Suomen linja

Suomi on linjannut ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa. Jos päätöksenteko olisi toisin, määräykset tulisivat muualta. Tehtyjä päätöksiä on pohdittava liittovaltion käsitteen näkökulmasta. Kyseinen käsite on analysoitava perusteellisesti. Poliittisten päätösten ymmärtäminen on yhteydessä mahdollisten seurausten hahmottamiseen. Yhteiskunnan päätöksenteko on yhteydessä arvolähtökohtiin, jotka ohjaavat taloudellisten ratkaisujen tekemistä. Millaisia arvoja Suomi tukee Euroopan unionissa?

Taloudellisten tunnuslukujen ja ennusteiden laatimiset ovat olleet puutteellisia, vaikka tutkimusta on tuettu muun muassa taloudellisesti. Onko kysymys ammattitaidosta? Mihin suuntaan Eurooppaa viedään, kun ratkaisuja tehdään? Liittovaltiokehitys on edennyt vähin erin Euroopan unionissa. Tulkinta lienee perusteltu, kun päätöksenteon tapahtumia arvioidaan. Euroopan kysymykset kiinnostavat kansalaisia.

Tiedotusvälineiden on kuvattava tarkoin Euroopan unionin päätöksentekoa. Kansalaiset tarvitsevat informaatiota päätösten seurausvaikutuksista. Mitkä Euroopan unionin päätökset kuvannevat liittovaltion tunnuksia? Kansalaiset eivät halua olla syrjässä, kun tärkeistä asioista on kyse. Kysymyksiä ovat lisäksi ne, miten rakentavasti Suomi toimii Ukrainan tilanteen rauhoittamiseksi. Ukrainan kansalaiset arvioivat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa omista lähtökohdistaan, kuten mekin olemme tehneet.

Suomi on arvioinut omalla kohdallaan liittoutumattomuuden merkitystä, jota muut ovat arvostaneet. Suomea on tarvittu esimerkiksi rauhanvälitystehtävissä. Liittoutumattomuuspolitiikka on ollut etuna tehtävien hoitamisessa. Jotkut ovat sitä mieltä, että Suomi ei olisi liittoutumaton maa. Suomi on Euroopan unionin jäsen, mutta ei ole liittoutunut sotilaspoliittisesti. Suomi on toteuttanut omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa, josta muut ovat hyötyneet. Lisäksi maamme toimii monissa ulkomaisissa organisaatioissa.

Suomen kannattaa vaalia arvostettua liittoutumattomuuden statusta ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen sanoman on oltava selkeää ulkoapäin arvioidenkin. Sovitut ulkopoliittiset tapaamiset on muun muassa suoritettava. Viestimien avulla on välitettävä Suomen kanta asioihin, mitä ne todella sisältävät. Vääriä johtopäätöksiä ei saa syntyä.

Tietoturvajärjestelmien on oltava luottamusta herättäviä ja pidettävä mielessä reaalipolitiikka asioiden hoidossa. Jotkut ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat kannanotot huolestuttavat. Päätösten seurauksia on arvioitava etukäteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja työllisyyden hoitaminen on haasteellista Euroopassa. Monissa maissa köyhyysongelmat ovat erittäin suuria. Heijastusvaikutukset ovat huomattavia.

Suomen mottona ulko- ja turvallisuuspolitiikassa voisi olla kysymys, "miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Syvällinen vastaus on ajankohtainen nyt Euroopan parlamenttivaalien ja Ukrainan tilanteen aikoina ja muulloinkin. Mikä on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen kanta Ukrainan tilanteessa? "Oppimestarina oleminen" ei ole oikeaa asioiden hoitamista.





Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio