Hyvää mieltä on saatu laulamalla perinteisesti muun muassa "Kauneimpia joululauluja" kirkoissa. Päätöksenteon arvopohjaa koetellessa kysytään: "Millaisissa oloissa joulunvietto voi tapahtua?" Joulunvietto saa uusia muotoja, kun asunnottomuutta esiintyy. Joulun sanoma muistuu tässä kohdassa mieleen.
Hyvinvointia koskevia ratkaisuja pohditaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Onko päätöksenteko harkittua, kun "prosenttiluku" on nostettu "tunnetuissa" kaupassa myytävissä tuotteissa? Onko seurausvaikutuksia mietitty huolella? Perustellusti kysytäänkin, miten ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät asiat järjestyvät. Pakolaisten kotouttaminen vaatii myös hyvää mieltä ja ponnistuksia.
Lainsäädännön kautta tehtyjä ratkaisuja ja niiden vaikutuksia arvioidaan. Perustuslain tarkkaa lukemista ja tulkintaa tarvitaan suurissa uudistuksissa. Tarkoitus on mennä ihmisten kannalta "oikeaan suuntaan ja tuottaa hyvää mieltä". Päätöksenteolta kysytään, mikä on yhteiskunnan palveltavuuden yleinen tilanne.
Sosiaali- ja terveydenhuolto on lainsäädännössä kokonaisuus. "Sosiaalinen puoli" unohtuu keskusteluissa. Edellä mainittu "prosenttiluvun nostaminen" on yhteydessä terveyttä heikentäviin tekijöihin. Sosiaaliset vaikutukset seuraavat mukana. Miten kokonaisuus hallitaan mahdollisimman hyvin yhteiskunnassa?
Yhteiskunnan kannalta tiedetään, että "sairaudentila on sosiaalisesti oikeutettu, sairastunut on vapautunut roolivelvoitteistaan ja syytön omaan tilaansa, sairastuneen ajatellaan olevan yhteistyössä apua tarjoavan kanssa ja hyväksyvän saadun avun." Kyseinen ajatuskulku on perusteltua miettiä huolella säädettäessä lakeja, jotka vaikuttavat terveyttä heikentäviin seurauksiin.
Asioiden hoitamisen laatua arvioitaessa pohditaan myös johtajuutta ja vallankäyttöä. Julkisella vallalla on vastuu päätöksenteosta, joka vaikuttaa "eriarvoistumisen välttämiseen". Toimeentulokysymykset heijastuvat ihmisten joulunviettoon.
Edellä olevan lisäksi muistamme hyvin ja kuulemme jouluaattona julkisuuden viestintänä, kun "Suomen Turussa julistettiin joulurauha". Tämä pitkä perinne on huomattu maamme rajojen ulkopuolellakin.
Juhlavuositerveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
lauantai 23. joulukuuta 2017
lauantai 9. joulukuuta 2017
Joulun aika lähestyy
Juhlavuotta ja itsenäisyyspäivää on vietetty. Tapahtumia on seurattu viestintävälineistä. Muun muassa Kuopiossa pidetty valtakunnallinen paraati on huomattu. Yleisönosaston kirjoituksissa on arvostettu Karjalan lennoston järjestelyjä. Nyt mietitään muutakin, mitkä olisivat keskeisiä "joulun teesejä" sanoman kannalta. Tiedämme, että Martti Luther on tutkistellut yhteiskuntaa ja kirkon toimintaa.
Muistamme jouluaaton ohjelmalähetykset, kun Suomen Turussa julistetaan perinteisesti joulurauha Brinkkalan talon parvekkeelta. Joulurauha on pohjoismaiseen lainsäädäntöön kuulunut määräys, jonka mukaan kansalaisten on toimittava. Tilaisuus alkaa perinteisesti Martti Lutherin "Jumala ompi linnamme (Ein feste Burg ist unser Gott)" - virrellä, jonka jälkeen Turun tuomiokirkon kello lyö 12.00.
Martti Lutherin virren laulaminen on ollut tapana vuodesta 1903. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät hoiti musiikin viime vuonna 2016 ammattitaitoisesti. Soittokunta soitti silloin Artturi Ropen säveltämän "Marsalkan hopeatorvet" -fanfaarin.
Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on jatkanut kunniakasta tehtävää vuodesta 2013 eteenpäin:
"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään." Sama sanotaan perustellusti myös ruotsin kielellä:
"I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande."
Vuonna 2016 joulurauhajulistuksen jälkeen oli vuorossa Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen "Maamme (Vårt land)" - laulu. Sitten soitettiin vuodesta 1918 lähtien ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli "Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys on mahdollisesti 1700-luvulta)", joka on Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi. Musiikki oli tärkeällä sijalla Kuopion paraatissa 6.12.2017.
Joulurauhajulistuksesta on kiinnostuttu maamme rajojen ulkopuolellakin. Asiaan kuuluvaa radio-ohjelmaa on ollut vuodesta 1935 ja televisio-ohjelmaa vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt joulurauhajulistukseen liittyvän ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta on tapahtunut ensimmäinen suora lähetys vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut ansiokkaasti mukana joulurauhaa koskevassa viestinnässä.
Joulua, johon on kuulunut joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Henkilöitä on muisteltu. Tiedetään, että Mikael Agricola on oppinut tuntemaan läheltä Martti Lutherin opin sisällön ja musiikin. Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat suuria kulttuuritekoja, joiden avulla muun muassa joulukertomukset on opittu.
Tämän kirjoituksen "otsikon sisältö" on kyseisille henkilöille tuttu. He ovat joutuneet paneutumaan työtehtäviinsä kuuluvaan joulukertomuksen "syvälliseen sanomaan", joka sisältää merkityksellisen joulurauhan miettimisen. Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun kysytään, millaisissa oloissa joulunvietto voi yleensä tapahtua.
Joulunvietto saa puhuttelevia muotoja, kun esimerkiksi asumisessa on puutteita. Joulun sanoma muistuu tässä kohdassa mieleen. Päätöksenteolla on haasteita, ettei "eriarvoistumista" yhteiskunnassa pääse syntymään. Sen on pohdittava huolella kysymystä, miten päätetyt asiat koetaan eri väestöryhmien kannalta.
Joulun odotusta ja hyvää tahtoa.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Muistamme jouluaaton ohjelmalähetykset, kun Suomen Turussa julistetaan perinteisesti joulurauha Brinkkalan talon parvekkeelta. Joulurauha on pohjoismaiseen lainsäädäntöön kuulunut määräys, jonka mukaan kansalaisten on toimittava. Tilaisuus alkaa perinteisesti Martti Lutherin "Jumala ompi linnamme (Ein feste Burg ist unser Gott)" - virrellä, jonka jälkeen Turun tuomiokirkon kello lyö 12.00.
Martti Lutherin virren laulaminen on ollut tapana vuodesta 1903. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät hoiti musiikin viime vuonna 2016 ammattitaitoisesti. Soittokunta soitti silloin Artturi Ropen säveltämän "Marsalkan hopeatorvet" -fanfaarin.
Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on jatkanut kunniakasta tehtävää vuodesta 2013 eteenpäin:
"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään." Sama sanotaan perustellusti myös ruotsin kielellä:
"I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande."
Vuonna 2016 joulurauhajulistuksen jälkeen oli vuorossa Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen "Maamme (Vårt land)" - laulu. Sitten soitettiin vuodesta 1918 lähtien ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli "Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys on mahdollisesti 1700-luvulta)", joka on Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi. Musiikki oli tärkeällä sijalla Kuopion paraatissa 6.12.2017.
Joulurauhajulistuksesta on kiinnostuttu maamme rajojen ulkopuolellakin. Asiaan kuuluvaa radio-ohjelmaa on ollut vuodesta 1935 ja televisio-ohjelmaa vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt joulurauhajulistukseen liittyvän ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta on tapahtunut ensimmäinen suora lähetys vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut ansiokkaasti mukana joulurauhaa koskevassa viestinnässä.
Joulua, johon on kuulunut joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Henkilöitä on muisteltu. Tiedetään, että Mikael Agricola on oppinut tuntemaan läheltä Martti Lutherin opin sisällön ja musiikin. Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat suuria kulttuuritekoja, joiden avulla muun muassa joulukertomukset on opittu.
Tämän kirjoituksen "otsikon sisältö" on kyseisille henkilöille tuttu. He ovat joutuneet paneutumaan työtehtäviinsä kuuluvaan joulukertomuksen "syvälliseen sanomaan", joka sisältää merkityksellisen joulurauhan miettimisen. Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun kysytään, millaisissa oloissa joulunvietto voi yleensä tapahtua.
Joulunvietto saa puhuttelevia muotoja, kun esimerkiksi asumisessa on puutteita. Joulun sanoma muistuu tässä kohdassa mieleen. Päätöksenteolla on haasteita, ettei "eriarvoistumista" yhteiskunnassa pääse syntymään. Sen on pohdittava huolella kysymystä, miten päätetyt asiat koetaan eri väestöryhmien kannalta.
Joulun odotusta ja hyvää tahtoa.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
torstai 16. marraskuuta 2017
Itsenäisyyspäivän merkitystä arvioidaan
Julkisuudessa on pohdittu, miten "itsenäisyys" eri toiminnoissa ymmärretään. On mietitty myös koulutuspoliittisia pelisääntöjä ja arviointikäytäntöjä. Koulujen tekemä arviointi on yhteydessä jatko-opintoihin pääsyyn. Yhteiskunnan koulutusratkaisuja pohdittaessa kysytään, miten oikeudenmukaisuus käytännössä toteutuu. Kysytään sitäkin, mitä annettavaa koulutuksella on hyvinvoinnin kannalta ja millaisten arvojen ohjaamina peruskoulu luotiin.
Itsenäisyyspäivän lähestyessä muistellaan "maan historiallisia vaiheita ja koettelemuksia". Käydään katsomassa muun muassa uusi valmistunut "Tuntematon sotilas" ja arvioidaan sen laatu verrattuna aikaisempiin elokuvaversioihin. Kulttuurin alueelle kuuluvien asioiden lisäksi mietitään muitakin hyvinvointitavoitteita, joiden saavuttaminen on yhteydessä päätöksentekoon.
Juhlapuheissa veteraanit nostetaan esille. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alue on heille tuttua: "Oli lähdettävä suorittamaan tehtävää "siellä jossakin", kun kutsu kävi, vapaaehtoisinakin oltiin." Veteraanit pohtivat myös kysymystä: "Miten hyödynnetään kokemus?"
"Veteraanin iltahuuto" puhuttelee. Kyseinen musiikkikappale on tuttu esimerkiksi Simon sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Armas Ilvolle, joka johti laulua itsenäisyyspäivänä 2015 presidenttiparille presidentinlinnan juhlassa.
Esitys hiljensi paikalla olevat kuulijat ja television ääressä olevat katselijat. Musiikkikappaleen kohdalla muistui mieleen myös sotaveteraani Hannes Hynönen, joka vuoden 2014 itsenäisyyspäiväjuhlassa saattoi olla vielä mukana kertomassa "kokemistaan asioista".
Tärkeänä asiana mietitään tässä myös sitä, että "laivamme ruori on luotettavissa käsissä, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan on oltava luotettavaa, ja vaikutusyhteydet on ymmärrettävä.
Päätöksentekoa seurataan ja pohditaan mahdollisia seurauksia tarkkaan. Julkisuudessa olevien tietojen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa palveluiden järjestämisestä vastaisi julkinen maakunta ja valinnanvapaus perustuisi monituottajamalliin. Sosiaali- ja terveyshuollon palveluista kannetaan eri tahoilla "itsenäisesti" huolta.
Usein kysytään aiheesta, miksi päätöksenteko on joskus hitaanlaista veteraanien hyvinvointikysymysten ratkaisuissa ja pohditaan vastuullisten tahojen roolia asioiden hoitamisessa. Veteraaneja kuultaessa osoitetaan heidän arvostamistaan.
Itsenäisyyspäivän ohjelmista on sovittu. Lippulinnoissa kannetaan Suomen lippuja ja järjestölippuja sankarihaudoilla: tehtävät ovat kunniakkaita luottamustehtäviä. Musiikkiesitykset, seppeleenlaskut ja puheet kuuluvat myös sankarihautojen tapahtumiin.
Itsenäisyyspäivän tapahtumia sivutaan Kuopiossa 18.11.2017 pidettävässä "Turvallisuuspoliittisessa seminaarissa", jossa mainitaan muun muassa 14.3.2017 Kuopion kaupungintalolla julkistettu Kuopion Reserviupseerikerhoa koskeva historiateos. Kuopion kaupunki järjestää itsenäisyyspäiväjuhlan Kuopion musiikkikeskuksessa, jossa veteraanit ovat kunniavieraina. Kuopiossa on Valtakunnallinen paraati itsenäisyyspäivänä, joka on ainutlaatuinen juhlavuoden 2017 tapahtuma.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Itsenäisyyspäivän lähestyessä muistellaan "maan historiallisia vaiheita ja koettelemuksia". Käydään katsomassa muun muassa uusi valmistunut "Tuntematon sotilas" ja arvioidaan sen laatu verrattuna aikaisempiin elokuvaversioihin. Kulttuurin alueelle kuuluvien asioiden lisäksi mietitään muitakin hyvinvointitavoitteita, joiden saavuttaminen on yhteydessä päätöksentekoon.
Juhlapuheissa veteraanit nostetaan esille. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alue on heille tuttua: "Oli lähdettävä suorittamaan tehtävää "siellä jossakin", kun kutsu kävi, vapaaehtoisinakin oltiin." Veteraanit pohtivat myös kysymystä: "Miten hyödynnetään kokemus?"
"Veteraanin iltahuuto" puhuttelee. Kyseinen musiikkikappale on tuttu esimerkiksi Simon sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Armas Ilvolle, joka johti laulua itsenäisyyspäivänä 2015 presidenttiparille presidentinlinnan juhlassa.
Esitys hiljensi paikalla olevat kuulijat ja television ääressä olevat katselijat. Musiikkikappaleen kohdalla muistui mieleen myös sotaveteraani Hannes Hynönen, joka vuoden 2014 itsenäisyyspäiväjuhlassa saattoi olla vielä mukana kertomassa "kokemistaan asioista".
Tärkeänä asiana mietitään tässä myös sitä, että "laivamme ruori on luotettavissa käsissä, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan on oltava luotettavaa, ja vaikutusyhteydet on ymmärrettävä.
Päätöksentekoa seurataan ja pohditaan mahdollisia seurauksia tarkkaan. Julkisuudessa olevien tietojen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa palveluiden järjestämisestä vastaisi julkinen maakunta ja valinnanvapaus perustuisi monituottajamalliin. Sosiaali- ja terveyshuollon palveluista kannetaan eri tahoilla "itsenäisesti" huolta.
Usein kysytään aiheesta, miksi päätöksenteko on joskus hitaanlaista veteraanien hyvinvointikysymysten ratkaisuissa ja pohditaan vastuullisten tahojen roolia asioiden hoitamisessa. Veteraaneja kuultaessa osoitetaan heidän arvostamistaan.
Itsenäisyyspäivän ohjelmista on sovittu. Lippulinnoissa kannetaan Suomen lippuja ja järjestölippuja sankarihaudoilla: tehtävät ovat kunniakkaita luottamustehtäviä. Musiikkiesitykset, seppeleenlaskut ja puheet kuuluvat myös sankarihautojen tapahtumiin.
Itsenäisyyspäivän tapahtumia sivutaan Kuopiossa 18.11.2017 pidettävässä "Turvallisuuspoliittisessa seminaarissa", jossa mainitaan muun muassa 14.3.2017 Kuopion kaupungintalolla julkistettu Kuopion Reserviupseerikerhoa koskeva historiateos. Kuopion kaupunki järjestää itsenäisyyspäiväjuhlan Kuopion musiikkikeskuksessa, jossa veteraanit ovat kunniavieraina. Kuopiossa on Valtakunnallinen paraati itsenäisyyspäivänä, joka on ainutlaatuinen juhlavuoden 2017 tapahtuma.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
tiistai 31. lokakuuta 2017
Reformaation hiippakunnallinen pääjuhla 31.10.2017 Kuopion tuomiokirkossa
Kirkkovuoden aikana on toteutettu kirkon tehtäviä ja muisteltu aikaansaannoksia. Opilliset kysymykset ovat askarruttaneet tunnetusti Martti Lutheria. Hän on pohtinut myös lukutaidon merkitystä sivistyksen kannalta. Lukutaito saavutetaan yleensä kouluissa, joissa opiskellaan erilaisten ohjelmien mukaan. Musiikkikasvatus syventää "opillista sanomaa". Martti Lutherin "teesiajatteluidealla" on käyttöä koulutusta arvioitaessa.
"Kouluteesinä" on tässä hyvinvointiin vaikuttava ilmaisu: "Lähikoulut ovat arvovalinta." Väittämän "antiteesi" on toteamuksen vastakohta. Mikä se olisi päätöksenteossa, kun mietitään "oppilaiden parasta"? Koulukysymyksissä on tulkintaeroavuuksia: näkemykset eivät kohtaa, vaikka kysymys on oppilaiden hyvinvoinnista. Nyt keskustellaan vilkkaasti, miten olisi meneteltävä eettisesti oikein kiusaamistapauksissa.
Eroavat käsitykset lähentyvät "luovassa ilmapiirissä". Tässä palautetaan mieliin katolisen ja luterilaisen kirkon ekumeeninen juhlatilaisuus, joka oli Lundin tuomiokirkon jumalanpalveluksessa lokakuussa 2016. Tapahtuman järjestyminen on vaatinut osapuolten "asioiden sisäistämistä". Luterilaisuuden juhlavuonna on kiinnitetty huomiota "opillisiin lähtökohtiin".
Asianosaisten kuuleminen ja henkilökohtainen tapaaminen auttavat yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Mikael Agricolaa tarvittiin rauhanneuvotteluissa, kun ruotsalaisten ja venäläisten välisiä rajakysymyksiä ratkottiin. Päätöksenteossa kokemuksesta on hyötyä, kun ollaan "vastakohtatilanteissa".
Ratkaisuilla vaikutetaan hyvinvoinnin ja kotoutumisen kysymyksiin. Käsitteiden sisältöä on mietittävä syvällisesti. Usein todetaan, että lähipalveluista huolehditaan. Lähikouluja karsitaan kuitenkin melko helposti. Kysytäänkin aiheeseen liittyen, miten turvataan lähikoulut koulutusjärjestelmässä. Päättäjien on arvioitava toimintaansa: "Mitä tarkoitamme lähipalveluilla?"
Tehdyt ratkaisut ovat yhteydessä arvoihin. Toiminnasta vastaavien on arvioitava päätösten seuraukset. On tehtävä valintoja, jotka turvaavat myönteisen kehityksen. Lasten ja nuorten hyvinvointi on riippuvaista siitä, miten koulutuspalvelut on järjestetty. Onko lähikouluja tarjolla? Miten pitkään lapset ja nuoret joutuvat viettämään aikaa päivittäin koulukyydeissä? Miten turvallinen ja koulutusmyönteinen ilmapiiri yhteiskunnassa yleensä vallitsee? Kysymysten ja vastausten on löydettävä toisensa.
Kun tuetaan lasten ja nuorten koulunkäyntiä, vähennetään syrjäytymisvaaraa, lievennetään haittoja ja ehkäistään sosiaalisia ongelmia. Yhteiskunta on vastuullinen, kun se huolehtii lähikoulujen turvaamisesta. Lähikouluratkaisut vaikuttavat lasten ja nuorten kasvuun myönteisesti.
Koulutuksen laatua arvioitaessa on ratkaistava kysymys, miten koulutuspalveluja koskeva päätöksenteko suuntaa kehitystä tulevaisuutta kohti. Huoltajia on tuettava kasvatustehtävässä. Viestintävälineissä on tuotu kiinnostavasti esille niin sanottu "lasten sote" -käsite, johon tulisi päätöksenteossa paneutua. On mietittävä tarkoin perheitä koskettavia asioita.
Yhteiskunnassa on toimittava oikeudenmukaisesti perustarpeiden tyydyttämiseksi. On turvattava sellainen järjestelmä, joka tyydyttää palvelujen tarvitsevien fysiologisia ja turvallisuuden tarpeita. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden sekä itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen ovat myös tärkeitä.
Edellä lueteltiin reformaation aiheeseen liittyviä asioita, jotka ovat "kouluteesejä". Esitetyt ajatukset ja pohdinnat on tarkoitettu yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun, päätöksentekoon ja arvostuksiin. Toiminnan laatua tähdentävät ratkaisut tukevat hyvinvoinnin kehittymistä, mikä on yhteiskunnan tavoite.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
"Kouluteesinä" on tässä hyvinvointiin vaikuttava ilmaisu: "Lähikoulut ovat arvovalinta." Väittämän "antiteesi" on toteamuksen vastakohta. Mikä se olisi päätöksenteossa, kun mietitään "oppilaiden parasta"? Koulukysymyksissä on tulkintaeroavuuksia: näkemykset eivät kohtaa, vaikka kysymys on oppilaiden hyvinvoinnista. Nyt keskustellaan vilkkaasti, miten olisi meneteltävä eettisesti oikein kiusaamistapauksissa.
Eroavat käsitykset lähentyvät "luovassa ilmapiirissä". Tässä palautetaan mieliin katolisen ja luterilaisen kirkon ekumeeninen juhlatilaisuus, joka oli Lundin tuomiokirkon jumalanpalveluksessa lokakuussa 2016. Tapahtuman järjestyminen on vaatinut osapuolten "asioiden sisäistämistä". Luterilaisuuden juhlavuonna on kiinnitetty huomiota "opillisiin lähtökohtiin".
Asianosaisten kuuleminen ja henkilökohtainen tapaaminen auttavat yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Mikael Agricolaa tarvittiin rauhanneuvotteluissa, kun ruotsalaisten ja venäläisten välisiä rajakysymyksiä ratkottiin. Päätöksenteossa kokemuksesta on hyötyä, kun ollaan "vastakohtatilanteissa".
Ratkaisuilla vaikutetaan hyvinvoinnin ja kotoutumisen kysymyksiin. Käsitteiden sisältöä on mietittävä syvällisesti. Usein todetaan, että lähipalveluista huolehditaan. Lähikouluja karsitaan kuitenkin melko helposti. Kysytäänkin aiheeseen liittyen, miten turvataan lähikoulut koulutusjärjestelmässä. Päättäjien on arvioitava toimintaansa: "Mitä tarkoitamme lähipalveluilla?"
Tehdyt ratkaisut ovat yhteydessä arvoihin. Toiminnasta vastaavien on arvioitava päätösten seuraukset. On tehtävä valintoja, jotka turvaavat myönteisen kehityksen. Lasten ja nuorten hyvinvointi on riippuvaista siitä, miten koulutuspalvelut on järjestetty. Onko lähikouluja tarjolla? Miten pitkään lapset ja nuoret joutuvat viettämään aikaa päivittäin koulukyydeissä? Miten turvallinen ja koulutusmyönteinen ilmapiiri yhteiskunnassa yleensä vallitsee? Kysymysten ja vastausten on löydettävä toisensa.
Kun tuetaan lasten ja nuorten koulunkäyntiä, vähennetään syrjäytymisvaaraa, lievennetään haittoja ja ehkäistään sosiaalisia ongelmia. Yhteiskunta on vastuullinen, kun se huolehtii lähikoulujen turvaamisesta. Lähikouluratkaisut vaikuttavat lasten ja nuorten kasvuun myönteisesti.
Koulutuksen laatua arvioitaessa on ratkaistava kysymys, miten koulutuspalveluja koskeva päätöksenteko suuntaa kehitystä tulevaisuutta kohti. Huoltajia on tuettava kasvatustehtävässä. Viestintävälineissä on tuotu kiinnostavasti esille niin sanottu "lasten sote" -käsite, johon tulisi päätöksenteossa paneutua. On mietittävä tarkoin perheitä koskettavia asioita.
Yhteiskunnassa on toimittava oikeudenmukaisesti perustarpeiden tyydyttämiseksi. On turvattava sellainen järjestelmä, joka tyydyttää palvelujen tarvitsevien fysiologisia ja turvallisuuden tarpeita. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden sekä itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen ovat myös tärkeitä.
Edellä lueteltiin reformaation aiheeseen liittyviä asioita, jotka ovat "kouluteesejä". Esitetyt ajatukset ja pohdinnat on tarkoitettu yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun, päätöksentekoon ja arvostuksiin. Toiminnan laatua tähdentävät ratkaisut tukevat hyvinvoinnin kehittymistä, mikä on yhteiskunnan tavoite.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
maanantai 9. lokakuuta 2017
Lottien perintöä vaalitaan
Monet lukijat ovat "löytäneet" otsikossa mainitsemani kirjoituksen laajasta verkkotarjonnasta. He ovat ilmaisseet rakentavia ja sivistystä heijastavia kommentointeja. Niistä saatava johtopäätös on muun muassa se, että on sisäistetty ja ymmärretty lottien perinteen suuri merkitys.
Lottien arvokasta perinnejuhlaa vietettiin 8.10.2017 klo 14.00 alkaen Kuopion musiikkikeskuksella, kuten oli suunniteltu. Arvokkaan juhlapuheen piti rouva Jenni Haukio, jonka luovaa ja monipuolista toimintaa on seurattu tarkkaan.
Kävin kiittämässä rouva Jenni Haukiota hienosta juhlapuheesta. Viittasin tietenkin myös kevään tapahtumiin, joita kirjoituksissani olen esittänyt. Ekumeeninen jumalanpalvelus oli Kuopion tuomiokirkossa klo 10.00. Karjalan lennosto kunnioitti lottien perinnettä suorittamalla ylilennon kello 13.30.
Onnittelen Suomen Lottaperinneliittoa ja Kuopion Lottaperinneyhdistystä 25-vuotisjuhlien järjestämisestä. Nähdyt ja kuullut tapahtumat ovat arvokasta historiaa. Kuopion tilaisuuksissa olleet saivat kulttuurikokemuksia, joita he eivät unohda. Suomalaisen kirjallisuuden päivänä eli 10.10.2017 arvioimme puolestaan Aleksis Kiven merkitystä kulttuurin hyväksi tehdystä työstä, Seitsemän Veljestä -teosta unohtamatta.
Historian tärkeisiin kysymyksiin on paneuduttava, kuten lottien perinteen kunnioittamiseen. On annettava syvällinen kuva tapahtumien kulusta ja merkityksestä. Vertauskohta on esimerkiksi suunnistus, jossa on tarkoitus löytää rastit. Tärkeä "kiintorasti" ihmisten välillä on "arvostuksen ymmärtäminen".
Politiikassa on suunnistettava muu muassa “ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan” mukaan oikein, että tavoitteet ja suunta pysyvät hallinnassa.
Kun päätöksenteossa analysoidaan muuttuneita tilanteita huolella, niin “Suomi seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä”. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisällön on oltava sellaista, että ymmärrettävyysvajetta ei pääse syntymään. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksenteon on oltava selkokielistä. Politiikan hyvä hoito on kokonaisuudessaan taitolaji.
Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Lottien arvokasta perinnejuhlaa vietettiin 8.10.2017 klo 14.00 alkaen Kuopion musiikkikeskuksella, kuten oli suunniteltu. Arvokkaan juhlapuheen piti rouva Jenni Haukio, jonka luovaa ja monipuolista toimintaa on seurattu tarkkaan.
Kävin kiittämässä rouva Jenni Haukiota hienosta juhlapuheesta. Viittasin tietenkin myös kevään tapahtumiin, joita kirjoituksissani olen esittänyt. Ekumeeninen jumalanpalvelus oli Kuopion tuomiokirkossa klo 10.00. Karjalan lennosto kunnioitti lottien perinnettä suorittamalla ylilennon kello 13.30.
Onnittelen Suomen Lottaperinneliittoa ja Kuopion Lottaperinneyhdistystä 25-vuotisjuhlien järjestämisestä. Nähdyt ja kuullut tapahtumat ovat arvokasta historiaa. Kuopion tilaisuuksissa olleet saivat kulttuurikokemuksia, joita he eivät unohda. Suomalaisen kirjallisuuden päivänä eli 10.10.2017 arvioimme puolestaan Aleksis Kiven merkitystä kulttuurin hyväksi tehdystä työstä, Seitsemän Veljestä -teosta unohtamatta.
Historian tärkeisiin kysymyksiin on paneuduttava, kuten lottien perinteen kunnioittamiseen. On annettava syvällinen kuva tapahtumien kulusta ja merkityksestä. Vertauskohta on esimerkiksi suunnistus, jossa on tarkoitus löytää rastit. Tärkeä "kiintorasti" ihmisten välillä on "arvostuksen ymmärtäminen".
Politiikassa on suunnistettava muu muassa “ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan” mukaan oikein, että tavoitteet ja suunta pysyvät hallinnassa.
Kun päätöksenteossa analysoidaan muuttuneita tilanteita huolella, niin “Suomi seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä”. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisällön on oltava sellaista, että ymmärrettävyysvajetta ei pääse syntymään. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksenteon on oltava selkokielistä. Politiikan hyvä hoito on kokonaisuudessaan taitolaji.
Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
lauantai 7. lokakuuta 2017
Lottien perinteen 25-vuotisjuhla Kuopiossa
Lottien arvokasta perinnejuhlaa vietetään 8.10.2017 klo 14.00 alkaen Kuopion musiikkikeskuksella. Juhlapuheen pitää rouva Jenni Haukio, jonka luovaa ja monipuolista toimintaa on seurattu tarkkaan. Ekumeeninen jumalanpalvelus on Kuopion tuomiokirkossa klo 10.00. Karjalan lennosto kunnioittaa lottien perinnettä suorittamalla ylilennon kello 13.30.
Minna Canthin päivänä Kuopiossa oli myös arvokas tilaisuus Kuopion musiikkikeskuksen tiloissa. Ajankohtaan liittyen presidenttipari sai "kansan liikkeelle". Vierailu havaittiin Kuopion torilla, kun alue täyttyi ihmisistä. He halusivat nähdä tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion "livenä". Lottien perinnejuhlaan on odotettavissa runsaasti väkeä.
Aikaisemmat asiat muistuvat mieleen. Kuopion torilla pääsin tapaamaan arvovieraita ja esittämään nopeasti asiani: "Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Veikko Vilmi kiittää Teitä, kun olitte Vehmersalmella Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtuman suojelijana. Suunnistustapahtumassa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana."
"Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin."
Rouva Jenni Haukio oli selvästi myös kiinnostunut historiikista, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys.
Tänä juhlavuotena 2017 toimitetaan aktiivisesti kulttuuritarjontaa, johon kuuluu edellä mainittu historiikkijulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun "kirja löydetään" laajasta verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.
Historiaan liittyvien kysymysten vastauksia on saatava aikaan. Päätöksiä ja tilanteita on analysoitava tarkkaan. Toiminta tarkoittaa sitä, että suuria asioita punnitaan esimerkiksi komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä yhteisesti harkitut kannanotot kertovat siitä, miten on meneteltävä kulloinkin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Minna Canthin päivänä Kuopion torilla tasavallan presidentti Sauli Niinistö sivusi puheessaan kiusaamiskysymyksiä ja tietenkin ammattinsa puolesta ulkopolitiikan asioita. Kun kuljetaan perusteltujen ulko- ja turvallisuuspolitiikan "askelmerkkien" mukaan, tavoitteet pysyvät hallinnassa. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että "juhlavuottaan viettävä Suomi välttää karikkoja ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Sisäpoliittiset haasteet - sosiaali- ja terveydenhuolto - ovat myös ajankohtaisina asioina "kaikkien mielessä". Päätöksenteossa kiire hankaloittaa usein hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki on "ylin ohjenuora", joka määrittää suunnan.
Yhteiskunnassa arvioidaan sitä, minkä “arvojen” avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista. Minna Canthille yhteiskunnalliset kysymykset olivat tärkeitä. Hänen kirjoittamansa tuotanto on siitä osoituksena.
Tavoitteita ja asioita pohdittaessa muistuu mieleen Mikael Agricola, joka on tuntenut läheltä Martti Lutherin "ajatukset". Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennos on huomattava kulttuuriteko, mikä aihepiiri kiinnostaa rouva Jenni Haukiotakin. Merkkihenkilöitä nostetaan esille juhlavuosina ja kunnioitetaan liputuksilla. Tasa-arvon päivänä muisteltiin Minna Canthin merkitystä.
Lottien tekemä arvokas työ on muistamisen ja juhlimisen arvoista. Kiinnostava kuulla ja nähdä, mitä asioita rouva Jenni Haukio nostaa esille juhlapuheessaan Kuopiossa pidettävässä lottien perinteen 25-vuotisjuhlassa 8.10.2017. Viittaako hän tärkeässä juhlapuheessaan esimerkiksi kuntoa ja luontoa arvostavaan Joensuu - Jukola 2017 -suunnistustapahtumaan, jonka suojelijana hän oli.
Onnittelen Suomen Lottaperinneliittoa ja Kuopion Lottaperinneyhdistystä
25-vuotisjuhlien viettämisen johdosta.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Minna Canthin päivänä Kuopiossa oli myös arvokas tilaisuus Kuopion musiikkikeskuksen tiloissa. Ajankohtaan liittyen presidenttipari sai "kansan liikkeelle". Vierailu havaittiin Kuopion torilla, kun alue täyttyi ihmisistä. He halusivat nähdä tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion "livenä". Lottien perinnejuhlaan on odotettavissa runsaasti väkeä.
Aikaisemmat asiat muistuvat mieleen. Kuopion torilla pääsin tapaamaan arvovieraita ja esittämään nopeasti asiani: "Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Veikko Vilmi kiittää Teitä, kun olitte Vehmersalmella Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtuman suojelijana. Suunnistustapahtumassa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana."
"Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin."
Rouva Jenni Haukio oli selvästi myös kiinnostunut historiikista, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys.
Tänä juhlavuotena 2017 toimitetaan aktiivisesti kulttuuritarjontaa, johon kuuluu edellä mainittu historiikkijulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun "kirja löydetään" laajasta verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.
Historiaan liittyvien kysymysten vastauksia on saatava aikaan. Päätöksiä ja tilanteita on analysoitava tarkkaan. Toiminta tarkoittaa sitä, että suuria asioita punnitaan esimerkiksi komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä yhteisesti harkitut kannanotot kertovat siitä, miten on meneteltävä kulloinkin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Minna Canthin päivänä Kuopion torilla tasavallan presidentti Sauli Niinistö sivusi puheessaan kiusaamiskysymyksiä ja tietenkin ammattinsa puolesta ulkopolitiikan asioita. Kun kuljetaan perusteltujen ulko- ja turvallisuuspolitiikan "askelmerkkien" mukaan, tavoitteet pysyvät hallinnassa. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että "juhlavuottaan viettävä Suomi välttää karikkoja ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Sisäpoliittiset haasteet - sosiaali- ja terveydenhuolto - ovat myös ajankohtaisina asioina "kaikkien mielessä". Päätöksenteossa kiire hankaloittaa usein hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki on "ylin ohjenuora", joka määrittää suunnan.
Yhteiskunnassa arvioidaan sitä, minkä “arvojen” avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista. Minna Canthille yhteiskunnalliset kysymykset olivat tärkeitä. Hänen kirjoittamansa tuotanto on siitä osoituksena.
Tavoitteita ja asioita pohdittaessa muistuu mieleen Mikael Agricola, joka on tuntenut läheltä Martti Lutherin "ajatukset". Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennos on huomattava kulttuuriteko, mikä aihepiiri kiinnostaa rouva Jenni Haukiotakin. Merkkihenkilöitä nostetaan esille juhlavuosina ja kunnioitetaan liputuksilla. Tasa-arvon päivänä muisteltiin Minna Canthin merkitystä.
Lottien tekemä arvokas työ on muistamisen ja juhlimisen arvoista. Kiinnostava kuulla ja nähdä, mitä asioita rouva Jenni Haukio nostaa esille juhlapuheessaan Kuopiossa pidettävässä lottien perinteen 25-vuotisjuhlassa 8.10.2017. Viittaako hän tärkeässä juhlapuheessaan esimerkiksi kuntoa ja luontoa arvostavaan Joensuu - Jukola 2017 -suunnistustapahtumaan, jonka suojelijana hän oli.
Onnittelen Suomen Lottaperinneliittoa ja Kuopion Lottaperinneyhdistystä
25-vuotisjuhlien viettämisen johdosta.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
sunnuntai 1. lokakuuta 2017
Presidentinvaalit puhuttelevat
Tiedotusvälineissä viestitetään tärkeistä tapahtumista. Presidentinvaaleja koskevia ennakkotunnelmia on seurattu. Tammikuussa 2018 pidettävien vaalien eri puolia pohditaan: "Miten toteutuu niin sanottu koko kansan presidenttiys?" Kuntien keskusvaalilautakunnissa presidentinvaalien vaalivalmistelut ovat pitkällä.
Julkisuudessa on ollut perustuslain ohjeistavaa tietoa, johon kuuluvat presidentinvaalit ja niiden ajankohdat. Toiminnoissa ovat tärkeitä viestintäkasvatuksen periaatteet. Demokratian pelisääntöjen noudattamista arvioitaessa kiinnitettään huomiota "toimijoiden eettiseen vastuuseen siitä, mitä puhutaan ja millä tavoin puhutaan".
Muistellaan myös sitä, miten presidentit on kulloinkin valittu ja miten pitkään he ovat olleet ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueen luottamustehtävässä. Tärkeä kysymys maamme kannalta on se, miten luotettavasti laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Politiikan hoitaminen on yhteydessä osaamiseen, jossa sisäistetään yhteiskunnan tavoitteet ja sen moniarvoisuus.
Ajankohtaisia kysymyksiä tarkastellaan myös koulujen historian ja yhteiskuntaopin tunneilla. Oppitunneilla käsitellään opetussuunnitelmassa olevia asioita, joihin kuuluu demokratian käsitteen alkujuurien oppiminen. Älypuhelimien avulla etsitään tietoa myös presidenttiehdokkaista: "Kukahan näistä henkilöistä valitaan tammikuussa 28.1.2018 pidettävissä vaaleissa Suomen tasavallan presidentiksi?"
Tässä kysytään haastavasti: "Tarvitaanko tammikuun 2018 presidentinvaaleissa vain yksi kierros?" Voidaan kysyä laaja-alaisempiakin asioita: "Miten hyvin tunnetaan ihmiskuntaa koskettavia historian päivämääriä?" Kun vastataan kysymyksen osioihin, nähdään, millä tavoin kyseisiä historian asioita osataan tai muistetaan:
"http://buquiz.com/fi/tiedatko-ihmiskunnan-historian-tarkeimmat-paivamaarat.html?utm_source=taboola&utm_medium=msn-finland."
Historian kysymyksiä tutkittaessa tulee vastaan henkilöitä, joita on opittu tuntemaan henkilökuvien kautta. Kulttuurihenkilöt ja valtiomiehet yleensä muistetaan. Luottamusta herättävät asioiden toiminnot jäävät myös mieleen. Tasa-arvon käsitteen toteutumista pohdittaessa mietitään sitä, miten on mahdollista, että "melko usein ihmisiä erotellaan niin sanotuiksi muiksi henkilöiksi".
Historiassa vaikuttaneita henkilöitä on runsaasti eri tietolähteissä. Ennalta määritellyn olettamuksen mukaisesti voidaan todeta esimerkiksi: "Miten hyvin tunnistetaan kuuluisia historiallisia hahmoja?" On sanottu niinkin, että "vain yksi vastaaja 50:stä onnistuu nimeämään tässä mainitut ja maailmaa muuttaneet hahmot". Kun vastataan kysymyksiin, nähdään, millä tavoin tehtävässä olevia historian asioita osataan tai muistetaan:
"http://buquiz.com/fi/pystytko-tunnistamaan-nama-kuuluisat-historialliset-hahmot.html?utm_source=taboola&utm_medium=msn-finland."
Puhuttelevien presidentinvaalien miettimisen ohessa äänestäjät, koulutuksen suunnittelijat, päättäjät ja erilaiset toimijat lienevät kiinnostuneita ratkaisemaan tässä olevat tehtävät. Haastavasti on sanottu, että "96 prosenttia aikuisista ei pääse läpi alakoulun kysymyksistä". Prosenttiluku motivoinee tutkimaan, miten asia on todellisuudessa.
Päätöksenteko on yhteydessä koulutuspalvelujen saatavuuteen. Kysymyksiä ratkaistaessa huomataan, että koulunkäynti on hyödyttänyt. Tehtävien kohdalla on mahdollisuus arvioida nykyisen kouluopetuksen sisältöä ja vaatimuksia, jotka tekijät ovat yhteydessä PISA:n lukemistehtävien, matematiikan ja luonnontieteiden kokeiden tutkimusten tuloksiin.
Kun vastataan viimeisen tehtävän kysymyksiin, tutkimustulokset saattavat olla puhuttelevia, kuten lähestyvät presidentinvaalitkin:
"http://buquiz.com/fi/suoriudutko-tasta-alakoulun-peruskokeesta.html?utm_source=taboola&utm_medium=msn-finland "
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Julkisuudessa on ollut perustuslain ohjeistavaa tietoa, johon kuuluvat presidentinvaalit ja niiden ajankohdat. Toiminnoissa ovat tärkeitä viestintäkasvatuksen periaatteet. Demokratian pelisääntöjen noudattamista arvioitaessa kiinnitettään huomiota "toimijoiden eettiseen vastuuseen siitä, mitä puhutaan ja millä tavoin puhutaan".
Muistellaan myös sitä, miten presidentit on kulloinkin valittu ja miten pitkään he ovat olleet ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueen luottamustehtävässä. Tärkeä kysymys maamme kannalta on se, miten luotettavasti laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Politiikan hoitaminen on yhteydessä osaamiseen, jossa sisäistetään yhteiskunnan tavoitteet ja sen moniarvoisuus.
Ajankohtaisia kysymyksiä tarkastellaan myös koulujen historian ja yhteiskuntaopin tunneilla. Oppitunneilla käsitellään opetussuunnitelmassa olevia asioita, joihin kuuluu demokratian käsitteen alkujuurien oppiminen. Älypuhelimien avulla etsitään tietoa myös presidenttiehdokkaista: "Kukahan näistä henkilöistä valitaan tammikuussa 28.1.2018 pidettävissä vaaleissa Suomen tasavallan presidentiksi?"
Tässä kysytään haastavasti: "Tarvitaanko tammikuun 2018 presidentinvaaleissa vain yksi kierros?" Voidaan kysyä laaja-alaisempiakin asioita: "Miten hyvin tunnetaan ihmiskuntaa koskettavia historian päivämääriä?" Kun vastataan kysymyksen osioihin, nähdään, millä tavoin kyseisiä historian asioita osataan tai muistetaan:
"http://buquiz.com/fi/tiedatko-ihmiskunnan-historian-tarkeimmat-paivamaarat.html?utm_source=taboola&utm_medium=msn-finland."
Historian kysymyksiä tutkittaessa tulee vastaan henkilöitä, joita on opittu tuntemaan henkilökuvien kautta. Kulttuurihenkilöt ja valtiomiehet yleensä muistetaan. Luottamusta herättävät asioiden toiminnot jäävät myös mieleen. Tasa-arvon käsitteen toteutumista pohdittaessa mietitään sitä, miten on mahdollista, että "melko usein ihmisiä erotellaan niin sanotuiksi muiksi henkilöiksi".
Historiassa vaikuttaneita henkilöitä on runsaasti eri tietolähteissä. Ennalta määritellyn olettamuksen mukaisesti voidaan todeta esimerkiksi: "Miten hyvin tunnistetaan kuuluisia historiallisia hahmoja?" On sanottu niinkin, että "vain yksi vastaaja 50:stä onnistuu nimeämään tässä mainitut ja maailmaa muuttaneet hahmot". Kun vastataan kysymyksiin, nähdään, millä tavoin tehtävässä olevia historian asioita osataan tai muistetaan:
"http://buquiz.com/fi/pystytko-tunnistamaan-nama-kuuluisat-historialliset-hahmot.html?utm_source=taboola&utm_medium=msn-finland."
Puhuttelevien presidentinvaalien miettimisen ohessa äänestäjät, koulutuksen suunnittelijat, päättäjät ja erilaiset toimijat lienevät kiinnostuneita ratkaisemaan tässä olevat tehtävät. Haastavasti on sanottu, että "96 prosenttia aikuisista ei pääse läpi alakoulun kysymyksistä". Prosenttiluku motivoinee tutkimaan, miten asia on todellisuudessa.
Päätöksenteko on yhteydessä koulutuspalvelujen saatavuuteen. Kysymyksiä ratkaistaessa huomataan, että koulunkäynti on hyödyttänyt. Tehtävien kohdalla on mahdollisuus arvioida nykyisen kouluopetuksen sisältöä ja vaatimuksia, jotka tekijät ovat yhteydessä PISA:n lukemistehtävien, matematiikan ja luonnontieteiden kokeiden tutkimusten tuloksiin.
Kun vastataan viimeisen tehtävän kysymyksiin, tutkimustulokset saattavat olla puhuttelevia, kuten lähestyvät presidentinvaalitkin:
"http://buquiz.com/fi/suoriudutko-tasta-alakoulun-peruskokeesta.html?utm_source=taboola&utm_medium=msn-finland "
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
perjantai 22. syyskuuta 2017
Kulttuurikuriireja tarvitaan
Koulutuksen suunnittelijat, päättäjät ja erilaiset toimijat pohtivat opetussuunnitelmia. Niitä on kehitetty aikaan sopiviksi, tekniikka huomioiden. Suomen juhlavuonna historian tuntemuksen tarve on lisääntynyt: menneistä ajoista kertovia kirjoja julkaistaan. Tämän artikkelin tehtävät ja niiden sisältävät kysymykset saattavat kiinnostaa lukijoita. Tuntuu mukavalta, kun kirjoittamiani tuotoksia huomataan tietoverkon laajasta tarjonnasta.
Verkkotehtävä 1: Tiedätkö ihmiskunnan historian tärkeimmät päivämäärät?
Linkkiyhteys: http://buquiz.com/fi/tiedatko-ihmiskunnan-historian-tarkeimmat-paivamaarat.html?utm_source=taboola&utm_medium=msn-finland
Olen löytänyt tietoverkosta myös tehtävän, jonka kysymyksillä tutkitaan "alakoulun oppisisällön osaamista". Lasten huoltajat ovat varmaan kiinnostuneita asiasta, sillä he joutuvat seuraamaan läheltä koulun opetussuunnitelman toteuttamista. Joskus vähätellään asioita: "Nuo asiat osattiin ja ymmärrettiin jo alakoulussa." Sanonnan johdosta kysytään, miten arvioitsija mahdollisesti onnistuu "alakoulun peruskokeessa".
Verkkotehtävä 2: Suoriudutko tästä alakoulun peruskokeesta?
Linkkiyhteys: http://buquiz.com/fi/suoriudutko-tasta-alakoulun-peruskokeesta.html?utm_source=taboola&utm_medium=msn-finland
Selvittämieni verkkotehtävien ratkaisujen jälkeen huomasin, että olin saanut oppia monista tietolähteistä valppaana ollessani. Tämän artikkelin lukijat välittänevät tietoa ja myönteisiä asenteita eteenpäin "eräänlaisina kulttuurikuriireina". Määritelmän mukaan "kuriiri on henkilö tai yhtiö, joka toimittaa paketteja ja kirjeitä eri paikkojen välillä".
Kulttuuritoimintaa ovat edellä mainitut verkkotehtävät ja tietenkin Kuopion musiikkikeskuksella 21.9.2017 ollut tilaisuus. Kuopion kaupunginorkesterin perinteisessä vanhusten päiväkonsertissa otettiin "pieni varaslähtö" lokakuussa 1. - 8.10.2017 vietettävään Valtakunnalliseen vanhusten viikkoon. Kuopion kaupunginorkesteria johti kapellimestari Mikk Murdvee. ja viulua soitti Sanna Haverinen. Esitys toteutettiin kahden nykytanssijan eli Pauliina Aladinin ja Ville Nylénin kanssa.
Esitteen mukaan tanssin myötä kulkeudutaan erilaisiin arkisiin tilanteisiin, joista kehkeytyy yllättäviä ja normaalista poikkeavia hetkiä. Tutut sävelet ja orkesterimusiikin klassikot herättävät osaltaan vahvoja mielikuvia ja tunnelmia. Kysytään myös, mitä jos näyttämön tapahtumat kääntävätkin mielikuvat ylösalaisin ja tarjoavat uuden näkökulman tuttuun musiikkiin.
Esityksen jälkeen kahvipöytäkeskusteluissa pohdimme, mitä tanssiesitykset voisivat kunkin mielestä tarkoittaa. Erilaisia tulkintoja löytyi. Tehtäväni oli avustaa Kuopion musiikkikeskuksen kulttuuritapahtumassa pyörätuoleilla liikkuvia. Tehtävä oli mielenkiintoinen ja avartava.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
.
Kommentoi
keskiviikko 20. syyskuuta 2017
Verkkoympäristön kertomaa
Tietoverkosta löydetään kiinnostavan verkkotehtävä, jossa tutkitaan ihmiskunnan historian päivämäärien tuntemusta. Suomen juhlavuonna muistellaan menneitä tapahtumia ja historian teoksia julkaistaan. Muun muassa Kuopion Reserviupseerikerhosta on tehty historiateos, jonka toinen tekijä olen. Kirjan julkaisutilaisuus oli Kuopion kaupungintalolla 14.3.2017.
Teos luovutettiin tasavallan presidentti Sauli Niinistölle, kun hän ja rouva Jenni Haukio vierailivat Kuopiossa Minna Canthin päivänä. Julkaisun nimi sisältää arvoihin yhteydessä olevat sanat: "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen". Tässä kysytään, miten kyseiset sanat toteutuvat toiminnoista päätettäessä.
Palaan vielä alussa mainitsemaani ja selvittämääni verkkotehtävään, joka sisältää historian kysymyksiä. Lukijat pohtinevat varmaan myös kiinnostuneina historian osaamistaan.
Historian tehtävää ratkaistessani koulun oppiaineet muistuivat mieleen: "Opetussuunnitelmat käsittelevät esimerkiksi historian sisältöjä ja niiden painotuksia. Suomen juhlavuonna on kiinnitetty huomiota historian tapahtumiin ja julkaistu muun muassa edellä mainittu historiateos"
Verkkotehtävä 1: Tiedätkö ihmiskunnan historian tärkeimmät päivämäärät?
Linkkiyhteys: http://buquiz.com/fi/tiedatko-ihmiskunnan-historian-tarkeimmat-paivamaarat.html?utm_source=taboola&utm_medium=msn-finland
Olen löytänyt tietoverkosta myös tehtävän, jonka kysymyssarja tutkii "alakoulun oppisisällön osaamista". Joskus sanotaan vähätellen ja pohtimatta asioita syvällisemmin: "Nuo asiat osattiin ja ymmärrettiin jo alakoulussa."
Koulutuksen suunnittelijat, päättäjät ja erilaiset toimijat testailevat varmaan "alakoulun yleistietojen osaamistaan" ja "historian tuntemustaan". Kokeen laatijat ovat sanoneet haastavasti esimerkiksi , että "96 prosenttia aikuisista ei pääse läpi tässä esitetystä "alakoulun tehtäväsarjasta". Molempien testien ratkaisujen jälkeen huomasin, että "en ollut turhaan koulujen ovia availlut."
Verkkotehtävä 2: Suoriudutko tästä alakoulun peruskokeesta?
Linkkiyhteys: http://buquiz.com/fi/suoriudutko-tasta-alakoulun-peruskokeesta.html?utm_source=taboola&utm_medium=msn-finland
Tietokoneiden ja älypuhelimien avulla voidaan päästä tässä artikkelissa viestitettyihin kysymyssarjoihin, joita verkkotehtävät 1 ja 2 sisältävät. Vertauskuvallisesti voidaan tulla "miljonääreiksi televisio-ohjelmien tapaan", kun ratkaistaan esillä olevat tehtävät.
Asioita pohdittaessa tulevat mieleen PISA:n tutkimustulokset. Koulut ovat tyytyväisiä, kun PISA:n lukemistehtävät, matematiikan ja luonnontieteiden kokeet ovat menneet hyvin. Opettajia on arvostettu, kuten Kuopiossa 16. - 17.9.2017 järjestettyjä OSJ:n opettajapäiviäkin.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Teos luovutettiin tasavallan presidentti Sauli Niinistölle, kun hän ja rouva Jenni Haukio vierailivat Kuopiossa Minna Canthin päivänä. Julkaisun nimi sisältää arvoihin yhteydessä olevat sanat: "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen". Tässä kysytään, miten kyseiset sanat toteutuvat toiminnoista päätettäessä.
Palaan vielä alussa mainitsemaani ja selvittämääni verkkotehtävään, joka sisältää historian kysymyksiä. Lukijat pohtinevat varmaan myös kiinnostuneina historian osaamistaan.
Historian tehtävää ratkaistessani koulun oppiaineet muistuivat mieleen: "Opetussuunnitelmat käsittelevät esimerkiksi historian sisältöjä ja niiden painotuksia. Suomen juhlavuonna on kiinnitetty huomiota historian tapahtumiin ja julkaistu muun muassa edellä mainittu historiateos"
Verkkotehtävä 1: Tiedätkö ihmiskunnan historian tärkeimmät päivämäärät?
Linkkiyhteys: http://buquiz.com/fi/tiedatko-ihmiskunnan-historian-tarkeimmat-paivamaarat.html?utm_source=taboola&utm_medium=msn-finland
Olen löytänyt tietoverkosta myös tehtävän, jonka kysymyssarja tutkii "alakoulun oppisisällön osaamista". Joskus sanotaan vähätellen ja pohtimatta asioita syvällisemmin: "Nuo asiat osattiin ja ymmärrettiin jo alakoulussa."
Koulutuksen suunnittelijat, päättäjät ja erilaiset toimijat testailevat varmaan "alakoulun yleistietojen osaamistaan" ja "historian tuntemustaan". Kokeen laatijat ovat sanoneet haastavasti esimerkiksi , että "96 prosenttia aikuisista ei pääse läpi tässä esitetystä "alakoulun tehtäväsarjasta". Molempien testien ratkaisujen jälkeen huomasin, että "en ollut turhaan koulujen ovia availlut."
Verkkotehtävä 2: Suoriudutko tästä alakoulun peruskokeesta?
Linkkiyhteys: http://buquiz.com/fi/suoriudutko-tasta-alakoulun-peruskokeesta.html?utm_source=taboola&utm_medium=msn-finland
Tietokoneiden ja älypuhelimien avulla voidaan päästä tässä artikkelissa viestitettyihin kysymyssarjoihin, joita verkkotehtävät 1 ja 2 sisältävät. Vertauskuvallisesti voidaan tulla "miljonääreiksi televisio-ohjelmien tapaan", kun ratkaistaan esillä olevat tehtävät.
Asioita pohdittaessa tulevat mieleen PISA:n tutkimustulokset. Koulut ovat tyytyväisiä, kun PISA:n lukemistehtävät, matematiikan ja luonnontieteiden kokeet ovat menneet hyvin. Opettajia on arvostettu, kuten Kuopiossa 16. - 17.9.2017 järjestettyjä OSJ:n opettajapäiviäkin.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
lauantai 16. syyskuuta 2017
Ymmärtämistä tutkitaan
Julkisuudessa viitataan usein Pisa-tutkimuksen tuloksiin, kun arvioidaan koululaitoksen laatua. Kuopiossa 16. - 17.9.2017 pidettävillä OSJ:n opettajapäivillä pohditaan, millainen koululaitos Suomeen on luotu pitkän ajan kuluessa. Opettajapäiville osallistujat ovat seuranneet tarkkaan ja omakohtaisesti, millaisia opetussuunnitelmia laaditaan ja toteutetaan. He ovat miettineet koulutuksen suunnittelua ja päätöksiä sekä muuttuneita tilanteita ja koulutuksen yleisiä puitteita. Tämän kirjoituksen kautta toivotan menestystä OSJ:n opettajapäiville.
OSJ:n opettajapäivillä nostettaneen esille muun muassa luku- ja kirjoitustaidon merkitys matematiikan ohella. Lukutaidon ylläpitämistä ja kehittymistä on seurattu ja pohdittu. Eräissä kulttuureissa on hankalahkoja kirjoitusjärjestelmiä, jotka lasten ja nuorten on opittava hahmottamaan ja sisäistämään.
Miten on mahdollista, että nämä lapset ja nuoret selviytyvät Pisa-tutkimuksen vaatimuksista useinkin hyvin? Ymmärrettävämpää olisi, että tulokset olisivat toisenlaisia ajateltaessa kirjoitetun tekstin muodostamista ja luettavuutta. Lukutaito on arvokas pääoma, jota eri tavoin voidaan kartuttaa. Kirjastoilla on paljon annettavaa. Niiden on oltava monipuolisia palvelulaitoksia.
Lukutaidon kehittämisen yhteydessä muistamme Mikael Agricolan. Hän huomasi, että suomen kieltä on kehitettävä. Uuden testamentin suomennos oli saatava kansalaisten käyttöön. Mikael Agricolan ajatukset ovat jääneet elämään. Pisa-tutkimusten tulkinnat ovat kiinnostavia, sillä eri vuosina saatujen tulosten eroavuuksia yritetään selittää parhain päin.
Tietoverkossa on esillä monenlaista oppimateriaalia. Löysin sieltä kiinnostavan linkkiyhteyden, jonka sisältämä kysymyssarja testaa "alakoulun oppisisällön osaamista". Joskus voidaan todeta lyhyesti ja pikaisesti ajattelematta asioiden syvällisempää luonnetta: "Tuo on selvästi alakoulutavaraa ja helposti ymmärrettävää." Linkkiyhteys sisältää "alakouluvisan", jolla testataan "alakoulun asioiden tietämistä".
Testistä sanotaan, että "96 prosenttia aikuisista eivät pääse läpi kysymyssarjasta". Pääsevätkö tämän kirjoituksen arvoisat lukijat? Kun osaamista testataan, tulevat mieleen helposti edellä mainitun PISA:n tutkimustulokset, joita seurataan.
Kuopiossa 16. - 17.9.2017 pidettäville OSJ:n opettajapäiville osallistujat, koulutuksen suunnittelijat, päättäjät ja erilaiset toimijat varmaan kokeilevat "alakoulun yleistiedon osaamistaan". Itse olin valmis vastaamaan kysymyssarjaan ja näkemään, miten selviydyn alakoulun testissä. Kysyin myös itseltäni: "Onkohan niin, ettei 96 % aikuisista pääse läpi kyseisestä osaamisalueesta ja kuulunko tuohon suureen joukkoon?"
Ajattelin ennen testiä: "Kun on kouluja käynyt, pitää sitä jotakin osata ja muistaa." Huomasin testin suoritettuani, että en ollut turhaan "kouluja käynyt". Alla oleva verkkotehtävä kiinnostanee, sillä televisiossa olevia "Haluatko miljonääriksi"- ohjelmia seurataan.
Verkkotehtävä: "Suoriudutko tästä alakoulun peruskokeesta?"
Linkkiyhteys: http://buquiz.com/fi/suoriudutko-tasta-alakoulun-peruskokeesta.html?utm_source=taboola&utm_medium=msn-finland
Menestystä Kuopiossa 16. - 17.9.2017 pidettäville OSJ:n opettajapäiville.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
OSJ:n opettajapäivillä nostettaneen esille muun muassa luku- ja kirjoitustaidon merkitys matematiikan ohella. Lukutaidon ylläpitämistä ja kehittymistä on seurattu ja pohdittu. Eräissä kulttuureissa on hankalahkoja kirjoitusjärjestelmiä, jotka lasten ja nuorten on opittava hahmottamaan ja sisäistämään.
Miten on mahdollista, että nämä lapset ja nuoret selviytyvät Pisa-tutkimuksen vaatimuksista useinkin hyvin? Ymmärrettävämpää olisi, että tulokset olisivat toisenlaisia ajateltaessa kirjoitetun tekstin muodostamista ja luettavuutta. Lukutaito on arvokas pääoma, jota eri tavoin voidaan kartuttaa. Kirjastoilla on paljon annettavaa. Niiden on oltava monipuolisia palvelulaitoksia.
Lukutaidon kehittämisen yhteydessä muistamme Mikael Agricolan. Hän huomasi, että suomen kieltä on kehitettävä. Uuden testamentin suomennos oli saatava kansalaisten käyttöön. Mikael Agricolan ajatukset ovat jääneet elämään. Pisa-tutkimusten tulkinnat ovat kiinnostavia, sillä eri vuosina saatujen tulosten eroavuuksia yritetään selittää parhain päin.
Tietoverkossa on esillä monenlaista oppimateriaalia. Löysin sieltä kiinnostavan linkkiyhteyden, jonka sisältämä kysymyssarja testaa "alakoulun oppisisällön osaamista". Joskus voidaan todeta lyhyesti ja pikaisesti ajattelematta asioiden syvällisempää luonnetta: "Tuo on selvästi alakoulutavaraa ja helposti ymmärrettävää." Linkkiyhteys sisältää "alakouluvisan", jolla testataan "alakoulun asioiden tietämistä".
Testistä sanotaan, että "96 prosenttia aikuisista eivät pääse läpi kysymyssarjasta". Pääsevätkö tämän kirjoituksen arvoisat lukijat? Kun osaamista testataan, tulevat mieleen helposti edellä mainitun PISA:n tutkimustulokset, joita seurataan.
Kuopiossa 16. - 17.9.2017 pidettäville OSJ:n opettajapäiville osallistujat, koulutuksen suunnittelijat, päättäjät ja erilaiset toimijat varmaan kokeilevat "alakoulun yleistiedon osaamistaan". Itse olin valmis vastaamaan kysymyssarjaan ja näkemään, miten selviydyn alakoulun testissä. Kysyin myös itseltäni: "Onkohan niin, ettei 96 % aikuisista pääse läpi kyseisestä osaamisalueesta ja kuulunko tuohon suureen joukkoon?"
Ajattelin ennen testiä: "Kun on kouluja käynyt, pitää sitä jotakin osata ja muistaa." Huomasin testin suoritettuani, että en ollut turhaan "kouluja käynyt". Alla oleva verkkotehtävä kiinnostanee, sillä televisiossa olevia "Haluatko miljonääriksi"- ohjelmia seurataan.
Verkkotehtävä: "Suoriudutko tästä alakoulun peruskokeesta?"
Linkkiyhteys: http://buquiz.com/fi/suoriudutko-tasta-alakoulun-peruskokeesta.html?utm_source=taboola&utm_medium=msn-finland
Menestystä Kuopiossa 16. - 17.9.2017 pidettäville OSJ:n opettajapäiville.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
sunnuntai 10. syyskuuta 2017
Keskustelufoorumit avartavat
Kun tilaisuuksia järjestetään, on tärkeää suunnitella ohjelman sisältöä. Kuopion musiikkikeskuksessa oli 7.9.2017 sosiaali- ja terveydenhuollon alueelle kuuluva aihe, jonka nimenä oli "Kulttuurisen vanhustyön keskustelufoorumi". Aihe kiinnosti, sillä olin ollut 5.9.2017 Kuopion tuomiokirkon seurakuntaneuvoston kokouksen asioita päättämässä. Seurakunnassa käsiteltävät asiat sivuavat "keskustelufoorumin" aihetta, johon toin sisältöä seurakunnan taholta.
"Keskustelufoorumin" alussa olevassa henkilökohtaisessa esittelyssäni mainitsin myös Kuopion reserviupseereja koskevan "historiateoksen" julkistamistilaisuuden, joka tapahtuma oli Kuopion kaupungintalolla 14.3.2017. Meillä historiateoksen tekijöillä oli suuri urakka takanapäin. Teoksen tekeminen on aiheuttanut läheisten henkilöiden uhrautumista, jota arvostamme suuresti. Historiateoksen maininta "keskustelufoorumin" alussa on yhteydessä "kulttuuriteemaan".
Aiheeseen liittyen Kuopion kaupungintalolla oli 2.3.2017 "yleisöseminaari", jonka puhuttelevana otsikkona oli: "100 vuotta Suomen itsenäisyyttä." Ohjelman pääotsikot olivat: "Svinhufvud ja Suomen itsenäisyys", "Pioneeriaselaji ja Suomen puolustus", "Hovioikeudet ja Suomen oikeuslaitos", "Eduskunta ja perustuslait" ja "Kansanvaltaa Kuopiossa". Musiikkiesitykset ja päätössanat kuuluivat myös ohjelmaan, kuten "keskustelufoorumissakin" 7.9.2017.
Tilaisuuksista viestitetään tiedotusvälineiden ja erilaisten verkostojen kautta. Vuorovaikutus esitelmien pitäjien ja yleisön välillä lisää "seminaaritapahtumien" ja "keskustelufoorumien" kiinnostavuutta. Oli avartavaa osallistua esitelmiä koskevaan "keskustelufoorumiin". Kysymyksiä on nostettava esiin ja avattava, sillä uusia näkökulmia tarvitaan. On tärkeä suunnittelun kysymys, miten muun muassa seurakunnat ja kunnan yhteisöt toimivat toisilleen sivuavissa hankkeissa.
Historian "peilauksilla" on merkittävä rooli "kulttuurin" kannalta. Historiaa tarkasteltaessa kuljetaan "tapahtumarastien" kautta ja hahmotetaan kehityksen kulkua. Päätöksiä ja tilanteita on pohdittava huolella. Kun esimerkiksi ulkopolitiikan kohdalla mennään "koetellun ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan mukaan", tavoitteet pysyvät hallinnassa.
Asioiden ollessa Suomessa kunnossa voidaan sanoa, että "juhlavuottaan viettävä maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Taustalla olevat sisäpoliittiset haasteet - "sosiaali- ja terveydenhuolto" - ovat tietenkin myös mielessä. Päätöksenteon on oltava "vuorovaikutteista" ja "selkokielistä", että ymmärrettävyysvajetta ei synny.
Valtakunnan tason päätöksentekoon liittyviä asioita, jotka ovat yhteydessä perustuslakiin, on noussut esille. Johtopäätösten tekemisessä on tärkeää, että päätöksentekoa koskevia pohdintoja huomataan suuresta viestinnän tarjonnasta. Ne saattavat olla juuri tarvittavia näkökulmia tarkastelun kohteena oleviin kysymyksiin. Asioiden nivoutuminen toisiinsa on hahmotettava ja sisäistettävä.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
"Keskustelufoorumin" alussa olevassa henkilökohtaisessa esittelyssäni mainitsin myös Kuopion reserviupseereja koskevan "historiateoksen" julkistamistilaisuuden, joka tapahtuma oli Kuopion kaupungintalolla 14.3.2017. Meillä historiateoksen tekijöillä oli suuri urakka takanapäin. Teoksen tekeminen on aiheuttanut läheisten henkilöiden uhrautumista, jota arvostamme suuresti. Historiateoksen maininta "keskustelufoorumin" alussa on yhteydessä "kulttuuriteemaan".
Aiheeseen liittyen Kuopion kaupungintalolla oli 2.3.2017 "yleisöseminaari", jonka puhuttelevana otsikkona oli: "100 vuotta Suomen itsenäisyyttä." Ohjelman pääotsikot olivat: "Svinhufvud ja Suomen itsenäisyys", "Pioneeriaselaji ja Suomen puolustus", "Hovioikeudet ja Suomen oikeuslaitos", "Eduskunta ja perustuslait" ja "Kansanvaltaa Kuopiossa". Musiikkiesitykset ja päätössanat kuuluivat myös ohjelmaan, kuten "keskustelufoorumissakin" 7.9.2017.
Tilaisuuksista viestitetään tiedotusvälineiden ja erilaisten verkostojen kautta. Vuorovaikutus esitelmien pitäjien ja yleisön välillä lisää "seminaaritapahtumien" ja "keskustelufoorumien" kiinnostavuutta. Oli avartavaa osallistua esitelmiä koskevaan "keskustelufoorumiin". Kysymyksiä on nostettava esiin ja avattava, sillä uusia näkökulmia tarvitaan. On tärkeä suunnittelun kysymys, miten muun muassa seurakunnat ja kunnan yhteisöt toimivat toisilleen sivuavissa hankkeissa.
Historian "peilauksilla" on merkittävä rooli "kulttuurin" kannalta. Historiaa tarkasteltaessa kuljetaan "tapahtumarastien" kautta ja hahmotetaan kehityksen kulkua. Päätöksiä ja tilanteita on pohdittava huolella. Kun esimerkiksi ulkopolitiikan kohdalla mennään "koetellun ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan mukaan", tavoitteet pysyvät hallinnassa.
Asioiden ollessa Suomessa kunnossa voidaan sanoa, että "juhlavuottaan viettävä maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Taustalla olevat sisäpoliittiset haasteet - "sosiaali- ja terveydenhuolto" - ovat tietenkin myös mielessä. Päätöksenteon on oltava "vuorovaikutteista" ja "selkokielistä", että ymmärrettävyysvajetta ei synny.
Valtakunnan tason päätöksentekoon liittyviä asioita, jotka ovat yhteydessä perustuslakiin, on noussut esille. Johtopäätösten tekemisessä on tärkeää, että päätöksentekoa koskevia pohdintoja huomataan suuresta viestinnän tarjonnasta. Ne saattavat olla juuri tarvittavia näkökulmia tarkastelun kohteena oleviin kysymyksiin. Asioiden nivoutuminen toisiinsa on hahmotettava ja sisäistettävä.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
maanantai 21. elokuuta 2017
Sivistys läsnä - Koulut alkaneet
Tapahtumia seurataan. Tilanteita arvioitaessa kysytään, millaista on muun muassa sivistynyt kohtaaminen. Mitä sanoja käytetään puheissa? Kasvuympäristö on yhteydessä asenteiden kehittymiseen. Kouluissa mietitään ainesisältöjen ohella sivistyksen ja kasvatuksen syvällisempiä kysymyksiä. Sivistyksen ja kasvatuksen käsitteet jäävät helposti sivuun, kun kovat tavoitteet saavat sijaa. Asioiden arvostaminen on yhteydessä siihen, että kouluissa viihdytään ja estetään syrjäytymisen mahdollisuus.
Valtiomies J. V. Snellman on pohtinut koulutuksen merkitystä yhteiskunnan kannalta. Hän on tuntenut Turun piispan ja uskonpuhdistajan Mikael Agricolan aikaansaannokset. Mikael Agricola on toiminut niin osaavasti, että suomen kieli alkoi kehittyä työvälineeksi, jonka avulla on luotu omakielistä kirjallisuutta. Äidinkieli on sivistyksen perusta. Oppilaat tekevät kouluissa esitelmiä, joissa tarvitaan äidinkielen taitoja.
Sivistystä ja kasvatusta arvostavassa yhteiskunnassa on sellaiset institutionaaliset koulutuspalvelut, jotka tyydyttävät koulutustarpeita. Koulutus on oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota koulutuspalvelujen toiminnalliseen sisältöön, sijoittamiseen ja mitoitukseen. Tieto- ja viestintätekniikka on kaikkien oppilaiden ulottuvilla. Koulutusta koskevat päätökset ovat yhteydessä koulutuspoliittisiin arvoihin, jotka toteutuvat hallinnollisina ratkaisuina.
Koulutuksen tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmissa. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää sitä, että kasvatus- ja opetusalueella on pätevää henkilöstöä. Opettajankoulutuksessa on saatava hyvät tiedot sekä yleisopetuksessa että erityisopetuksessa. Tämä on tärkeää, sillä koulujen erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen. Koulutyössä on sytytettävä oppilaissa tiedon halu, joka motivoisi esimerkiksi matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden oppimiseen. Julkisuudessa on esitetty huolta asian suhteen.
Kasvatus- ja opetustyö vaatii teorian tuntemusta ja tehtävän edellyttämää käytännön taitoa. Kasvatus- ja opetusprosessit tapahtuvat välivaiheiden kautta lopullisiin tavoitteisiin. Kenttätyössä on sopeuduttava muuttuviin oloihin ja hallittava kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Perusteltua on kysyä, miten tämä tavoite on toteutunut käytännössä. Kasvatus- ja opetustapahtuma on yhteydessä vuorovaikutustekijöihin.
Koulutusta on tutkittava, millä tavoin koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden kannalta. Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista tekijöistä on keskusteltu painokkaasti. Oppilaitoksia on asetettu julkisuudessa olleiden tietojen mukaan paremmuusjärjestykseen. Onko tämä perusteltua, jos taustatekijöitä ei ole otettu tarpeeksi huomioon?
Yhteiskuntapolitiikan avulla luodaan puitteet, että koulutuspalvelut vastaisivat ihmisten tarpeita ja odotuksia. Laadukkaassa tilanteessa koulutuspalvelut on saatavilla. Sivistys ja kasvatus ovat yhteiskunnan arvostustekijöitä, joita on pohdittava jatkuvasti. On mietittävä myös sitä, millä tavoin huolehditaan kansansivistyksestä yleensä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat esittäneet koulutusajattelua, jonka sanomaan on perehdyttävä huolella.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Valtiomies J. V. Snellman on pohtinut koulutuksen merkitystä yhteiskunnan kannalta. Hän on tuntenut Turun piispan ja uskonpuhdistajan Mikael Agricolan aikaansaannokset. Mikael Agricola on toiminut niin osaavasti, että suomen kieli alkoi kehittyä työvälineeksi, jonka avulla on luotu omakielistä kirjallisuutta. Äidinkieli on sivistyksen perusta. Oppilaat tekevät kouluissa esitelmiä, joissa tarvitaan äidinkielen taitoja.
Sivistystä ja kasvatusta arvostavassa yhteiskunnassa on sellaiset institutionaaliset koulutuspalvelut, jotka tyydyttävät koulutustarpeita. Koulutus on oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota koulutuspalvelujen toiminnalliseen sisältöön, sijoittamiseen ja mitoitukseen. Tieto- ja viestintätekniikka on kaikkien oppilaiden ulottuvilla. Koulutusta koskevat päätökset ovat yhteydessä koulutuspoliittisiin arvoihin, jotka toteutuvat hallinnollisina ratkaisuina.
Koulutuksen tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmissa. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää sitä, että kasvatus- ja opetusalueella on pätevää henkilöstöä. Opettajankoulutuksessa on saatava hyvät tiedot sekä yleisopetuksessa että erityisopetuksessa. Tämä on tärkeää, sillä koulujen erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen. Koulutyössä on sytytettävä oppilaissa tiedon halu, joka motivoisi esimerkiksi matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden oppimiseen. Julkisuudessa on esitetty huolta asian suhteen.
Kasvatus- ja opetustyö vaatii teorian tuntemusta ja tehtävän edellyttämää käytännön taitoa. Kasvatus- ja opetusprosessit tapahtuvat välivaiheiden kautta lopullisiin tavoitteisiin. Kenttätyössä on sopeuduttava muuttuviin oloihin ja hallittava kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Perusteltua on kysyä, miten tämä tavoite on toteutunut käytännössä. Kasvatus- ja opetustapahtuma on yhteydessä vuorovaikutustekijöihin.
Koulutusta on tutkittava, millä tavoin koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden kannalta. Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista tekijöistä on keskusteltu painokkaasti. Oppilaitoksia on asetettu julkisuudessa olleiden tietojen mukaan paremmuusjärjestykseen. Onko tämä perusteltua, jos taustatekijöitä ei ole otettu tarpeeksi huomioon?
Yhteiskuntapolitiikan avulla luodaan puitteet, että koulutuspalvelut vastaisivat ihmisten tarpeita ja odotuksia. Laadukkaassa tilanteessa koulutuspalvelut on saatavilla. Sivistys ja kasvatus ovat yhteiskunnan arvostustekijöitä, joita on pohdittava jatkuvasti. On mietittävä myös sitä, millä tavoin huolehditaan kansansivistyksestä yleensä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat esittäneet koulutusajattelua, jonka sanomaan on perehdyttävä huolella.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
torstai 3. elokuuta 2017
Kulttuuritapahtumia arvostetaan
Kulttuuritapahtumia arvostetaan.. Vuonna 2019 50-vuotisjuhliaan viettävän "Kuopio Tanssii ja Soin" ohella todetaan Nilsiän Aholansaaressa esitetty näytelmä, jonka viimeisin esitys oli 9.7.2017. Päivä muistutti Påhl Henrik (Paavo) Ruotsalaisen ("Ukko-Paavon") syntymäpäivästä 9.7.1777. Hänen elämäänsä kuvaa Matti Pajulan käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä, joka on nimeltään "Tuulten leikkikalu".
"Näytelmässä on varmaan esillä seppä Jaakko Högman, jonka saarnaajan Paavo Ruotsalainen on tavannut Jyväskylässä. Pitkä matka on vaatinut sisukkuutta tuolloisissa oloissa. "Sanoman takomisessa" tarvitaan juuri sepän vankkoja käsiä ja taitoja ", monet ovat näin ehkä ajatelleet mennessään Nilsiän Aholansaareen katsomaan näytelmää.
Väliajan keskusteluissa ilmeni, että katselijat tunsivat hyvin Jaakko Högmanin "teesin" Paavo Ruotsalaiselle: "Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki: Kristuksen sisällinen tunto." Edellisen puhuttelevan tekstin lisäksi mainitaan tässä vielä Kuopion tuomiokirkon alttaritaulunkin ilmaisu, joka on "Ave Crux Spes Unica" ("Ole tervehditty, risti, ainoa toivomme").
Jaakko Högmanin sanojen "henki" tuli hyvin esille näytelmässä. Esityksessä lueteltiin henkilöt, paikkakunnat ja kylät, jotka liittyivät Paavo Ruotsalaisen elämään. Esitteen mukaan tapahtumat sijoittuvat "Nivalaan, Aholansaareen ja 1830-luvulle, jolloin Paavo Ruotsalaisen perhe koki traagisia menetyksiä, mutta Savon ja Pohjanmaan herätykset yhdistyivät".
Näytelmän antia olivat sanoman lisäksi roolihenkilöiden vaikuttavat esitykset, joissa näkyi harjoituksen ja ohjauksen tulos. Yleisön toivottiin yhtyvän käsiohjelmassa oleviin virsiin, joita oli kuusi. Kehotus toteutui hyvin.
Monet henkilöt tuntevat myös Joonas Kokkosen säveltämän oopperan ja Lauri Kokkosen kirjoittaman samannimisen näytelmän, joka on nimeltään "Viimeiset kiusaukset". Heille on tuttu Åke Lindmanin ohjaama musiikkinäytelmäkin, joka on esitetty Paavon Ruotsalaisen pirtin pihassa. Syvälliset kulttuurituotokset muistuivat mieleen 9.7.2017 esityksen aikana.
Kulttuuriasioissa Martti Lutherin ja Mikael Agricolan toiminta on ollut merkittävä. Uuden testamentin suomennos on suuri kulttuuriteko sivistyksen kehittämisen kannalta. Juhlavuosina merkkihenkilöitä nostetaan esille - Paavo Ruotsalainenkin, joka äänestettiin "Suuret Suomalaiset" -televisio-ohjelmasarjassa sijalle 59.
Minna Canthille yhteiskunnalliset kysymykset ovat olleet myös tärkeitä. Kirjoitetut tekstit ovat siitä osoituksena. Paavo Ruotsalaisen sanomakin on jäänyt elämään. Museovirasto on vaikuttanut siihen, mitä on suojeltava ja säilytettävä kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kohteena Nilsiän Aholansaaressa.
Kesällä oli mentävä katsomaan toistakin kiinnostava teatteriestystä, joka tapahtui Teatteri Hermannissa Kuopion Syvänniemellä 26.7.2017. Teatterilla oli 20. esityskausi, ja se juhlisti omia vuosikymmeniä ja Suomen 100-vuotista taivalta. "Käspaikka"-laulunäytelmä esitti puhuttelevasti Suomen sodanaikaisia tapahtumia, joihin kuuluivat koskettavat evakkotaipaleet.
Väliajalla kerroin joillekin henkilöille historiikista, joka on julkaistu keväällä. Näytelmän tapahtumiin ja historiaan liittyen olen kirjoittanut seuraavasti:
"Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin. Historiikki esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys."
Kyseinen teksti liittyy maakuntavierailuihin ja Kuopion musiikkikeskuksen tilaisuuteen, joka juhlisti tasa-arvon päivänä Minna Canthia. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat Kuopion torilla.
Ajankohtaista on pohtia perustuslain merkityksellisyyttä ja jatkuvuutta lainsäädännön ohjenuorana, kun lainsäädännön luotettavuutta arvioidaan. Presidenttikysymysten ratkaisut liittyvät perustuslain alueelle: "Mitä vuosi 2018 tuo tullessaan?"
Kun ulkopolitiikka on kunnossa, voidaan sanoa, että "Suomi purjehtii luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiä myös mietitään ja kysytään niiden kohdalla, minkä "arvojen ja tavoitteiden pohjalta ratkaistavat kysymykset hoidetaan".
Tämänvuotinen Joensuu - Jukola 2017 on takanapäin: uutta suunnistustapahtumaa mietitään. Urheilusuoritukset, joita näytetään muun muassa MM-kisoista tiedotusvälineissä, jäävät mieleen. Äskettäin 16.7.2017 opimme tuntemaan Simo Lipsasen kolmiloikkatuloksen. Nyt kysytään aiheesta: "Mille sijalle hänen tuloksensa kantaa ?"
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
"Näytelmässä on varmaan esillä seppä Jaakko Högman, jonka saarnaajan Paavo Ruotsalainen on tavannut Jyväskylässä. Pitkä matka on vaatinut sisukkuutta tuolloisissa oloissa. "Sanoman takomisessa" tarvitaan juuri sepän vankkoja käsiä ja taitoja ", monet ovat näin ehkä ajatelleet mennessään Nilsiän Aholansaareen katsomaan näytelmää.
Väliajan keskusteluissa ilmeni, että katselijat tunsivat hyvin Jaakko Högmanin "teesin" Paavo Ruotsalaiselle: "Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki: Kristuksen sisällinen tunto." Edellisen puhuttelevan tekstin lisäksi mainitaan tässä vielä Kuopion tuomiokirkon alttaritaulunkin ilmaisu, joka on "Ave Crux Spes Unica" ("Ole tervehditty, risti, ainoa toivomme").
Jaakko Högmanin sanojen "henki" tuli hyvin esille näytelmässä. Esityksessä lueteltiin henkilöt, paikkakunnat ja kylät, jotka liittyivät Paavo Ruotsalaisen elämään. Esitteen mukaan tapahtumat sijoittuvat "Nivalaan, Aholansaareen ja 1830-luvulle, jolloin Paavo Ruotsalaisen perhe koki traagisia menetyksiä, mutta Savon ja Pohjanmaan herätykset yhdistyivät".
Näytelmän antia olivat sanoman lisäksi roolihenkilöiden vaikuttavat esitykset, joissa näkyi harjoituksen ja ohjauksen tulos. Yleisön toivottiin yhtyvän käsiohjelmassa oleviin virsiin, joita oli kuusi. Kehotus toteutui hyvin.
Monet henkilöt tuntevat myös Joonas Kokkosen säveltämän oopperan ja Lauri Kokkosen kirjoittaman samannimisen näytelmän, joka on nimeltään "Viimeiset kiusaukset". Heille on tuttu Åke Lindmanin ohjaama musiikkinäytelmäkin, joka on esitetty Paavon Ruotsalaisen pirtin pihassa. Syvälliset kulttuurituotokset muistuivat mieleen 9.7.2017 esityksen aikana.
Kulttuuriasioissa Martti Lutherin ja Mikael Agricolan toiminta on ollut merkittävä. Uuden testamentin suomennos on suuri kulttuuriteko sivistyksen kehittämisen kannalta. Juhlavuosina merkkihenkilöitä nostetaan esille - Paavo Ruotsalainenkin, joka äänestettiin "Suuret Suomalaiset" -televisio-ohjelmasarjassa sijalle 59.
Minna Canthille yhteiskunnalliset kysymykset ovat olleet myös tärkeitä. Kirjoitetut tekstit ovat siitä osoituksena. Paavo Ruotsalaisen sanomakin on jäänyt elämään. Museovirasto on vaikuttanut siihen, mitä on suojeltava ja säilytettävä kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kohteena Nilsiän Aholansaaressa.
Kesällä oli mentävä katsomaan toistakin kiinnostava teatteriestystä, joka tapahtui Teatteri Hermannissa Kuopion Syvänniemellä 26.7.2017. Teatterilla oli 20. esityskausi, ja se juhlisti omia vuosikymmeniä ja Suomen 100-vuotista taivalta. "Käspaikka"-laulunäytelmä esitti puhuttelevasti Suomen sodanaikaisia tapahtumia, joihin kuuluivat koskettavat evakkotaipaleet.
Väliajalla kerroin joillekin henkilöille historiikista, joka on julkaistu keväällä. Näytelmän tapahtumiin ja historiaan liittyen olen kirjoittanut seuraavasti:
"Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin. Historiikki esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys."
Kyseinen teksti liittyy maakuntavierailuihin ja Kuopion musiikkikeskuksen tilaisuuteen, joka juhlisti tasa-arvon päivänä Minna Canthia. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat Kuopion torilla.
Ajankohtaista on pohtia perustuslain merkityksellisyyttä ja jatkuvuutta lainsäädännön ohjenuorana, kun lainsäädännön luotettavuutta arvioidaan. Presidenttikysymysten ratkaisut liittyvät perustuslain alueelle: "Mitä vuosi 2018 tuo tullessaan?"
Kun ulkopolitiikka on kunnossa, voidaan sanoa, että "Suomi purjehtii luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiä myös mietitään ja kysytään niiden kohdalla, minkä "arvojen ja tavoitteiden pohjalta ratkaistavat kysymykset hoidetaan".
Tämänvuotinen Joensuu - Jukola 2017 on takanapäin: uutta suunnistustapahtumaa mietitään. Urheilusuoritukset, joita näytetään muun muassa MM-kisoista tiedotusvälineissä, jäävät mieleen. Äskettäin 16.7.2017 opimme tuntemaan Simo Lipsasen kolmiloikkatuloksen. Nyt kysytään aiheesta: "Mille sijalle hänen tuloksensa kantaa ?"
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
keskiviikko 19. heinäkuuta 2017
Kokoonnutaan - kulttuuria sisäistetään
Ajankohtaista on pohtia presidenttikysymystä: "Mitä vuosi 2018 tuo tullessaan?" Kun ulkopolitiikka on kunnossa, voidaan sanoa, että "Suomi purjehtii luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Sosiaali- ja terveydenhuollon uudet suunnitelmat myös askarruttavat. Mietitään ja kysytään sitä, minkä arvojen ja tavoitteiden pohjalta ratkaistavat kysymykset hoidetaan.
Tärkeitä tapahtumia ovat maakuntavierailut ja Kuopion musiikkikeskuksen tilaisuus, joka juhlisti tasa-arvon päivänä Minna Canthia. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat Kuopion torilla.
"Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin. Historiikki esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys."
Edelliseen liittyen tämänvuotinen Joensuu - Jukola 2017 on takanapäin: uutta suunnistustapahtumaa jo mietitään. Urheilusuoritukset, joita näytetään tiedotusvälineissä, jäävät mieleen. Äskettäin 16.7.2017 opimme tuntemaan Simo Lipsasen kolmiloikkatuloksen. Hänen suorituksensa on pitkään odotetun rajan - 17 metrin - ylitys ja nykyisten hyppyalustojen oloissa tehtynä 17 m 14 cm.
Kesällä riittää kulttuuritapahtumia. Vuonna 2019 50-vuotisjuhliaan viettävän "Kuopio Tanssii ja Soin" ohella todetaan Nilsiän Aholansaaressa esitetty näytelmä, jonka viimeisin esitys oli 9.7.2017. Päivä oli tärkeä, sillä se muistutti Påhl Henrik (Paavo) Ruotsalaisen ("Ukko-Paavon") syntymäpäivästä 9.7.1777. Hänen elämäänsä kuvaa Matti Pajulan käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä, joka on nimeltään "Tuulten leikkikalu".
"Näytelmässä on varmaan esillä seppä Jaakko Högman, jonka saarnaajan Paavo Ruotsalainen on tavannut Jyväskylässä. Pitkä matka on vaatinut sisukkuutta tuolloisissa oloissa. "Sanoman takomisessa" tarvitaan juuri sepän vankkoja käsiä ja taitoja ", monet ovat ehkä näin pohtineet mennessään Nilsiän Aholansaareen katsomaan näytelmää.
Näytelmän väliajalla tapahtuvissa keskusteluissa ilmeni, että katselijat tunsivat hyvin Jaakko Högmanin "teesin" Paavo Ruotsalaiselle: "Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki: Kristuksen sisällinen tunto." Edellisen puhuttelevan tekstin lisäksi mainitaan tässä vielä Kuopion tuomiokirkon alttaritaulunkin ilmaisu, joka on "Ave Crux Spes Unica".
Jaakko Högmanin sanojen "henki" tuli hyvin esille näytelmässä. Esityksessä lueteltiin henkilöt, paikkakunnat ja kylät, jotka liittyivät Paavo Ruotsalaisen elämään. Esitteen mukaan tapahtumat sijoittuvat "Nivalaan, Aholansaareen ja 1830-luvulle, jolloin Paavo Ruotsalaisen perhe koki traagisia menetyksiä, mutta Savon ja Pohjanmaan herätykset yhdistyivät".
Näytelmän antia olivat sanoman lisäksi roolihenkilöiden vaikuttavat esitykset, joissa näkyi harjoituksen ja ohjauksen tulos. Yleisön toivottiin yhtyvän käsiohjelmassa oleviin virsiin, joita oli kuusi. Kehotus toteutui hyvin.
Monet henkilöt tuntevat myös Joonas Kokkosen säveltämän oopperan ja Lauri Kokkosen kirjoittaman samannimisen näytelmän, joka on nimeltään "Viimeiset kiusaukset". Heille on tuttu Åke Lindmanin ohjaama musiikkinäytelmäkin, joka on esitetty Paavon Ruotsalaisen pirtin pihassa. Syvälliset kulttuurituotokset muistuivat mieleen 9.7.2017 esityksen aikana.
Kulttuuriasioissa Martti Lutherin ja Mikael Agricolan toiminta on ollut merkittävä. Uuden testamentin suomennos on suuri kulttuuriteko sivistyksen kehittämisen kannalta. Juhlavuosina merkkihenkilöitä nostetaan esille - Paavo Ruotsalainenkin, joka äänestettiin "Suuret Suomalaiset" -televisio-ohjelmasarjassa sijalle 59.
Minna Canthille yhteiskunnalliset kysymykset ovat olleet myös tärkeitä. Kirjoitetut tekstit ovat siitä osoituksena. Paavo Ruotsalaisen sanomakin on jäänyt elämään. Museovirasto on vaikuttanut siihen, mitä on suojeltava ja säilytettävä kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kohteena Nilsiän Aholansaaressa.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Tärkeitä tapahtumia ovat maakuntavierailut ja Kuopion musiikkikeskuksen tilaisuus, joka juhlisti tasa-arvon päivänä Minna Canthia. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat Kuopion torilla.
"Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin. Historiikki esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys."
Edelliseen liittyen tämänvuotinen Joensuu - Jukola 2017 on takanapäin: uutta suunnistustapahtumaa jo mietitään. Urheilusuoritukset, joita näytetään tiedotusvälineissä, jäävät mieleen. Äskettäin 16.7.2017 opimme tuntemaan Simo Lipsasen kolmiloikkatuloksen. Hänen suorituksensa on pitkään odotetun rajan - 17 metrin - ylitys ja nykyisten hyppyalustojen oloissa tehtynä 17 m 14 cm.
Kesällä riittää kulttuuritapahtumia. Vuonna 2019 50-vuotisjuhliaan viettävän "Kuopio Tanssii ja Soin" ohella todetaan Nilsiän Aholansaaressa esitetty näytelmä, jonka viimeisin esitys oli 9.7.2017. Päivä oli tärkeä, sillä se muistutti Påhl Henrik (Paavo) Ruotsalaisen ("Ukko-Paavon") syntymäpäivästä 9.7.1777. Hänen elämäänsä kuvaa Matti Pajulan käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä, joka on nimeltään "Tuulten leikkikalu".
"Näytelmässä on varmaan esillä seppä Jaakko Högman, jonka saarnaajan Paavo Ruotsalainen on tavannut Jyväskylässä. Pitkä matka on vaatinut sisukkuutta tuolloisissa oloissa. "Sanoman takomisessa" tarvitaan juuri sepän vankkoja käsiä ja taitoja ", monet ovat ehkä näin pohtineet mennessään Nilsiän Aholansaareen katsomaan näytelmää.
Näytelmän väliajalla tapahtuvissa keskusteluissa ilmeni, että katselijat tunsivat hyvin Jaakko Högmanin "teesin" Paavo Ruotsalaiselle: "Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki: Kristuksen sisällinen tunto." Edellisen puhuttelevan tekstin lisäksi mainitaan tässä vielä Kuopion tuomiokirkon alttaritaulunkin ilmaisu, joka on "Ave Crux Spes Unica".
Jaakko Högmanin sanojen "henki" tuli hyvin esille näytelmässä. Esityksessä lueteltiin henkilöt, paikkakunnat ja kylät, jotka liittyivät Paavo Ruotsalaisen elämään. Esitteen mukaan tapahtumat sijoittuvat "Nivalaan, Aholansaareen ja 1830-luvulle, jolloin Paavo Ruotsalaisen perhe koki traagisia menetyksiä, mutta Savon ja Pohjanmaan herätykset yhdistyivät".
Näytelmän antia olivat sanoman lisäksi roolihenkilöiden vaikuttavat esitykset, joissa näkyi harjoituksen ja ohjauksen tulos. Yleisön toivottiin yhtyvän käsiohjelmassa oleviin virsiin, joita oli kuusi. Kehotus toteutui hyvin.
Monet henkilöt tuntevat myös Joonas Kokkosen säveltämän oopperan ja Lauri Kokkosen kirjoittaman samannimisen näytelmän, joka on nimeltään "Viimeiset kiusaukset". Heille on tuttu Åke Lindmanin ohjaama musiikkinäytelmäkin, joka on esitetty Paavon Ruotsalaisen pirtin pihassa. Syvälliset kulttuurituotokset muistuivat mieleen 9.7.2017 esityksen aikana.
Kulttuuriasioissa Martti Lutherin ja Mikael Agricolan toiminta on ollut merkittävä. Uuden testamentin suomennos on suuri kulttuuriteko sivistyksen kehittämisen kannalta. Juhlavuosina merkkihenkilöitä nostetaan esille - Paavo Ruotsalainenkin, joka äänestettiin "Suuret Suomalaiset" -televisio-ohjelmasarjassa sijalle 59.
Minna Canthille yhteiskunnalliset kysymykset ovat olleet myös tärkeitä. Kirjoitetut tekstit ovat siitä osoituksena. Paavo Ruotsalaisen sanomakin on jäänyt elämään. Museovirasto on vaikuttanut siihen, mitä on suojeltava ja säilytettävä kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kohteena Nilsiän Aholansaaressa.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
keskiviikko 14. kesäkuuta 2017
Jukolan viestit perinnettä
Olemme seuranneet tarkkaan, mitä Suomessa tapahtuu. Tiedämme myös sen, että tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä ja rouva Jenni Haukiolla on tarkoitus kiertää Suomen maakunnaat itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Tasavallan presidentin kanslia on tiedottanut 4.4.2017 vierailujen ajankohdista ja paikoista. Kuopiolaiset ovat kohdanneet arvokkaan maakuntavierailun.
Asiaan liittyen muistetaan vielä Kuopion musiikkikeskuksessa pidetty tilaisuus, jonka avulla juhlistettiin Minna Canthin merkitystä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat myös "kansan parissa" Kuopion torilla.
Kuopion torilla pääsin kättelemään arvovieraita ja esittämään asiani: "Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Veikko Vilmi kiittää Teitä, kun olitte Vehmersalmella Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtuman suojelijana. Suunnistustapahtumassa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana."
Kuopion kaupunki järjesti perustamisajankohdan 1775 kunniaksi Kuopio - Jukolan palkitsemistilaisuuden, johon aloite oli tullut ylimmältä poliittiselta taholta ja virkamiesvalmistelusta. Suunnistustapahtumassa oli toteutunut ”kaupunkiorganisaation ja päättäjien kokema myönteinen yhteistyön henki ja itse tapahtuman tärkeilyvapaa ilmapiiri”. Kuopio - Jukola oli "esimerkillinen ryhmäsuoritus".
Suunnistustapahtuma on välittänyt osallistujille "ainutlaatuisen tunnelman", josta on saatu tietoa internetin, lehtijuttujen, radio- ja TV-lähetysten kautta.
Maakuntavierailut jatkuvat 2017 kesäkuun puolen välin jälkeen Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Hossan kansallispuiston avajaiset pidetään Suomussalmella 17. kesäkuuta. Kyseisestä tilaisuudesta tasavallan presidentti Sauli Niinistö jatkaa matkaa Joensuun Enossa järjestettäviin Joensuu - Jukola 2017-suunnistuskilpailuihin, joissa hän viipyy sunnuntaihin 18. kesäkuuta saakka.
Hänen tehtävänään ottaa vastaan Jukolan viestin sanoma, joka osoitetaan 100-vuotiaalle Suomelle. Rouva Jenni Haukio toimii suunnistustapahtuman suojelijana. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on yleisön tavattavissa, kuten oli tilanne Kuopio-Jukola 2014:ssäkin. Joensuu - Jukola 2017 on järjestyksessään 69:s Jukolan viesti ja 40:s Venlojen viesti. Järjestäjänä toimii Kalevan Rasti ry.
Joensuu - Jukola 2017-asiasta palaan vielä Kuopion torin tapahtumiin: "Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin."
Rouva Jenni Haukio oli selvästi myös kiinnostunut historiikista, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys.
Tänä juhlavuotena 2017 toimitaan aktiivisesti kulttuurin hyväksi, johon kuuluu edellä mainittu historiikkijulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun "kirja löydetään" verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.
Päätöksiä ja tilanteita on mietittävä tarkkaan. Laaja-alaisia asioita on hyödyllistä punnita komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä yhteisesti harkitut kannanotot kertovat siitä, miten on meneteltävä kulloinkin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sivusi Kuopion torilla kiusaamiskysymyksiä ja ulkopolitiikan asioita, jotka ovat ajankohtaisia. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että juhlavuottaan viettävä "Suomi purjehtii luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset askarruttivat Kuopion torilla. Päätöksenteossa kiire hankaloittaa hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki määrittää suunnan. Yhteiskunnassa arvioidaan sitä, minkä “arvojen” avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista.
Kulttuuriasioita ja yhteiskunnan tavoitteita pohdittaessa muistuvat mieleen ajankohtaan sopivat henkilöt eli Mikael Agricola ja Martti Luther. Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennos on suuri kulttuuriteko sivistyksen kehittämisen kannalta. Merkkihenkilöitä nostetaan esille juhlavuosina, esimerkiksi suomen kielen päivänä.
Tasa-arvon päivänä muistellaan Minna Canthia. Hän on miettinyt yhteiskunnallisia kysymyksiä. Kirjoitetut tekstit ovat siitä osoituksena. Merkkihenkilöt ovat kiinnostaneet rouva Jenni Haukiotakin, joka on suojelijana Joensuu - Jukola 2017 -suunnistustapahtumassa. Jukolan viesti 2017 on tärkeä perinteen jatkuvuuden ja liikuntakulttuurin kehittämisen kannalta.
Menestystä Joensuu - Jukola 2017 -suunnistustapahtumalle.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Asiaan liittyen muistetaan vielä Kuopion musiikkikeskuksessa pidetty tilaisuus, jonka avulla juhlistettiin Minna Canthin merkitystä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat myös "kansan parissa" Kuopion torilla.
Kuopion torilla pääsin kättelemään arvovieraita ja esittämään asiani: "Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Veikko Vilmi kiittää Teitä, kun olitte Vehmersalmella Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtuman suojelijana. Suunnistustapahtumassa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana."
Kuopion kaupunki järjesti perustamisajankohdan 1775 kunniaksi Kuopio - Jukolan palkitsemistilaisuuden, johon aloite oli tullut ylimmältä poliittiselta taholta ja virkamiesvalmistelusta. Suunnistustapahtumassa oli toteutunut ”kaupunkiorganisaation ja päättäjien kokema myönteinen yhteistyön henki ja itse tapahtuman tärkeilyvapaa ilmapiiri”. Kuopio - Jukola oli "esimerkillinen ryhmäsuoritus".
Suunnistustapahtuma on välittänyt osallistujille "ainutlaatuisen tunnelman", josta on saatu tietoa internetin, lehtijuttujen, radio- ja TV-lähetysten kautta.
Maakuntavierailut jatkuvat 2017 kesäkuun puolen välin jälkeen Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Hossan kansallispuiston avajaiset pidetään Suomussalmella 17. kesäkuuta. Kyseisestä tilaisuudesta tasavallan presidentti Sauli Niinistö jatkaa matkaa Joensuun Enossa järjestettäviin Joensuu - Jukola 2017-suunnistuskilpailuihin, joissa hän viipyy sunnuntaihin 18. kesäkuuta saakka.
Hänen tehtävänään ottaa vastaan Jukolan viestin sanoma, joka osoitetaan 100-vuotiaalle Suomelle. Rouva Jenni Haukio toimii suunnistustapahtuman suojelijana. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on yleisön tavattavissa, kuten oli tilanne Kuopio-Jukola 2014:ssäkin. Joensuu - Jukola 2017 on järjestyksessään 69:s Jukolan viesti ja 40:s Venlojen viesti. Järjestäjänä toimii Kalevan Rasti ry.
Joensuu - Jukola 2017-asiasta palaan vielä Kuopion torin tapahtumiin: "Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin."
Rouva Jenni Haukio oli selvästi myös kiinnostunut historiikista, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys.
Tänä juhlavuotena 2017 toimitaan aktiivisesti kulttuurin hyväksi, johon kuuluu edellä mainittu historiikkijulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun "kirja löydetään" verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.
Päätöksiä ja tilanteita on mietittävä tarkkaan. Laaja-alaisia asioita on hyödyllistä punnita komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä yhteisesti harkitut kannanotot kertovat siitä, miten on meneteltävä kulloinkin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sivusi Kuopion torilla kiusaamiskysymyksiä ja ulkopolitiikan asioita, jotka ovat ajankohtaisia. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että juhlavuottaan viettävä "Suomi purjehtii luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset askarruttivat Kuopion torilla. Päätöksenteossa kiire hankaloittaa hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki määrittää suunnan. Yhteiskunnassa arvioidaan sitä, minkä “arvojen” avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista.
Kulttuuriasioita ja yhteiskunnan tavoitteita pohdittaessa muistuvat mieleen ajankohtaan sopivat henkilöt eli Mikael Agricola ja Martti Luther. Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennos on suuri kulttuuriteko sivistyksen kehittämisen kannalta. Merkkihenkilöitä nostetaan esille juhlavuosina, esimerkiksi suomen kielen päivänä.
Tasa-arvon päivänä muistellaan Minna Canthia. Hän on miettinyt yhteiskunnallisia kysymyksiä. Kirjoitetut tekstit ovat siitä osoituksena. Merkkihenkilöt ovat kiinnostaneet rouva Jenni Haukiotakin, joka on suojelijana Joensuu - Jukola 2017 -suunnistustapahtumassa. Jukolan viesti 2017 on tärkeä perinteen jatkuvuuden ja liikuntakulttuurin kehittämisen kannalta.
Menestystä Joensuu - Jukola 2017 -suunnistustapahtumalle.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
lauantai 27. toukokuuta 2017
Juhlavuonna arvioidaan asioiden merkitystä
Puolustusvoimain lippujuhlan päivää vietetään perinteitä noudattaen 4:ntenä kesäkuuta. Päivä korostuu nyt Suomen juhlavuonna 2017. Historian vaiheita on tutkittu ja kulttuurin merkitystä on arvioitu. Reserviupseerikoulun 95-vuotista taivalta juhlittiin Haminassa kesäkuun 6:ntena 2015 ja RUL-85-juhlaa Haminassa 5. - 6.8.2016.
Historiaa käsitteleviä tapahtumia on vietetty myös Kuopion kaupungintalolla, jossa kokoonnuttiin 14.3.2017 klo 17.00 alkaen Kuopion Reserviupseerikerho ry:n 85-vuotishistoriikin julkistamistilaisuuden merkeissä. Ajankohdasta tiedotettiin Savon Sanomissa 28.2.2017. Historiikin valmistumisella haluttiin kunnioittaa Suomen juhlavuotta 2017.
Asioita pohdittaessa hahmotetaan kehityksen kulkua, jossa vaikuttavat "arvot". Päätöksiä ja tilanteita on arvioitava huolella. Yhteisön toiminta voi olla "vastuullista", "perinteitä arvostavaa", "aatteellista" ja "edunvalvonnallista". Kun toimitaan perusteltujen linjausten ja päätösten mukaan, tavoitteet pysyvät hallinnassa.
Asioiden ollessa kunnossa ja selkokielisiä voidaan esimerkiksi sanoa, että maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Päätöksenteon on hallittava perustuslain velvoittamana kesäkuun oloissa ja muulloinkin myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kotouttamisen kysymykset.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan "hyvä järjestyminen" on viisautta. Toiminnan onnistumista arvioitaessa on muistettava aina peruskysymys, miten luotettavissa käsissä maamme laivan ruori on. Tämän vertauskuvallisen ilmauksen toteuttaminen on haasteellinen. Miten kävisikään, jos ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisältöä vielä etsittäisiin?
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite hahmottuu, kun kokemusta hyödynnetään ja päätöksenteon vaikutukset tiedostetaan. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden määritteleminen on hallinnassa, jälkeenpäin ei tarvitse selitellä tehtyjä ratkaisuja.
Ihmiset seuraavat ja tulkitsevat kuulemansa ja lukemansa kannanotot ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, mitä tietoa he saavat viestintävälineiden kautta. He tietävät myös sen, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme on arvostettu maailmalla. Siten maallamme on mahdollisuudet toimia rauhanvälitystehtävissä.
Kysytäänkin aiheesta, miten rakentavasti jatkossa osaamisen taito näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Päätöksenteon ratkaisuissa luottamus on keskeistä: ymmärrettävyysvajetta ei synny eikä perustavoite hämärry.
Ajatus on selkeä myös sen asian suhteen, että muistamme presidentti Mauno Koiviston suuren roolin Suomen historiassa: hänen aikaansaannoksensa suomalaisten hyväksi ja ulkosuhteiden kehittämiset muutoksenalaisessa maailmassa.
Presidentti Mauno Koiviston muistoa 12.5.2017 kunnioittaen.
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Historiaa käsitteleviä tapahtumia on vietetty myös Kuopion kaupungintalolla, jossa kokoonnuttiin 14.3.2017 klo 17.00 alkaen Kuopion Reserviupseerikerho ry:n 85-vuotishistoriikin julkistamistilaisuuden merkeissä. Ajankohdasta tiedotettiin Savon Sanomissa 28.2.2017. Historiikin valmistumisella haluttiin kunnioittaa Suomen juhlavuotta 2017.
Asioita pohdittaessa hahmotetaan kehityksen kulkua, jossa vaikuttavat "arvot". Päätöksiä ja tilanteita on arvioitava huolella. Yhteisön toiminta voi olla "vastuullista", "perinteitä arvostavaa", "aatteellista" ja "edunvalvonnallista". Kun toimitaan perusteltujen linjausten ja päätösten mukaan, tavoitteet pysyvät hallinnassa.
Asioiden ollessa kunnossa ja selkokielisiä voidaan esimerkiksi sanoa, että maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Päätöksenteon on hallittava perustuslain velvoittamana kesäkuun oloissa ja muulloinkin myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kotouttamisen kysymykset.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan "hyvä järjestyminen" on viisautta. Toiminnan onnistumista arvioitaessa on muistettava aina peruskysymys, miten luotettavissa käsissä maamme laivan ruori on. Tämän vertauskuvallisen ilmauksen toteuttaminen on haasteellinen. Miten kävisikään, jos ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisältöä vielä etsittäisiin?
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite hahmottuu, kun kokemusta hyödynnetään ja päätöksenteon vaikutukset tiedostetaan. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden määritteleminen on hallinnassa, jälkeenpäin ei tarvitse selitellä tehtyjä ratkaisuja.
Ihmiset seuraavat ja tulkitsevat kuulemansa ja lukemansa kannanotot ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, mitä tietoa he saavat viestintävälineiden kautta. He tietävät myös sen, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme on arvostettu maailmalla. Siten maallamme on mahdollisuudet toimia rauhanvälitystehtävissä.
Kysytäänkin aiheesta, miten rakentavasti jatkossa osaamisen taito näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Päätöksenteon ratkaisuissa luottamus on keskeistä: ymmärrettävyysvajetta ei synny eikä perustavoite hämärry.
Ajatus on selkeä myös sen asian suhteen, että muistamme presidentti Mauno Koiviston suuren roolin Suomen historiassa: hänen aikaansaannoksensa suomalaisten hyväksi ja ulkosuhteiden kehittämiset muutoksenalaisessa maailmassa.
Presidentti Mauno Koiviston muistoa 12.5.2017 kunnioittaen.
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
perjantai 12. toukokuuta 2017
J. V. Snellman ja sivistys
Usein kysytään ehkä perustellusti, millä tavoin kohtaamme toisemme sivistyneesti. Mitä sanoja viljelemme puheissamme? Kotien kasvuympäristö on yhteydessä lasten ja nuorten asenteiden kehittymiseen. Suomalaisuuden päivänä on ollut hyvä miettiä sivistyksen ja kasvatuksen kysymyksiä. Sivistyksen ja kasvatuksen käsitteet jäävät helposti sivuun, kun taloudelliset arvot näyttävät korostuvan.
Suomalaisuuden päivän henkilö - J. V. Snellman - on miettinyt aikoinaan koulutuksen merkitystä yhteiskunnan kannalta. Hän on tuntenut Mikael Agricolan uraauurtavat aikaansaannokset. Mikael Agricola oli toiminut omana aikanaan niin taitavasti, että suomen kieli alkoi kehittyä työvälineeksi, jonka avulla on luotu omakielistä kirjallisuutta. Äidinkieli on sivistyksen perusta.
Sivistystä ja kasvatusta arvostava yhteiskunta järjestää institutionaaliset koulutuspalvelut, jotka tyydyttävät koulutustarpeet. Koulutus on oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Koulutusta järjestettäessä kiinnitetään huomiota koulutuspalvelujen toiminnalliseen sisältöön, sijoittamiseen ja mitoitukseen. Koulutusta koskevat päätökset ovat yhteydessä koulutuspoliittisiin arvoihin, jotka toteutuvat hallinnollisina ratkaisuina.
Koulutuksen tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmissa. Kasvatus- ja opetusalueella on oltava pätevää henkilöstöä tavoitteiden saavuttamiseksi. Koulun on sytytettävä oppilaissa tiedon halu, joka motivoi oppimiseen. Jos tavoitteissa onnistutaan, koulussa viihdytään paremmin ja vähennetään syrjäytymisen mahdollisuutta. Opettajankoulutuksen aikana on saatava hyvät tiedot sekä yleisopetuksessa että erityisopetuksessa. Tämä on tärkeää, sillä koulujen erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen.
Kasvatus- ja opetustyö vaatii tieteellisen teoriaan tuntemusta ja tehtävän edellyttämää käytännön taitoa. Kasvatus- ja opetusprosessit tapahtuvat välivaiheiden kautta lopullisiin tavoitteisiin. Kenttätyössä on sopeuduttava muuttuviin oloihin ja hallittava kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Perusteltua on kysyä, miten hyvin tämä tavoite toteutuu käytännössä. Kasvatus- ja opetustapahtuma on yhteydessä vuorovaikutustekijöihin.
Koulutusta on tutkittava, millä tavoin koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden kannalta. Koulutuksen kohdalla on kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista tekijöistä on keskusteltu painokkaasti. Keväisin on tapana asettaa oppilaitoksia järjestykseen. Onko tämä perusteltua, jos taustatekijöitä ei ole otettu tarpeeksi huomioon?
Koulutuksen järjestyminen kuvaa yhteiskunnan laadukkuutta, jos tarvittavat koulutuspalvelut ovat saatavilla. Yhteiskuntapolitiikan avulla luodaan puitteet, miten koulutuspalvelut vastaavat ihmisten tarpeita ja odotuksia. Sivistys ja kasvatus ovat yhteiskunnan arvostustekijöitä, joita voidaan pohtia hyvin suomalaisuuden päivänä. On mietittävä myös sitä, millä tavoin huolehditaan kansansivistyksestä yleensä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat tuoneet esille koulutusajattelua, jonka sisältöä on pohdittava.
Juhlavuoden terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Suomalaisuuden päivän henkilö - J. V. Snellman - on miettinyt aikoinaan koulutuksen merkitystä yhteiskunnan kannalta. Hän on tuntenut Mikael Agricolan uraauurtavat aikaansaannokset. Mikael Agricola oli toiminut omana aikanaan niin taitavasti, että suomen kieli alkoi kehittyä työvälineeksi, jonka avulla on luotu omakielistä kirjallisuutta. Äidinkieli on sivistyksen perusta.
Sivistystä ja kasvatusta arvostava yhteiskunta järjestää institutionaaliset koulutuspalvelut, jotka tyydyttävät koulutustarpeet. Koulutus on oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Koulutusta järjestettäessä kiinnitetään huomiota koulutuspalvelujen toiminnalliseen sisältöön, sijoittamiseen ja mitoitukseen. Koulutusta koskevat päätökset ovat yhteydessä koulutuspoliittisiin arvoihin, jotka toteutuvat hallinnollisina ratkaisuina.
Koulutuksen tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmissa. Kasvatus- ja opetusalueella on oltava pätevää henkilöstöä tavoitteiden saavuttamiseksi. Koulun on sytytettävä oppilaissa tiedon halu, joka motivoi oppimiseen. Jos tavoitteissa onnistutaan, koulussa viihdytään paremmin ja vähennetään syrjäytymisen mahdollisuutta. Opettajankoulutuksen aikana on saatava hyvät tiedot sekä yleisopetuksessa että erityisopetuksessa. Tämä on tärkeää, sillä koulujen erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen.
Kasvatus- ja opetustyö vaatii tieteellisen teoriaan tuntemusta ja tehtävän edellyttämää käytännön taitoa. Kasvatus- ja opetusprosessit tapahtuvat välivaiheiden kautta lopullisiin tavoitteisiin. Kenttätyössä on sopeuduttava muuttuviin oloihin ja hallittava kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Perusteltua on kysyä, miten hyvin tämä tavoite toteutuu käytännössä. Kasvatus- ja opetustapahtuma on yhteydessä vuorovaikutustekijöihin.
Koulutusta on tutkittava, millä tavoin koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden kannalta. Koulutuksen kohdalla on kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista tekijöistä on keskusteltu painokkaasti. Keväisin on tapana asettaa oppilaitoksia järjestykseen. Onko tämä perusteltua, jos taustatekijöitä ei ole otettu tarpeeksi huomioon?
Koulutuksen järjestyminen kuvaa yhteiskunnan laadukkuutta, jos tarvittavat koulutuspalvelut ovat saatavilla. Yhteiskuntapolitiikan avulla luodaan puitteet, miten koulutuspalvelut vastaavat ihmisten tarpeita ja odotuksia. Sivistys ja kasvatus ovat yhteiskunnan arvostustekijöitä, joita voidaan pohtia hyvin suomalaisuuden päivänä. On mietittävä myös sitä, millä tavoin huolehditaan kansansivistyksestä yleensä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat tuoneet esille koulutusajattelua, jonka sisältöä on pohdittava.
Juhlavuoden terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
keskiviikko 26. huhtikuuta 2017
Veteraanipäivä ja juhlavuosi
Yhteiskunnallisten asioiden päätöksiä on arvioitu kansallisen veteraanipäivän kynnyksellä. Tarkkaan on pohdittu myös, mitä eduskunta on aikonut tehdä tulevaisuudessa ihmisten hyväksi. Julkisuudessa on arvioitu "kehysriihen" saldoa. ja muidenkin päätösten sisältöä. Veteraanipäivän juhlatilaisuuksissa on seurattu hartaasti suunnitellun ohjelman etenemistä, niin varmaan myös 27.4.2017 järjestetyissä tilaisuuksissa.
Kuopion musiikkikeskuksesta on lähetetty perinteisesti kunnioitusta herättävästi seppelpartiot sankarihaudoille. Tilaisuuden anti on jäänyt paikallaolijoiden mieleen. "Veteraanin iltahuuto" - musiikkikappale on sykähdyttänyt voimakkaalla sanomallaan.
Kuulijat pohtivat omakohtaisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan yksituumaisuutta. He miettivät myös, miten päätöksenteossa on ajateltu yleensä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Maatamme kohdanneet aikaisemmat vaikeat ajat nostavat esille ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä.
Ihmisten mielestä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kohdalla on arvioitava vaikutusyhteyksiä. Puhuttelevien asioiden kohdatessa on pystyttävä toimimaan oikein ja harkitusti. Miten hyvin löytyvät Euroopan lähialuetta koskevien kysymysten ratkaisut, jotka heijastuvat tänne Suomeenkin?
Mitkä ovat ne päätökset, jotka vievät asioita "hallittuun" suuntaan? Säilyvätkö vastuullisten henkilöiden puheyhteydet kriisien ratkaisemiseksi? Kysymyksiä riittää, mutta missä ovat "oikeat" vastaukset. Ulkopolitiikka on taitolaji, jossa tarvitaan näkemystä.
Kun ulkopolitiikalla on selkeä tavoite, vältetään "ulkopoliittisia karikkoja". Ulkopolitiikan onnistumista arvioitaessa kysytään perustellusti, miten luotettavasti laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä.
Toiminnan on oltava ennustettavaa. Joskus mietityttää, kun vastuussa olevat henkilöt vetoavat liian helposti niin sanottuihin asiantuntijoihin päätettävistä asioista, vaikka heidän pitäisi olla itsekin asiantuntijoita.
Ulkopolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka tulee olla maamme edunmukaista. Maamme ulkopolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Viestintävälineiden on annettava luotettavaa ja monipuolista arviointitietoa maamme sisäpolitiikan ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisuista, joita on toteutettu esimerkiksi sisäpolitiikan osalta pari vuotta hallitustaipaleen ohjelman mukaan. Veteraanit seuraavat kiinnostuneina sosiaali- ja terveydenhuollon ja ulkopolitiikan menettelyitä.
Kansallisen veteraanipäivän
ja juhlavuoden terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Kuopion musiikkikeskuksesta on lähetetty perinteisesti kunnioitusta herättävästi seppelpartiot sankarihaudoille. Tilaisuuden anti on jäänyt paikallaolijoiden mieleen. "Veteraanin iltahuuto" - musiikkikappale on sykähdyttänyt voimakkaalla sanomallaan.
Kuulijat pohtivat omakohtaisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan yksituumaisuutta. He miettivät myös, miten päätöksenteossa on ajateltu yleensä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Maatamme kohdanneet aikaisemmat vaikeat ajat nostavat esille ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä.
Ihmisten mielestä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kohdalla on arvioitava vaikutusyhteyksiä. Puhuttelevien asioiden kohdatessa on pystyttävä toimimaan oikein ja harkitusti. Miten hyvin löytyvät Euroopan lähialuetta koskevien kysymysten ratkaisut, jotka heijastuvat tänne Suomeenkin?
Mitkä ovat ne päätökset, jotka vievät asioita "hallittuun" suuntaan? Säilyvätkö vastuullisten henkilöiden puheyhteydet kriisien ratkaisemiseksi? Kysymyksiä riittää, mutta missä ovat "oikeat" vastaukset. Ulkopolitiikka on taitolaji, jossa tarvitaan näkemystä.
Kun ulkopolitiikalla on selkeä tavoite, vältetään "ulkopoliittisia karikkoja". Ulkopolitiikan onnistumista arvioitaessa kysytään perustellusti, miten luotettavasti laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä.
Toiminnan on oltava ennustettavaa. Joskus mietityttää, kun vastuussa olevat henkilöt vetoavat liian helposti niin sanottuihin asiantuntijoihin päätettävistä asioista, vaikka heidän pitäisi olla itsekin asiantuntijoita.
Ulkopolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka tulee olla maamme edunmukaista. Maamme ulkopolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Viestintävälineiden on annettava luotettavaa ja monipuolista arviointitietoa maamme sisäpolitiikan ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisuista, joita on toteutettu esimerkiksi sisäpolitiikan osalta pari vuotta hallitustaipaleen ohjelman mukaan. Veteraanit seuraavat kiinnostuneina sosiaali- ja terveydenhuollon ja ulkopolitiikan menettelyitä.
Kansallisen veteraanipäivän
ja juhlavuoden terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
maanantai 17. huhtikuuta 2017
Johann Sebastian Bach ja pääsiäinen
Pääsiäistä on vietetty ja liturgisten värien merkitystä on mietitty. Pääsiäisen aika on hiljentänyt. Pääsiäisen kertomus muistuu herkästi mieleen, kun vaikeita asioita kohdataan. Hiljaisen viikon tapahtumat ovat ikään kuin tulleet lähelle ja opettaneet ymmärtämään asioiden syvällisyyttä. Omaiset tarvitsevat tukea vaikeissa asioissa. Auttamista olen pohtinut muun muassa seuraavalla tavalla:
"Voit muutakin tehdä, kun voimia riittää. On taitoa tehdä hyvää, auttaa toisia, apua tarvitsevia."
Musiikki vahvistaa pääsiäisen sanomaa. Monille ovat tuttuja lyhyet lauletut virsitekstit: "Kristus on noussut kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti."
Musiikin tekijät ovat luoneet musiikkinsa usein omakohtaisten tunnetilojen vallitessa. Musiikin sävelkulut saattavat johtaa kuulijat sellaiselle tunnetasolle, jota kiireisessä elämänrytmissä elävät tarvitsevat. Vaikeiden kysymysten kohdalla auttanee hyvä musiikki, jos on voimia kuunnella sitä.
Johann Sebastian Bachin musiikki on sopinut pääsiäisen aikaan, jota olemme viettäneet. Hänen ansiokas Matteus-passionsa kertoo Kristuksen kärsimyshistoriasta. Monet ovat kuunnelleet kyseisen suurteoksen, joka on esitetty televisiossakin.
Matteus-passiossa on kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa ovat ehtoollisen asettaminen ja Jeesuksen vangitseminen. Toisessa osassa ovat Jeesuksen oikeudenkäyntiä koskevat tapahtumat, ristiinnaulitseminen ja hautaaminen.
Johann Sebastian Bach - Leipzigin Tuomaan kirkon kanttori - sävelsi Matteus-passionsa oman kirkon kuorolle. Sävellyksen esittäminen on ollut haastava tehtävä, jonka arvion saattoi tehdä muun muassa nähdyn televisioesityksen perusteella.
Usein puhutaan matemaatikko Carl Friedrich Gaussista, jota on askarruttanut pääsiäisen paikka kalenterissa. Johann Sebastian Bach on miettinyt puolestaan nuottien järjestystä viivastolla. Hänen säveltämänsä Tuomas-passio on korkealaatuinen tuotos, jota arvostetaan. Kun pääsiäistä tarkastellaan musiikin näkökulmasta, Matteus-passiota ei ole mahdollista sivuuttaa.
Johann Sebastian Bachin musiikkia kuullessa juolahtaa mieleen matematiikka. On havaittu, että musiikillisesti lahjakkaat ovat usein myös matemaattisesti lahjakkaita. Asioiden sisäistäminen ja laajentaminen ovat yhteydessä omakohtaiseen ajatteluun, tietämykseen ja kokemukseen. Tämäkin kirjoitus saanee pohtimaan pääsiäisen sanoman perussisältöä.
Hyvää pääsiäisen aikaa.
Juhlavuoden terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
"Voit muutakin tehdä, kun voimia riittää. On taitoa tehdä hyvää, auttaa toisia, apua tarvitsevia."
Musiikki vahvistaa pääsiäisen sanomaa. Monille ovat tuttuja lyhyet lauletut virsitekstit: "Kristus on noussut kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti."
Musiikin tekijät ovat luoneet musiikkinsa usein omakohtaisten tunnetilojen vallitessa. Musiikin sävelkulut saattavat johtaa kuulijat sellaiselle tunnetasolle, jota kiireisessä elämänrytmissä elävät tarvitsevat. Vaikeiden kysymysten kohdalla auttanee hyvä musiikki, jos on voimia kuunnella sitä.
Johann Sebastian Bachin musiikki on sopinut pääsiäisen aikaan, jota olemme viettäneet. Hänen ansiokas Matteus-passionsa kertoo Kristuksen kärsimyshistoriasta. Monet ovat kuunnelleet kyseisen suurteoksen, joka on esitetty televisiossakin.
Matteus-passiossa on kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa ovat ehtoollisen asettaminen ja Jeesuksen vangitseminen. Toisessa osassa ovat Jeesuksen oikeudenkäyntiä koskevat tapahtumat, ristiinnaulitseminen ja hautaaminen.
Johann Sebastian Bach - Leipzigin Tuomaan kirkon kanttori - sävelsi Matteus-passionsa oman kirkon kuorolle. Sävellyksen esittäminen on ollut haastava tehtävä, jonka arvion saattoi tehdä muun muassa nähdyn televisioesityksen perusteella.
Usein puhutaan matemaatikko Carl Friedrich Gaussista, jota on askarruttanut pääsiäisen paikka kalenterissa. Johann Sebastian Bach on miettinyt puolestaan nuottien järjestystä viivastolla. Hänen säveltämänsä Tuomas-passio on korkealaatuinen tuotos, jota arvostetaan. Kun pääsiäistä tarkastellaan musiikin näkökulmasta, Matteus-passiota ei ole mahdollista sivuuttaa.
Johann Sebastian Bachin musiikkia kuullessa juolahtaa mieleen matematiikka. On havaittu, että musiikillisesti lahjakkaat ovat usein myös matemaattisesti lahjakkaita. Asioiden sisäistäminen ja laajentaminen ovat yhteydessä omakohtaiseen ajatteluun, tietämykseen ja kokemukseen. Tämäkin kirjoitus saanee pohtimaan pääsiäisen sanoman perussisältöä.
Hyvää pääsiäisen aikaa.
Juhlavuoden terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
torstai 13. huhtikuuta 2017
Pääsiäisen aika hiljentää
Pääsiäinen on kristillisen perinteen juhla, joka on antanut uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Keväisen luonnon ja elämän vertauskuvat liittyvät pääsiäiseen. Kristillisessä perinteessä pääsiäismuna on ylösnousemuksen vertauskuva. Pääsiäisenä korostuvat syvälliset arvot, joita mietimme. Asiaan liittyen kysytään myös, mitä liturgiset värit, musta ja valkea, tarkoittavat pääsiäisen sanomassa. Pääsiäisenä pohditaan ruokakulttuuria.
Palmusunnuntaina on alkanut hiljainen viikko, jota kutsutaan myös pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Kärsimyssunnuntaita on vietetty aikaisemmin. Se on kertonut siitä, että lähestytään pääsiäistä ja kärsimystapahtumia. Kärsimyksen syvintä olemusta on myös pohdittu.
Muistamme tänä juhlavuonna hyvin Mikael Agricolan, jonka liputuspäivä sattui kuntavaalien äänestyspäivälle. Uudissana - pääsiäinen - kuvaa paastonajan loppumista. Olemme huomanneet, että pääsiäisen paikka kalenterissa vaihtelee vuosittain. Vuonna 2010 pääsiäispäivä oli esimerkiksi 4. huhtikuuta, nyt puolestaan 16. huhtikuuta. Pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai.
Pääsiäisen paikkaa pohtiessa muistuu mieleen julkisuudessa ollut tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi.
Saksalaisen Carl Friedrich Gaussin mukaan pääsiäisen paikka voidaan määrittää matemaattisesti oikeaan paikkaan kalenterissa. Opiskelijoita kiinnostanee Gaussin käyrän ohella matemaatikon henkilöhistoria ja miten hän mahdollisesti selviytyisi nykyisistä "Pisan testeistä".
Carl Friedrich suoritti 10-vuotiaana opettajan antaman silloisen "Pisa-tehtävän". Oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja luuli, että hän saisi tehdä "rauhassa omia töitään", kun antaa tarpeeksi vaikean matemaattisen tehtävän ratkaistavaksi. Toive ei kuitenkaan toteutunut.
Monia kiinnostavat pääsiäissanan kielivastineet: påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα. Niihin perehtyessä sanojen kulttuurilliset ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.
Hiljaisen viikon päiville on annettu kansanomaiset nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen on toinen pääsiäispäivä.
Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa. Kouluissa taideaineiden yhteydessä askarrellaan ja maalataan pääsiäismunia. Suomalaisten kultaseppien tekemät tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia.
Hiljaisen viikon läheisyys tuli tänä juhlavuonna tutuksi, kun virpojat soittivat ovikelloa sunnuntaina eli virposunnuntaina. He kysyivät reippaasti, toimintaa selvästi harjoitelleina, "saammeko virpoa". Myöntävän vastauksen jälkeen tapahtui virpominen: "Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka."
Pääsiäisen rauhallisena aikanakin on mielessä monia asioita, jotka liittyvät arvojen toteutumiseen. Martti Lutherkin lausui tunnettuja "teesejään", jotka hänen mielestään olisivat tarpeellisia huomioida silloisessa yhteiskunnassa. Vastuullisuuden periaate on sisäistettävä päätöksenteossa.
"Ymmärtävät ajatukset" ovat yhteydessä omiin kokemuksiin ja arvomaailmaan. Millaisia ovatkaan kotouttamista koskevien kysymysten ja muidenkin "vaiheessa olevien asioiden" oikeudenmukaiset ratkaisut?
Hyvää pääsiäisen aikaa.
Juhlavuoden terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Palmusunnuntaina on alkanut hiljainen viikko, jota kutsutaan myös pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Kärsimyssunnuntaita on vietetty aikaisemmin. Se on kertonut siitä, että lähestytään pääsiäistä ja kärsimystapahtumia. Kärsimyksen syvintä olemusta on myös pohdittu.
Muistamme tänä juhlavuonna hyvin Mikael Agricolan, jonka liputuspäivä sattui kuntavaalien äänestyspäivälle. Uudissana - pääsiäinen - kuvaa paastonajan loppumista. Olemme huomanneet, että pääsiäisen paikka kalenterissa vaihtelee vuosittain. Vuonna 2010 pääsiäispäivä oli esimerkiksi 4. huhtikuuta, nyt puolestaan 16. huhtikuuta. Pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai.
Pääsiäisen paikkaa pohtiessa muistuu mieleen julkisuudessa ollut tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi.
Saksalaisen Carl Friedrich Gaussin mukaan pääsiäisen paikka voidaan määrittää matemaattisesti oikeaan paikkaan kalenterissa. Opiskelijoita kiinnostanee Gaussin käyrän ohella matemaatikon henkilöhistoria ja miten hän mahdollisesti selviytyisi nykyisistä "Pisan testeistä".
Carl Friedrich suoritti 10-vuotiaana opettajan antaman silloisen "Pisa-tehtävän". Oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja luuli, että hän saisi tehdä "rauhassa omia töitään", kun antaa tarpeeksi vaikean matemaattisen tehtävän ratkaistavaksi. Toive ei kuitenkaan toteutunut.
Monia kiinnostavat pääsiäissanan kielivastineet: påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα. Niihin perehtyessä sanojen kulttuurilliset ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.
Hiljaisen viikon päiville on annettu kansanomaiset nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen on toinen pääsiäispäivä.
Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa. Kouluissa taideaineiden yhteydessä askarrellaan ja maalataan pääsiäismunia. Suomalaisten kultaseppien tekemät tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia.
Hiljaisen viikon läheisyys tuli tänä juhlavuonna tutuksi, kun virpojat soittivat ovikelloa sunnuntaina eli virposunnuntaina. He kysyivät reippaasti, toimintaa selvästi harjoitelleina, "saammeko virpoa". Myöntävän vastauksen jälkeen tapahtui virpominen: "Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka."
Pääsiäisen rauhallisena aikanakin on mielessä monia asioita, jotka liittyvät arvojen toteutumiseen. Martti Lutherkin lausui tunnettuja "teesejään", jotka hänen mielestään olisivat tarpeellisia huomioida silloisessa yhteiskunnassa. Vastuullisuuden periaate on sisäistettävä päätöksenteossa.
"Ymmärtävät ajatukset" ovat yhteydessä omiin kokemuksiin ja arvomaailmaan. Millaisia ovatkaan kotouttamista koskevien kysymysten ja muidenkin "vaiheessa olevien asioiden" oikeudenmukaiset ratkaisut?
Hyvää pääsiäisen aikaa.
Juhlavuoden terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
sunnuntai 9. huhtikuuta 2017
Maakuntavierailut - Kuopio esillä
Tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä ja rouva Jenni Haukiolla on tarkoitus kiertää Suomen maakunnaat itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Tasavallan presidentin kanslia on tiedottanut 4.4.2017 vierailujen ajankohdista ja paikoista. Kuopiolaiset, jotka ovat pohdiskelleet Kuopion Sorsasaloon tulevan tehtaan eli "Finnpulpin" ympäristölupa-asioita ja 2018 tapahtuvaa biotuotehankkeen toteuttamispäätöstä, ovat jo kohdanneet arvokkaan maakuntavierailun.
Ympäristöön ja työllisyyteen vaikuttavan tehdassuunnitelman ohella asiaan liittyen muistetaan vielä Kuopion musiikkikeskuksessa pidetty tilaisuus, jonka avulla juhlistettiin Minna Canthin merkitystä.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat "kansan parissa" Kuopion torilla. Jo silloin tiedettiin, että rouva Jenni Haukion syntymäpäivä olisi 7.4.2017, jota merkkipäivää tässä vielä onnitellaan.
Minna Canthin päivänä Kuopion torilla pääsin kättelemään arvovieraita ja esittämään asiani: "Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Veikko Vilmi kiittää Teitä, kun olitte Vehmersalmella Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtuman suojelijana. Suunnistustapahtumassa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana."
Kuopion kaupunki järjesti perustamisajankohdan 1775 kunniaksi Kuopio - Jukolan palkitsemistilaisuuden, johon aloite oli tullut ylimmältä poliittiselta taholta ja virkamiesvalmistelusta. Suunnistustapahtumassa oli toteutunut ”kaupunkiorganisaation ja päättäjien kokema myönteinen yhteistyön henki ja itse tapahtuman tärkeilyvapaa ilmapiiri”. Kuopio - Jukola oli "esimerkillinen ryhmäsuoritus".
Suunnistustapahtuma on välittänyt osallistujille "ainutlaatuisen tunnelman", josta on saatu tietoa internetin, lehtijuttujen, radio- ja TV-lähetysten kautta.
Maakuntavierailut jatkuvat 2017 kesäkuun puolen välin jälkeen Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Hossan kansallispuiston avajaiset pidetään Suomussalmella 17. kesäkuuta. Kyseisestä tilaisuudesta tasavallan presidentti Sauli Niinistö jatkaa matkaa Joensuun Enossa järjestettäviin Jukolan viesti 2017-suunnistuskilpailuihin, joissa hän viipyy sunnuntaihin 18. kesäkuuta saakka.
Hänen tehtävänään ottaa vastaan Jukolan viestin sanoma, joka osoitetaan 100-vuotiaalle Suomelle. Rouva Jenni Haukio toimii suunnistustapahtuman suojelijana. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on yleisön tavattavissa, kuten oli tilanne Kuopio-Jukola 2014:ssäkin.
Jukolan viesti 2017-suunnitelmista palaan vielä Kuopion torin tapahtumiin: "Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin."
Rouva Jenni Haukio oli selvästi myös kiinnostunut historiikista, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys.
Tänä juhlavuotena 2017 toimitaan aktiivisesti kulttuurin hyväksi, johon kuuluu edellä mainittu historiikkijulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun "kirja löydetään" verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.
Päätöksiä ja tilanteita on mietittävä tarkkaan. Niin on tehty varmaan "Finnpulpinkin" kohdalla. Laaja-alaisia asioita on hyödyllistä punnita komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä yhteisesti harkitut kannanotot kertovat siitä, miten on meneteltävä kulloinkin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sivusi Kuopion torilla kiusaamiskysymyksiä ja ulkopolitiikan asioita, jotka ovat ajankohtaisia. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että juhlavuottaan viettävä "Suomi purjehtii luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset askarruttivat Kuopion torilla. Päätöksenteossa kiire hankaloittaa hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki määrittää suunnan. Yhteiskunnassa arvioidaan sitä, minkä “arvojen” avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista.
Kulttuuriasioita ja yhteiskunnan tavoitteita pohdittaessa muistuvat mieleen ajankohtaan sopivat henkilöt eli Mikael Agricola ja Martti Luther. Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennos on suuri kulttuuriteko sivistyksen kehittämisen kannalta. Merkkihenkilöitä nostetaan esille juhlavuosina, esimerkiksi suomen kielen päivänä.
Tasa-arvon päivänä muistellaan Minna Canthia. Hän on miettinyt yhteiskunnallisia kysymyksiä. Kirjoitetut tekstit ovat siitä osoituksena. Merkkihenkilöt ovat kiinnostaneet rouva Jenni Haukiotakin, joka on suojelijana kesällä tapahtuvassa Jukolan viesti 2017-suunnistustapahtumassa. Joensuussa järjestettävä Jukolan viesti 2017 on tärkeä perinteen jatkuvuuden ja liikuntakulttuurin kehittämisen kannalta.
Hyvää Mikael Agricolan päivää
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ympäristöön ja työllisyyteen vaikuttavan tehdassuunnitelman ohella asiaan liittyen muistetaan vielä Kuopion musiikkikeskuksessa pidetty tilaisuus, jonka avulla juhlistettiin Minna Canthin merkitystä.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat "kansan parissa" Kuopion torilla. Jo silloin tiedettiin, että rouva Jenni Haukion syntymäpäivä olisi 7.4.2017, jota merkkipäivää tässä vielä onnitellaan.
Minna Canthin päivänä Kuopion torilla pääsin kättelemään arvovieraita ja esittämään asiani: "Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Veikko Vilmi kiittää Teitä, kun olitte Vehmersalmella Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtuman suojelijana. Suunnistustapahtumassa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana."
Kuopion kaupunki järjesti perustamisajankohdan 1775 kunniaksi Kuopio - Jukolan palkitsemistilaisuuden, johon aloite oli tullut ylimmältä poliittiselta taholta ja virkamiesvalmistelusta. Suunnistustapahtumassa oli toteutunut ”kaupunkiorganisaation ja päättäjien kokema myönteinen yhteistyön henki ja itse tapahtuman tärkeilyvapaa ilmapiiri”. Kuopio - Jukola oli "esimerkillinen ryhmäsuoritus".
Suunnistustapahtuma on välittänyt osallistujille "ainutlaatuisen tunnelman", josta on saatu tietoa internetin, lehtijuttujen, radio- ja TV-lähetysten kautta.
Maakuntavierailut jatkuvat 2017 kesäkuun puolen välin jälkeen Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Hossan kansallispuiston avajaiset pidetään Suomussalmella 17. kesäkuuta. Kyseisestä tilaisuudesta tasavallan presidentti Sauli Niinistö jatkaa matkaa Joensuun Enossa järjestettäviin Jukolan viesti 2017-suunnistuskilpailuihin, joissa hän viipyy sunnuntaihin 18. kesäkuuta saakka.
Hänen tehtävänään ottaa vastaan Jukolan viestin sanoma, joka osoitetaan 100-vuotiaalle Suomelle. Rouva Jenni Haukio toimii suunnistustapahtuman suojelijana. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on yleisön tavattavissa, kuten oli tilanne Kuopio-Jukola 2014:ssäkin.
Jukolan viesti 2017-suunnitelmista palaan vielä Kuopion torin tapahtumiin: "Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin."
Rouva Jenni Haukio oli selvästi myös kiinnostunut historiikista, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys.
Tänä juhlavuotena 2017 toimitaan aktiivisesti kulttuurin hyväksi, johon kuuluu edellä mainittu historiikkijulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun "kirja löydetään" verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.
Päätöksiä ja tilanteita on mietittävä tarkkaan. Niin on tehty varmaan "Finnpulpinkin" kohdalla. Laaja-alaisia asioita on hyödyllistä punnita komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä yhteisesti harkitut kannanotot kertovat siitä, miten on meneteltävä kulloinkin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sivusi Kuopion torilla kiusaamiskysymyksiä ja ulkopolitiikan asioita, jotka ovat ajankohtaisia. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että juhlavuottaan viettävä "Suomi purjehtii luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset askarruttivat Kuopion torilla. Päätöksenteossa kiire hankaloittaa hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki määrittää suunnan. Yhteiskunnassa arvioidaan sitä, minkä “arvojen” avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista.
Kulttuuriasioita ja yhteiskunnan tavoitteita pohdittaessa muistuvat mieleen ajankohtaan sopivat henkilöt eli Mikael Agricola ja Martti Luther. Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennos on suuri kulttuuriteko sivistyksen kehittämisen kannalta. Merkkihenkilöitä nostetaan esille juhlavuosina, esimerkiksi suomen kielen päivänä.
Tasa-arvon päivänä muistellaan Minna Canthia. Hän on miettinyt yhteiskunnallisia kysymyksiä. Kirjoitetut tekstit ovat siitä osoituksena. Merkkihenkilöt ovat kiinnostaneet rouva Jenni Haukiotakin, joka on suojelijana kesällä tapahtuvassa Jukolan viesti 2017-suunnistustapahtumassa. Joensuussa järjestettävä Jukolan viesti 2017 on tärkeä perinteen jatkuvuuden ja liikuntakulttuurin kehittämisen kannalta.
Hyvää Mikael Agricolan päivää
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
torstai 6. huhtikuuta 2017
Presidenttipari vieraili Kuopiossa
Kuopiolaisia kiinnostaa Kuopion Sorsasaloon tulevan tehtaan eli "Finnpulpin" ympäristölupa-asiat, jotka koskevat biotuotehanketta. Tehtaan toteuttamisesta päätetään vuoden 2018 toisella puoliskolla. Työllisyyteen ja ympäristöön yhteydessä olevan "Finnpulpin" ympäristöluvan aiheen ohella on tuoreessa muistissa kulttuurin alueelta Kuopion musiikkikeskuksen tilaisuus, joka juhlisti Minna Canthia.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat Kuopion torilla. Rouva Jenni Haukion syntymäpäivä on 7.4.2017, jota merkkipäivää tässä onnitellaan.
Kuopion torilla pääsin kättelemään Minna Canthin päivänä arvovieraita ja esittämään nopeasti asiani: "Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Veikko Vilmi kiittää Teitä, kun olitte Vehmersalmella Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtuman suojelijana. Suunnistustapahtumassa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana."
Kuopion kaupunki järjesti perustamisajankohdan 1775 kunniaksi Kuopio - Jukolan palkitsemistilaisuuden, johon aloite oli tullut ylimmältä poliittiselta taholta ja virkamiesvalmistelusta. Suunnistustapahtumassa oli toteutunut ”kaupunkiorganisaation ja päättäjien kokema myönteinen yhteistyön henki ja itse tapahtuman tärkeilyvapaa ilmapiiri”. Kuopio - Jukola oli "esimerkillinen ryhmäsuoritus".
Suunnistustapahtuma on välittänyt osallistujille "ainutlaatuisen tunnelman", josta on saatu tietoa internetin, lehtijuttujen, radio- ja TV-lähetysten kautta.
"Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin."
7.4.2017 syntymäpäiviään viettävä rouva Jenni Haukio oli selvästi myös kiinnostunut historiikista, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys.
Tänä juhlavuotena 2017 toimitaan aktiivisesti kulttuurin hyväksi, johon kuuluu edellä mainittu historiikkijulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun "kirja löydetään" verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.
Päätöksiä ja tilanteita on mietittävä tarkkaan. Niin on tehty varmaan "Finnpulpinkin" kohdalla. Laaja-alaisia asioita on hyödyllistä punnita komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä yhteisesti harkitut kannanotot kertovat siitä, miten on meneteltävä kulloinkin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sivusi Kuopion torilla kiusaamiskysymyksiä ja ulkopolitiikan asioita, jotka ovat ajankohtaisia. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että juhlavuottaan viettävä "Suomi purjehtii luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset askarruttivat Kuopion torilla. Päätöksenteossa kiire hankaloittaa hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki määrittää suunnan. Yhteiskunnassa arvioidaan sitä, minkä “arvojen” avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista.
Kulttuuriasioita ja yhteiskunnan tavoitteita pohdittaessa muistuvat mieleen Mikael Agricola ja Martti Lutherin "teesit". Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennos on suuri kulttuuriteko sivistyksen kehittämisen kannalta. Merkkihenkilöitä nostetaan esille juhlavuosina.
Tasa-arvon päivänä muisteltiin Minna Canthin merkitystä, mikä asia kiinnostaa rouva Jenni Haukiotakin. Minna Canthille yhteiskunnalliset kysymykset olivat tärkeitä. Hänen kirjoittamansa tekstit ovat siitä osoituksena.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat Kuopion torilla. Rouva Jenni Haukion syntymäpäivä on 7.4.2017, jota merkkipäivää tässä onnitellaan.
Kuopion torilla pääsin kättelemään Minna Canthin päivänä arvovieraita ja esittämään nopeasti asiani: "Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Veikko Vilmi kiittää Teitä, kun olitte Vehmersalmella Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtuman suojelijana. Suunnistustapahtumassa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana."
Kuopion kaupunki järjesti perustamisajankohdan 1775 kunniaksi Kuopio - Jukolan palkitsemistilaisuuden, johon aloite oli tullut ylimmältä poliittiselta taholta ja virkamiesvalmistelusta. Suunnistustapahtumassa oli toteutunut ”kaupunkiorganisaation ja päättäjien kokema myönteinen yhteistyön henki ja itse tapahtuman tärkeilyvapaa ilmapiiri”. Kuopio - Jukola oli "esimerkillinen ryhmäsuoritus".
Suunnistustapahtuma on välittänyt osallistujille "ainutlaatuisen tunnelman", josta on saatu tietoa internetin, lehtijuttujen, radio- ja TV-lähetysten kautta.
"Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin."
7.4.2017 syntymäpäiviään viettävä rouva Jenni Haukio oli selvästi myös kiinnostunut historiikista, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys.
Tänä juhlavuotena 2017 toimitaan aktiivisesti kulttuurin hyväksi, johon kuuluu edellä mainittu historiikkijulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun "kirja löydetään" verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.
Päätöksiä ja tilanteita on mietittävä tarkkaan. Niin on tehty varmaan "Finnpulpinkin" kohdalla. Laaja-alaisia asioita on hyödyllistä punnita komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä yhteisesti harkitut kannanotot kertovat siitä, miten on meneteltävä kulloinkin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sivusi Kuopion torilla kiusaamiskysymyksiä ja ulkopolitiikan asioita, jotka ovat ajankohtaisia. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että juhlavuottaan viettävä "Suomi purjehtii luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset askarruttivat Kuopion torilla. Päätöksenteossa kiire hankaloittaa hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki määrittää suunnan. Yhteiskunnassa arvioidaan sitä, minkä “arvojen” avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista.
Kulttuuriasioita ja yhteiskunnan tavoitteita pohdittaessa muistuvat mieleen Mikael Agricola ja Martti Lutherin "teesit". Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennos on suuri kulttuuriteko sivistyksen kehittämisen kannalta. Merkkihenkilöitä nostetaan esille juhlavuosina.
Tasa-arvon päivänä muisteltiin Minna Canthin merkitystä, mikä asia kiinnostaa rouva Jenni Haukiotakin. Minna Canthille yhteiskunnalliset kysymykset olivat tärkeitä. Hänen kirjoittamansa tekstit ovat siitä osoituksena.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
sunnuntai 2. huhtikuuta 2017
"Toreilla" kokoonnutaan - asioita pohditaan
Kuopion torille kokoontuvia ihmisiä näytti kiinnostavan ajankohtainen aihe, joka koskee Kuopion Sorsasaloon tulevan tehtaan eli "Finnpulpin" ympäristölupaa. Julkisuudessa olevien tietojen mukaan kysymyksessä olisivat "maailman tiukimmat lupaehdot" biotuotehanketta varten. "Maailman älykkäimmän sellutehtaan" toteuttamisesta päätetään vuoden 2018 toisella puoliskolla. Tehdashankkeen etenemistä seurataan.
Työllisyyteen ja ympäristöön yhteydessä olevan aiheen ohella on vielä tuoreessa muistissa kulttuurin alueelta Kuopion musiikkikeskuksen tilaisuus, joka juhlisti Minna Canthia. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat Kuopion torilla. Lähiaikoina on rouva Jenni Haukion syntymäpäivä, jota merkkipäivää tässä onnitellaan etukäteen.
Kuopion torilla oli mahdollista esittää Kuopiota koskevia asioita presidentille: "Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Veikko Vilmi kiittää Teitä, kun olitte Vehmersalmella Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtuman suojelijana. Suunnistustapahtumassa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana."
"Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin."
Kohta syntymäpäiviään viettävä rouva Jenni Haukio oli selvästi myös kiinnostunut historiikista, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys.
Tänä juhlavuotena 2017 toimitaan aktiivisesti kulttuurin hyväksi, johon kuuluu edellä mainittu historiikkijulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun "kirja löydetään" verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.
Päätöksiä ja tilanteita on mietittävä tarkkaan. Niin on tehty varmaan "Finnpulpinkin" kohdalla. Laaja-alaisia asioita on hyödyllistä punnita komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä yhteisesti harkitut kannanotot kertovat siitä, miten on meneteltävä kulloinkin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sivusi Kuopion torilla kiusaamiskysymyksiä ja ulkopolitiikan asioita, jotka ovat ajankohtaisia. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että juhlavuottaan viettävä "Suomi purjehtii luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset askarruttivat Kuopion torilla. Päätöksenteossa kiire hankaloittaa hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki määrittää suunnan. Yhteiskunnassa arvioidaan sitä, minkä “arvojen” avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista.
Kulttuuriasioita ja yhteiskunnan tavoitteita pohdittaessa muistuvat mieleen Mikael Agricola ja Martti Lutherin "teesit". Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennos on suuri kulttuuriteko sivistyksen kehittämisen kannalta. Merkkihenkilöitä nostetaan esille juhlavuosina.
Tasa-arvon päivänä muisteltiin Minna Canthin merkitystä, mikä asia kiinnostaa rouva Jenni Haukiotakin. Minna Canthille yhteiskunnalliset kysymykset olivat tärkeitä. Hänen kirjoittamansa tekstit ovat siitä osoituksena.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Työllisyyteen ja ympäristöön yhteydessä olevan aiheen ohella on vielä tuoreessa muistissa kulttuurin alueelta Kuopion musiikkikeskuksen tilaisuus, joka juhlisti Minna Canthia. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat Kuopion torilla. Lähiaikoina on rouva Jenni Haukion syntymäpäivä, jota merkkipäivää tässä onnitellaan etukäteen.
Kuopion torilla oli mahdollista esittää Kuopiota koskevia asioita presidentille: "Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Veikko Vilmi kiittää Teitä, kun olitte Vehmersalmella Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtuman suojelijana. Suunnistustapahtumassa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana."
"Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin."
Kohta syntymäpäiviään viettävä rouva Jenni Haukio oli selvästi myös kiinnostunut historiikista, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys.
Tänä juhlavuotena 2017 toimitaan aktiivisesti kulttuurin hyväksi, johon kuuluu edellä mainittu historiikkijulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun "kirja löydetään" verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.
Päätöksiä ja tilanteita on mietittävä tarkkaan. Niin on tehty varmaan "Finnpulpinkin" kohdalla. Laaja-alaisia asioita on hyödyllistä punnita komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä yhteisesti harkitut kannanotot kertovat siitä, miten on meneteltävä kulloinkin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sivusi Kuopion torilla kiusaamiskysymyksiä ja ulkopolitiikan asioita, jotka ovat ajankohtaisia. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että juhlavuottaan viettävä "Suomi purjehtii luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset askarruttivat Kuopion torilla. Päätöksenteossa kiire hankaloittaa hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki määrittää suunnan. Yhteiskunnassa arvioidaan sitä, minkä “arvojen” avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista.
Kulttuuriasioita ja yhteiskunnan tavoitteita pohdittaessa muistuvat mieleen Mikael Agricola ja Martti Lutherin "teesit". Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennos on suuri kulttuuriteko sivistyksen kehittämisen kannalta. Merkkihenkilöitä nostetaan esille juhlavuosina.
Tasa-arvon päivänä muisteltiin Minna Canthin merkitystä, mikä asia kiinnostaa rouva Jenni Haukiotakin. Minna Canthille yhteiskunnalliset kysymykset olivat tärkeitä. Hänen kirjoittamansa tekstit ovat siitä osoituksena.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
keskiviikko 22. maaliskuuta 2017
Minna Canthin päivä - Kansa täytti Kuopion torin
Minna Canthin päivää vietettiin. Kuopiossa järjestettiin arvokas tilaisuus Kuopion musiikkikeskuksen konserttisalissa. Ajankohtaan liittyen presidenttipari sai "kansan liikkeelle". Vierailu havaittiin Kuopion torilla, kun alue täyttyi ihmisistä. He halusivat nähdä tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion "livenä".
Jotkut kysyivät minulta: "Menetkö Kuopion torille, johon presidenttipari saapuu?" "Kannattanee mennä, sillä tapaan siellä tuttuja. Minulla on lisäksi Kuopiota koskettavia asioita kerrottavana presidenttiparille."
Pääsin monien vaiheiden jälkeen Kuopion torilla kättelemään arvovieraita ja esittämään nopeasti asiani: "Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Veikko Vilmi kiittää Teitä, kun olitte Vehmersalmella Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtuman suojelijana. Suunnistustapahtumassa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana."
"Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin."
Rouva Jenni Haukio oli kätellessä selvästi myös kiinnostunut historiikista, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys.
Tänä juhlavuotena 2017 toimitetaan aktiivisesti kulttuuritarjontaa, johon kuuluu edellä mainittu historiikkijulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun "kirja löydetään" laajasta verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.
Kysymysten vastauksia on saatava aikaan. Päätöksiä ja tilanteita on analysoitava tarkkaan. Toiminta tarkoittaa sitä, että suuria asioita punnitaan muun muassa komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä yhteisesti harkitut kannanotot kertovat siitä, miten on meneteltävä kulloinkin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Kuopion torilla tasavallan presidentti Sauli Niinistö sivusi puheessaan kiusaamiskysymyksiä ja tietenkin ulkopolitiikan asioita. Kun kuljetaan perusteltujen ulko- ja turvallisuuspolitiikan "askelmerkkien" mukaan, tavoitteet pysyvät hallinnassa. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että "juhlavuottaan viettävä Suomi välttää karikkoja ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Sisäpoliittiset haasteet - sosiaali- ja terveydenhuolto - ovat myös ajankohtaisina asioina "kaikkien mielessä". Päätöksenteossa kiire hankaloittaa hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki on "ylin ohjenuora", joka määrittää suunnan.
Yhteiskunnassa arvioidaan sitä, minkä “arvojen” avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista. Minna Canthille yhteiskunnalliset kysymykset olivat tärkeitä. Hänen kirjoittamansa tuotanto on siitä osoituksena.
Tavoitteita ja asioita pohdittaessa muistuu mieleen Mikael Agricola, joka on tuntenut läheltä Martti Lutherin "ajatukset". Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennos on huomattava kulttuuriteko, mikä aihepiiri kiinnostaa Jenni Haukiotakin. Merkkihenkilöitä nostetaan esille juhlavuosina ja kunnioitetaan liputuksilla. Tasa-arvon päivänä muisteltiin Minna Canthin merkitystä.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Jotkut kysyivät minulta: "Menetkö Kuopion torille, johon presidenttipari saapuu?" "Kannattanee mennä, sillä tapaan siellä tuttuja. Minulla on lisäksi Kuopiota koskettavia asioita kerrottavana presidenttiparille."
Pääsin monien vaiheiden jälkeen Kuopion torilla kättelemään arvovieraita ja esittämään nopeasti asiani: "Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Veikko Vilmi kiittää Teitä, kun olitte Vehmersalmella Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtuman suojelijana. Suunnistustapahtumassa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana."
"Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin."
Rouva Jenni Haukio oli kätellessä selvästi myös kiinnostunut historiikista, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys.
Tänä juhlavuotena 2017 toimitetaan aktiivisesti kulttuuritarjontaa, johon kuuluu edellä mainittu historiikkijulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun "kirja löydetään" laajasta verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.
Kysymysten vastauksia on saatava aikaan. Päätöksiä ja tilanteita on analysoitava tarkkaan. Toiminta tarkoittaa sitä, että suuria asioita punnitaan muun muassa komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä yhteisesti harkitut kannanotot kertovat siitä, miten on meneteltävä kulloinkin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Kuopion torilla tasavallan presidentti Sauli Niinistö sivusi puheessaan kiusaamiskysymyksiä ja tietenkin ulkopolitiikan asioita. Kun kuljetaan perusteltujen ulko- ja turvallisuuspolitiikan "askelmerkkien" mukaan, tavoitteet pysyvät hallinnassa. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että "juhlavuottaan viettävä Suomi välttää karikkoja ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Sisäpoliittiset haasteet - sosiaali- ja terveydenhuolto - ovat myös ajankohtaisina asioina "kaikkien mielessä". Päätöksenteossa kiire hankaloittaa hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki on "ylin ohjenuora", joka määrittää suunnan.
Yhteiskunnassa arvioidaan sitä, minkä “arvojen” avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista. Minna Canthille yhteiskunnalliset kysymykset olivat tärkeitä. Hänen kirjoittamansa tuotanto on siitä osoituksena.
Tavoitteita ja asioita pohdittaessa muistuu mieleen Mikael Agricola, joka on tuntenut läheltä Martti Lutherin "ajatukset". Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennos on huomattava kulttuuriteko, mikä aihepiiri kiinnostaa Jenni Haukiotakin. Merkkihenkilöitä nostetaan esille juhlavuosina ja kunnioitetaan liputuksilla. Tasa-arvon päivänä muisteltiin Minna Canthin merkitystä.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
torstai 16. maaliskuuta 2017
Juhlavuotena toimitaan
Historiaa käsitteleviä tapahtumia on vietetty. Kuopion kaupungintalolla kokoonnuttiin 14.3.2017 klo 17.00 alkaen Kuopion Reserviupseerikerho ry:n 85-vuotishistoriikin julkistamistilaisuuden merkeissä. Ajankohdasta tiedotettiin Savon Sanomissa 28.2.2017. Historiikin valmistumisella haluttiin kunnioittaa Suomen juhlavuotta 2017.
Historiikin laatijat ovat Jarmo Seppälä ja Veikko Vilmi, joilla on ollut suuri urakka saada kirja painoasuun ja luettavaksi. Sanomattakin on selvää, että työ on aiheuttanut heidän lähipiirilleen monenlaista uhrautumista, josta on lausuttava vilpittömät kiitokset.
Kaupungintalolla jaettiin kirjat osallistujille. Kirjoittajista tuntui mukavalta, kun kirjan saaneet henkilöt halusivat kirjoittajien nimikirjoitukset saamiinsa julkaisuihin. Kirjoittajat toivovat, että puheena oleva kirja löydettäisiin myös "kirjastojen hyllyiltä".
Aiheeseen liittyen Kuopion kaupungintalolla oli 2.3.2017 klo 17.00 alkaen yleisöseminaari, jonka otsikkona oli "100 vuotta Suomen itsenäisyyttä". Ohjelman pääotsikot olivat: "Svinhufvud ja Suomen itsenäisyys", "Pioneeriaselaji ja Suomen puolustus", "Hovioikeudet ja Suomen oikeuslaitos", "Eduskunta ja perustuslait" ja "Kansanvaltaa Kuopiossa". "Musiikkiesitykset" ja "päätössanat" kuuluivat myös ohjelmaan.
Tilaisuudesta viestitettiin tiedotusvälineissä. Vuorovaikutus esitelmien pitäjien ja yleisön välillä lisäsi seminaaritapahtuman kiinnostavuutta. Oli kehittävää osallistua esitelmiä koskevaan keskusteluun. Historian kysymyksiä on avattava, sillä uusia näkökulmia tarvitaan.
"Suomi Finland 100"-tapahtumia on vietetty. Kuopion tuomiokirkossa oli 12.3.2017 klo 18.00 alkaen "Talvisodan päättymisen muistokonsertti".
Konsertissa esiintyivät "Kuopion Seniorikuoro", "Mieskuoro Kuopio-Kvartetti", "Kuopion sotaveteraanien Mieskuoro", "Rajalan koulun musiikkiluokkien kuoro", "Yksinlaulua Ilpo Rannankari", "Puijon Kamarikuoro" ja "Nikolaoskuoro". Yhteislauluna "virsi 581" kuului myös ohjelmaan.
Konsertin "tuotto", joka saatiin 10 euron hintaisista ohjelmaesitteistä, on mennyt ohjelmaesitteen mukaan "Pohjois-Savon Sotaveteraanien hyväksi".
Tässä kirjoituksessa "peilattiin" historiaa kulttuurin näkökulmasta. Historiaa pohdittaessa pyritään hahmottamaan kehityksen kulkua, jossa vaikuttavat "arvot". Päätöksiä ja tilanteita on arvioitava huolella. Yhteisön toiminta voi olla "vastuullista", "perinteitä arvostavaa", "aatteellista" ja "edunvalvonnallista", joita asioita "punnitaan". Kun kuljetaan harkittujen linjausten ja päätösten mukaan, tavoitteet pysyvät hallinnassa.
Asioiden ollessa "kunnossa" ja "selkokielisiä" voidaan esimerkiksi sanoa, että "maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Päätöksenteon on ratkaistava huolella myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kotouttamisen kysymykset.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Historiikin laatijat ovat Jarmo Seppälä ja Veikko Vilmi, joilla on ollut suuri urakka saada kirja painoasuun ja luettavaksi. Sanomattakin on selvää, että työ on aiheuttanut heidän lähipiirilleen monenlaista uhrautumista, josta on lausuttava vilpittömät kiitokset.
Kaupungintalolla jaettiin kirjat osallistujille. Kirjoittajista tuntui mukavalta, kun kirjan saaneet henkilöt halusivat kirjoittajien nimikirjoitukset saamiinsa julkaisuihin. Kirjoittajat toivovat, että puheena oleva kirja löydettäisiin myös "kirjastojen hyllyiltä".
Aiheeseen liittyen Kuopion kaupungintalolla oli 2.3.2017 klo 17.00 alkaen yleisöseminaari, jonka otsikkona oli "100 vuotta Suomen itsenäisyyttä". Ohjelman pääotsikot olivat: "Svinhufvud ja Suomen itsenäisyys", "Pioneeriaselaji ja Suomen puolustus", "Hovioikeudet ja Suomen oikeuslaitos", "Eduskunta ja perustuslait" ja "Kansanvaltaa Kuopiossa". "Musiikkiesitykset" ja "päätössanat" kuuluivat myös ohjelmaan.
Tilaisuudesta viestitettiin tiedotusvälineissä. Vuorovaikutus esitelmien pitäjien ja yleisön välillä lisäsi seminaaritapahtuman kiinnostavuutta. Oli kehittävää osallistua esitelmiä koskevaan keskusteluun. Historian kysymyksiä on avattava, sillä uusia näkökulmia tarvitaan.
"Suomi Finland 100"-tapahtumia on vietetty. Kuopion tuomiokirkossa oli 12.3.2017 klo 18.00 alkaen "Talvisodan päättymisen muistokonsertti".
Konsertissa esiintyivät "Kuopion Seniorikuoro", "Mieskuoro Kuopio-Kvartetti", "Kuopion sotaveteraanien Mieskuoro", "Rajalan koulun musiikkiluokkien kuoro", "Yksinlaulua Ilpo Rannankari", "Puijon Kamarikuoro" ja "Nikolaoskuoro". Yhteislauluna "virsi 581" kuului myös ohjelmaan.
Konsertin "tuotto", joka saatiin 10 euron hintaisista ohjelmaesitteistä, on mennyt ohjelmaesitteen mukaan "Pohjois-Savon Sotaveteraanien hyväksi".
Tässä kirjoituksessa "peilattiin" historiaa kulttuurin näkökulmasta. Historiaa pohdittaessa pyritään hahmottamaan kehityksen kulkua, jossa vaikuttavat "arvot". Päätöksiä ja tilanteita on arvioitava huolella. Yhteisön toiminta voi olla "vastuullista", "perinteitä arvostavaa", "aatteellista" ja "edunvalvonnallista", joita asioita "punnitaan". Kun kuljetaan harkittujen linjausten ja päätösten mukaan, tavoitteet pysyvät hallinnassa.
Asioiden ollessa "kunnossa" ja "selkokielisiä" voidaan esimerkiksi sanoa, että "maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Päätöksenteon on ratkaistava huolella myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kotouttamisen kysymykset.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
keskiviikko 8. maaliskuuta 2017
Juhlavuosi ajankohtainen
Nyt juhlavuonna ollaan aktiivisia täydentämään kulttuuritarjontaa, joka sisältää esimerkiksi historiikkien tekemisiä. Kirjoittajista tuntuu mukavalta, kun heidän tuotoksensa "löydetään" muun muassa laajasta verkkotarjonnasta ja kirjastoista. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä vie asioita eteenpäin. Kaikessa toiminnassa on kehitettävää.
Esille nousseita kysymyksiä on avattava, ja uusia näkökulmia tarvitaan. Päätöksiä ja tilanteita on analysoitava huolella. Toiminta tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suuria asioita punnitaan komiteoissa. Yhteiset kannanotot kertovat demokraattisesti, miten on meneteltävä kulloinkin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Kun ulkopolitiikan kohdalla mennään perustellun ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan mukaan, tavoitteet pysyvät hallinnassa. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että juhlavuottaan viettävä Suomi seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä.
Taustalla olevat sisäpoliittiset haasteet - sosiaali- ja terveydenhuolto - ovat tietenkin myös ajankohtaisina asioina mielessä. Päätöksenteon on oltava "selkokielistä", että ymmärrettävyysvajetta ei synny.
Edellä olevaa asiasisältöä voidaan pohtia myös, minkä “teesien” avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta tulisi hoitaa. Ne kertovat sen, miten yksimielisiä ollaan "teeseistä" ja mihin suuntaan yhteiskuntaa on tarkoitus kehittää.
Kyseisiä "teesejä" kiinnostuneina luettaessa arvioidaan samalla päätöksenteon laatua. Tässä kohdassa muistuu mieleen Mikael Agricola, joka on tuntenut läheltä “Martti Lutherin teesit ja opin sisällön”. Suomen kielen päivänä muistellaan Mikael Agricolan merkitystä: Uuden testamentin suomennos oli huomattava kulttuuriteko "silloisissa oloissa" tehtynä. Merkkihenkilöitä nostetaan esille juhlavuosina.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Esille nousseita kysymyksiä on avattava, ja uusia näkökulmia tarvitaan. Päätöksiä ja tilanteita on analysoitava huolella. Toiminta tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suuria asioita punnitaan komiteoissa. Yhteiset kannanotot kertovat demokraattisesti, miten on meneteltävä kulloinkin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Kun ulkopolitiikan kohdalla mennään perustellun ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan mukaan, tavoitteet pysyvät hallinnassa. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että juhlavuottaan viettävä Suomi seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä.
Taustalla olevat sisäpoliittiset haasteet - sosiaali- ja terveydenhuolto - ovat tietenkin myös ajankohtaisina asioina mielessä. Päätöksenteon on oltava "selkokielistä", että ymmärrettävyysvajetta ei synny.
Edellä olevaa asiasisältöä voidaan pohtia myös, minkä “teesien” avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta tulisi hoitaa. Ne kertovat sen, miten yksimielisiä ollaan "teeseistä" ja mihin suuntaan yhteiskuntaa on tarkoitus kehittää.
Kyseisiä "teesejä" kiinnostuneina luettaessa arvioidaan samalla päätöksenteon laatua. Tässä kohdassa muistuu mieleen Mikael Agricola, joka on tuntenut läheltä “Martti Lutherin teesit ja opin sisällön”. Suomen kielen päivänä muistellaan Mikael Agricolan merkitystä: Uuden testamentin suomennos oli huomattava kulttuuriteko "silloisissa oloissa" tehtynä. Merkkihenkilöitä nostetaan esille juhlavuosina.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
tiistai 7. maaliskuuta 2017
Historiasta opittavaa
Historiaa käsittelevät tapahtumat ovat ajankohtaisia. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Kuopion kaupungintalolla kokoonnutaan 14.3.2017 historiikin julkistustilaisuuden merkeissä. Historiikin tekijöillä on ollut suuri urakka takanapäin. Sanomattakin on selvää, että työ on aiheuttanut heidän lähipiirilleen monenlaista uhrautumista, josta on lausuttava vilpittömät kiitokset.
Aiheeseen liittyen Kuopion kaupungintalolla oli 2.3.2017 klo 17 - 20 yleisöseminaari, jonka puhuttelevana otsikkona oli "100 vuotta Suomen itsenäisyyttä". Ohjelman pääotsikot olivat: "Svinhufvud ja Suomen itsenäisyys", "Pioneeriaselaji ja Suomen puolustus", "Hovioikeudet ja Suomen oikeuslaitos", "Eduskunta ja perustuslait" ja "Kansanvaltaa Kuopiossa". Musiikkiesitykset ja päätössanat kuuluivat myös ohjelmaan.
Tilaisuuden asioista viestitettiin tiedotusvälineissä. Vuorovaikutus esitelmien pitäjien ja yleisön välillä lisäsi seminaaritapahtuman kiinnostavuutta. Oli avartavaa osallistua esitelmiä koskevaan keskusteluun. Historian kysymyksiä on avattava, sillä uusia näkökulmia tarvitaan.
Historian "peilauksilla" on merkittävä rooli kulttuurin kannalta. Historiaa tarkasteltaessa kuljetaan "tapahtumarastien" kautta ja hahmotetaan kehityksen kulkua. Päätöksiä ja tilanteita on pohdittava huolella. Kun esimerkiksi ulkopolitiikan kohdalla mennään "koetellun ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan mukaan", tavoitteet pysyvät hallinnassa.
Asioiden ollessa Suomessa kunnossa voidaan sanoa, että "juhlavuottaan viettävä maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Taustalla olevat sisäpoliittiset haasteet - sosiaali- ja terveydenhuolto - ovat tietenkin myös mielessä. Päätöksenteon on oltava "selkokielistä", että ymmärrettävyysvajetta ei synny.
Valtakunnan tason päätöksentekoon liittyviä asioita, jotka ovat yhteydessä perustuslakiin, on noussut esille. Johtopäätösten tekemisen kannalta on tärkeää, että päätöksentekoa koskevia pohdintoja huomataan suuresta viestinnän tarjonnasta. Ne saattavat olla juuri tarvittavia näkökulmia tarkastelun kohteena oleviin kysymyksiin.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Aiheeseen liittyen Kuopion kaupungintalolla oli 2.3.2017 klo 17 - 20 yleisöseminaari, jonka puhuttelevana otsikkona oli "100 vuotta Suomen itsenäisyyttä". Ohjelman pääotsikot olivat: "Svinhufvud ja Suomen itsenäisyys", "Pioneeriaselaji ja Suomen puolustus", "Hovioikeudet ja Suomen oikeuslaitos", "Eduskunta ja perustuslait" ja "Kansanvaltaa Kuopiossa". Musiikkiesitykset ja päätössanat kuuluivat myös ohjelmaan.
Tilaisuuden asioista viestitettiin tiedotusvälineissä. Vuorovaikutus esitelmien pitäjien ja yleisön välillä lisäsi seminaaritapahtuman kiinnostavuutta. Oli avartavaa osallistua esitelmiä koskevaan keskusteluun. Historian kysymyksiä on avattava, sillä uusia näkökulmia tarvitaan.
Historian "peilauksilla" on merkittävä rooli kulttuurin kannalta. Historiaa tarkasteltaessa kuljetaan "tapahtumarastien" kautta ja hahmotetaan kehityksen kulkua. Päätöksiä ja tilanteita on pohdittava huolella. Kun esimerkiksi ulkopolitiikan kohdalla mennään "koetellun ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan mukaan", tavoitteet pysyvät hallinnassa.
Asioiden ollessa Suomessa kunnossa voidaan sanoa, että "juhlavuottaan viettävä maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Taustalla olevat sisäpoliittiset haasteet - sosiaali- ja terveydenhuolto - ovat tietenkin myös mielessä. Päätöksenteon on oltava "selkokielistä", että ymmärrettävyysvajetta ei synny.
Valtakunnan tason päätöksentekoon liittyviä asioita, jotka ovat yhteydessä perustuslakiin, on noussut esille. Johtopäätösten tekemisen kannalta on tärkeää, että päätöksentekoa koskevia pohdintoja huomataan suuresta viestinnän tarjonnasta. Ne saattavat olla juuri tarvittavia näkökulmia tarkastelun kohteena oleviin kysymyksiin.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
perjantai 3. maaliskuuta 2017
Merkkihenkilöitä muistellaan
Nyt juhlavuonna 2017 nostetaan esille tärkeitä henkilöitä. Tässä kirjoituksessa muistellaan Uno Cygnaeusta, joka on ollut merkittävästi kehittämässä opetustointa. Ansiokas toiminta tapahtui Suomen autonomian aikana eli 1800-luvulla. Cygnaeus on pohdiskellut monin tavoin yhteiskunnallisia kysymyksiä. Hän on nähnyt läheltä muun muassa hallitsijan vaihdoksen ja väestörakenteen muutoksia, joita ovat aiheuttaneet kaupungistuminen ja teollistuminen. Niiden yhteydessä Cygnaeus on voinut nähdä tavoitteiden muuttumista: taloudelliset tekijät ovat olleet yhä enemmän esillä. Hän esitti omana aikanaan liberalismin aatesuunnan mukaisia ajatuksia: koulun tulisi olla kaikille sama oppilaiden varallisuudesta riippumatta. Opetustointa ruvettiinkin virallisesti järjestämään.
Perheen jäsenten välinen vuorovaikutus 1800-luvulla sai vähemmän sijaa, kun toimeentulosta huolehtiminen vei suuren osan käytettävästä ajasta. Kasvatusta arvioitaessa perheen sisäiset suhteet ja sosiaalinen ympäristö vaikuttavat lasten ja nuorten kehitykseen. Vuorovaikutuksen väheneminen vaikutti kielteistenkin ilmiöiden syntymiseen. Jos huoltajilla oli voimavarojen puutetta toimia riittävän hyvin kasvatustehtävässään, heitä yritettiin tukea eri tavoin, kuten nykyäänkin tehdään. Perheen asioihin puututtaessa oli arvioitava, miten pitkälle ulottuu perheen itsenäinen päätöksenteko. Perheen kuunteleminen asioiden hoitamisessa on ollut tärkeää virheiden välttämiseksi. Niin sanottu hyötyperiaate toteutuu estettäessä sosiaalisia ongelmia ja haittoja.
Koulunkäyntiä edistettäessä ehkäistään syrjäytymisvaaraa. Perustarpeiden tyydyttämistä pyritään saavuttamaan oikeudenmukaisuutta tähdentämällä. Uno Cygnaeus pohti aikanaan koulutuksen rakennetta myös oikeudenmukaisuuden käsitteen kannalta: hän oli järjestämässä tyttöjen ja poikien yhteisopetusta muiden maiden mallien tapaan. Kehitys meni siihen suuntaan, että tytötkin pääsivät 1880-luvulta lähtien oppikouluun. Sosialisaatioprosessin arvioinnissa vastataan esimerkiksi kysymyksiin: miten hyvin on toteutunut lasten ja nuorten vuorovaikutus samanikäisten kanssa ja millaiset ovat olleet heidän harrastusmahdollisuutensa. Koulujen ongelmana on se, että ei kyllin hyvin aina tunneta oppilaiden taustaa. Kodeissakin koulu voidaan tuntea omien aikaisempien kokemusten kautta tai lasten kertomana.
Vanhemmilla on oltava riittävästi aikaa lapsille: turvallinen, tasapainoinen ja kannustava kodin ilmapiiri edistää lasta toimimaan sosiaalisissa tilanteissa. Vanhemmat voivat kiinnittää huomiota lastensa kohdalla moniin koulun toivomiin asioihin: univajauksen ja aamupalan laiminlyönnin välttäminen, säänmukaisesta vaatetuksesta ja koulutehtävien valvonnasta huolehtiminen. Koulutyöhön heijastuva ongelma on ryhmäilmiönä esiintyvä koulukiusaaminen. Sitä pyritään tällä hetkellä vähentämään ja välttämään Kiva koulu –projektin avulla, joka on saanut myönteisiä tuloksia. Uno Cygnaeuksen aikana koulun työrauha oli helpommin saavutettavissa. Hänen aikanaan koulut hoitivat opetustehtävien lisäksi erilaisia valistustehtäviä yhä enemmän.
1800-luvun yhteiskunnassakin tavoitteena oli saada aikaan sellainen järjestelmä, että sen kansalaisilla oli mahdollisuus tyydyttää fysiologisia ja turvallisuuden tarpeitaan. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden sekä itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen olivat myös tärkeitä. Lapset ja nuoret joutuivat kuitenkin elämään melko usein sellaisissa oloissa, että yhteiskunnan oli tehtävä heitä tukevia toimia. Turvallisuutta uhkaavien tekijöiden kärjistymistä pyrittiin välttämään ja lieventämään tekemällä jopa lastensuojelullisia päätöksiä. Näin tehtäessä kodin ja viranomaisten yhteistyön on toimittava mahdollisimman hyvin lapsen parhaaksi. Kodin ja koulun yhteistyö on tällä hetkellä pääasiassa virallisluontoista, sillä kodin ja koulun välinen vuorovaikutus rajoittuu käytännön syistä koulun järjestämiin vanhempainiltoihin, jossain määrin koulussa tapahtuvien häiriöiden selvittelyyn.
Koulutusta tarkasteltaessa ei voida sivuuttaa Uno Cygnaeusta ja opettajankoulutusta. Hänen perustamastaan ensimmäisestä suomenkielisestä kansakoulun opettajaseminaarista kasvoi vähitellen Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos, joka tunnetaan valtakunnallisesti opettajankoulutuksen kehittäjänä. Vuonna 2003 juhlittiin suomalaisen opettajankoulutuksen 140-vuotista taivalta. Opettajankoulutuksen toimintakulttuuri sisältää monipuolisesti yhteiseltä ja erilaiselta arvopohjalta lähtevää ajattelua, joka on sivistyksen perustaa. Kasvatusta arvioidaan varhaiskasvatuksesta lähtien pitkälle eteenpäin. Ymmärretään, että lasten ja nuorten hyvinvointi on riippuvaista kodin kasvatusympäristön ohella saatavissa olevista koulutuspalveluista. Yhteiskunnan on tehtävä valintoja myönteisen kehityksen varmistamiseksi.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Perheen jäsenten välinen vuorovaikutus 1800-luvulla sai vähemmän sijaa, kun toimeentulosta huolehtiminen vei suuren osan käytettävästä ajasta. Kasvatusta arvioitaessa perheen sisäiset suhteet ja sosiaalinen ympäristö vaikuttavat lasten ja nuorten kehitykseen. Vuorovaikutuksen väheneminen vaikutti kielteistenkin ilmiöiden syntymiseen. Jos huoltajilla oli voimavarojen puutetta toimia riittävän hyvin kasvatustehtävässään, heitä yritettiin tukea eri tavoin, kuten nykyäänkin tehdään. Perheen asioihin puututtaessa oli arvioitava, miten pitkälle ulottuu perheen itsenäinen päätöksenteko. Perheen kuunteleminen asioiden hoitamisessa on ollut tärkeää virheiden välttämiseksi. Niin sanottu hyötyperiaate toteutuu estettäessä sosiaalisia ongelmia ja haittoja.
Koulunkäyntiä edistettäessä ehkäistään syrjäytymisvaaraa. Perustarpeiden tyydyttämistä pyritään saavuttamaan oikeudenmukaisuutta tähdentämällä. Uno Cygnaeus pohti aikanaan koulutuksen rakennetta myös oikeudenmukaisuuden käsitteen kannalta: hän oli järjestämässä tyttöjen ja poikien yhteisopetusta muiden maiden mallien tapaan. Kehitys meni siihen suuntaan, että tytötkin pääsivät 1880-luvulta lähtien oppikouluun. Sosialisaatioprosessin arvioinnissa vastataan esimerkiksi kysymyksiin: miten hyvin on toteutunut lasten ja nuorten vuorovaikutus samanikäisten kanssa ja millaiset ovat olleet heidän harrastusmahdollisuutensa. Koulujen ongelmana on se, että ei kyllin hyvin aina tunneta oppilaiden taustaa. Kodeissakin koulu voidaan tuntea omien aikaisempien kokemusten kautta tai lasten kertomana.
Vanhemmilla on oltava riittävästi aikaa lapsille: turvallinen, tasapainoinen ja kannustava kodin ilmapiiri edistää lasta toimimaan sosiaalisissa tilanteissa. Vanhemmat voivat kiinnittää huomiota lastensa kohdalla moniin koulun toivomiin asioihin: univajauksen ja aamupalan laiminlyönnin välttäminen, säänmukaisesta vaatetuksesta ja koulutehtävien valvonnasta huolehtiminen. Koulutyöhön heijastuva ongelma on ryhmäilmiönä esiintyvä koulukiusaaminen. Sitä pyritään tällä hetkellä vähentämään ja välttämään Kiva koulu –projektin avulla, joka on saanut myönteisiä tuloksia. Uno Cygnaeuksen aikana koulun työrauha oli helpommin saavutettavissa. Hänen aikanaan koulut hoitivat opetustehtävien lisäksi erilaisia valistustehtäviä yhä enemmän.
1800-luvun yhteiskunnassakin tavoitteena oli saada aikaan sellainen järjestelmä, että sen kansalaisilla oli mahdollisuus tyydyttää fysiologisia ja turvallisuuden tarpeitaan. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden sekä itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen olivat myös tärkeitä. Lapset ja nuoret joutuivat kuitenkin elämään melko usein sellaisissa oloissa, että yhteiskunnan oli tehtävä heitä tukevia toimia. Turvallisuutta uhkaavien tekijöiden kärjistymistä pyrittiin välttämään ja lieventämään tekemällä jopa lastensuojelullisia päätöksiä. Näin tehtäessä kodin ja viranomaisten yhteistyön on toimittava mahdollisimman hyvin lapsen parhaaksi. Kodin ja koulun yhteistyö on tällä hetkellä pääasiassa virallisluontoista, sillä kodin ja koulun välinen vuorovaikutus rajoittuu käytännön syistä koulun järjestämiin vanhempainiltoihin, jossain määrin koulussa tapahtuvien häiriöiden selvittelyyn.
Koulutusta tarkasteltaessa ei voida sivuuttaa Uno Cygnaeusta ja opettajankoulutusta. Hänen perustamastaan ensimmäisestä suomenkielisestä kansakoulun opettajaseminaarista kasvoi vähitellen Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos, joka tunnetaan valtakunnallisesti opettajankoulutuksen kehittäjänä. Vuonna 2003 juhlittiin suomalaisen opettajankoulutuksen 140-vuotista taivalta. Opettajankoulutuksen toimintakulttuuri sisältää monipuolisesti yhteiseltä ja erilaiselta arvopohjalta lähtevää ajattelua, joka on sivistyksen perustaa. Kasvatusta arvioidaan varhaiskasvatuksesta lähtien pitkälle eteenpäin. Ymmärretään, että lasten ja nuorten hyvinvointi on riippuvaista kodin kasvatusympäristön ohella saatavissa olevista koulutuspalveluista. Yhteiskunnan on tehtävä valintoja myönteisen kehityksen varmistamiseksi.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)