Nyt pohditaan muun muassa, miten itsehallintoalueiden tehtävät on tarkoitus järjestää tulevaisuudessa. Tavoite on haastava, sillä päätökset koskettavat julkisuudessa olevien tietojen mukaan "pelastustointa, maakuntien liittoja, ely-keskusten alueiden ja elinkeinoelämän kehittämistehtäviä sekä mahdollisesti ympäristöterveydenhuoltoa". Kun luetteloon lisätään vielä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, niin asioiden kokonaisuus mutkistuu. Perusteltua on kysyä, miten uudistukset hallitaan.
Ihmiset ovat seuranneet pitkään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaiheita ja miettivät, miten palveltavuuskriteerit täyttyvät. Nyt he pohtivat myös itsehallintoalueiden tilannetta, joka on tullut uutena kuvaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kohdalla on tunnettava ihmisten tarpeet, sairastavuus- ja ikärakennetekijät. Kunnat miettivät päätöstensä vaikuttavuutta.
Viime keväänä saatiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuskaavailuista kokemuksia. Perustuslain velvoittavat kriteerit unohtuivat kiireessä. Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lainvalmistelu ei onnistunut, vaikka oli käytettävissä asiantuntijoita? Ovatko itsehallintoalueita koskevan uudistuksen suunnittelu ja päätökset täysin hallinnassa? Näemme myöhemmin, mitkä kysymykset nousevat esille.
Itsehallintoalueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten etenemistä seurataan tarkkaan. Perustuslakivaliokunta kiinnittänee huomiota siihen, että lainvalmistelu on aukotonta. Itsehallintoalueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten rahoittamisen on oltava kunnossa. Pohditaan myös kuntien yhdenvertaista asemaa, johon päätöksenteolla voidaan vaikuttaa.
Perustuslain mukaan kunnilla on velvollisuus huolehtia kuntalaistensa hyvinvoinnista: politiikalla on pitkät historialliset perinteet. Perustuslain kriteerit suuntaavat päätöksentekoa. Hyvä "pohjatyö" auttaa päätöksentekoa ratkaistaessa palveltavuuden ja rahoituksen kysymyksiä. Kuntia on kuultava tarkkaan, kun itsehallintoalueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia tehdään.
"Oppivalla päätöksenteolla" on parhaat keinot hallita itsehallintoalueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten asioita, kotouttamista ja eriarvoistumisen kehityksen estämistä sekä kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutuskysymyksiä koskevia asioita. Pidetäänkö lähikoulun käsite kirkkaana mielessä? Mitä merkitsevät hyvinvoinnin kannalta koulutusleikkaukset, kun niitä tehdään? Helsingissä pidettävillä Educa-messuilla mietitään koulutuskysymyksiä tammikuun 2016 lopulla.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
tiistai 26. tammikuuta 2016
tiistai 19. tammikuuta 2016
Arvoista riittää keskusteltavaa
Kun tavataan, puhutaan tavallisista asioista, esimerkiksi Kuopion perinteisten tammimarkkinoiden pakkassäistä. Pohditaan myös talouden asioita ja niiden yhteyttä hyvinvointiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestymisen kohdalla kysytään perustellusti, miten tasapuolisesti kaksiosainen käsite hahmottuu. Oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden arvot ovat tärkeitä. Itä-Suomen yliopisto järjesti syyskuussa 2014 kansainvälisen symposiumin, johon osallistuin tutkijana. Ihmisiä koskevissa ratkaisuissa ihmisarvon kunnioittaminen on keskeistä.
Pakkassää saattaa virittää keskustelua tähänkin suuntaan:
Monet muistavat ruotsalaisen mäkihyppääjä Jan Boklövin. Kohdeltiinko häntä oikein mäkihyppyarvosteluissa? Hän oli kehitellyt luovasti niin sanotun V-tyylin, jolla pääsi pitkälle. Tyyli otettiin myöhemmin yleisesti käyttöön. Jäiköhän Jan Boklöviltä arvokisojen voittoja saavuttamatta, kun hän käytti toisten mielestä "väärää tyyliä", vaikka se ei ollut millään tavoin kielletty? Pitäisikö Boklövin kohtelu nostaa uudelleen esille?
Voidaan kysyä, milloin ylittyy V-tyylillä hypättynä 300 metrin raja. Muistelen, että Jan Boklöv voitti vuonna 1989 maailmancupin kokonaiskilpailun, vaikka tyylin pistemenetykset olivat huomattavat. Mäkihypyn kohdalla minua askarruttaa tyylipisteiden epäjohdonmukaisuus: hypyn pituus vaikuttaa tyylipisteiden suuruuteen.
Urheilusta muistetaan myös äskettäinen nuorten jääkiekkomenestys 2015 ja Kuopio - Jukola 2014 -suunnistustapahtuma, josta olen kirjoittanut artikkelin verkkoon: "Kuopio - Jukola piti nähdä ja kokea". Tapahtuman suojelijana toimi tasavallan presidentti, joka seurasi syksyistä jääkiekkoturnausta. Oletko tutustunut toisaalta julkisuudessa olleisiin kirjoituksiin, jotka kertovat maapallon eri vuoristoissa suoritetuista vuorikiipeilyretkistä?
Vuorikiipeilytapahtumat ovat kiinnostaneet ja niistä muistuukin mieleeni, että olet kirjoittanut, säveltänyt ja laulanut monessa yhteydessä oman "Vuorikiipeilijän laulusi". Millaiset ne laulun sanat, jotka kirjoitit alunperin piirtämäsi vuoren sisälle, olivatkaan? Melodiakin taisi syntyä heti. Laulun sanojen jälkeen keskustelua varmaan vielä riittää.
Vuorikiipeilijän laulu
(Vilmi, Veikko 2002, sanat ja sävel)
Kun rohkeutta riittää,
vuorikiipeily kiinnostaa.
Voit muutakin tehdä,
kun voimia riittää.
On taitoa tehdä hyvää,
auttaa toisia, apua tarvitsevia.
Niinhän ne "Vuorikiipeilijän laulun" sisäistettävät sanat olivatkin. Kuopio - Jukolan tapahtuma kiinnosti minuakin, mutta sen ajankohta ei sopinut työkiireiden vuoksi. Onneksi on vielä töitä. Monet ovat kokeneet irtisanomisia ja lomautuksia. Mitenkähän ajankohtainen pakolaisten kotouttaminen onnistuu? Niin, en päässyt mukaan Kuopio - Jukolan ainutlaatuiseen vapaaehtoistoimintaan, jota esiintyy kirkon toiminnassakin.
Kirkon luottamushenkilönä on mahdollista vaikuttaa hyvinvointiasioihin. Päätöksenteossa toteutuvat arvot palvelujen yhteydessä. Kirkkoa koskevissa toiminnoissa tarvitaan eri tahojen yhteistyötä. Kirkko huolehtii oppinsa ja perinteensä mukaisesti kristillisestä kasvatuksesta. Esillä olevien asioiden on tuettava lasten ja nuorten kasvua. Ihmiset pohtivat myös kirkkoon kuulumisen merkitystä.
Kirkolla on toimintoja, jotka käsittelevät elämänarvoja ja perhetapahtumia. Havainnot kertovat, että kirkko on merkittävä instituutio. Ihmiset arvioivat kirkkoa, tuntuuko se heistä "lämpimältä lähiyhteisöltä" vai ehkä "etäiseltä laitosmaiselta toimijalta". Jos kirkon toiminnoissa tunnistetaan "sisäänlämpiävyyttä", on etsittävä keinoja tilanteen parantamiseksi.
Kirkon toiminnoissa on otettava huomioon yhteiskunnan eri väestöryhmät. Yhteiskunnassa on haasteita: perheet ovat tukemisen arvoisia, vanhuspalvelujen ja omaishoitajien kysymykset on ratkaistava, sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus on hoidettava ja koulutuspalvelujen laadullinen kehittäminen on myös tärkeä.
Kirkkoa tarvitaan auttamaan päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten vaativassa kasvatus- ja opetustyössä. Pakolaisten kotouttamisessa kaikenlainen "apu" on tarpeen. Päätöksenteko vaatii tietoa, taitoa ja kokemusta. Tiedon lisäämisen on tapahduttava alhaalta ylöspäin. Yhteiskunnan toiminnoissa on useita vapaaehtoisia henkilöitä. Miten kävisi, jos vapaaehtoistyötä tekevät ilmoittaisivat lopettavansa talkootyönsä? Varmaan monet yhteiskunnan toiminnot pysähtyisivät.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Pakkassää saattaa virittää keskustelua tähänkin suuntaan:
Monet muistavat ruotsalaisen mäkihyppääjä Jan Boklövin. Kohdeltiinko häntä oikein mäkihyppyarvosteluissa? Hän oli kehitellyt luovasti niin sanotun V-tyylin, jolla pääsi pitkälle. Tyyli otettiin myöhemmin yleisesti käyttöön. Jäiköhän Jan Boklöviltä arvokisojen voittoja saavuttamatta, kun hän käytti toisten mielestä "väärää tyyliä", vaikka se ei ollut millään tavoin kielletty? Pitäisikö Boklövin kohtelu nostaa uudelleen esille?
Voidaan kysyä, milloin ylittyy V-tyylillä hypättynä 300 metrin raja. Muistelen, että Jan Boklöv voitti vuonna 1989 maailmancupin kokonaiskilpailun, vaikka tyylin pistemenetykset olivat huomattavat. Mäkihypyn kohdalla minua askarruttaa tyylipisteiden epäjohdonmukaisuus: hypyn pituus vaikuttaa tyylipisteiden suuruuteen.
Urheilusta muistetaan myös äskettäinen nuorten jääkiekkomenestys 2015 ja Kuopio - Jukola 2014 -suunnistustapahtuma, josta olen kirjoittanut artikkelin verkkoon: "Kuopio - Jukola piti nähdä ja kokea". Tapahtuman suojelijana toimi tasavallan presidentti, joka seurasi syksyistä jääkiekkoturnausta. Oletko tutustunut toisaalta julkisuudessa olleisiin kirjoituksiin, jotka kertovat maapallon eri vuoristoissa suoritetuista vuorikiipeilyretkistä?
Vuorikiipeilytapahtumat ovat kiinnostaneet ja niistä muistuukin mieleeni, että olet kirjoittanut, säveltänyt ja laulanut monessa yhteydessä oman "Vuorikiipeilijän laulusi". Millaiset ne laulun sanat, jotka kirjoitit alunperin piirtämäsi vuoren sisälle, olivatkaan? Melodiakin taisi syntyä heti. Laulun sanojen jälkeen keskustelua varmaan vielä riittää.
Vuorikiipeilijän laulu
(Vilmi, Veikko 2002, sanat ja sävel)
Kun rohkeutta riittää,
vuorikiipeily kiinnostaa.
Voit muutakin tehdä,
kun voimia riittää.
On taitoa tehdä hyvää,
auttaa toisia, apua tarvitsevia.
Niinhän ne "Vuorikiipeilijän laulun" sisäistettävät sanat olivatkin. Kuopio - Jukolan tapahtuma kiinnosti minuakin, mutta sen ajankohta ei sopinut työkiireiden vuoksi. Onneksi on vielä töitä. Monet ovat kokeneet irtisanomisia ja lomautuksia. Mitenkähän ajankohtainen pakolaisten kotouttaminen onnistuu? Niin, en päässyt mukaan Kuopio - Jukolan ainutlaatuiseen vapaaehtoistoimintaan, jota esiintyy kirkon toiminnassakin.
Kirkon luottamushenkilönä on mahdollista vaikuttaa hyvinvointiasioihin. Päätöksenteossa toteutuvat arvot palvelujen yhteydessä. Kirkkoa koskevissa toiminnoissa tarvitaan eri tahojen yhteistyötä. Kirkko huolehtii oppinsa ja perinteensä mukaisesti kristillisestä kasvatuksesta. Esillä olevien asioiden on tuettava lasten ja nuorten kasvua. Ihmiset pohtivat myös kirkkoon kuulumisen merkitystä.
Kirkolla on toimintoja, jotka käsittelevät elämänarvoja ja perhetapahtumia. Havainnot kertovat, että kirkko on merkittävä instituutio. Ihmiset arvioivat kirkkoa, tuntuuko se heistä "lämpimältä lähiyhteisöltä" vai ehkä "etäiseltä laitosmaiselta toimijalta". Jos kirkon toiminnoissa tunnistetaan "sisäänlämpiävyyttä", on etsittävä keinoja tilanteen parantamiseksi.
Kirkon toiminnoissa on otettava huomioon yhteiskunnan eri väestöryhmät. Yhteiskunnassa on haasteita: perheet ovat tukemisen arvoisia, vanhuspalvelujen ja omaishoitajien kysymykset on ratkaistava, sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus on hoidettava ja koulutuspalvelujen laadullinen kehittäminen on myös tärkeä.
Kirkkoa tarvitaan auttamaan päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten vaativassa kasvatus- ja opetustyössä. Pakolaisten kotouttamisessa kaikenlainen "apu" on tarpeen. Päätöksenteko vaatii tietoa, taitoa ja kokemusta. Tiedon lisäämisen on tapahduttava alhaalta ylöspäin. Yhteiskunnan toiminnoissa on useita vapaaehtoisia henkilöitä. Miten kävisi, jos vapaaehtoistyötä tekevät ilmoittaisivat lopettavansa talkootyönsä? Varmaan monet yhteiskunnan toiminnot pysähtyisivät.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
maanantai 11. tammikuuta 2016
Kokoukset ovat erilaisia
Vuosi on vaihtunut, jolloin arvioidaan mielellään edellisen vuoden tapahtumia ja saavutuksia. Viestintävälineiden kautta saatua tietoa on seurattu tarkkaan. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvia merkittäviä kokouksia on pidetty Suomessa. Voidaan kysyä vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksen kohdalla, miten syvällisesti perehdyttiin vuoden 1975 Etyjin juhlakokouksen sisältöön.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kiire on vaikuttanut vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksen järjestelyihin. Perusteltua on kysyä, ehditäänkö kiireessä hahmottaa kokouksen kaikkia puolia. Jos asioiden suunnittelu olisi ollut huolellisempaa, vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksella olisi ollut paremmat edellytykset käsitellä Euroopan polttavia kysymyksiä ja ratkaisuja.
Vuonna 1975 Suomi toimi ansiokkaasti Etyjin juhlakokouksen isäntänä: järjestettyä tilaisuutta arvostettiin. Juhlakokouksessa löydettiin "Helsingin henki". Vuoden 1975 Etyjin juhlakokouksen saldo on vaikuttanut monella tapaa ihmisten elämään. Miten on käynyt vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksen kohdalla? Saavutettiinko kaikin puolin ne tavoitteet, joita kokouksella oli tarkoitus saavuttaa?
Osaaminen näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jos ymmärrettävyysvajetta ei synny. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on keskeistä kysymys, "millaisissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun seilaamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Kyseinen ilmaus on haastava, sillä harjoitettua ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tulkitaan johtopäätöksin.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on selkeä, kun päätösten vaikutukset tiedostetaan ennakkoon. Eri tahojen harkitut kannanotot tukevat hyväksi koettuja ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjauksia. Pitkään on ollut tiedossa, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Tämä on tehnyt mahdolliseksi sen, että maamme on voinut toimia välitystehtävissä.
Perusteltua on pohtia vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksen antia vuoden 1975 Etyjin juhlakokouksen saavutusten perusteella. Miten on käynyt "Helsingin hengen", joka lienee ollut isäntämaan, Suomen, tavoite? Poikkeavat ajatukset ja menettelyt saattavat vaarantaa koetellun ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatkumisen.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kiire on vaikuttanut vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksen järjestelyihin. Perusteltua on kysyä, ehditäänkö kiireessä hahmottaa kokouksen kaikkia puolia. Jos asioiden suunnittelu olisi ollut huolellisempaa, vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksella olisi ollut paremmat edellytykset käsitellä Euroopan polttavia kysymyksiä ja ratkaisuja.
Vuonna 1975 Suomi toimi ansiokkaasti Etyjin juhlakokouksen isäntänä: järjestettyä tilaisuutta arvostettiin. Juhlakokouksessa löydettiin "Helsingin henki". Vuoden 1975 Etyjin juhlakokouksen saldo on vaikuttanut monella tapaa ihmisten elämään. Miten on käynyt vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksen kohdalla? Saavutettiinko kaikin puolin ne tavoitteet, joita kokouksella oli tarkoitus saavuttaa?
Osaaminen näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jos ymmärrettävyysvajetta ei synny. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on keskeistä kysymys, "millaisissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun seilaamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Kyseinen ilmaus on haastava, sillä harjoitettua ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tulkitaan johtopäätöksin.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on selkeä, kun päätösten vaikutukset tiedostetaan ennakkoon. Eri tahojen harkitut kannanotot tukevat hyväksi koettuja ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjauksia. Pitkään on ollut tiedossa, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Tämä on tehnyt mahdolliseksi sen, että maamme on voinut toimia välitystehtävissä.
Perusteltua on pohtia vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksen antia vuoden 1975 Etyjin juhlakokouksen saavutusten perusteella. Miten on käynyt "Helsingin hengen", joka lienee ollut isäntämaan, Suomen, tavoite? Poikkeavat ajatukset ja menettelyt saattavat vaarantaa koetellun ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatkumisen.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
perjantai 8. tammikuuta 2016
Musiikki puhuttelee
Historian tapahtumia arvioidaan eri tavoin. Esimerkiksi juhlapuheissa veteraanit nostetaan esille. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on heille tuttua: "Oli lähdettävä suorittamaan tehtävää "siellä jossakin", kun kutsu kävi, vapaaehtoisinakin oltiin." Veteraanit miettivät perustellusti: "Miten hyödynnettäisiin historian kokemus?"
Veteraaneja on kuultava, mikä osoittaa heidän arvostamistaan. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan on oltava luotettavaa, ja vaikutusyhteydet on ymmärrettävä. Johtoajatuksena on tärkeä periaate, että "Suomen laivan ruori on luotettavissa käsissä, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä."
Veteraaneja koskevissa asioissa puhuttelee musiikkikappale: "Veteraanin iltahuuto". Musiikkikappale on tuttu Simon sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Armas Ilvolle, joka johti laulua presidenttiparille presidentinlinnan juhlassa. Esitys hiljensi kuulijat. Laulun kohdalla muistui mieleen sotaveteraani Hannes Hynönen, joka vielä edellisen vuoden itsenäisyysjuhlassa saattoi olla mukana.
Sosiaali- ja terveyshuollon palveluista kannetaan huolta. Monet kysyvät aiheesta, miksi päätöksenteko on joskus hitaanlaista veteraanien hyvinvointikysymysten ratkaisuissa ja pohtivat vastuullisten tahojen roolia asioiden selvittämisessä.
Kannoin Suomen lippua itsenäisyyspäivänä Kuopion sankarihaudalla, mikä oli kiinnostava luottamustehtävä. Musiikkiesitykset, seppeleenlaskut ja puheet olivat sankarihaudan tapahtumia.
Jean Sibeliuksen juhlavuotta vietettiin 2015.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Veteraaneja on kuultava, mikä osoittaa heidän arvostamistaan. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan on oltava luotettavaa, ja vaikutusyhteydet on ymmärrettävä. Johtoajatuksena on tärkeä periaate, että "Suomen laivan ruori on luotettavissa käsissä, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä."
Veteraaneja koskevissa asioissa puhuttelee musiikkikappale: "Veteraanin iltahuuto". Musiikkikappale on tuttu Simon sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Armas Ilvolle, joka johti laulua presidenttiparille presidentinlinnan juhlassa. Esitys hiljensi kuulijat. Laulun kohdalla muistui mieleen sotaveteraani Hannes Hynönen, joka vielä edellisen vuoden itsenäisyysjuhlassa saattoi olla mukana.
Sosiaali- ja terveyshuollon palveluista kannetaan huolta. Monet kysyvät aiheesta, miksi päätöksenteko on joskus hitaanlaista veteraanien hyvinvointikysymysten ratkaisuissa ja pohtivat vastuullisten tahojen roolia asioiden selvittämisessä.
Kannoin Suomen lippua itsenäisyyspäivänä Kuopion sankarihaudalla, mikä oli kiinnostava luottamustehtävä. Musiikkiesitykset, seppeleenlaskut ja puheet olivat sankarihaudan tapahtumia.
Jean Sibeliuksen juhlavuotta vietettiin 2015.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)