perjantai 18. joulukuuta 2020

Joulun hiljentyminen lähestyy

Asiasisällön tiedon saannissa auttaa verkkotarjonta, joka on tämänkin kirjoituksen taustalla. Olen ajatellut lisäksi, että toiminnoissa on kehitettävää. Perusteltua on kysyä, minkä teesien avulla Martti Luther nyt analysoisi yhteiskunnallista ja kirkollista toimintaa. Muistamme hyvin jouluaaton ohjelmalähetyksen, kun Suomen Turussa julistettiin joulurauha Brinkkalan talon parvekkeelta. Joulurauha on pohjoismaiseen lainsäädäntöön kuulunut perinteinen määräys, jonka mukaan kansalaisten on toimittava. Tilaisuus alkoi Martti Lutherin Jumala ompi linnamme (Ein feste Burg ist unser Gott) - virrellä, jonka jälkeen Turun tuomiokirkon kello löi 12.00. Martti Lutherin virren laulaminen on tullut tavaksi vuonna 1903. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät hoitivat musiikin ammattitaitoisesti. Soittokunta soitti Artturi Ropen säveltämän Marsalkan hopeatorvet -fanfaarin. Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on hoitanut kunniakkaan tehtävän vuodesta 2013 lähtien: "Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään." "I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande." Joulurauhajulistuksen jälkeen oli vuorossa Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen Maamme (Vårt land) - laulu. Sitten soitettiin vuodesta 1918 lähtien ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys mahdollisesti 1700-luvulta), joka on myös Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi. Joulurauhajulistuksesta on kiinnostuttu maamme rajojen ulkopuolellakin. Asiaan liittyvää radio-ohjelmaa on ollut vuodesta 1935 ja televisio-ohjelmaa vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt julistusta koskevan ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta on tapahtunut ensimmäinen suora lähetys vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut joulurauhaa koskevassa viestinnässä mukana. Joulua, johon on kuulunut edellä mainittu joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Joulun tapahtumasta voidaan puhua myös Joululaulun säkeidenkin avulla: "Joulu tullut on, kaikille. Pimeä aika, kaamos, voitetaan. Muistot, mieleen palaa, herkistää. Miten kaikki mielletään? Maria, Josef, seimen lapsi, enkelit, paimenet, tietäjät, tähti. Lahjat saadaan, annetaan. Turku, joulurauhan julistaa." Mikael Agricola on oppinut tuntemaan läheltä Martti Lutherin musiikin ja opin sisällön. Heidän tekemänsä Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat suuria kulttuuritekoja. Tämän artikkelin otsikon sisältö on kyseisille suurmiehille tuttu. He ovat joutuneet paneutumaan työtehtäviinsä kuuluvaan joulun kertomuksen syvälliseen sanomaan, joka sisältää merkityksellisen joulurauhan pohtimisen. Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun kysytään, millaisissa oloissa joulunvietto voi yleensä tapahtua. Joulunvietto saa erilaisia muotoja, kun esimerkiksi asumisessa on puutteita. Joulun sanoma muistuu tässä kohdassa mieleen. Päätöksenteolla on haasteita, ettei eriarvoistumista yhteiskunnassa pääse syntymään. Jouluterveisin 2020 YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio

lauantai 5. joulukuuta 2020

Itsenäisyyspäivä perinteinen tapahtuma

Juhlapuheissa muistellaan ulko- ja sisäpolitiikan tapahtumia ja arvioidaan tehtyjä päätöksiä. Veteraanit nostetaan ansaitusti henkilöinä esille. Yhteiskunnan toimintoihin vaikuttavaa koronatilannetta pohditaan huolestuneena. Kysytään aiheellisesti, miten oikeansuuntaista päätöksenteko on hyvinvoinnin kannalta. Politiikkatoiminta tulee tutuksi kokemuksen kautta. Tehtävät oli aikoinaan suoritettava mahdollisimman hyvin, "siellä jossakin, kun kutsu kävi", "vapaaehtoisinakin oltiin". Perusteltua on kysyä, miten hyödynnetään historian opetukset. Viestimien kautta välitetyn tiedon on osoitettava, että ulko- ja sisäpolitiikan on oltava luotettavaa ja vaikutusyhteydet ymmärrettävää. Tärkeä periaate on, että maamme laivan ruori on turvallisissa käsissä, kun seilataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Sosiaali- ja terveyshuollon palveluista kannetaan myös huolta. Kysytään aiheesta, miksi päätöksenteko on joskus hitaanlaista esimerkiksi veteraanien hyvinvointikysymysten ratkaisuissa. Päätöksiä tehtäessä on viitattu vastuullisten tahojen rooliin asioiden hoitamisessa ja selvittämisessä. Veteraanin iltahuuto -musiikkikappale on tullut tutuksi. Simon sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Armas Ilvo johti aikoinaan lauluesitystä presidenttiparille presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlassa. Tässä kohdassa muistui mieleen myös sotaveteraani Hannes Hynönen, joka saattoi olla mukana vuoden 2014 itsenäisyysjuhlassa kertomassa kokemuksistaan. Presidentinlinnan itsenäisyyspäiväjuhlassa 2018 oli pysäyttävä yksilöllinen tapaaminen, kun 106-vuotias Salme Haltia oli toiminut sodan aikana lottana. Veteraani Mauri Maunula viihdytti tuolloin presidenttiparia ja läsnäolijoita. Viime vuonna 2019 presidentinlinnan tapahtumia seurattiin kiinnostuneesti television kautta. Itsenäisyyspäivänä 6.12.2020 emme voi nähdä viimeisen Mannerheimin ristin ritarin Tuomas Gerdtin saapumista kättelemään tasavallan presidentti Sauli Niinistöä. Esitykset ovat hiljentäneet paikalla olevat kuulijat ja television katselijat. Suomen lippua kannetaan sankaripuistoissa, mikä on ollut monille mieleinen luottamustehtävä. Musiikkiesitykset, seppeleenlaskut ja puheet ovat kuuluneet ohjelmaan. Vuonna 2019 oli Kuopion sankaripuistossa Karjalan Lennoston järjestämän lippulinnan juhlallisuudet, johon osallistuin Kuopion Reserviupseerikerho ry:n jäsenenä. Kyseisen yhdistyksen 90-vuotisjuhla pidettiin Kuopion Puijonsarvessa 30.11.2019. Ajankohtaista on kunnioittaa Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivää. Jean Sibelius, joka on elänyt vuosina 1865 - 1957, on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu kansallissäveltäjä. Hänen teoksiaan ovat seitsemän sinfoniaa, orkesteriteokset Finlandia, Karelia-sarja ja Valse triste. Jean Sibeliuksen juhlavuotta vietettiin 2015. Menestystä yhteiskunnassa tarvittaville toiminnoille. Onnittelut Suomen nais- ja miesmaajoukkueille kansainvälisten jalkapallomenestysten johdosta 2020. Jalkapallo-otteluissa viestitetyt maalit osoittivat pelaajien ja valmennuksen taitoa, jonka vastustajat ovat todenneet. Yhteistyö peleissä on toiminut mallikkaasti. Vuoden 2020 terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio

keskiviikko 7. lokakuuta 2020

Aleksis Kiveä muistellaan

Kulttuuriasioissa ja kansalaisvaikuttamisessa pohditaan Aleksis Kiven merkitystä. Hänen kirjallisia taitoja arvioitiin omana aikanaan kriittisesti. Voidaan kysyä, miten yleistä tällainen menettely on ihmisten mietinnässä. Onko kriittisyys yhteydessä sellaiseen ajatteluun, että asioita on tehtävä vain tietyllä tavalla? Luovuus on käsite, jonka totuttua kaavaa Aleksis Kivi eli Alexis Stenvall oli muuttamassa. Inhimilliseen, yksilötason toimintaan ja arviointiin kuuluu melko usein kateus, joka saattaa nousta esille erilaisissa päätöksenteon ratkaisuissa. Kysymys on siitä, keiden henkilöiden mielipiteitä päästään kuulemaan ja keiden ajatukset ovat vain hyväksyttäviä. Asioiden painotuksia ja pohdintaa tarvitaan, kun palveluja kehitetään asetettujen tavoitteiden suunnassa. Koulutuksen kehittäminen on yhteydessä arvostuksiin, johtamiseen ja harkittuihin työtapoihin. Oppisisällöt jalostuvat asianosaisten välisessä kanssakäymisessä. Yhteiskunnan onnistuminen on yhteydessä pelisääntöjen tuntemukseen. Koronatilanne on asettanut toimijoille haasteita, joiden mukaan on edettävä. Tässä kirjoituksessa viitataan Seitsemän veljestä - teokseen, joka on jatkuvasti ajankohtainen, yhteiskunnan muutoksia ja kehitystä kuvaava tuotos. Kirjan lukeminen vaatii paneutumista silloisen ajan ilmiöihin. Yhteiskunnalliset kysymykset ja ratkaisut ovat kirjassa kiinnostavasti esillä. Teoksessa mainitut nuoret oppivat kasvuympäristössään kirkollisia asioita, tietoa maaseutuelinkeinoista ja ymmärrettävästi myös liikunnasta. Silloisten pedagogiikan menettelyin ja itsenäisesti opittiin lukemista, laskentoa ja laulamista, joiden sisältämien asioiden oppiminen katsottiin tärkeäksi. Koulutukseen liittyviä asioita alettiin miettiä yhä enemmän. Kehittymistä tukevien toimintojen jälkeen tilanne oli sellainen, että veljeksistä kehittyi yhteiskuntakelpoisia ja arvostettuja kansalaisia, He oppivat tuntemaan luottamushenkilöjärjestelmän ja sen, että henkilökohtaiset riitaisuudet poistuvat sopimalla. Tässä kohdassa on hyvä mainita, että joissakin Suomen pitäjissä toimi kuudennusmies (ruots. sexman) eli seurakunnan vanhin, kyläntarkastaja. Seitsemän veljestä -kirjan nuorilla oli tärkeä oppia ymmärtämään luontoympäristön merkitys hyvinvoinnilleen, mikä on ajankohtainen asia tällä hetkellä. Keskusteluissa käytettiin erilaisia kielikuvia, joiden avulla on tarkoitus lisätä asioiden kiinnostavuutta. Historiasta saatavaan ajantietoon ja kansanviisauteen. kannattaa perehtyä. Kielikuvien käyttäminen on yhteydessä kasvuympäristöön, jonka hyödyn Seitsemän veljestä - kirjan nuoret oppivat läheltä kokemaan ja tiedostamaan. Kielikuvat vahvistavat tehokkaasti päätöksenteon sanomaa. On mietittävä tarkkaan, millä tavoin päätöksenteko viestii ajankohtaisista luontoympäristön asioista. Päätöksenteko on melko usein suoraviivaista. Arvioinnissa on unohtunut analyysi, jos päätökset näyttävät ulospäin muunlaiselta kuin on tarkoitus. On ongelmallista, kun lähiopetusta on vähennetty ammatillisessa koulutuksessa, kuten viestimissä on asiaa ilmaistu. Seitsemän veljestä -teoksen nuoret oppivat ammatillisia tehtäviä kuuntelemalla ja seuraamalla ammatissa toimivia. Yhteiskunnassa mietitään perustuslain ohjaamana sosiaali- ja terveydenhuoltoa, kaavailtua maakuntauudistusta ja ennen kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä. On aihetta kysyä esimerkiksi, millaisissa käsissä Suomen laivan ruori on seilatessamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Seitsemän veljestä -kirjan nuoret osasivat asekäsittelyä ja tunsivat armeijan sotilaskoulutusta, joka helpottaisi siviilivaikeuksien paineissa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on haasteellinen. Perustellusti voidaan kysyä, mitä kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikka merkitsee ja miten se on tulkittava maan johtamisen kannalta. Seitsemän veljestä - teoksen nuoret oppivat taivaltamaan ja miettimään ympärillään olevaa yhteiskuntaa vallitsevien normitusten, oppien ja kielikuvien mukaan. Kun yhteiskuntapolitiikassa käytetään kielikuvia, asioita tulkitaan sisäistyneen ymmärryksen mukaan. Jos ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja sisäpolitiikassa toimitaan liian suoraviivaisesti, voi käydä niin, että yhteiskunnan vastuulla oleva suunnittelu ja tavoitteet eivät kohtaa hyvin toisiaan. Yhteiskuntapoliittinen toiminta vaatii harkintaa, jossa hyödynnetään kokemusta. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan suunta on perustuslain kriteerit täyttävä, ymmärrettävyysvajetta ei pääse syntymään. Päätöksenteossa on oltava sisäistettäviä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä asioiden kulkuun ja hallitsemiseen. Seitsemän veljestä - kirjan nuoret oppivat vähitellen luottamaan yhteiskunnan tarkoitusperiin, joita he lopulta arvostivat. Tiedotusvälineillä on vastuu ilmaista luotettavaa tietoa jota yhteiskunnassa tarvitaan. Hyvää Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää. Vuoden 2020 terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio

lauantai 19. syyskuuta 2020

Urheilua seurataan

Urheilumenestys on tärkeä toiminnan jatkuvuuden kannalta. Kun tilanne on muodostunut sellaiseksi, että onnistutaan, sitä kannatetaan ja arvostetaan. Asiaan liittyen olen seurannut Kuopion Palloseuran ottelutoimintaa. Uutisissa viestitetyt maalit ovat osoittaneet pelaajien ja valmennuksen taitoa, jonka vastustajat ovat huomanneet. Yhteistyö peleissä on toiminut mallikkaasti, mikä on hyvänä esimerkkinä myös erilaisessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tässä kirjoituksessa olen nostanut esiin kuopiolaisen urheiluseuran vuosien 2019 - 2020 merkittävät, yleisesti huomatut urheilusuoritukset, joiden tekijöitä on välttämättä onniteltava: 1. Onnittelen Kuopion Palloseuraa jalkapallon suomenmestaruuden saavuttamisesta 19.10.2019. Kyseinen menestys on ollut hyvänä urheilutavoitteena seuraavalle vuodelle 2020. Tilannetta on ruvennut varjostamaan maailmanlaajuinen koronapandemia - covid-19, johon pyritään löytämään toimiva rokote ja kannustetaan pitämään riittävät turvavälit. 2. Onnittelen Kuopion Palloseuraa kansainvälisen jalkapallomenestyksen johdosta 17.9.2020. Nyt seurataan aktiivisesti, miten Kuopion Palloseuran ottelutulostukset nähdään tästä eteenpäin. Viestintävälineillä on tärkeä vastuu tarjota ajantasainen tieto kansalaisille ja kertoa ammattitaitoisesti erilaisten ilmiöiden taustalla olevia tekijöitä. Terveiset Suomen tietokirjailijat ry:n etäkokouksesta, joka pidettiin 18.9.2020 klo 16.00. Hyvää vuotta 2020 YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio

tiistai 1. syyskuuta 2020

Toiminta yhteydessä arvopohjaan

Luovia ratkaisuja, ideoita ja kouluttautumista tarvitaan johtamisessa. Asioiden valmistelua ja sisältöä on arvioitava huolella. Kun perustuslaki huomioidaan tarkkaan, ei tarvitse jälkikäteen selitellä päätöksiä. Kysymysten ratkaisuissa on mietittävää, kun päätöksiä tulkitaan monella tavalla johdonmukaisuuden puuttuessa.

Ajankohtaista on pohtia terveydenhuollon järjestymistä, jota varjostaa covid-19-merkinnän haasteet. Tapahtumia seuratessa huomataan, että joidenkin mielestä on löydettävä rokote ja saada tutkimustyölle arvostusta. Tässä kohdassa muistetaan historiatutkimuksesta asia, joka liittyy tarkkailuun ja palkanmaksuun. Jos työ sujui huonosti, palkkaa oli mahdollista pienentää.

Yhteiskunnan päätöksentekoa koskettaa läheisesti ratkaisutoiminta, miten tasapuolisesti se kohtelee eri väestöryhmiä. Turvallisuutta koskevien kysymysten ratkaisut ovat myös ajankohtaisia ja vaativat onnistunutta sisältöä: ”Miten luotettavien käsien ohjaamana laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä?”

Kiinnostuneina ja huolestuneina seurataan, miten Suomen hyvinvointiasiat järjestyvät maailman terveyspoliittisessa tilanteessa. Päätöksenteon laatua on mietitty, kun maamme rajat ovat sulkeutuneet, avautuneet ja asioiden järjestämisessä on tapahtunut muutoksia.

Päätöksentekoa koskevien tilanteiden ratkaisuista tehdään johtopäätöksiä. Yhteiskunnan asioita on mahdollista viedä parempaan suuntaan, kun koulutetaan esimerkiksi tarvittavaa ammattihenkilöstöä. Nyt kysytään aiheellisesti, millaiset ovat kansalaisiin kohdistuvat terveysvaikutukset, kun ympärillä ovat vaikuttamassa covid-19-merkinnän mukaiset olot.

Palvelujen tarkasteluissa kysytään, millaiset ovat yleiset opiskelupuitteet yhteiskunnassa. Omakohtaiset opiskelujärjestelyt tunnetaan. Ohjelmat uudistuvat ja laitteet vanhenevat. Oppikirjat ovat vähentymässä, ja digivälineet ovat tulleet tilalle. Markkinoijat voisivat tukea opiskelijoita viestintävälineiden hankinnoissa. Tietokoneratkaisuja tarvitaan, sillä on ollut ajankohtaista ja välttämätöntäkin toimia kotiympäristön kautta. Etäyhteyksien kautta pidetyt kokoukset ovat tulleet tutuiksi.

Yhteiskunnan hyvinvoinnin kehittämisessä kysytään perustellusti, millaisella päätöksenteolla ulko- ja sisäpolitiikan asiat hoidetaan. Onnistuminen merkitsee sitä, että voimia suunnataan hyvän tekemiseen ja estetään eriarvoistumista. Kulttuurin sisällön kysymysten huolellinen pohdinta ja ratkaisujen löytäminen on tärkeää.


Menestystä kansalaisille ja kokontuville yhteisöille.


Vuoden 2020 terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

keskiviikko 22. heinäkuuta 2020

Haasteet velvoittavat


Yhteiskunnassa pohditaan covid-19-merkinnän sisältämiä terveydenhuollon haasteita. Tapahtumien kulkua seuratessa huomataan, että vastuulliset toimijat pyrkivät löytämään tarvittavan rokotteen saaden siten työlleen arvostetun palkan. Tässä kohdassa todetaan, että englannin kielen palkkaa tarkoittava sana salary tulee latinan sanasta sal. Kun sotilas hoiti työnsä huonosti, hänen palkkaansa voitiin alentaa. Henkilö ei ollut toisin sanoen suolansa veroinen: vanha sanonta on jäänyt elämään.

Yhteiskunnassa pohditaan, kohdellaanko väestöryhmiä tasapuolisesti päätöksiä tehtäessä. Turvallisuutta koskevat kysymykset ovat ajatteluttaneet:
”Miten luotettavien käsien ohjaamana laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä?”

Kiinnostuneina seurataan, miten Suomen hyvinvointiasiat järjestyvät maailman terveyspoliittisessa tilanteessa. Päätöksiä on mietitty, kun maamme rajat ovat sulkeutuneet, avautuneet ja asioiden järjestämisessä on tapahtunut muutoksia.

Luovia ratkaisuja, ideoita ja kouluttautumista tarvitaan johtamisessa. Asioiden valmistelua ja sisältöä on arvioitava huolella. Kun perustuslaki huomioidaan tarkkaan, ei tarvitse jälkikäteen selitellä päätöksiä. Kysymysten ratkaisuissa on mietittävää, kun päätöksiä tulkitaan monella tavalla johdonmukaisuuden puuttuessa.

Palvelujen laadun arviointi on ajankohtaista. Päätöksiä koskevista tilanteista tehdään johtopäätöksiä. Yhteiskunnan ja talouselämän asioita on mahdollista viedä parempaan suuntaan, kun koulutetaan esimerkiksi tarvittavaa ammattihenkilöstöä. Nyt kysytään aiheellisesti, millaiset ovat kansalaisiin kohdistuvat terveysvaikutukset, kun ympärillä ovat vaikuttamassa covid-19-merkinnän mukaiset olot.

Palveluja koskevissa tarkasteluissa kysytään, millaiset ovat yleiset opiskelupuitteet yhteiskunnassa. Ohjelmat uudistuvat ja laitteet vanhenevat. Oppikirjat ovat vähentymässä, ja digivälineet ovat tulleet tilalle. Omakohtaiset opiskelujärjestelyt tunnetaan. Markkinoijat voisivat tukea opiskelijoita viestintävälineiden hankinnoissa. Tietokoneratkaisuja tarvitaan, sillä on ollut ajankohtaista ja välttämätöntäkin toimia kotiympäristön kautta. Kokouksia on pidetty etäyhteyksien avulla.

Yhteiskunnan arvoja ja yleistä hyvinvointia pohdittaessa kysytään, millaisella päätöksenteolla ulko- ja sisäpolitiikkaa koskevat asiat hoidetaan nyt ja tulevaisuudessa. Tavoitteena on estää eriarvoistumisen kehittyminen. Asia voidaan ilmaista lyhyesti: ”Kun voimia riittää, on taitoa tehdä hyvää.” Kulttuurin sisällön kohdalla on puhuttu maan suolasta, suolapatsaista ja suolan vahvistamasta liitosta. Suolan merkitys ruokatarvikkeiden säilyvyyden kannalta on ollut merkittävää.



Vuoden 2020 terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

maanantai 6. heinäkuuta 2020

Päätöksentekoa seurataan


Yhteiskunnassa on keskusteltu hyvinvointipalvelujen turvaamisesta. Päätöksenteon kohdalla on mietitty, miten suuren osan toiminnoista julkisen sektorin eli valtion ja kuntien tulisi rahoittaa. Taloudellisten voimavarojen heikentyessä pohditaan, miten palvelujen tuottaminen ja rahoittaminen järjestyy tulevaisuudessa.

Hyvinvointipalvelujen tarkastelu vie ajattelua priorisointikysymyksiin ja julkistalouden kriisiytymisen asioihin, jotka ovat ajankohtaisia aiheita. Yhteiskunnassa mietitään tarkkaan muun muassa terveysasioiden kohdalla, miten koronavirusten aiheuttamia ongelmia pidetään hallinnassa.

Hyvinvointimalleja ja toiminnan muutoksia pohditaan. Universaalisen palvelujärjestelmän kohdalla mietitään, miten otettaisiin yksilöllistä vastuuta omasta hyvinvoinnista. Asiassa pohditaan vaihtoehtomalleja, joista erottuvat valtio- ja kuntakeskeinen, kansalaisyhteiskuntakeskeinen ja markkinaperusteinen hyvinvointimalli.

Yhteiskunnassa tähdennetään vastuuta hyvinvointipalvelujen tuottamisessa, mikä on kansalaisten hyväksi. Kannatetut mallit heijastavat eri toimintatahojen intressejä. Arvioinneissa on perusteltua käyttää hyödyksi tutkimuksista saatavaa palautetta.

Ajankohtaista on miettiä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuspalvelujen suunnittelua ja päätöksentekoa. Myönteisten menettelyjen avulla vaikutetaan syrjäytymiseen estävästi. Ratkaisut koskettavat yhteiskunnan asumisjärjestelyjä. Hyvä asuminen toimii resurssina muiden tarpeiden tyydyttämisessä.

Perustellusti ollaan kiinnostuneita kansalaisten hyvinvointiin vaikuttavista asioista. Yhteiskunnan toiminnoista tarvitaan laadullista ja määrällistä informaatiota. Palveluista muodostuu henkilökohtainen kuva, joka on yhteydessä omakohtaisesti koetun hyvinvoinnin kanssa. Palvelut opitaan tuntemaan arkikokemuksen kautta.

Hyvinvointipalveluiden laatua arvioitaessa on pohdittava ja kehitettävä sellaisia mittavälineitä, joiden avulla voidaan vertailla suunniteltuja ja päätettyjä tavoitteita keskenään. Kun nostetaan esille asiakas- ja henkilöstönäkökulmat, saadaan yleiskuva palvelujen järjestämisen tilanteesta.

Vaikuttavuutta arvioitaessa on mietittävä toimintaa pitkähköllä aikavälillä. Esimerkiksi koulutuspalvelujen kohdalla tulisi ottaa huomioon peruskoulusta toisen asteen koulutukseen pääsy, sieltä edelleen korkea-asteen koulutukseen pääsy ja lopulta työelämään sijoittuminen.

Taloudelliset tekijät aiheuttavat reunaehtoja esimerkiksi yleissivistävien ja ammatillisten koulutuspalvelujen toimintojen laadulliseen ja määrälliseen toteutumiseen. Suunniteltujen ja päätettyjen ratkaisujen vaikutuksia voidaan arvioida kyselytutkimusten avulla ja havaintoihin perustuvan tiedon avulla.

Yhteiskunnan palvelujärjestelmiä kehitettäessä tarkoituksena on edistää kansalaisten hyvinvointia. Rakenneuudistuksia tehtäessä pidetään mielessä, mitä seurausvaikutuksia tehdyillä ratkaisuilla on jatkossa ja tulevaisuudessa.


Eino Leinon, runon ja suvenpäivänä.


Vuoden 2020 terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

lauantai 13. kesäkuuta 2020

Liikenneratkaisuja mietitty


Viestimien kautta on välitetty liikenneselvityksiä ja ratkaisuja. Ajankohtainen on uusi tieliikennelaki, joka tuli voimaan 1.6.2020. Liikenneasioissa on seurattu liikkumista, turvavälien käyttöä ja mietitty esimerkiksi covid-19-koronatilanteen asioita. Monien kysymysten onnistuneissa ratkaisuissa kiire on ajatteluttanut ihmisiä.

Tieliikennelaki kiinnostaa. Taajamien pysäköinnin sisältöä on pohdittava ja arvioitava, kun julkaistun esitteen mukaan autoilijoilla on mahdollista pysäköidä vastavirtaan tien vasemmalle puolen. Kuvallisen ja mieleen jäävän esitteen mukaan vasemmalla kaistalla on tulossa pyöräilijä. Miten liikennesuunnittelu perustelee turvallisuuden kannalta valistuskuvan?

Uudistusten kohdalla sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmat ovat jääneet aikoinaan sivuraiteelle. Uudistuksia koskevissa asioissa johtajuuden on oltava kunnossa. Aktiivisuuden lisääntyminen päätöksenteossa on merkki, jonka mukaan pyritään etenemään. Päätöksenteon laatua, arvoja ja asenteita punnitaan.

Organisaatioita arvioidaan, miten oikeudenmukaisuus toteutuu ja miten kokemus huomioidaan. Päätösten kulkua seurataan.. Viestintävälineiden on tuotava esille ajankohtaisia liikenneselvityksiä, miten ne ovat yhteydessä ihmisten hyvinvointiin. Tieverkostojen onnistuneet liikenneratkaisut ovat päätöksenteon toiminnan tulosta.

Yhteiskunnassa on mietittävä lasten ja nuorten työsuojelullisia asioita, joita pohditaan työelämässä. Koulu on lasten ja nuorten työpaikka, jossa kiusaamista ei pitäisi esiintyä. Syksyllä lukukauden alkaessa painotetaan koulurauhan merkitystä. Nyt kevätlukukauden päätyttyä kysytään, miten koulutoiminta koronatilanteen oloissa on onnistunut. Educa-messuilla on pohdittu koulukysymyksiä.

Kouluelämään kuuluu asioita, joita ei voida sivuuttaa. Päätöksenteossa on mietittävä koulukiinteistöjen terveydellisiä tekijöitä, jotka liittyvät homekouluihin ja koulujen ilmanvaihtoon. Koulumatkat ovat liikenneratkaisuja, joiden suorittaminen vie aikaa. Tämä on seurausta lähikoulujen lakkauttamisista.

Haja-asutusalueilla asuvat pohtivat, miksi on joskus vaikeahko päästä välttämättömien palvelujen piiriin. Kysytään, miten hyvin on järjestynyt julkisten liikennevälineiden kulku muun muassa kunnan keskustaan. Palvelujen toimivuutta arvioidaan perustellusti yhteiskuntapolitiikassa.

Poliittista viestiä arvioitaessa kysytään muun muassa, miten itsenäisesti kunnat voivat toimia niitä koskevissa ratkaisuissaan. Kysymys on aiheellinen, kun arvioidaan valtakunnan tasolta tulleita tietoja. Yhteiskunnan haasteellinen kysymys on, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut hoituvat jatkossa.

Vanhuspalvelut ovat puhuttaneet, ja omaishoitajat odottavat toimintaa tukevia ratkaisuja. Perustellusti kysytään, miten hyvin lapsiperheitä tuetaan. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa on selvitetty haastavassa terveydenhuollon koronatilanteessa. Palvelujen järjestäminen on yhteydessä päätöksenteon arvoihin ja haastaviin reunaehtoihin. Ihmiset pohtivat erilaisia kysymyksiä, mikä on esimerkiksi Euroopan unionin kehityksen suunta ja miten kotouttaminen hoituu.



Vuoden 2020 terveisin



Veikko Vilmi
YTT, KT, dosentti
Suomen tietokirjailija
Reservin upseeri
Oulun, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston alumni

Kiuruntie 11
70340 Kuopio

Tel. +358 17 2614080
Mobile: +358 40 5461080
Web address: http://www.veikkovilmi.fi
E-mail: veikko.vilmi@kolumbus.fi



perjantai 22. toukokuuta 2020

Annettuja ohjeita pohditaan


Aikaan liittyen on opittu tuntemaan koronavirus - covid-19, jota vastaan pyritään löytämään sopiva rokote. Kysytään myös, miten laadukasta on yleensä palveluja koskeva toiminta. Esimerkiksi taudin hallinnassa tarvitaan ohjeistusta, jonka laadukkuutta arvioidaan. Pohditaan sitä, ovatko päätökset menneet niin kuin niiden pitäisi mennä tasa-arvoisen kohtelun kannalta.

Nykyistä tilannetta arvioitaessa huomataan julkisuudessa olleiden tietojen perusteella, että kansalaiset ovat toimineet melko hyvin ohjeistusten mukaan ja olleet päätösten hengessä mukana. Turvaväleistä on pidetty huolta.

Itse asiassa kuultuna -ohjelma, joka esitettiin 21.5.2020 klo 20.50 televisiossa, ajattelutti katselijaa. Taltioitu lähetys kannattaa katsoa päätöksenteon toiminnan arvioinnin ja oppimisen kannalta. Päätöksenteon tapahtumien monipuolinen seuraaminen ja pohdinta on aiheellista.

Organisaatioissa mietitään budjettihahmotelmia ja velkaantumista. Tilanne on vaikeutunut koronakriisin vuoksi. Yhteiskunnassa pohditaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kysymyksiä, joita koskevia kannanottoja ja onnistuneisuutta seurataan. Helsingin konferenssitapahtumat ovat hyvin muistissa. Tavoitteellisia asioita suunnitellaan ja toivotaan, että koronavirustilanne helpottaa.

Yhteiskuntapoliittisten kysymysten ratkaisuilla on tarkoituksena ihmisten hyvinvoinnin edistäminen käytettävissä olevien resurssien reunaehdoin, jonka yhteydessä mietitään, miten tulisi parhaiten edetä. hyvinvointikysymyksissä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kohdalla tavoiteltava malli sisältää yksiselitteisesti sekä sosiaalipuolen että terveyspuolen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja mahdollista uudistusta on tarkasteltava riittävän kokonaisvaltaisesti. Aiheellista on kysyä, millaista on toiminta ja päätöksenteko koronavirustilanteessa.

Keskusteluissa puhutaan yleisesti sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteestä, mutta sosiaalipalvelut saattavat hävitä jonnekin. Kyseiset palvelut ovat myös tärkeitä kehitettäessä ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteiskunnassa on hallittava kokonaisuus, jota mietitään nyt haasteellisessa koronavirustilanteessa. Kysymys on itsehallinto- ja sote-alueratkaisuista. Suuret kysymykset ovat koskettaneet julkisuudessa olleiden tietojen mukaan eläkevastuita, palkanmaksuja ja kiinteistöjen omistusasioita, joiden on oltava kunnossa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kohdalla on tarkoitus saada aikaan toimiva ja kattava suomalainen sote-malli. Kun tämä on tavoite, niin sosiaali- ja terveydenhuoltoa on tarkkaan analysoitava. Sote-mallin käsitteen kohdalla on oltava johdonmukainen. Nyt kysytään, millaiset ovat koronavirustilanteen haasteelliset ratkaisut.

Perustuslaki ja sen määrittämät kriteerit velvoittavat toimimaan ihmisten hyväksi, että estetään eriarvoistumista. Kotouttamiskysymykset ovat haastavia. Itsehallinto- ja sote-alueiden ratkaisuja on pohdittava huolella, kun kehitellään suomalaista sote-mallia ja rahoittamista.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävä on tulkita lopulta sote-käsite oikein ja arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon toteutus ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tavoite on se, että suomalainen sote-malli on onnistunut kokonaisuus. Nyt kysytään, miten toimitaan haasteellisessa koronavirustilanteessa.

Päätöksenteon onnistuminen on yhteydessä siihen, miten ratkaistaan kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset. Tarkkaan on mietittävä, mitkä ovat kulloisetkin päätöksenteon seuraukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon on oltava laadukas ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Koronavirustilanne vaikuttaa nyt haasteellisesti yhteiskunnassa.

Kansalaisia kiinnostavat kokonaisvaltaiset päätökset, miten muun muassa luonto otetaan huomioon ratkaisuissa kehitettäessä kokonaisvaltaisesti ihmisten hyvinvointia. Tässä viitataan aikaisemmin mainittuun Itse asiassa kuultuna -ohjelmaan, joka esitettiin 21.5.2020 klo 20.50 televisiossa.

Kesäaikaan syttyneet metsäpalot ovat osoittaneet, että luonto toimii ja on olemassa omin ehdoin. Yhteiskunnassa mietitään kysymyksiä, joihin etsitään demokraattisia ratkaisuja. Päätöksiä tehdään ja erilaisia selvityksiä kuullaan. Kiinnostavaa on ollut nähdä, millaiset päätökset ovat saaneet sijaa. Koronavirustilanne vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista ja asioiden kulkua.



Menestystä yhteiskunnan poikkeusolojen toiminnoille.


Vuoden 2020 terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

keskiviikko 20. toukokuuta 2020

Perustuslaki ohjenuora päätöksille


Perustuslain mukaan kansalaisia on kohdeltava tasapuolisesti. Päätösten laatua arvioitaessa kysytään, toteutuuko perustuslain täydellinen velvoittavuus käytännössä. Aiheellista on pohtia julkisuudessa olleita toimintoja ja lausumia, jotka ovat yhteydessä kansalaisten hyvinvoinnin kehittämiseen. Nyt mietitään covid-19-merkinnän sisältämiä terveydenhuollon haasteita.

Jääkö joidenkin tautien hoitaminen liiaksi sivuun? Palvelujen onnistuminen on yhteydessä yhteiskuntapolitiikan päätöksenteon kokonaisvaltaiseen toimintaan. Sanonta on tarpeen nostaa esiin väestön hyvinvoinnin edistämisen laatua arvioitaessa ja tarvittavia päätöksiä tehtäessä.

Yhteiskunnan turvallisuutta koskevat kysymykset ovat kansalaisia ajatteluttaneet:

Perusteltua on kysyä, miten luotettavien käsien ohjaamana laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä.

Erittäin tarkkaan seurataan, miten kansalaisten hyvinvointiasiat järjestyvät maailman terveys- ja yhteiskuntapoliittisessa tilanteessa. Päätöksiä mietitään, kun maamme rajat ovat sulkeutuneet ja esimerkiksi kouluopiskelun järjestämisessä on tapahtunut muutoksia.

Asioiden valmistelua pohditaan kiinnostuneina. Kun perustuslaki tarkkaan huomioidaan, ei tarvitse jälkikäteen selitellä päätöksiä. Kysymysten ratkaisuissa on mietittävää, jos päätöksiä voidaan tulkita monella tavalla johdonmukaisuuden puuttuessa.

Edellä olevaa kirjoitettaessa muistui mieleen talvinen pilkkiminen, jonka harrastaminen on jäätilanteen vuoksi vaikeutunut:

Kuopion torilla oli pilkkimismahdollisuus. muutamia vuosia sitten. Ihmisten ei olisi tuolloin ollut tarvetta mennä Kallavedelle kalastamaan. Luovia ratkaisuja ja ideoita tarvitaan. Henkilöiden kouluttautuminen on tärkeää hallituksen tasoisten päätösten tekemisessä ja johtamisessa.

Koulutuspalvelujen kehitystä ja penkkariperinnettä on läheltä yleensä seurattu mahdollisuuksien mukaan: ”Tulevat vanhat, katsokaa meistä mallia.” Talouselämä on saanut talousruiskeen, kun on hankittu melkoinen määrä karamelleja katselijoita varten. Mikä onkaan opiskelijoiden heittämien karamellien yhteismäärä ja millaiset ovat terveysvaikutukset?

Kysytään myös, millaiset ovat opiskelupuitteet yhteiskunnassa, varsinkin nyt vallitsevissa oloissa. Ohjelmat uudistuvat ja laitteet vanhenevat. Oppilaat tuntevat omakohtaisesti opiskelujärjestelyt. Oppikirjat ovat vähentymässä, ja digivälineet ovat tulleet tilalle. Markkinoijat voisivat tukea opiskelijoita viestintävälineiden hankinnoissa.

Yhteiskunnan arvoja ja hyvinvointia pohdittaessa kysytään aiheesta, millaisella päätöksenteolla ulko- ja sisäpolitiikkaa koskevat asiat hoidetaan nyt ja tulevaisuudessa. Tavoitteena on tärkeä eriarvoistumisen estäminen, jota voidaan luonnehtia lyhyesti: "Kun voimia riittää, on taitoa tehdä hyvää."



Menestystä yhteiskunnan poikkeusolojen toiminnoille.


Vuoden 2020 terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

torstai 7. toukokuuta 2020

Pyöräilylenkillä mietittyä

Julkisuudessa on ollut esillä asioita, jotka koskettavat ihmisiä. Covid-19-merkintä on tullut tutuksi. Kysytään, miten virustyyppi saadaan hallintaan. Covid-19 on näyttänyt olevan ongelmainen asiantuntijoillekin, joiden tutkimusten tulokset eivät aina ole yhteneviä. Mietitään asioiden etenemistä. Pohditaan perustellusti, milloin tarvittava rokote saadaan aikaan. Maailmalla etsitään innokkaasti koronaviruksen vastustajaa ja käytetään resursseja.

Asia on ymmärrettävää, sillä kaikkialla sairastetaan koronan aiheuttamaa tautia. Covid-19:n oloissa tähdennetään liikunnan merkitystä hyvinvoinnin kannalta, mutta rajoitteet tulevat vastaan. Niistä mainitaan kirjallisuuden kertomuksissakin, joissa todetaan muun muassa, että ihmisille vaaralliseksi koetut spitaaliset eristettiin omille asuinalueille. Jotkut armeliaat henkilöt kävivät heitä auttamassa.

Suomessa tuberkuloosi, etenkin keuhkotuberkuloosi, on ollut aikoinaan yleinen ja vakava sairaus. Tautiin sairastuneilla oli vaikeuksia yhteiskunnassa. Pyöräilylenkin yhteydessä keskusteltiin asiasta, miten ihmisiä on kohdeltu ennen ja nyt kohdellaan. Päättäjien on mietittävä, miten olisi toimittava hyvinvointia edistävästi, inhimillisyys huomioiden.

Tärkeitä asioita tuodaan esille yhteisissä tilaisuuksissa. Tilanne on nyt erilainen, kun koronavirus raivoaa. Jossain vaiheessa yhteiskunta pääsee voitolle sairauden suhteen. Kun asiat muuttuvat parempaan suuntaan, muistellaan esimerkiksi aikaisempia juhlatilaisuuksia, joita yhteiskunnassa on järjestetty. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kysymyksiin on kiinnitetty huomiota muun muassa veteraanipäivän tilaisuuksissa.

Tapahtumissa on edetty suunnitellun ohjelman mukaan. Osallistujat ovat kokoontuneet joukkotilaisuuksiin. Veteraanin iltahuuto- musiikkikappale on esimerkiksi kuultu ja laulettu juhlapaikalla. Seppelpartioiden lähettämiset ovat sykähdyttäneet sanomallaan.

Kokouksia pidetään etäyhteyksien avulla. 20.4.2020 olen käyttänyt Teams-kokoukseen liittyvää linkkiä. Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry:n yhdistys päätti jouhevasti asioista verkkoyhteyden kautta. Joidenkin muidenkin yhdistysten kokousajoista on ollut puhetta ja toteutettu. Kuopion Virranniemen ryhmäpuutarhayhdistys ry:n toiminnantarkastus oli 5.5.2020.

Liputuspäivinä on pohdittu kysymyksiä, miten seilataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä ja vältetään ulko- ja turvallisuuspolitiikan karikkoja. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikalla on selkeät ja yhtenevät tavoitteet, toiminnassa onnistutaan.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä johtajuuteen, jolla on oltava kansalaisten tuki. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa mietitään vaikutusyhteyksiä. Suomessa pidettyjen kansainvälisten Etyjin 1975 ja 2015 -konferenssien saavutuksia on arvioitu ulko- ja turvallisuuspolitiikan oppimisen kannalta.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on taitolaji, jonka sanoma on sisäistettävä. Puheyhteydet ovat silloin kunnossa, ja sovitut tapaamiset hoidetaan. Nyt kysytään, miten toimitaan laaja-alaisen covid-19:n tilanteessa. Miten vastataan kotouttamisen haasteisiin? Ongelmaista on, jos omat näkemykset nähdään ainoina oikeina.

Eduskunnalla on vastuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan toiminnantarkastuskertomuksesta, jonka laatua kansalaiset arvioivat. Toiminnan on oltava ennustettavaa. Koronavirustilanne vaikuttaa yhteiskunnan hyvinvointikysymysten hallintaan, mikä on yhteydessä eri puolia pohtivaan päätöksentekoon.

Julkisuudessa mainittujen toimintojen rahoittaminen on haasteellista. Voidaan kysyä muun muassa, miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus toteutuvat onnistuneesti, kun eri puolet huomioidaan tarkasti.

Ulkopolitiikka ja sisäpolitiikka ovat pitkäjänteistä työtä ja tietojen päivittämistä. Joskus ajatteluttaa, kun vastuussa olevat henkilöt vetoavat melko herkästi asiantuntijoihin, vaikka itse ovat päättämässä asioista. Onko tehtävä ollut ehkä liian haastava omille taidoille? Osaamista tarvitaan yhteiskuntaa kehitettäessä.

Viestintävälineiden on annettava luotettavaa ja monipuolista tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kysymysten ratkaisuista. Sitä tarvitaan, kun arvioidaan esimerkiksi juhlapäivien yhteydessä päättäjien saavutuksia ja palvelujen laatua yhteiskunnassa. Koronavirustilanteen hallinta luo omat haasteensa.



Hyvää Eurooppa-päivää
Hyvää J. V. Snellmanin päivää, suomalaisuuden päivää
Hyvää äitienpäivää


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

torstai 30. huhtikuuta 2020

Vappua vietetään - Puitteet erilaiset


Vapunpäivä on vuosittain mielessä. Suomalaisen työn päivänä on käyty toreilla. On kuunneltu tarkkaan, mitä poliittiset tahot esittävät Suomen hyväksi tekemästään työstä. Perustellusti on kysytty, miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on luotsattu ulko- ja turvallisuuspolitiikan haastavilla merillä. On mietitty ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa esimerkiksi pienten maiden näkökulmasta. Covid-19:n vaikutuksia pyritään hillitsemään.

Maiden kehitys kiinnostaa hyvinvointiasioita tarkasteltaessa. Mikä on pienten maiden tilanne Euroopassa, kun koronavirus vaikuttaa oloihin ja resursseihin? Voidaan kysyä, millainen on maan mahdollisuus hoitaa asioitaan. Olisiko muun muassa Sveitsistä opittavaa?

Normaalina vappuina on kerrottu toimista. Suomea tullaan kehittämään: velkaantumiseen puututaan, työttömyyttä vähennetään, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus menee eteenpäin ja koulutuksesta ei leikata. Päätöksenteon motivaatio on ollut korkealla. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan päätöksenteko on arvioitavana tänäkin vappuna kansalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta. Kotouttamisen kysymykset askarruttavat.

Suomalaisen työn päivänä - vappuna - voidaan keskustella asioista näinkin:

Historiasta on vaikutusyhteyksiä nykyaikaan, esimerkiksi vappukokkojen polttaminen. Nyt tilanne on toisin covid-19:n vaikutuksen vuoksi. Usein puhutaan monessa yhteydessä työmotivaatiosta, jonka tarkastelu sopii hyvin työn päivään.

On hyvä kuulla, jos tavoitteellinen toiminta kiinnostaa enemmänkin, jopa vappuna. Vappu on liputuspäivä, jota vietetään nyt tunnetusti poikkeusoloissa.
Antiikin aikaisesta kirjallisuudesta tiedämme, että vuoden alussa oli tapana luvata asioita kaksikasvoiselle jumalalle, jonka ajateltiin pystyvän näkemään menneitä ja tulevia tapahtumia, joita ovat muun muassa vapun sään ennustaminen.

Toiminnan työmotivaatiota voidaan ylläpitää ja tehostaa hyvän johtamisen ja päätöksenteon avulla. Työolot ja työpaikan ilmapiiri ovat tärkeitä työmotivaation kannalta.

Vappuna tietyt kevennykset ovat paikallaan, vaikka kysymys on arvostetusta suomalaisen työn päivästä. Kuulijat saattavat nähdä kertojan ilmeestä, että tarkoituksena on vain huumorisävytteinen sanallinen ilmaisu. Asiaan liittyen vuosia sitten minulla oli kerrottavaa Kuopion Inkilänmäen korkeudelta, jota esitin Itä-Puijon asukasyhdistys ry:n yhteislaulutilaisuudessa.

Mitähän vielä lisäisin? Niin, seuraava kysymyssarja juolahti mieleen, kun kiiruhdin mäkeä ylös Kuopion Tätilässä pidettävään perinteiseen laulutilaisuuteen. Minulla on työmotivaatio korkealla. Se on toisessa kerroksessa, sillä teen huoneremonttia.

Työmotivaatio on aika korkealla. Minulla on taas instrumentin soittamisen työmotivaatio korkealla. Soitan toisella tasolla. Mitenkähän kukin vastauksen tulkinnee? Jäädään odottelemaan kirjoituksen lukijoiden työmotivaatiota, joka ilmenee lukemisen määränä ja kommentointeina.

Tämän vuoden 2020 vapun huumoria varjostaa covid-19.



Terveiset päivittäisestä pyöräilystä, kävelystä ja voimaharjoittelusta.

Hyvää vappua, suomalaisen työn päivää



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

keskiviikko 22. huhtikuuta 2020

Veteraanipäivää vietetään - Puitteet erilaiset

Veteraanipäivänä on kiinnitetty huomiota tärkeisiin asioihin yhteisissä tilaisuuksissa. Tilanne on nyt toisin, kun koronavirus on päässyt raivoamaan. Jossain vaiheessa yhteiskunta pääsee voitolle sairauden suhteen. Kun asiat muuttuvat parempaan suuntaan, voidaan muistella aikaisempia onnistuneita juhlatilaisuuksia, joita yhteiskunnassa on järjestetty. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kysymyksiin on kiinnitetty huomiota veteraanipäivän tilaisuuksissa.

Tapahtumissa on edetty suunnitellun ohjelman mukaan. Osallistujat ovat kokoontuneet joukkotilaisuuksiin. Veteraanin iltahuuto- musiikkikappale on kuultu puhuttelevasti ja laulettu juhlapaikalla. Seppelpartioiden lähettämiset ovat sykähdyttäneet sanomallaan.

Nyt toimitaan muuttuneissa oloissa. Asioita seurataan ja kokouksia pidetään etäyhteyksien avulla. Toivotaan lisäksi, että linkkiyhteydet onnistuvat. Äskettäin 20.4.2020 olen joutunut käyttämään Teams-kokoukseen liittyvää linkkiä erään yhdistyksen kokouksen yhteydessä. Kokouksen päätökset tehtiin jouhevasti verkkoyhteyden kautta. Samoihin aikoihin ilmoitettiin parin muunkin yhdistyksen kokousjärjestelyistä, jotka pitää huomioida.

Tärkeänä liputuspäivänä on mietitty aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia, miten seilataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä ja vältetään ulko- ja turvallisuuspolitiikan karikkoja. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikalla on selkeät ja yhtenevät tavoitteet, toiminnassa onnistutaan.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä johtajuuteen, jolla on oltava kansalaisten tuki. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pohditaan vaikutusyhteyksiä. Suomessa pidettyjen kansainvälisten Etyjin 1975 ja 2015 -konferenssien saavutuksia on arvioitu ulko- ja turvallisuuspolitiikan oppimisen kannalta.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on taitolaji, jonka sanoma on sisäistettävä. Puheyhteydet ovat silloin kunnossa, ja sovitut tapaamiset hoidetaan. Vaikeiden asioidenkin kohdalla pystytään toimimaan. Miten vastataan kotouttamisen haasteisiin? Ongelmaista on, jos omat näkemykset nähdään ainoina oikeina.

Eduskunnalla - ylimpänä lainsäätäjänä - on vastuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan toiminnantarkastuskertomuksesta, jonka laatua kansalaiset arvioivat. Toiminnan on oltava ennustettavaa. Koronavirustilanne vaikuttaa voimakkaasti yhteiskunnan hyvinvointikysymysten hallintaan, mikä on yhteydessä eri puolia pohtivaan päätöksentekoon.

Julkisuudessa on mainittu monenlaisista toiminnoista. Niiden rahoittaminen on haasteellista. Voidaan kysyä muun muassa, miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus toteutuvat onnistuneesti, kun eri puolet huomioidaan tarkasti.

Ulkopolitiikka ja sisäpolitiikka ovat pitkäjänteistä työtä ja tietojen päivittämistä. Joskus ajatteluttaa, kun vastuussa olevat henkilöt vetoavat melko herkästi asiantuntijoihin, vaikka itse ovat päättämässä asioista. Onko tehtävä ollut ehkä liian haastava omille taidoille? Osaamista tarvitaan yhteiskuntaa kehitettäessä.

Viestintävälineiden on annettava luotettavaa ja monipuolista tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kysymysten ratkaisuista. Sitä tarvitaan, kun arvioidaan esimerkiksi kansallisena veteraanipäivänä päättäjien saavutuksia ja palvelujen laatua yhteiskunnassa.



Hyvää kansallista veteraanipäivää.

Vuoden 2020 terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

sunnuntai 5. huhtikuuta 2020

Hiljaista viikkoa vietetään

Yhteiskunnassa muistellaan opittuja käytäntöjä, joiden mukaan toimitaan. Tilanteet muuttuvat, mikä merkitsee uusien tavoitteiden etsimistä. Päätöksiä tehdään nyt maailmanlaajuisen covid-19-viruksen suuntaamissa rajoissa. Perusteltua on kysyä, miten päästään yhteiskunnassa normaaliin päiväjärjestykseen. Sanonta viittaa pääsiäisen sanaan, jonka Mikael Agricola on ottanut käyttöön.

Pääsiäinen on kristillinen juhla, joka on antanut uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Keväinen luonnon ja elämän vertauskuva liittyy pääsiäiseen. Kristillisessä perinteessä pääsiäismuna on ylösnousemuksen vertauskuva. Pääsiäisenä korostuvat syvälliset arvot. Pohdimme, mitä liturgiset värit, musta ja valkea, tarkoittavat pääsiäisen sanomassa. Ruokakulttuuria myös mietitään.

Palmusunnuntaina alkaa hiljainen viikko, jota kutsutaan pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Kärsimyssunnuntaita on vietetty aikaisemmin. Se on kertonut siitä, että lähestytään pääsiäistä ja kärsimystapahtumia. On pohdittu, mikä on kärsimyksen syvintä olemusta.

Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä on 9.4. Pääsiäisen uudissana kuvaa paastonajan loppumista. Pääsiäisen paikka kalenterissa on vaihdellut. Vuonna 2010 pääsiäispäivä on ollut 4. huhtikuuta, nyt 12. huhtikuuta. Pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai.

Pääsiäisen paikkaa miettiessä muistuu mieleen julkisuudessa ollut tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi.

Saksalaisen Carl Friedrich Gaussin mukaan pääsiäisen paikka voidaan määrittää matemaattisesti oikeaan paikkaan kalenterissa. Kotona tapahtuvassa opiskelussa opiskelijoita kiinnostanee Gaussin käyrän ohella kyseisen matemaatikon henkilöhistoria ja miten hän selviytyisi nykyisistä "Pisan testeistä".

Carl Friedrich suoritti 10-vuotiaana opettajan antaman silloisen "Pisa-tehtävän". Oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja luuli, että hän saisi tehdä "rauhassa omia töitään", kun antaa tarpeeksi vaikean matemaattisen tehtävän ratkaistavaksi. Tiedämme, että opettajan toive ei toteutunut oppilaan lahjakkuuden vuoksi.

Monia kiinnostavat pääsiäissanan kielivastineet: påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα. Niihin perehtyessä sanojen kulttuurilliset ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.

Hiljaisen viikon päivillä on kansanomaiset nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen on toinen pääsiäispäivä.

Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa. Kouluissa taideaineissa on askarreltu ja maalattu pääsiäismunia. Suomalaisten kultaseppien tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia.

Hiljaisen viikon läheisyys tuli viime vuonna 2019 tutuksi, kun virpojat soittivat ovikelloa virposunnuntaina ja kysyivät reippaasti: "Saammeko virpoa?" Myöntävän vastauksen jälkeen virvottiin: "Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka."

Ihmisten mielessä on asioita, jotka liittyvät arvojen toteutumiseen. Muun muassa Martti Luther lausui tunnettuja teesejään, joita oli tarpeen huomioida silloisessa yhteiskunnassa. Päätöksenteossa on sisäistettävä vastuullisuuden periaate.

Asioiden hallinta liittyy omiin kokemuksiin ja arvomaailmaan. Voidaan kysyä esimerkiksi, millaisia ovat kotouttamista koskevien kysymysten oikeudenmukaiset ratkaisut. Tänä vuonna 2020 yhteiskunnan toiminta kohdistuu koronavirukseen.





Hyvää pääsiäisen aikaa 2020




YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

lauantai 4. huhtikuuta 2020

Hyvinvointia arvioidaan

Tarkkaan on mietittävä ilmiöihin liittyviä taustatekijöitä ja niiden yhteyttä tapahtumiin. Ajankohtaista on pohtia koronaviruksen vaikutuksia. Kysytään, onko päätöksenteossa jäänyt jotain oleellista huomioimatta. Vallitseva tilanne vaikuttaa nyt kansalaisten hyvinvointiin, liikkumiseen ja kokoontumiseen.

Vaikeuksien keskellä muistellaan kulttuuriasioita. Mikael Agricolan elämänvaiheita on tutkittu. Uuden testamentin suomennos on ollut hyvä suoritus 1500-luvun oloissa. Julkaisut ovat tyydyttäneet ihmisten sivistystarpeita. Mikael Agricolasta puhutaan, kun on kysymys suomenkielisen kirjallisuuden perustamisesta ja suomen kirjakielen isästä.

Mikael Agricola on miettinyt käännöstöissään tekstien suomenkielisiä vastineita, että ne olisivat asiasisällöltään vieraskielisten mukaisia. Hän on käyttänyt vieraiden kielten rakenteita malleina kirjoittaessaan suomenkielisiä tekstejä. Mikael Agricola on pyrkinyt kirjoittamiensa tekstien luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen, mikä on tärkeää viestinnän kannalta.

Mikael Agricola on kehittänyt suomen kieltä, kun tekstejä arvioidaan nykyisten kriteerien mukaan. Tunnemme hyvin hänen pääsiäisen uudissanan, joka kuvaa paastonajan loppumista. Koulutoimen tehtäviä hoitaessaan Mikael Agricola on syventynyt koulun kasvatuksen kysymyksiin, joiden ratkaisut ovat ajankohtaisia nykyäänkin.

Mikael Agricola on ymmärtänyt koulun kasvatuskysymysten ohella kirjojen merkityksen. Vuonna 1543 ilmestyi ABC-kirja, joka sisälsi kristinopin ja lukemisen perusteet. Kirjat ovat säilyttäneet asemansa tärkeinä oppimisvälineinä, vaikka on kehitetty uusia tieto- ja viestintävälineitä koulun opetusta varten.

Ihmisten käyttämän kielen eroavuudet vaikeuttavat kirjojen tekemistä. Mikael Agricolan kirjoitustavoitteet näyttävät melko hyvin onnistuneen: tekstit ovat ymmärrettäviä, vaikka suomen kieli on paljon muuttunut.

Mikael Agricolaa innostettiin aikoinaan lähtemään opiskelemaan saksalaiseen yliopistoon, jossa hän oli Martti Lutherin oppilaana. Uskontotiede alkoi kehittyä. Mikael Agricola toteutti maassamme uskonpuhdistuksen, jonka sisällölliset piirteet ovat tulleet tutuiksi kirkon palvelujen, kouluopetuksen ja muiden viestimien kautta.

Mikael Agricola oli perehtynyt kieliasioihin, historiaan ja syventynyt teologiaan, jota tietämystä hän on tarvinnut Turun piispan tehtävässä. Kiinnostavaa on pohtia, miten ihmiset ovat ottaneet vastaan Mikael Agricolan toteuttaman uskonpuhdistuksen opillinen sisällön. Nykyajan esimerkit osoittavat, että voi esiintyä tulkintaeroavuuksia opillisissa kysymyksissä.

Mikael Agricolan merkitystä korostettiin 1800-luvulla kansallisromanttisen suuntauksen aikana ja perustellusti nykyäänkin. Miten Mikael Agricola olisi vaikuttanut yhteiskuntaan, jos hänellä olisi ollut käytettävissään tämänhetkiset viestintävälineet? Miten hän olisi viestittänyt uskonpuhdistuksen asioita?

Mikael Agricolan taitoja tarvittiin ulkopolitiikan alueella. Hän oli rauhanneuvotteluissa, kun ruotsalaisten ja venäläisten välisiä rajakysymyksiä ratkottiin. Mikael Agricolan kohdalla kysytään, mitä tärkeää on jäänyt tutkimatta historiatiedon kannalta. Nyt mietitään, miten koronavirus - covid-19 - saattoi yllättää maailmanlaajuisesti.



Hyvää palmusunnuntaita.


Vuoden 2020 terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

torstai 19. maaliskuuta 2020

Turvallisuutta mietitään

Yhteiskunnan toiminnassa pohditaan ajankohtaista covid-19-merkinnän sisältämiä terveydenhuollon haasteita. Kohdellaanko väestöryhmiä tasapuolisesti päätöksiä tehtäessä?

Turvallisuutta koskevat kysymykset ovat ajatteluttaneet:

”Miten luotettavien käsien ohjaamana laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä?”

Nyt seurataan erittäin tarkkaan, miten Suomen hyvinvointiasiat järjestyvät maailman terveyspoliittisessa tilanteessa. Mietitään päätöksiä, kun maamme rajat ovat sulkeutuneet ja lähellä olevan kouluopiskelun järjestämisessä on tapahtunut muutoksia.

Pohditaan asioiden valmistelua. Kun perustuslaki huomioidaan, ei tarvitse jälkikäteen selitellä päätöksiä. Kysymysten ratkaisuissa on mietittävää, jos päätöksiä voidaan tulkita monella tavalla johdonmukaisuuden puuttuessa.

Edellä olevaa kirjoitettaessa muistui mieleen talvinen pilkkiminen, jonka harrastaminen on jäätilanteen vuoksi vaikeutunut:

Kuopion torilla oli pilkkimismahdollisuus. muutama vuosi sitten. Ihmisten ei olisi tuolloin ollut tarvetta mennä Kallavedelle kalastamaan. Luovia ratkaisuja, ideoita ja kouluttautumista tarvitaan johtamisessa.

Koulutuspalvelujen kehitystä ja penkkariperinnettä seurataan: ”Tulevat vanhat katsokaa meistä mallia.” Talouselämä on saanut talousruiskeen, kun on hankittu melkoinen määrä karamelleja katselijoita varten. Mikä onkaan Suomen opiskelijoiden heittämien karamellien yhteismäärä ja millaiset ovat terveysvaikutukset?

Nyt kysytään myös, millaiset ovat opiskelupuitteet yhteiskunnassa. Ohjelmat uudistuvat ja laitteet vanhenevat. Oppilaat tuntevat omakohtaisesti opiskelujärjestelyt. Oppikirjat ovat vähentymässä, ja digivälineet ovat tulleet tilalle. Markkinoijat voisivat tukea opiskelijoita viestintävälineiden hankinnoissa. Tarvitaan tietokoneratkaisuja, sillä nyt on ajankohtaista ja välttämätöntä opiskella kotiympäristössä.

Yhteiskunnan arvoja ja hyvinvointia pohdittaessa kysytään aiheesta, millaisella päätöksenteolla ulko- ja sisäpolitiikkaa koskevat asiat hoidetaan nyt ja tulevaisuudessa. Tavoitteena on eriarvoistumisen estäminen: ”Kun voimia riittää, on taitoa tehdä hyvää.”



Hyvää Minna Canthin päivää, tasa-arvon päivää.



Vuoden 2020 terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio





lauantai 14. maaliskuuta 2020

Päätöksenteolla vastuu toiminnoista

Julkisuudessa on keskusteltu yhteiskunnan hyvinvointipalvelujen turvaamisesta. Päätösten kohdalla on mietitty, miten suuren osan toiminnoista julkisen sektorin eli valtion ja kuntien tulisi rahoittaa. Taloudellisten voimavarojen heikentyessä pohditaan, miten palvelujen tuottaminen ja rahoittaminen järjestyy tulevaisuudessa.

Hyvinvointipalvelujen tarkastelu vie ajattelua priorisointikysymyksiin ja julkistalouden kriisiytymisen asioihin, jotka ovat ajankohtaisia aiheita. Yhteiskunnassa mietitään tarkkaan terveysasioiden kohdalla, miten koronavirusten aiheuttamia ongelmia pidetään hallinnassa.

Hyvinvointimalleja ja toiminnan muutoksia pohditaan. Universaalisen palvelujärjestelmän kohdalla mietitään, miten otettaisiin yksilöllistä vastuuta omasta hyvinvoinnista. Asiassa pohditaan vaihtoehtomalleja, joista erottuvat valtio- ja kuntakeskeinen, kansalaisyhteiskuntakeskeinen ja markkinaperusteinen hyvinvointimalli.

Yhteiskunnassa tähdennetään vastuuta hyvinvointipalvelujen tuottamisessa, mikä on kansalaisten hyväksi. Kannatetut mallit heijastavat eri toimintatahojen intressejä. Arvioinneissa on perusteltua käyttää hyödyksi tutkimuksista saatavaa palautetta.

Ajankohtaista on miettiä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuspalvelujen suunnittelua ja päätöksentekoa. Myönteisten menettelyjen avulla vaikutetaan syrjäytymiseen estävästi. Ratkaisut koskettavat yhteiskunnan asumisjärjestelyjä. Hyvä asuminen toimii resurssina muiden tarpeiden tyydyttämisessä.

Perustellusti ollaan kiinnostuneita kansalaisten hyvinvointiin vaikuttavista asioista. Yhteiskunnan toiminnoista tarvitaan laadullista ja määrällistä informaatiota. Palveluista muodostuu henkilökohtainen kuva, joka on yhteydessä omakohtaisesti koetun hyvinvoinnin kanssa. Palvelut opitaan tuntemaan arkikokemuksen kautta. Hyvinvointipalveluiden laatua arvioitaessa on pohdittava ja kehitettävä sellaisia mittavälineitä, joiden avulla voidaan vertailla suunniteltuja ja päätettyjä tavoitteita keskenään. Kun nostetaan esille asiakas- ja henkilöstönäkökulmat, saadaan yleiskuva palvelujen järjestämisen tilanteesta.

Vaikuttavuutta arvioitaessa on mietittävä toimintaa pitkähköllä aikavälillä. Esimerkiksi koulutuspalvelujen kohdalla tulisi ottaa huomioon peruskoulusta toisen asteen koulutukseen pääsy, sieltä edelleen korkea-asteen koulutukseen pääsy ja lopulta työelämään sijoittuminen.

Taloudelliset tekijät aiheuttavat reunaehtoja esimerkiksi yleissivistävien ja ammatillisten koulutuspalvelujen toimintojen laadulliseen ja määrälliseen toteutumiseen. Suunniteltujen ja päätettyjen ratkaisujen vaikutuksia voidaan arvioida kyselytutkimusten avulla ja havaintoihin perustuvan tiedon avulla.

Kehitettäessä yhteiskunnan palvelujärjestelmiä tarkoituksena on edistää kansalaisten hyvinvointia. Rakenneuudistuksia tehtäessä pidetään mielessä, mitä seurausvaikutuksia tehdyillä ratkaisuilla on jatkossa ja tulevaisuudessa.



Vuoden 2020 terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

torstai 13. helmikuuta 2020

Jokapäiväiset tapahtumat ja matematiikka

Otsikkoa pohdittaessa mietitään, millaista on suhtautuminen matematiikkaan. Miten sisäistetään otsikon asia ja onko kysymys yleensä tärkeä? Koulussa ”matikan” symboli on lyhyesti vain MA. Nimitykset algebra ja geometria ovat tuttuja. Kyseiset käsitteet saavat ajattelun liikkeelle. Onko algebra helpompaa kuin geometria vai päinvastoin?

Hypoteesien avulla todistetaan asioita todeksi. Jatko-opinnoissa hypoteesien testaamiset ovat olleet ajankohtaisia. Geometriasta muistuu käytännön sovellus, miten saadaan tehdyksi suorakulma kolmen laudan pätkän avulla. Sehän tapahtuu, kun lautojen pituudet ovat esimerkiksi 30 cm, 40 cm ja 50 cm. Suorakulma on tarpeellinen rakentamisessa, joten oli keksittävä sopiva käytännön sovellus. Itseltä kysytään, mitkä ovatkaan kahden laudan pituuksien yhteisnimitys ja toisaalta pisimmän laudan nimitys?

Edellä viitattiin rakentamiseen, jonka kanssa joudutaan tekemisiin. Omakotitalossani tehtiin aikoinaan kattoremontti. Siinä tarvittiin puutavaraa, joka oli pinottu kadun varteen. Puupino kallistui uhkaavasti ja oli romahtamaisillaan. Tässä kohdassa piti ottaa käyttöön opitut käytännön taidot. Muistui mieleen myös teoreettinen fysiikasta tuttu tasapaino-oppi, jota oli sovellettava tilanteeseen.

Kun siirsin lautoja sopivasti toiseen reunaan, pino kääntyi alkuperäiseen muotoonsa vinosta asennosta. Pino ei enää muistuttanut päädystä katsoen Pisa-tornia. Tasapaino-opin käytännön sovellustieto auttoi mukavasti. Rakentaminen sisältää runsaasti matematiikan sovelluksia. Lukija keksikin niitä varmaan tätä kirjoitusta lukiessaan.

Olin Kuopio – Jukola 2014 – viestitapahtuman toimihenkilönä. Minua kiinnostivat suunnistuksen yhteydessä menetelmät, joiden mukaan televisiosta näkyivät suunnistajien etenemiset maastossa.

Suunnistajat eivät varmaan ajatelleet juostessaan, että heidän kohdallaan toteutuivat matematiikan sovellukset. Matematiikan sovellukset ovat niin jokapäiväisiä, ettei niitä aina huomaakaan.

Lehtien sivuilta on ollut kiinnostava lukea matematiikkaan liittyviä ajatuksia ja tehtäviä, jotka on tarkoitettu ihmisten luettavaksi ja pohdittavaksi. Voidaan miettiä muun muassa, miten lasketaan helposti päässälaskuna lukuun viisi päättyvien lukujen neliöitä.

MAOL ry:n jäsenlehden Dimension kirjoitukset ovat olleet puhuttelevia, esimerkiksi

Opettajakin kaipaa matematiikan iloja ja Miksi matematiikka aiheuttaa hörähtelyä?

Tätä kirjoitusta luettaessa muistuvat mieleen monet muutkin koetut matematiikan osaamisen tarpeet ja sovellukset.



Hyvää ystävänpäivää.



Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

Reservin upseeri

http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

torstai 30. tammikuuta 2020

Seitsemän veljestä-teos ajankohtainen

Suomalaisen kirjallisuuden päivänä kiinnitetään perinteisesti huomiota Aleksis Kiveen. Todetaan lisäksi, että Seitsemän veljestä-teoksen tekemisestä on kulunut 150 vuotta kynttilänpäivänä.

Aleksis Kiven kirjallisia taitoja arvioitiin omana aikanaan kriittisesti. Perusteltua on kysyä, onko menettely yleistä ihmisten ajattelussa. Onko kriittisyys yhteydessä siihen, että asioita olisi ilmaistava vain tietyllä tavalla.? Luovuus on vaativa käsite, jonka totuttua kaavaa Aleksis Kivi mahdollisesti rikkoi.

Inhimilliseen, yksilötason toimintaan ja arviointiin kuuluu kateuden käsite, joka nousee helposti esille erilaisissa päätöksenteon ratkaisuissa. Kysymys on siitä, keiden henkilöiden ajatuksia päästään kuulemaan ja keiden ajatukset ovat vain hyväksyttäviä.

Seitsemän veljestä - teos on jatkuvasti ajankohtainen, yhteiskunnan muutoksia kuvaava tuotos. Kirjan lukeminen vaatii paneutumista silloisen ajan ilmiöihin. Yhteiskunnalliset kysymykset ja ratkaisut ovat kirjassa kiinnostavasti esillä.

Teoksen mukaan nuoret oppivat kasvuympäristössään kirkollisia asioita, tietoa maaseutuelinkeinoista ja ymmärrettävästi myös liikunnasta. Koulun merkitys ja kirjan arvo myös erottuvat. Silloisten pedagogiikan menettelyin ja itsenäisesti opittiin lukemista, laskentoa ja laulamista, joiden sisältämien asioiden oppiminen katsottiin tärkeäksi.

Monipuolisten tapahtumien jälkeen tilanne oli se, että veljeksistä kehittyi yhteiskuntakelpoisia ja arvostettuja kansalaisia, He tunsivat silloisen luottamushenkilöjärjestelmän ja sen, että henkilökohtaiset riitaisuudet poistuvat sopimalla. Tässä kohdassa on hyvä mainita, että joissain Suomen pitäjissä toimi kuudennusmies (ruots. sexman) eli seurakunnan vanhin, kyläntarkastaja.

Seitsemän veljestä -kirjan nuoret oppivat ymmärtämään myös luontoympäristön merkityksen hyvinvoinnilleen, mikä on ajankohtainen aihe tällä hetkellä. Keskusteluissa käytettiin erilaisia kielikuvia, joiden avulla on tarkoitus lisätä esimerkiksi asioiden kiinnostavuutta. Ajantietoon ja kansanviisauteen. kannattaa perehtyä.

Kielikuvien käyttäminen on yhteydessä kasvuympäristöön, jonka mahdollisen hyödyn Seitsemän veljestä - kirjan nuoret oppivat läheltä kokemaan ja tiedostamaan. Kielikuvat vahvistavat tehokkaasti päätöksenteon sanomaa. On mietittävä tarkkaan, millä tavoin päätöksenteko viestii muun muassa ajankohtaisista luontoympäristön asioista.

Päätöksenteossa voi olla joskus suoraviivaista toimintaa. Arvioinnissa on unohtunut analyysi, jos päätökset näyttävät ulospäin muulta kuin on tarkoitus. On ongelmallista, kun lähiopetusta on vähennetty ammatillisessa koulutuksessa, kuten viestimissä on ilmaistu. Seitsemän veljestä -teoksen nuoret oppivat ammatillisia tehtäviä kuuntelemalla ja seuraamalla ammatissa toimivia.

Yhteiskunnassa pohditaan perustuslain ohjaamana sosiaali- ja terveydenhuoltoa, kaavailtua maakuntauudistusta ja ennen kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä: "Miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä?" Seitsemän veljestä -kirjan nuoret osasivat asekäsittelyn ja olivat kuulleet armeijan sotilaskoulutuksesta.

Kielikuvan avulla ilmaistu ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on haasteellinen. Perustellusti kysytään, mitä kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikan kielikuva merkitsee ja miten se on tulkittava. Seitsemän veljestä - teoksen nuoret oppivat taivaltamaan ja tulkitsemaan yhteiskuntaa vallitsevien normitusten, oppien ja kielikuvien mukaan.

Kun yhteiskuntapolitiikan asioissa käytetään kielikuvia, asioita tulkitaan sisäistyneen ymmärryksen mukaan. Jos ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kohdalla toimitaan suoraviivaisesti, voi käydä niin, että suunnittelu ja tavoitteet eivät kohtaa toisiaan. Yhteiskuntapolitiikan toiminta vaatii harkintaa, jossa kokemusta hyödynnetään.

Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan suunta on selkeä ja perustuslain kriteerit täyttävä, ymmärrettävyysvajetta ei pääse syntymään. Päätöksenteon on herätettävä sisäistettävää luottamusta. Seitsemän veljestä - kirjan nuoret oppivat vähitellen luottamaan yhteiskunnan tarkoitusperiin, joita he lopulta arvostivat. Tiedotusvälineillä on vastuu tiedottaa ajankohtaisista tapahtumista.



Hyvää kynttilänpäivää.

Vuoden 2020 terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

maanantai 6. tammikuuta 2020

Loppiainen ajankohtainen

Loppiaisen juhlapäivä "teofania, Θεοφάνια, epifania" on joulua vanhempi kristillinen juhlapäivä, tänä vuonna 2020 maanantaina. Kalenterin mukaan jouluaikaa vietetään 21:stä joulukuuta 13:een tammikuuta.

Joulun pyhien ja vapaiden jälkeen arki muistuttaa: "Härkäviikot ja reikäleivät" alkavat." Työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta loppiainen on ollut lauantaisin vuosina 1973 – 1991. Miten Martti Luther ja Mikael Agricola arvioisivat loppiaisen paikan siirtoa kirkon perinteisen opin kannalta?

Joulurauhajulistus on ollut pohjoismaisen lainsäädännön määräys ja toteutettu Turun Brinkkalan talon parvekkeelta. Tilaisuus on alkanut Martti Lutherin virrellä: "Jumala ompi linnamme, Vahva linna on Jumalamme, Ein feste Burg ist unser Gott." Kyseinen virsi on ollut tapana laulaa vuodesta 1903. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät ovat hoitaneet musiikin ja soittaneet muun muassa Artturi Ropen "Marsalkan hopeatorvet -fanfaarin".

Turun kaupungin kansliapäällikkö ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on hoitanut kunniakkaan tehtävän vuodesta 2013 eteenpäin:

"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään. "

"I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande."

Joulurauhajulistuksen jälkeen ohjelmassa on ollut Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen "Maamme, Vårt land" ja vuodesta 1918 lähtien Suomen puolustusvoimien kunniamarssisävellys "Porilaisten marssi, Björneborgarnas marsch" 1700-luvulta. Se on myös Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi.

Joulurauha-asiaan liittyvä radio-ohjelma on ollut vuodesta 1935 ja televisio-ohjelma vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt kyseisen ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta välitetty ensimmäinen suora lähetys on tapahtunut vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut aktiivisesti viestinnässä mukana.

Joulua, johon on kuulunut joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Loppiaisen viettoa ja urheilutapahtumia on seurattu viestintävälineistä. Loppiaisena kotouttamiskysymykset muistuttavat arvoista ja asioiden tärkeydestä. Loppiainen on omistettu lähetystyölle.

Katolisissa, luterilaisissa, anglikaanisissa ja muissakin länsimaisissa kirkoissa loppiaista on vietetty keskiaikaisen perinteen mukaisesti ja on itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivä. Melchior-, Balthasar- ja Kaspar -kuninkaiden (tietäjien) symboliikka eli kruunut ovat esillä Ruotsin "Tre kronor"-valtakunnanvaakunassa.

Loppiainen on kiinnostanut Martti Lutheria ja Mikael Agricolaa. Heidän tekemänsä Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat kulttuuritekoja, joita on tarvittu kirkon toiminnoissa. Edellä mainitut suurmiehet ovat joutuneet paneutumaan joulun sanoman tärkeään ytimeen, joka sisältää esimerkiksi lähetystyön.

Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun vastataan kysymykseen, miten laadukkaasti joulunvietto "Tuomaasta Nuuttiin" voi tapahtua. Joulun sanoma muistuu mieleen asumiskysymyksissä. Päätöksenteolla on haasteita, kun sen tavoitteena on toimia eriarvoistumista ehkäisevästi. Tehtävä on haasteellinen ja on yhteydessä asioiden syvälliseen sisäistämiseen.




Hyvää loppiaista.

Vuoden 2020 terveisin




YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio