Vappuna, suomalaisen työn päivänä, käydään toreilla. Kuunnellaan, mitä poliittiset tahot esittävät Suomen hyväksi tekemästään työstä ja miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa luotsataan "itse, omin käsin, ilman apua" ulko- ja turvallisuuspolitiikan haastavilla merillä. Julkisuudessa on pohdittu Suomen ja Ruotsin ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisuja pienten maiden näkökulmasta: Sveitsin ulko- ja turvallisuuspolitiikan menettelyt ovat jääneet vähälle huomiolle.
Sveitsin asema ja kehitys kiinnostaa. Miten se on löytänyt paikkansa pienenä maana Euroopassa? Voidaan kysyä, millainen on ollut Sveitsin poliittinen työmotivaatio hoitaa asioitaan. Olisiko Sveitsistä opittavaa?
Viime vappuna kerrottiin sisäpolitiikan alueella tehtävistä toimista. Suomea tullaan kehittämään: velkaantumiseen puututaan, työttömyyttä vähennetään, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus menee eteenpäin ja koulutuksesta ei leikata. Päätöksenteon työmotivaatio näytti olevan korkealla. Sisäpolitiikan ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksenteon tulokset ovat arvioitavana tänä vappuna kansalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta. Kotouttamisen kysymykset askarruttavat.
Vappuna, suomalaisen työn päivänä, keskustellaan asioista näinkin:
- Historiasta on vaikutusyhteyksiä nykyaikaan, muun muassa ajankohtaisten vappukokkojen polttaminen. Sinä olet puhunut monessa yhteydessä työmotivaatiosta, jonka tarkastelu sopii hyvin työn päivään.
- On motivoivaa kuulla, että toimintani kiinnostaa enemmänkin, jopa vappuna. Vappu on liputuspäivä, jota vietetään perinteisesti.
- Aikaisemmin olemme todenneet antiikin aikaan liittyvissä keskusteluissamme, että vuoden alussa oli tapana luvata asioita "kaksikasvoiselle jumalalle, jonka ajateltiin pystyvän näkemään menneitä ja tulevia tapahtumia", joita ovat esimerkiksi vapun sään ennustaminen.
- Työmotivaatiota pidetään yllä ja tehostetaan hyvällä johtamisella ja päätöksenteolla. Työolot ja työpaikan ilmapiiri ovat tärkeitä työmotivaation kannalta.
- Vappu on tulossa, kevennykset lienevät paikallaan, vaikka on kysymys arvostetusta suomalaisen työn päivästä. Ilmeestäsi jo näkyy, että sinulla on mielessä Kuopion Inkilänmäen korkeudelta jotain huumorisävytteistä kerrottavaa, jota esitit Itä-Puijon asukasyhdistys ry:n yhteislaulutilaisuudessa viime sunnuntaina 24.4.2016.
- Mitähän tuohon vielä lisäisin? Niin, seuraava kysymyssarja juolahti mieleen, kun kiiruhdin mäkeä ylös Kuopion Tätilässä pidettävään perinteiseen laulutilaisuuteen. Totean tässä, että minulla on työmotivaationi korkealla. - Haluan tietää, miten korkealla. - Se on toisessa kerroksessa, sillä teen huoneremonttia. - Työmotivaatiosi on aika korkealla. Minulla on taas instrumentin soittamiseni työmotivaatio korkealla. - Voitko kertoa, miten korkealla? - Soitan toisella tasolla. Mitenkähän kukin vastaukseni tulkinnee? - Jäädään odottelemaan tämän kirjoituksen lukijoiden työmotivaatiota, joka ilmenee lukemisen määränä ja kommentointeina.
Hyvää suomalaisen työn päivää.
Vapputerveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
lauantai 30. huhtikuuta 2016
tiistai 26. huhtikuuta 2016
Työmotivaatio
Ajattelu ja toiminta ovat yhteydessä toisiinsa. Tapahtumat virittävät keskustelua. Mietitään esimerkiksi, millä tavoin kotouttaminen hoidetaan. Pohditaan myös sitä, millaiselta on näyttänyt äskettäin esitetty eduskunnan verokeskustelu. Kiinnostuneina mietitään eduskunnan koostumustakin, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. Pohditaan tarkkaan, mitä kyselyjen tulokset kertovat harjoitettavan politiikan sisällöstä.
Nuorten jääkiekko on ollut hyvin esillä turnauksissa. Pelaajat ovat "itse, omin käsin, ilman apua" saavuttaneet tuloksen. Pelaamisen työmotivaatio on ollut korkealla. Aikuisten jääkiekkoa on myös seurattu. Jääkiekosta ja muista asioista keskustellaan tähänkin tapaan:
- Ihmetyttää, kun merkittävässä jääkiekkopelissä toisella joukkueella oli kentällä maalivahti ja kuusi kenttäpelaajaa, yksi liikaa. Tuomari ei puuttunut peliin viheltämällä.
- Tuomarin on oltava tarkka tuomarityöskentelyssään ja työmotivaatiossaan. Selkeät pelisäännöt on kehitetty ja ovat ennustettavia. Jotkut ovat vähätelleet syntynyttä tilannetta.
- Sinä olet puhunut monessa yhteydessä työmotivaatiosta, josta asiasta olisi mukava tietää lisää.
- On motivoivaa kuulla, että toimintani kiinnostaa enemmänkin, jopa vapun lähestyessä. Vappu on liputus- ja työn päivä, jota vietetään perinteisesti.
- Aikaisemmin olemme todenneet antiikin aikaan liittyvissä keskusteluissamme, että vuoden alussa oli tapana luvata asioita "kaksikasvoiselle jumalalle, jonka ajateltiin pystyvän näkemään menneitä ja tulevia tapahtumia", joita ovat muun muassa vapun sään ennustaminen.
- Olisi hyvä, jos työmotivaatiota pidetään yllä ja tehostetaan hyvällä johtamisella ja päätöksenteolla. Työolot ja työpaikan ilmapiiri ovat tärkeitä työmotivaation kannalta.
- Vappu on tulossa, kevennykset lienevät paikallaan, vaikka on kysymys arvostetusta suomalaisen työn päivästä. Sinulla lienee mielessä huumorisävytteinen kysymyssarja, jonka esitit Itä-Puijon asukasyhdistys ry:n yhteislaulutilaisuudessa viime sunnuntaina 24.4.2016.
- Niin, minulla on työmotivaatio korkealla. - Haluan tietää, miten korkealla. - Se on toisessa kerroksessa, sillä teen huoneremonttia. - Työmotivaatiosi on aika korkealla. Minulla on taas instrumentin soittamiseni työmotivaatio korkealla. - Voitko kertoa, miten korkealla? - Soitan toisella tasolla. Mitenkähän kukin vastaukseni tulkinnee?
Historiasta on vaikutusyhteyksiä nykyaikaan, esimerkiksi vappukokkojen polttaminen. Vappuna käydään usein toreilla kuuntelemassa puheita ja tapaamassa tuttuja. Mielenkiintoista on kuunnella, mitä poliittiset tahot esittävät Suomen hyväksi tekemästään työstä.
Viime vappuna kerrottiin melko voimallisesti sisäpolitiikan alueella tapahtuvista ratkaisuista, miten Suomea tullaan kehittämään: velkaantumiseen puututaan, työttömyyttä vähennetään, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus menee eteenpäin ja koulutuksesta ei leikata. Päätöksenteon työmotivaatio näytti olevan korkealla. Sisäpolitiikan ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksentekoa seurataan tarkoin.
Hyvää suomalaisen työn päivää.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Nuorten jääkiekko on ollut hyvin esillä turnauksissa. Pelaajat ovat "itse, omin käsin, ilman apua" saavuttaneet tuloksen. Pelaamisen työmotivaatio on ollut korkealla. Aikuisten jääkiekkoa on myös seurattu. Jääkiekosta ja muista asioista keskustellaan tähänkin tapaan:
- Ihmetyttää, kun merkittävässä jääkiekkopelissä toisella joukkueella oli kentällä maalivahti ja kuusi kenttäpelaajaa, yksi liikaa. Tuomari ei puuttunut peliin viheltämällä.
- Tuomarin on oltava tarkka tuomarityöskentelyssään ja työmotivaatiossaan. Selkeät pelisäännöt on kehitetty ja ovat ennustettavia. Jotkut ovat vähätelleet syntynyttä tilannetta.
- Sinä olet puhunut monessa yhteydessä työmotivaatiosta, josta asiasta olisi mukava tietää lisää.
- On motivoivaa kuulla, että toimintani kiinnostaa enemmänkin, jopa vapun lähestyessä. Vappu on liputus- ja työn päivä, jota vietetään perinteisesti.
- Aikaisemmin olemme todenneet antiikin aikaan liittyvissä keskusteluissamme, että vuoden alussa oli tapana luvata asioita "kaksikasvoiselle jumalalle, jonka ajateltiin pystyvän näkemään menneitä ja tulevia tapahtumia", joita ovat muun muassa vapun sään ennustaminen.
- Olisi hyvä, jos työmotivaatiota pidetään yllä ja tehostetaan hyvällä johtamisella ja päätöksenteolla. Työolot ja työpaikan ilmapiiri ovat tärkeitä työmotivaation kannalta.
- Vappu on tulossa, kevennykset lienevät paikallaan, vaikka on kysymys arvostetusta suomalaisen työn päivästä. Sinulla lienee mielessä huumorisävytteinen kysymyssarja, jonka esitit Itä-Puijon asukasyhdistys ry:n yhteislaulutilaisuudessa viime sunnuntaina 24.4.2016.
- Niin, minulla on työmotivaatio korkealla. - Haluan tietää, miten korkealla. - Se on toisessa kerroksessa, sillä teen huoneremonttia. - Työmotivaatiosi on aika korkealla. Minulla on taas instrumentin soittamiseni työmotivaatio korkealla. - Voitko kertoa, miten korkealla? - Soitan toisella tasolla. Mitenkähän kukin vastaukseni tulkinnee?
Historiasta on vaikutusyhteyksiä nykyaikaan, esimerkiksi vappukokkojen polttaminen. Vappuna käydään usein toreilla kuuntelemassa puheita ja tapaamassa tuttuja. Mielenkiintoista on kuunnella, mitä poliittiset tahot esittävät Suomen hyväksi tekemästään työstä.
Viime vappuna kerrottiin melko voimallisesti sisäpolitiikan alueella tapahtuvista ratkaisuista, miten Suomea tullaan kehittämään: velkaantumiseen puututaan, työttömyyttä vähennetään, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus menee eteenpäin ja koulutuksesta ei leikata. Päätöksenteon työmotivaatio näytti olevan korkealla. Sisäpolitiikan ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksentekoa seurataan tarkoin.
Hyvää suomalaisen työn päivää.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
keskiviikko 20. huhtikuuta 2016
Veteraanipäivä tulossa
Ulkopolitiikkaan kiinnitetään huomiota kansallisena veteraanipäivänä. Juhlatilaisuuksissa seurataan tarkkaan ohjelmaa. "Veteraanin iltahuuto" - musiikkikappale ja seppelpartioiden lähettämiset sykähdyttävät sanomallaan. Kyseisenä liputuspäivänä mietitään aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia, miten seilataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan haasteellisessa ympäristössä ja vältetään ulko- ja turvallisuuspolitiikan karikkoja.
Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikalla on selkeät ja yhtenevät tavoitteet, toiminnassa onnistutaan parhaiten. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä johtajuuteen, jolla on oltava kansalaisten suuri tuki. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on ymmärrettävä vaikutusyhteydet. Suomessa pidettyjen kansainvälisten Etyjin 1975 ja 2015 -konferenssien antia arvioidaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan oppimisen kannalta.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on taitolaji, joka on sisäistettävä. Puheyhteydet on säilytettävä, ja sovitut tapaamiset on hoidettava. Vaikeiden asioiden kohdatessa on pystyttävä toimimaan. Miten vastataan kotouttamisen haasteisiin? Ongelmaista on, jos "oman ideologian" suuntaiset näkemykset nähdään vain oikeina. Toiminnan on oltava ennustettavaa. Eduskunnalla on vastuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan "toiminnantarkastuskertomuksesta", jota kansalaiset arvioivat.
Eduskunta pohtii ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevassa päätöksenteossaan muun muassa lentokoneratkaisuja, joista suunnitelmista on kerrottu jossain määrin julkisuudessa. Pitäisikö lentokonehankinnoista puhua enemmän valtion alijäämäisen budjetin oloissa? Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuskin etsii muotoaan.
Ulkopolitiikka on pitkäjänteistä työtä: maamme ulkopolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Joskus mietityttää, kun vastuussa olevat henkilöt vetoavat herkästi asiantuntijoihin, kun päättävät asioista. Viestintävälineiden on annettava luotettavaa ja monipuolista tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, jota tarvitaan juhlinnan kohteena olevana kansallisena veteraanipäivänä ja arvioitaessa hallitustaipaleen tuotosten laatua.
Kansallista veteraanipäivää.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikalla on selkeät ja yhtenevät tavoitteet, toiminnassa onnistutaan parhaiten. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä johtajuuteen, jolla on oltava kansalaisten suuri tuki. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on ymmärrettävä vaikutusyhteydet. Suomessa pidettyjen kansainvälisten Etyjin 1975 ja 2015 -konferenssien antia arvioidaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan oppimisen kannalta.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on taitolaji, joka on sisäistettävä. Puheyhteydet on säilytettävä, ja sovitut tapaamiset on hoidettava. Vaikeiden asioiden kohdatessa on pystyttävä toimimaan. Miten vastataan kotouttamisen haasteisiin? Ongelmaista on, jos "oman ideologian" suuntaiset näkemykset nähdään vain oikeina. Toiminnan on oltava ennustettavaa. Eduskunnalla on vastuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan "toiminnantarkastuskertomuksesta", jota kansalaiset arvioivat.
Eduskunta pohtii ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevassa päätöksenteossaan muun muassa lentokoneratkaisuja, joista suunnitelmista on kerrottu jossain määrin julkisuudessa. Pitäisikö lentokonehankinnoista puhua enemmän valtion alijäämäisen budjetin oloissa? Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuskin etsii muotoaan.
Ulkopolitiikka on pitkäjänteistä työtä: maamme ulkopolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Joskus mietityttää, kun vastuussa olevat henkilöt vetoavat herkästi asiantuntijoihin, kun päättävät asioista. Viestintävälineiden on annettava luotettavaa ja monipuolista tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, jota tarvitaan juhlinnan kohteena olevana kansallisena veteraanipäivänä ja arvioitaessa hallitustaipaleen tuotosten laatua.
Kansallista veteraanipäivää.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
perjantai 15. huhtikuuta 2016
Päätöksenteko koetteella
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohella mietitään sisäpolitiikan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ratkaisuja. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta pohtii omalta osaltaan, miten sosiaali- ja terveydenhuolto järjestettäisiin oikeudenmukaisesti Suomen "joka kolkassa". Perustuslakivaliokunta valvoo asioiden lain mukaista kulkua. Lopullisen päätöksen tekee eduskunta säätäessään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevan lain.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kokonaisvaltaisessa ratkaisussa on tiedettävä tarkkaan koko maassa asuvien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeet. Kotouttamisesta on huolehdittava. Kustannusten maksamisjärjestelmän on oltava kunnossa. Mielenkiintoista on nähdä, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta suhtautuu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kohdalla palvelujen yhtiöittämisratkaisujen perusteluihin, kun ne tulevat myöhemmin mahdollisesti eteen.
Voidaan kysyä, ottaisivatko yhtiöt kokonaisedun huomioon. On mietittävä, miten valtio, kunta ja kuntayhtymä toimivat markkinoiden kilpailutilanteessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimintakriteerien on oltava selkeät. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen "kaavailuissa" on esitetty monia vaihtuvia malleja, joiden seuraaminen on ollut vaikeahkoa. Johtajuutta on perättävä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kohdalla.
Perustuslain mukaiset suunnitelmat auttavat lopullista eduskunnan päätöksentekoa, kun ratkaistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja rahoituksen kysymyksiä. Kuntia on tarkkaan kuultava sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen palveluratkaisuja tehtäessä. Kokemuksen ja tutkimuksen kautta saatu tieto auttaa, miten suuria kysymyksiä, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustakin, tulisi lähestyä. Kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset ovat päätöksenteon haasteita.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kokonaisvaltaisessa ratkaisussa on tiedettävä tarkkaan koko maassa asuvien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeet. Kotouttamisesta on huolehdittava. Kustannusten maksamisjärjestelmän on oltava kunnossa. Mielenkiintoista on nähdä, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta suhtautuu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kohdalla palvelujen yhtiöittämisratkaisujen perusteluihin, kun ne tulevat myöhemmin mahdollisesti eteen.
Voidaan kysyä, ottaisivatko yhtiöt kokonaisedun huomioon. On mietittävä, miten valtio, kunta ja kuntayhtymä toimivat markkinoiden kilpailutilanteessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimintakriteerien on oltava selkeät. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen "kaavailuissa" on esitetty monia vaihtuvia malleja, joiden seuraaminen on ollut vaikeahkoa. Johtajuutta on perättävä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kohdalla.
Perustuslain mukaiset suunnitelmat auttavat lopullista eduskunnan päätöksentekoa, kun ratkaistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja rahoituksen kysymyksiä. Kuntia on tarkkaan kuultava sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen palveluratkaisuja tehtäessä. Kokemuksen ja tutkimuksen kautta saatu tieto auttaa, miten suuria kysymyksiä, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustakin, tulisi lähestyä. Kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset ovat päätöksenteon haasteita.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
perjantai 8. huhtikuuta 2016
Suomen kielen päivänä
Nyt vietämme Mikael Agricolan päivää, joka on samalla tärkeä suomen kielen päivä. Perustellusti voidaan kysyä, millainen olisi suomen kielen kehittyneisyyden tilanne, jos Mikael Agricola ei olisi pohtinut suomen kielen kysymyksiä. Hän on luonut puitteet tälle kirjoitukselle ja näytelmälle "Kivi kiveltä", joka esitettiin pari päivää sitten 7.4.2016 Kuopion tuomiokirkon juhlatilaisuudessa.
Tässä henkilöt keskustelevat vielä äskettäisestä pääsiäisestä ja Mikael Agricolasta, joista asioista on rinnastuksia nykyisiin tapahtumiin. Keskustelu saattaa näyttää yllätyksellisiä puolia, joita lukijat pohtinevat mielessään.
Pääsiäisen yhteyteen kuuluvat virpomiset ovat olleet asioita, joissa kirjallinen luovuus näyttäytyy. Ajattelen tässä kohdassa Mikael Agricolaa, joka on pohtinut murteita kehittäessään suomen kieltä. Virpoa voidaan murremuotoisin ajatuksin: "Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka." Muuten, oletko käynyt Kuopion murreviikoilla, jotka pidetään kesäisin?
Kuopion murreviikoilla kannattaa käydä. Minulla on tässä oudompikin virpomisruno: "Virpoin, varpoin, tuoreeks, terveeks, rikkaaks, rakkaaks, vanhaks, vakkaaks. Mie virvon viisahaksi, taputtelen taitavaksi. Näin mie tänne tullessain: kanastanne munainen, taikinastanne piirainen, siulle vitsa, miulle palkka." Mitähän virpomisrunoja Mikael Agricola on aikoinaan tuntenut?
On aivan oikein huomioida Mikael Agricolan työ Suomen lipun nostoin ja arvostaa samalla suomen kieltä. Hän on miettinyt kirjoituksiinsa tulevien sanojen suomenkielisiä vastineita, tekstiensä luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Sanat påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα ovat suomen kielellä pääsiäinen.
Suomen kieltä käytetään puheenvuoroissa, jotka ovat joskus kiihkeitä. Usein käy niinkin, että paikallaolijat keskustelevat keskenään ja "puhutaan päälle", vaikka "pelisäännöt" ovat olemassa. Kun esitetään aivan selviä kysymyksiä, kysymykset ja vastaukset eivät aina kohtaa. Äidinkieltä eli suomen kieltä on tavallaan käytetty väärin.
Tarkoitat varmaan esimerkiksi sitä, että television katselijat ovat ohjelmaa seuratessaan ymmärtäneet, mitä kysyttiin ja odottavat vain vastauksia. He pohtivat mielessään omiakin vastauksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on kehitettävä "kaksi palvelun puolta", jotka rahoitetaan oikeudenmukaisesti ja kattavasti. Perustuslaki valvoo kysymysten ratkaisuja yksiselitteisesti.
Henkilöillä on joskus vaikea vastata sellaisiin kysymyksiin, jotka eivät tue omia arvoja ja asenteita ja ylittävät ehkä vaadittavan kokemuksen ja tieteellisen tietotaidon. Tässä tapauksessa kysymykset ja vastaukset ovat yhteydessä siihen, millä tavoin kehitetään yhteiskunnan palvelujärjestelmää. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan toimintoja on seurattava valppaina. "Veroparatiisikeskustelu" vaatii asioiden sisäistämistä.
Mikael Agricolakin on pohtinut yhteiskunnallisia kysymyksiä ja niiden vastauksia. Uskonpuhdistus on siitä esimerkkinä. Hänen toteuttamansa uskonpuhdistuksen opillinen sisältö on opittu tuntemaan vähitellen. Mikael Agricolan esittämä kristillinen sanoma on opittu tuntemaan kirkon palvelujen yhteydessä ja kouluopetuksessa. Mitä hän sanoisi kouluissa esitettävistä virsistä, joista on keskusteltu vilkkaasti?
Huolella on mietittävä erilaisissa välitystehtävissä olevien henkilöiden "laadullisia" ominaisuuksia tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Työmarkkinakysymysten ratkaisuissa tämä on tärkeää. Perusteltua on kysyä, mitä esillä olevat ilmaisut tarkoittavat. Onko tarkoitus se, että asiat tulkitaan vain omaksi eduksi syrjäyttämällä muut kannanotot?
Mikael Agricolan tietoja ja taitoja tarvittiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueella, kun Ruotsin ja Venäjän välisiä kiistoja aikoinaan ratkottiin. Asiat käsittelivät rajakysymyksiä. Neuvotteluissa kysymykset ja vastaukset menivät samaan suuntaan.
Mikael Agricola on osoittanut, että valtioiden välisessä kanssakäymisessä on toimittava rakentavasti. Millä tavoin hän näkisi ajankohtaiset ulko- ja turvallisuuspoliittiset kriisit ja niiden syyt? Ongelmaisissa asioissa on toimittava oikeudenmukaisesti ja kuunneltava eri tahoja. Keskustelukulttuurin laatua on arvioitava jatkuvasti.
Kun ratkaistavissa kysymyksissä saadaan aikaan neuvottelutulos, on varmistettava, että ongelmat eivät puhkea uudelleen. Miten hyvin on onnistuttu tässä toiminnassa?
Mikael Agricola on näyttänyt, että syvällistä ajattelua tarvitaan yhteiskunnan kulttuurin ja toiminnan kehittämisessä. Hän on pohtinut sitä, mitkä asiat on hyvä esittää kirjoitetussa muodossa eli suomen kielellä.
Mikael Agricola on saanut ymmärtämään, mikä on lukemisen hyötyarvo. Hän on luonut pohjan kulttuurin tuotoksille, jotka ovat lainattavissa kirjastoista. Kirjastoja on lakkautettu, mikä on heikentänyt kirjastoille asetettuja kulttuuritavoitteita.
Mikael Agricolan toiminta suomen kielen hyväksi on osoittanut, että omakielinen kirjallisuus ja kulttuuri sivistävät. Hän oli kielitaitoinen henkilö. Kielitaidosta oli ollut hyötyä liikuttaessa ulkomailla. Kielten osaamisen taito on arvokas pääoma. Ajankohtaista on ratkaista pakolaisten kotouttamiskysymyksiä.
Mikael Agricola olisi ihmeissään nykyisten viestintävälineiden kehityksestä. Hän pääsisi kuitenkin nopeasti eroon ihmettelystään, sillä hän miettisi varmaan tarvittavia uudissanoja tietoviestintää varten.
Mikael Agricola ihmettelisi sitä, kun suomenkieliset sanat vaihdetaan herkästi vieraskielisiin ilmauksiin. Hän miettisi sitä, miksi tuttu "Posti" muutettiin "Itellaksi" ja ilahtuisi, kun "Itellasta" tuli taas "Posti", jota käytetään ennakkoäänestyspaikkanakin.
Mikael Agricola olisi huolissaan, kun kirjeiden kirjoittaminen on laantunut. Kirjeitä ei viedä enää paljonkaan postiin. Tämä kertoo viestinnän muutoksista. Eduskunnassakin on näpräilty "laitteita", että toimintaan on jouduttu puuttumaan.
Kirjoittajat toivovat, että heidän ajatuksiaan luettaisiin ja kommentoitaisiin. Tämäkin kirjoitus on lukijoiden arvioitavana. Mikael Agricolakin on miettinyt kirjoittamiensa tekstien kiinnostavuutta, sillä hän luonut aivan "uutta kulttuurin sisältöä" suomen kielen avulla.
Keskustelu käytiin tässä kiirehtimättä leppoisassa hengessä, mikä tuottaa yleensä parhaat tulokset. Keskustelun aikana mietittiin asioita, jotka voidaan yhdistää Mikael Agricolan luovaan ajatteluun. Monet kokouskeskustelut ja raportit olisivat nykyään toisenlaisia, jos suomen kieltä ei olisi Mikael Agricolan toimesta alettu kehittää sivistyksen ja kulttuurin hyväksi. On mietittävä huolella, millaista suomen kieltä "viljellään" ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Suomen kielen on säilytettävä asemansa, minkä hyväksi Mikael Agricolakin on aikoinaan ponnistellut.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Tässä henkilöt keskustelevat vielä äskettäisestä pääsiäisestä ja Mikael Agricolasta, joista asioista on rinnastuksia nykyisiin tapahtumiin. Keskustelu saattaa näyttää yllätyksellisiä puolia, joita lukijat pohtinevat mielessään.
Pääsiäisen yhteyteen kuuluvat virpomiset ovat olleet asioita, joissa kirjallinen luovuus näyttäytyy. Ajattelen tässä kohdassa Mikael Agricolaa, joka on pohtinut murteita kehittäessään suomen kieltä. Virpoa voidaan murremuotoisin ajatuksin: "Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka." Muuten, oletko käynyt Kuopion murreviikoilla, jotka pidetään kesäisin?
Kuopion murreviikoilla kannattaa käydä. Minulla on tässä oudompikin virpomisruno: "Virpoin, varpoin, tuoreeks, terveeks, rikkaaks, rakkaaks, vanhaks, vakkaaks. Mie virvon viisahaksi, taputtelen taitavaksi. Näin mie tänne tullessain: kanastanne munainen, taikinastanne piirainen, siulle vitsa, miulle palkka." Mitähän virpomisrunoja Mikael Agricola on aikoinaan tuntenut?
On aivan oikein huomioida Mikael Agricolan työ Suomen lipun nostoin ja arvostaa samalla suomen kieltä. Hän on miettinyt kirjoituksiinsa tulevien sanojen suomenkielisiä vastineita, tekstiensä luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Sanat påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα ovat suomen kielellä pääsiäinen.
Suomen kieltä käytetään puheenvuoroissa, jotka ovat joskus kiihkeitä. Usein käy niinkin, että paikallaolijat keskustelevat keskenään ja "puhutaan päälle", vaikka "pelisäännöt" ovat olemassa. Kun esitetään aivan selviä kysymyksiä, kysymykset ja vastaukset eivät aina kohtaa. Äidinkieltä eli suomen kieltä on tavallaan käytetty väärin.
Tarkoitat varmaan esimerkiksi sitä, että television katselijat ovat ohjelmaa seuratessaan ymmärtäneet, mitä kysyttiin ja odottavat vain vastauksia. He pohtivat mielessään omiakin vastauksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on kehitettävä "kaksi palvelun puolta", jotka rahoitetaan oikeudenmukaisesti ja kattavasti. Perustuslaki valvoo kysymysten ratkaisuja yksiselitteisesti.
Henkilöillä on joskus vaikea vastata sellaisiin kysymyksiin, jotka eivät tue omia arvoja ja asenteita ja ylittävät ehkä vaadittavan kokemuksen ja tieteellisen tietotaidon. Tässä tapauksessa kysymykset ja vastaukset ovat yhteydessä siihen, millä tavoin kehitetään yhteiskunnan palvelujärjestelmää. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan toimintoja on seurattava valppaina. "Veroparatiisikeskustelu" vaatii asioiden sisäistämistä.
Mikael Agricolakin on pohtinut yhteiskunnallisia kysymyksiä ja niiden vastauksia. Uskonpuhdistus on siitä esimerkkinä. Hänen toteuttamansa uskonpuhdistuksen opillinen sisältö on opittu tuntemaan vähitellen. Mikael Agricolan esittämä kristillinen sanoma on opittu tuntemaan kirkon palvelujen yhteydessä ja kouluopetuksessa. Mitä hän sanoisi kouluissa esitettävistä virsistä, joista on keskusteltu vilkkaasti?
Huolella on mietittävä erilaisissa välitystehtävissä olevien henkilöiden "laadullisia" ominaisuuksia tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Työmarkkinakysymysten ratkaisuissa tämä on tärkeää. Perusteltua on kysyä, mitä esillä olevat ilmaisut tarkoittavat. Onko tarkoitus se, että asiat tulkitaan vain omaksi eduksi syrjäyttämällä muut kannanotot?
Mikael Agricolan tietoja ja taitoja tarvittiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueella, kun Ruotsin ja Venäjän välisiä kiistoja aikoinaan ratkottiin. Asiat käsittelivät rajakysymyksiä. Neuvotteluissa kysymykset ja vastaukset menivät samaan suuntaan.
Mikael Agricola on osoittanut, että valtioiden välisessä kanssakäymisessä on toimittava rakentavasti. Millä tavoin hän näkisi ajankohtaiset ulko- ja turvallisuuspoliittiset kriisit ja niiden syyt? Ongelmaisissa asioissa on toimittava oikeudenmukaisesti ja kuunneltava eri tahoja. Keskustelukulttuurin laatua on arvioitava jatkuvasti.
Kun ratkaistavissa kysymyksissä saadaan aikaan neuvottelutulos, on varmistettava, että ongelmat eivät puhkea uudelleen. Miten hyvin on onnistuttu tässä toiminnassa?
Mikael Agricola on näyttänyt, että syvällistä ajattelua tarvitaan yhteiskunnan kulttuurin ja toiminnan kehittämisessä. Hän on pohtinut sitä, mitkä asiat on hyvä esittää kirjoitetussa muodossa eli suomen kielellä.
Mikael Agricola on saanut ymmärtämään, mikä on lukemisen hyötyarvo. Hän on luonut pohjan kulttuurin tuotoksille, jotka ovat lainattavissa kirjastoista. Kirjastoja on lakkautettu, mikä on heikentänyt kirjastoille asetettuja kulttuuritavoitteita.
Mikael Agricolan toiminta suomen kielen hyväksi on osoittanut, että omakielinen kirjallisuus ja kulttuuri sivistävät. Hän oli kielitaitoinen henkilö. Kielitaidosta oli ollut hyötyä liikuttaessa ulkomailla. Kielten osaamisen taito on arvokas pääoma. Ajankohtaista on ratkaista pakolaisten kotouttamiskysymyksiä.
Mikael Agricola olisi ihmeissään nykyisten viestintävälineiden kehityksestä. Hän pääsisi kuitenkin nopeasti eroon ihmettelystään, sillä hän miettisi varmaan tarvittavia uudissanoja tietoviestintää varten.
Mikael Agricola ihmettelisi sitä, kun suomenkieliset sanat vaihdetaan herkästi vieraskielisiin ilmauksiin. Hän miettisi sitä, miksi tuttu "Posti" muutettiin "Itellaksi" ja ilahtuisi, kun "Itellasta" tuli taas "Posti", jota käytetään ennakkoäänestyspaikkanakin.
Mikael Agricola olisi huolissaan, kun kirjeiden kirjoittaminen on laantunut. Kirjeitä ei viedä enää paljonkaan postiin. Tämä kertoo viestinnän muutoksista. Eduskunnassakin on näpräilty "laitteita", että toimintaan on jouduttu puuttumaan.
Kirjoittajat toivovat, että heidän ajatuksiaan luettaisiin ja kommentoitaisiin. Tämäkin kirjoitus on lukijoiden arvioitavana. Mikael Agricolakin on miettinyt kirjoittamiensa tekstien kiinnostavuutta, sillä hän luonut aivan "uutta kulttuurin sisältöä" suomen kielen avulla.
Keskustelu käytiin tässä kiirehtimättä leppoisassa hengessä, mikä tuottaa yleensä parhaat tulokset. Keskustelun aikana mietittiin asioita, jotka voidaan yhdistää Mikael Agricolan luovaan ajatteluun. Monet kokouskeskustelut ja raportit olisivat nykyään toisenlaisia, jos suomen kieltä ei olisi Mikael Agricolan toimesta alettu kehittää sivistyksen ja kulttuurin hyväksi. On mietittävä huolella, millaista suomen kieltä "viljellään" ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Suomen kielen on säilytettävä asemansa, minkä hyväksi Mikael Agricolakin on aikoinaan ponnistellut.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)