikka tutkimusta on tuettu muun muassa taloudellisesti. Onko kysymys ammattitaidosta? Mihin suuntaan Eurooppaa viedään, kun ratkaisuja tehdään? Liittovaltiokehitys on edennyt vähin erin Euroopan unionissa. Tulkinta lienee perusteltu, kun päätöksenteon tapahtumia arvioidaan. Euroopan kysymykset kiinnostavat kansalaisia.

Tiedotusvälineiden on kuvattava tarkoin Euroopan unionin päätöksentekoa. Kansalaiset tarvitsevat informaatiota päätösten seurausvaikutuksista. Mitkä Euroopan unionin päätökset kuvannevat liittovaltion tunnuksia? Kansalaiset eivät halua olla syrjässä, kun tärkeistä asioista on kyse. Kysymyksiä ovat lisäksi ne, miten rakentavasti Suomi toimii Ukrainan tilanteen rauhoittamiseksi. Ukrainan kansalaiset arvioivat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa omista lähtökohdistaan, kuten mekin olemme tehneet.

Suomi on arvioinut omalla kohdallaan liittoutumattomuuden merkitystä, jota muut ovat arvostaneet. Suomea on tarvittu esimerkiksi rauhanvälitystehtävissä. Liittoutumattomuuspolitiikka on ollut etuna tehtävien hoitamisessa. Jotkut ovat sitä mieltä, että Suomi ei olisi liittoutumaton maa. Suomi on Euroopan unionin jäsen, mutta ei ole liittoutunut sotilaspoliittisesti. Suomi on toteuttanut omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa, josta muut ovat hyötyneet. Lisäksi maamme toimii monissa ulkomaisissa organisaatioissa.

Suomen kannattaa vaalia arvostettua liittoutumattomuuden statusta ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen sanoman on oltava selkeää ulkoapäin arvioidenkin. Sovitut ulkopoliittiset tapaamiset on muun muassa suoritettava. Viestimien avulla on välitettävä Suomen kanta asioihin, mitä ne todella sisältävät. Vääriä johtopäätöksiä ei saa syntyä.

Tietoturvajärjestelmien on oltava luottamusta herättäviä ja pidettävä mielessä reaalipolitiikka asioiden hoidossa. Jotkut ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat kannanotot huolestuttavat. Päätösten seurauksia on arvioitava etukäteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja työllisyyden hoitaminen on haasteellista Euroopassa. Monissa maissa köyhyysongelmat ovat erittäin suuria. Heijastusvaikutukset ovat huomattavia.

Suomen mottona ulko- ja turvallisuuspolitiikassa voisi olla kysymys, "miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Syvällinen vastaus on ajankohtainen nyt Euroopan parlamenttivaalien ja Ukrainan tilanteen aikoina ja muulloinkin. Mikä on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen kanta Ukrainan tilanteessa? "Oppimestarina oleminen" ei ole oikeaa asioiden hoitamista.





Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Suomi toimijana

Euroopan kysymykset kiinnostavat. On seurattu huolestuneina liittovaltiokehitystä, joka on ottanut vähin erin askeleita eteenpäin. Tiedotusvälineet voisivat esittää, mitkä ovat liittovaltion tunnusmerkkejä yleensä. Liittovaltion käsitteen analysointi on jäänyt vähälle huomiolle julkisuudessa. Mitkä päätökset esittävät mahdollista liittovaltiokehitystä? Tärkeitä kysymyksiä ovat lisäksi ne, miten rakentavia suhteita Suomi ylläpitää ulko- ja turvallisuuspolitiikan kohdalla ja miten maamme toimii eurooppalaisissa organisaatioissa. Liittoutumattomuuden käsitettä on myös analysoitava.

Onko Suomella mahdollisuus toteuttaa itsenäisesti valitsemaansa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa? Jos tämä ei käy, nousee helposti mieleen liittovaltion käsite. Mikä on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen näkemys Ukrainan tilanteessa? Poliittisen toiminnan laadun varmistaminen vaatii vaikutusyhteyksien hahmottamista. Taloudellisia tunnuslukuja kuvaavat ennusteet ovat olleet puhuttelevia, kuten on huomattu. Yhteiskunnan toiminta on yhteydessä arvolähtökohtiin. Millaisia arvoja Suomi on tukemassa Euroopan unionissa? Mihin suuntaan Eurooppaa ollaan viemässä, kun ratkaisuja tehdään?

Yhteiskunnallista tietämystä on lisättävä. Suomen on kysyttävä itseltään, "miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Vastauksen on oltava syvällinen, esimerkiksi nyt Euroopan parlamenttivaalien ja Ukrainan tilanteen aikoina. Voittaako niin sanottu reaalipolitiikka? Joidenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat kannanotot huolestuttavat. Päätösten seurauksia on arvioitava etukäteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja työllisyyden hoitamiset ovat haasteellisia tehtäviä Euroopassa.

Millä tavoin hyvinvointiasioita viedään Euroopassa eteenpäin? Monissa maissa köyhyysongelmat ovat erittäin suuria, kuten tiedetään. Heijastusvaikutukset ovat huomattavia. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen sanoman on oltava selkeää ulkoapäin arvioidenkin. Sovitut ulkopoliittiset tapaamiset on muun muassa suoritettava. Viestimien avulla on välitettävä Suomen kanta asioihin, mitä ne todella sisältävät. Vääriä johtopäätöksiä ei saa syntyä. Tietoturvajärjestelmien on oltava luottamusta herättäviä. Ovatko asiat näiltä osin kunnossa?




Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Suomalaisuuden päivänä

Suomalaisuuden päivänä on hyvä pohtia yhteiskunnan sivistyksen ja kasvatuksen kysymyksiä. Miten kanssaihmiset kohdataan esimerkiksi niin sanotusti "sivistyneesti"? Mitä sanoja käytetään puheissa? Sivistyksen ja kasvatuksen käsitteet eivät saa jäädä sivuun, vaikka taloudelliset arvot korostuvat. Kotien kasvuympäristö on yhteydessä lasten ja nuorten asenteiden kehittymiseen ja asioiden oppimiseen. Sivistystä ja kasvatusta arvostava yhteiskunta järjestää institutionaaliset koulutuspalvelut, jotka tyydyttävät koulutustarpeet. Koulutus on oikeudenmukaista ja tasa-arvoista.

Koulutusta järjestettäessä kiinnitetään huomiota koulutuspalvelujen toiminnalliseen sisältöön, sijoittamiseen ja mitoitukseen. Koulutusta koskevat päätökset ovat yhteydessä koulutuspoliittisiin arvoihin, jotka toteutuvat hallinnollisina ratkaisuina. Suomalaisuuden juhlapäivän henkilö, J. V. Snellman, on miettinyt koulutusta yhteiskunnan kehittämisen kannalta. Hän on tuntenut Mikael Agricolan uraauurtavat aikaansaannokset. Mikael Agricola oli toiminut omana aikanaan niin hyvin, että suomen kieli kehittyi työvälineeksi, jonka avulla on luotu omakielistä kirjallisuutta. Äidinkieli on sivistyksen perusta.

J. V. Snellman on nähnyt koulutuksen sivistävän merkityksen, jota yhteiskunnan on vaalittava. Koulutuksen tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmissa. Kasvatus- ja opetussektori tarvitsee henkilöstön tavoitteiden saavuttamiseksi. Koulun tehtävä on kyetä sytyttämään oppilaissa "tiedon halu", joka motivoi oppimista. Jos tavoitteessa onnistutaan, koulussa viihdytään ehkä paremmin ja vähennetään syrjäytymisen mahdollisuutta. Opettajankoulutuksen on oltava edistyksellistä: opiskelija saa koulutuksen aikana hyvät tiedot sekä yleisopetuksessa että erityisopetuksessa. Tämä on tärkeää, sillä koulujen erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen.

Opettajan kasvatus- ja opetustyö vaatii tieteellisen teoriaan tuntemusta ja tehtävän edellyttämää käytännön taitoa. Kasvatus- ja opetusprosessit tapahtuvat välivaiheiden kautta lopullisiin tavoitteisiin. Kenttätyössä on voitava sopeutua muuttuviin oloihin ja hallittava kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Miten hyvin tämä tavoite toteutuu käytännössä? Kasvatus- ja opetustapahtuman laatu on yhteydessä vastuuhenkilöiden vuorovaikutustaitoihin.

Koulutustekijöitä pohdittaessa on kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista on keskusteltu julkisuudessa painokkaasti. Terveyskysymyksistä on kannettu huolta. Kasvatus- ja opetusprosessien laatua arvioidaan sovittujen aikojen kuluessa. Miten perusteltua asettaa oppilaitoksia paremmuusjärjestykseen, jos kaikkia taustatekijöitä ei ole otettu huomioon? Koulutusta on tutkittava, millä tavoin koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden kannalta.

Koulutuspalvelujen järjestyminen kuvaa yhteiskunnan laadukkuutta, jos koulutuspalvelut ovat saatavilla. Yhteiskuntapolitiikan avulla luodaan puitteet, miten koulutuspalvelut vastaavat ihmisten tarpeita ja odotuksia. Sivistys ja kasvatus ovat yhteiskunnan arvostustekijöitä, joita voidaan pohtia hyvin suomalaisuuden päivänä. On mietittävä myös, millä tavoin huolehditaan kansansivistyksestä yleensä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat luoneet aikoinaan yhteiskuntaa palvelevia "koulutusmietintöjä", joista on ollut helpohko jatkaa.





Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Eurooppa-päivänä

Eurooppa-päivää juhlitaan eri tavoin. Tilaisuuksissa puhutaan eurooppalaisista arvoista, jotka ovat mielenkiintoinen tutkimuskohde. Mitä ovat yhteiset arvot? Mihin suuntaan Eurooppa on menossa, kun arvioidaan tehtyjä päätöksiä? Tukevatko päätökset mahdollisesti niin sanottu liittovaltiokehitystä? Joidenkin kannanotot ovat sen suuntaisia, vaikka he yrittävät kiistää esittäneensä sellaista. On arvioitava huolella esitettyjä lausumia, mitä ne todella sisältävät. Perusteelliset arvioinnit ovat jääneet vähälle huomiolle, vaikka niin ei pitäisi olla. Onko Suomi sivuraiteella, kun laajoja kysymyksiä ratkotaan ja päätetään?

Eurooppa-päivän aikaan kiinnostavat tilaisuudet, jotka käsittelevät Euroopan parlamenttivaaleja. Ehdokkaiden vaalikuvat ovat katujen varsilla nähtävillä. Äänestäjät tutkailevat ehdokkaiden taustoja: - Saisiko tuo henkilö äänensä kuuluviin Euroopan parlamentissa? Millaisia arvoja hän edustaa? Miten ehdokas ymmärtää liittoutumattomuuden käsitteen? Monet kysymykset nousevat esille. Kiinnostus vaaleja kohtaan on herännyt, kun vaalien ennakkoäänestyskin on kohta. Äänestäjät ajattelevat myös, miten Suomen tulisi toimia eurooppalaisissa organisaatioissa.

Äänestäjiä askarruttavat Suomen ylläpitämä hyvinvointiyhteiskunta ja saavutukset: - Nämä ovat olleet meidän arvojamme ja johtoajatuksiamme, joiden mukaan yhteiskuntaa on kehitetty. Miten hyvin poliittinen sanomamme välittyy muille? Sosiaali- ja terveydenhuollon ja työllisyyden kunnollinen hoitaminen on haasteellinen tehtävä Euroopassa. Vastuullisten toimijoiden on vastattava selkeästi kysymykseen, millä tavoin on tarkoitus viedä hyvinvointiasioita eteenpäin. Monissa maissa köyhyysongelmat ovat suuria, kuten on viestitetty julkisuudessa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on hoidettava laadukkaasti. Miten Suomi toteuttaa omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa? Suomen on jatkuvasti kysyttävä itseltään ja vastattava tyhjentävästi kysymykseen, "miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Miten kysymys sisäistetään nyt ajankohtaisena Eurooppa-päivänä? "Oppimestarina esiintyminen" ei ole hyvää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Asioita on hoidettava syvällisesti harkiten. Muun muassa sovitut ulkopoliittiset tapaamiset on hoidettava.




Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Suomen laiva

Nyt ollaan kiinnostuneita tilaisuuksista, joita järjestetään Euroopan parlamenttivaalien merkeissä. Vaalien ennakkoäänestys on ajallisesti melko lähellä. Eri tapahtumissa kuunnellaan puheita hyvinvointiyhteiskuntaa koskevista saavutuksista ja parannusehdotuksista. Tilaisuuksissa on tietty ohjelma, jonka lomaan on sisällytetty erilaisia kestityksiä. Ilman niitä puheiden anti tuntuisi kuulijoista ehkä vähemmän tärkeältä. Kestitysten aikana sulatellaan kuultua: - Nämä ovat meidän arvojamme ja johtoajatuksiamme, joiden mukaan toimimme. Pukeutumisella on välitetty myös poliittista sanomaa.

Voidaan kysyä, "mihin ollaan menossa", jos päätökset ovat arvoiltaan sellaisia, joita on vaikea tukea. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiat sosiaali- ja terveydenhuollon asioiden ohella ovat haasteellisia yhteiskunnan toimijoille. Päätöksenteon on vastattava selkeästi kysymykseen, millä tavoin on tarkoitus viedä asioita eteenpäin. Monessa yhteydessä on todettu kuvaannollisesti, että "Suomen laivan ruorin on oltava luotettavissa käsissä, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Perusteltu kysymys on, miten vastuuhenkilöt ymmärtävät ja sisäistävät kyseisen periaatteen.


Äänestäjät ovat heterogeenista väkeä. Heillä on vaikeuksia hahmottaa ehdokkaiden poliittista sanomaa, kun edustajat esittävät asioitaan peitellysti. Esillä olevat aiheet nostavat esiin kysymyksiä. Hallituksen myllerrys on puhuttanut, kuten on havaittu. Ovatko linjakysymykset hallinnassa? Äänestäjät toivovat, että puolueilla olisi suurissa asioissa jonkinlaista yhtenevyyttä. Mieleen on noussut myös arkinen asia, "syötävä". On pohdittava, miten suurta kestitysten sponsorointi voisi olla. Mikä on niin sanottu kohtuus?

Tässä kuvattiin eri tavoin poliittista toimintaa. Pukeutumisen käyttö poliittisiin tarkoituksiin ei ollut aikoinaan korrektia ulkopolitiikan hoitoa. Poliittista solmua oltiin ikään kuin kiristämässä poliittisen solmun avaamisen sijaan Ukrainan kysymyksessä. Jokainen asioita seuraava henkilö muistaa hyvin parin kuukauden takaisen viestityksen, jota ei unohda. Sovitut ulkopoliittiset tapaamiset olisi pitänyt myös hoitaa. "Oppimestarina esiintyminen" ei ole hyväksi maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Asioita on hoidettava syvällisesti harkiten.




Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Vaalit mielessä

Monenlaisista asioista puhutaan ja kirjoitetaan. Henkilökuvat kiinnostavat Euroopan parlamenttivaalien lähestyessä. On kuultu selostuksia poliittisten organisaatioiden vaiheista ja on osallistuttu seminaareihin. Osallistujat sulattelevat esitysten antia mielellään ruokailun yhteydessä, tässä ehkä yllättävästikin.

- Esitykset olisivat voineet olla vuorovaikutteisempia kuulijoiden kannalta. - Kun olemme nyt ruokailemassa, tulee mieleen pari sanaa. - Tarkoitatko, miten ruoka-sana ja ruis-sana taipuvat eri sijamuodoissa? - Kielenhuolto hyväksyy muutoksia. - Tämä keskustelu on melko puiseva, jos mennään kielenhuollon puolelle. - Tarkoitus on puhua enemmänkin ruokahuollosta, miten se toteutuu yhteiskunnassa käytännön tasolla. - Ruokajonot ajatteluttavat. Kenen on vastuu?

- On mietittävä huolella, mitä tapahtuu sosiaali- ja terveydenhuollossa, puhumattakaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. - Ovatko maamme suuret kysymykset hallinnassa? - Hallitus on ollut melkoisessa myllerryksessä. - Sinä olet todennut kuvaannollisesti ja puhuttelevasti, että "Suomen laivan ruorin on oltava luotettavissa käsissä, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. - Miten tuon lausuman kukin ymmärtää?

- Monenlaista ruokaa näyttää olevan tarjolla ja riittävästi. - Ruokailussa on mahdollisuus mennä kahteen jonoon pöydän molemmille puolille ja valita ruokavälineet, lautasliina ja ruoka. - Tässä kohdassa muistuvat mieleen taas ruokajonot, joita esiintyy. Miten ne koskettavat päättäjiä? - Tässä oleva keskustelu on nostanut esiin kysymyksiä, joihin on vastattava. - Aina ollaan jossakin ruokapaikassa ja -jonossa, joiden laatua on arvioitava hyvinvoinnin kannalta.

- Tässä ruokailussa pöydän tuo puoli näyttää hyvältä. - Miksi juuri tuo puoli? - Katsoin, kummalla puolen pöytää on vähemmän lautasia. - Millaisia pöytiä niitä onkaan? - Niin, millä puolella pöytää on vähemmän lautasia, sillä puolella on vähemmän ruokaa. Olet varmaan seurannut tarkkaan, miten poliittisissa kysymyksissä selitellään ja perustellaan asioita. Miten hyvin ne ovat vakuuttaneet sinua? - Niin sanotut "ruokalautaset" ovat melko usein riittämättömiä. Yhteiskunnalla on vastuunsa.

- Demokraattisessa järjestelmässä valintoja ja päätöksiä tehdään lopulta kahdesta vaihtoehdosta. Miten käynee lähiaikoina tapahtuvissa puolueiden puheenjohtajakysymyksissä? - Kohta ovat myös Euroopan unionin parlamenttivaalit. Miten suuri tai pieni on tuleva äänestysvilkkaus? - Toukokuun lopulla sen tiedämme. Tiedämme myös hallituksen kuulumisia. - Oletko mukana jossakin vaalilautakunnassa hoitamassa tehtäviä? Hyvää vaali-innostusta.




Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio