maanantai 21. elokuuta 2017

Sivistys läsnä - Koulut alkaneet

Tapahtumia seurataan. Tilanteita arvioitaessa kysytään, millaista on muun muassa sivistynyt kohtaaminen. Mitä sanoja käytetään puheissa? Kasvuympäristö on yhteydessä asenteiden kehittymiseen. Kouluissa mietitään ainesisältöjen ohella sivistyksen ja kasvatuksen syvällisempiä kysymyksiä. Sivistyksen ja kasvatuksen käsitteet jäävät helposti sivuun, kun kovat tavoitteet saavat sijaa. Asioiden arvostaminen on yhteydessä siihen, että kouluissa viihdytään ja estetään syrjäytymisen mahdollisuus.

Valtiomies J. V. Snellman on pohtinut koulutuksen merkitystä yhteiskunnan kannalta. Hän on tuntenut Turun piispan ja uskonpuhdistajan Mikael Agricolan aikaansaannokset. Mikael Agricola on toiminut niin osaavasti, että suomen kieli alkoi kehittyä työvälineeksi, jonka avulla on luotu omakielistä kirjallisuutta. Äidinkieli on sivistyksen perusta. Oppilaat tekevät kouluissa esitelmiä, joissa tarvitaan äidinkielen taitoja.

Sivistystä ja kasvatusta arvostavassa yhteiskunnassa on sellaiset institutionaaliset koulutuspalvelut, jotka tyydyttävät koulutustarpeita. Koulutus on oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota koulutuspalvelujen toiminnalliseen sisältöön, sijoittamiseen ja mitoitukseen. Tieto- ja viestintätekniikka on kaikkien oppilaiden ulottuvilla. Koulutusta koskevat päätökset ovat yhteydessä koulutuspoliittisiin arvoihin, jotka toteutuvat hallinnollisina ratkaisuina.

Koulutuksen tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmissa. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää sitä, että kasvatus- ja opetusalueella on pätevää henkilöstöä. Opettajankoulutuksessa on saatava hyvät tiedot sekä yleisopetuksessa että erityisopetuksessa. Tämä on tärkeää, sillä koulujen erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen. Koulutyössä on sytytettävä oppilaissa tiedon halu, joka motivoisi esimerkiksi matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden oppimiseen. Julkisuudessa on esitetty huolta asian suhteen.

Kasvatus- ja opetustyö vaatii teorian tuntemusta ja tehtävän edellyttämää käytännön taitoa. Kasvatus- ja opetusprosessit tapahtuvat välivaiheiden kautta lopullisiin tavoitteisiin. Kenttätyössä on sopeuduttava muuttuviin oloihin ja hallittava kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Perusteltua on kysyä, miten tämä tavoite on toteutunut käytännössä. Kasvatus- ja opetustapahtuma on yhteydessä vuorovaikutustekijöihin.

Koulutusta on tutkittava, millä tavoin koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden kannalta. Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista tekijöistä on keskusteltu painokkaasti. Oppilaitoksia on asetettu julkisuudessa olleiden tietojen mukaan paremmuusjärjestykseen. Onko tämä perusteltua, jos taustatekijöitä ei ole otettu tarpeeksi huomioon?

Yhteiskuntapolitiikan avulla luodaan puitteet, että koulutuspalvelut vastaisivat ihmisten tarpeita ja odotuksia. Laadukkaassa tilanteessa koulutuspalvelut on saatavilla. Sivistys ja kasvatus ovat yhteiskunnan arvostustekijöitä, joita on pohdittava jatkuvasti. On mietittävä myös sitä, millä tavoin huolehditaan kansansivistyksestä yleensä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat esittäneet koulutusajattelua, jonka sanomaan on perehdyttävä huolella.



Juhlavuoden 2017 terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

torstai 3. elokuuta 2017

Kulttuuritapahtumia arvostetaan

Kulttuuritapahtumia arvostetaan.. Vuonna 2019 50-vuotisjuhliaan viettävän "Kuopio Tanssii ja Soin" ohella todetaan Nilsiän Aholansaaressa esitetty näytelmä, jonka viimeisin esitys oli 9.7.2017. Päivä muistutti Påhl Henrik (Paavo) Ruotsalaisen ("Ukko-Paavon") syntymäpäivästä 9.7.1777. Hänen elämäänsä kuvaa Matti Pajulan käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä, joka on nimeltään "Tuulten leikkikalu".

"Näytelmässä on varmaan esillä seppä Jaakko Högman, jonka saarnaajan Paavo Ruotsalainen on tavannut Jyväskylässä. Pitkä matka on vaatinut sisukkuutta tuolloisissa oloissa. "Sanoman takomisessa" tarvitaan juuri sepän vankkoja käsiä ja taitoja ", monet ovat näin ehkä ajatelleet mennessään Nilsiän Aholansaareen katsomaan näytelmää.

Väliajan keskusteluissa ilmeni, että katselijat tunsivat hyvin Jaakko Högmanin "teesin" Paavo Ruotsalaiselle: "Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki: Kristuksen sisällinen tunto." Edellisen puhuttelevan tekstin lisäksi mainitaan tässä vielä Kuopion tuomiokirkon alttaritaulunkin ilmaisu, joka on "Ave Crux Spes Unica" ("Ole tervehditty, risti, ainoa toivomme").

Jaakko Högmanin sanojen "henki" tuli hyvin esille näytelmässä. Esityksessä lueteltiin henkilöt, paikkakunnat ja kylät, jotka liittyivät Paavo Ruotsalaisen elämään. Esitteen mukaan tapahtumat sijoittuvat "Nivalaan, Aholansaareen ja 1830-luvulle, jolloin Paavo Ruotsalaisen perhe koki traagisia menetyksiä, mutta Savon ja Pohjanmaan herätykset yhdistyivät".

Näytelmän antia olivat sanoman lisäksi roolihenkilöiden vaikuttavat esitykset, joissa näkyi harjoituksen ja ohjauksen tulos. Yleisön toivottiin yhtyvän käsiohjelmassa oleviin virsiin, joita oli kuusi. Kehotus toteutui hyvin.

Monet henkilöt tuntevat myös Joonas Kokkosen säveltämän oopperan ja Lauri Kokkosen kirjoittaman samannimisen näytelmän, joka on nimeltään "Viimeiset kiusaukset". Heille on tuttu Åke Lindmanin ohjaama musiikkinäytelmäkin, joka on esitetty Paavon Ruotsalaisen pirtin pihassa. Syvälliset kulttuurituotokset muistuivat mieleen 9.7.2017 esityksen aikana.

Kulttuuriasioissa Martti Lutherin ja Mikael Agricolan toiminta on ollut merkittävä. Uuden testamentin suomennos on suuri kulttuuriteko sivistyksen kehittämisen kannalta. Juhlavuosina merkkihenkilöitä nostetaan esille - Paavo Ruotsalainenkin, joka äänestettiin "Suuret Suomalaiset" -televisio-ohjelmasarjassa sijalle 59.

Minna Canthille yhteiskunnalliset kysymykset ovat olleet myös tärkeitä. Kirjoitetut tekstit ovat siitä osoituksena. Paavo Ruotsalaisen sanomakin on jäänyt elämään. Museovirasto on vaikuttanut siihen, mitä on suojeltava ja säilytettävä kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kohteena Nilsiän Aholansaaressa.

Kesällä oli mentävä katsomaan toistakin kiinnostava teatteriestystä, joka tapahtui Teatteri Hermannissa Kuopion Syvänniemellä 26.7.2017. Teatterilla oli 20. esityskausi, ja se juhlisti omia vuosikymmeniä ja Suomen 100-vuotista taivalta. "Käspaikka"-laulunäytelmä esitti puhuttelevasti Suomen sodanaikaisia tapahtumia, joihin kuuluivat koskettavat evakkotaipaleet.

Väliajalla kerroin joillekin henkilöille historiikista, joka on julkaistu keväällä. Näytelmän tapahtumiin ja historiaan liittyen olen kirjoittanut seuraavasti:

"Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin. Historiikki esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys."

Kyseinen teksti liittyy maakuntavierailuihin ja Kuopion musiikkikeskuksen tilaisuuteen, joka juhlisti tasa-arvon päivänä Minna Canthia. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat Kuopion torilla.

Ajankohtaista on pohtia perustuslain merkityksellisyyttä ja jatkuvuutta lainsäädännön ohjenuorana, kun lainsäädännön luotettavuutta arvioidaan. Presidenttikysymysten ratkaisut liittyvät perustuslain alueelle: "Mitä vuosi 2018 tuo tullessaan?"

Kun ulkopolitiikka on kunnossa, voidaan sanoa, että "Suomi purjehtii luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiä myös mietitään ja kysytään niiden kohdalla, minkä "arvojen ja tavoitteiden pohjalta ratkaistavat kysymykset hoidetaan".

Tämänvuotinen Joensuu - Jukola 2017 on takanapäin: uutta suunnistustapahtumaa mietitään. Urheilusuoritukset, joita näytetään muun muassa MM-kisoista tiedotusvälineissä, jäävät mieleen. Äskettäin 16.7.2017 opimme tuntemaan Simo Lipsasen kolmiloikkatuloksen. Nyt kysytään aiheesta: "Mille sijalle hänen tuloksensa kantaa ?"




Juhlavuoden 2017 terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio