Terveyspalveluihin kaavaillaan rakenteellisia muutoksia. Miten syvällisesti poliittinen päätöksenteko on perehtynyt tutkimusten esittämiin johtopäätöksiin ja asiantuntemukseen? Julkisuudessa on esitetty melko suoraan, että puutteita esiintyy arvioinneissa. Näyttää siltä, että muutokset tehdään kritiikistä huolimatta. Kuntarakenneratkaisu on eräs ajankohtainen esimerkki. Ihmisten yleinen huoli on, miten asiat järjestyvät. Kaksiportainen terveyspalveluja koskeva malli olisi todella suuri muutos aikaisempaan verrattuna. Kyseinen mallin kohdalla on selvitettävä riskitekijät. Julkisuudessa olleen tiedon mukaan voitaneen sanoa, että riskitekijöitä ei ole kyllin huolella hahmotettu. Jos tehdään rakennemuutoksia, ei pidä liian helposti hylätä aikaisempia erittelyjä: tutkimustulosten johtopäätöksiä on tarkasteltava perusteellisesti. Luotettavaa tietoa tarvitaan, kun kehitetään terveyspalveluja. Julkisten ja yksityisten terveyspalvelujen toteuttamisen suhdetta on myös pohdittava.
Ihmisten elämäntilanteella ja siihen liittyvillä sosiaalisilla kytkennöillä, elämäntavoilla ja elämänkaaren vaiheella on merkitystä terveyspalvelujen tarpeeseen. Terveyspalvelujen tavoitteena on sairauksien ennaltaehkäiseminen, lievittäminen ja parantaminen. Terveyspalvelut on kehitettävä sellaisiksi, että niihin pääsee lyhyessä ajassa. Miten hyvin tai missä ajassa ihmiset pääsevät yleensä hoitoon, kun arvioidaan koko maan tilannetta? Suunnittelun ja päätöksenteon on osattava vastata kysymykseen muun muassa yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Kuntoutumispalvelujen kehittäminen on myös tärkeä tavoite yhteiskunnassa. Kuntouttaminen koskettaa esimerkiksi vammaisia henkilöitä, joilla on fyysisistä ja psyykkisistä vajavuuksista johtuvia rajoitteita normaaliksi katsottavien toimintojen suorittamiseksi. Kuntoutuspalvelut saisi nostaa enemmän esille yhteiskunnallisessa keskustelussa ja lopulta tehtävissä päätöksissä.
Kun arvioidaan terveyspalvelujen toimivuutta, sujuvuutta ja saatavuutta, on keskityttävä ymmärrettävästi terveyspalvelujen tarvitsijoiden näkökulmaan. Terveyspalvelujen sijainnilla ja asuinalueella on merkitystä. Terveyspalvelujen käyttö on yhteydessä ihmisten ikään, sukupuoleen, taloudelliseen asemaan, ammattiin ja koulutukseen. Terveyspalveluihin liittyvät arvioinnit kuvaavat ihmisten kokemuksia hoidon järjestymisestä, hoitotapahtuman laadusta yleensä ja hoidon välttämättömistä väline- ja tilatekijöistä, jotka koskettavat terveyskeskuksia. Ihmiset ovat tyytyväisiä terveyspalveluihin, jos heillä on syytä arvostaa terveyspalvelujen laatua eikä vain sopeutua vallitseviin oloihin. Terveyspalvelujen kehittäminen on yhteiskunnan arvoihin liittyvä päätöksenteon kysymys. Tuloksellisuuden käsite on tullut mukaan terveyspalvelujen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Kyseinen käsite on paikallaan, jos sillä on vastinetta käytännön lääkäri- ja hoitotyössä.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Kuopio
