Yhteiskunnallisia kysymyksiä on pohdittu perustellusti kansallisena veteraanipäivänä. Juhlatilaisuuksissa on seurattu hartaasti suunnitellun ohjelman etenemistä, esimerkiksi seppelpartioiden lähettämistä. "Veteraanin iltahuuto" - musiikkikappale on myös sykähdyttänyt voimakkaalla sanomallaan.
Kuulijat pohtivat omakohtaisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan yksituumaisuutta. He miettivät myös sitä, miten hallitusohjelmassa ajatellaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Maatamme kohdanneet vaikeat ajat nostavat esille ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymykset.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on ymmärrettävä vaikutusyhteydet. Vaikeiden asioiden kohdatessa on pystyttävä toimimaan. Mitä ovat Ukrainan kysymystä koskevat päätökset tästä eteenpäin? Miten vastuullisten henkilöiden väliset puheyhteydet säilyvät? Ukrainan kysymyksen noustessa esille sovittuja tapaamisia jätettiin hoitamatta. Ulkopolitiikka on taitolaji, joka on sisäistettävä.
Kun ulkopolitiikalla on selkeä tavoite, vältetään "ulkopoliittisia karikkoja". Ulkopolitiikan onnistumista arvioitaessa on kysyttävä perustellusti, miten luotettavissa käsissä laivamme ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä.
Ongelmaista on, jos vain "oman ideologian" suuntaiset näkemykset nähdään oikeina. Toiminnan on oltava ennustettavaa. Joskus mietityttää, kun vastuussa olevat henkilöt vetoavat liian helposti niin sanottuihin asiantuntijoihin päätettävistä asioista, vaikka heidän pitäisi olla itsekin asiantuntijoita.
Ulkopolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka tulee olla maamme edunmukaista. On hyvä on muistaa, että maamme ulkopolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Viestintävälineiden on annettava luotettavaa ja monipuolista tietoa maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, eritoten nyt hallitustaivalta ja -ohjelmaa arvioitaessa.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
maanantai 27. huhtikuuta 2015
perjantai 17. huhtikuuta 2015
Ulkopolitiikka linjataan vaaleissa
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on hoidettava kunnolla. Niin on käynytkin yleensä, mutta jotkut ovat haitanneet hyväksi havaittuja ulko- ja turvallisuuspolitiikan "askelmerkkejä". Mitä onkaan tapahtunut, kun kansanedustajat ovat olleet poissa eduskunnasta? Onko ulko- ja turvallisuuspolitiikassa toiminut valvonta? Tässä tarkoitetaan sitä, että pohjoismaat ovat äskettäin tehneet ulko- ja turvallisuuspoliittisen sopimuksen. Perusteltua on kysyä, onko eduskunta, jonka vastuulla on lainsäädäntö, syrjäytetty kyseisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiasta. Sama kysymys koskettaa muitakin tärkeitä tahoja.
Jotkut ovat sanoneet liian suoraviivaisesti, että "päätä ei pidä panna pensaaseen" ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Sanonta on yksipuolinen ilmaus, jonka sisältöä on arvioitava perusteellisesti. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa "päätä ei panna pensaaseen", jos punnitaan tarkkaan päätösten seurauksia. Jos näin ei menetellä, silloin voidaan todella sanoa, että "pää on pantu pensaaseen".
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on pidettävä mielessä "peruskysymys, miten vantterissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Perusteltua on kysyä, millaisessa "aallokossa laivamme seilaa tällä hetkellä". Tämä ilmaus on ulkopolitiikasta vastaaville päättäjille haasteellinen, sillä muualta saattaa tulla paineita oman ulko- ja turvallisuuspolitiikan harjoittamista kohtaan.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on selvä, kun kokemusta hyödynnetään ja päätösten vaikutukset tiedostetaan. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikassa asiat ovat kunnossa, vastakkainasettelua kuvaava sana on tuntematon. Julkisuudessa on esiintynyt kannanottoja, jotka eivät ole rakentavia ulko- ja turvallisuuspolitiikan laadun kannalta. Jälkeenpäin yritetään selitellä, ettei ole ollut tarkoituksena lisätä vastakkainasettelua.
Vaalityötä tehdään erilaisin taloudellisin voimavaroin ja esitetään "poliittista sanomaa", jota arvioidaan, toteuttaisiko se mahdollisesti "kansan parasta". Pohditaan myös sitä, edistäisikö ulko- ja turvallisuuspolitiikan "poliittinen sanoma" "maan parasta". Mietitään myös sitä, ovatko perustuslain, demokratian ja jääviyden asiat hallinnassa ja miten hoidetaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja sisäpolitiikka mahdollisimman hyvin. Pohditaan myös sitä, miksi sote-uudistuksen kohdalla sivuutettiin perustuslain velvoitteet.
Ulko- ja turvallisuuspoliittista tietoa on ollut tarjolla viestintävälineiden kautta. Pitää olla hyvin tarkkana, miten luotettavaa tieto on, varsinkin näin vaalien läheisyydessä. Tiedetään myös se, että maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Saavutettua mainetta kannattaa vaalia. Maamme on toiminutkin melko usein rauhaa edistävissä asioissa maailmalla. Poikkeavat ja yllättävät ulkopolitiikkaa koskevat menettelyt, joihin tässä kirjoituksessa viitattiin, vaikeuttavat hyväksi koettua ulko- ja turvallisuuspolitiikan "askeltamista".
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Jotkut ovat sanoneet liian suoraviivaisesti, että "päätä ei pidä panna pensaaseen" ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Sanonta on yksipuolinen ilmaus, jonka sisältöä on arvioitava perusteellisesti. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa "päätä ei panna pensaaseen", jos punnitaan tarkkaan päätösten seurauksia. Jos näin ei menetellä, silloin voidaan todella sanoa, että "pää on pantu pensaaseen".
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on pidettävä mielessä "peruskysymys, miten vantterissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Perusteltua on kysyä, millaisessa "aallokossa laivamme seilaa tällä hetkellä". Tämä ilmaus on ulkopolitiikasta vastaaville päättäjille haasteellinen, sillä muualta saattaa tulla paineita oman ulko- ja turvallisuuspolitiikan harjoittamista kohtaan.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on selvä, kun kokemusta hyödynnetään ja päätösten vaikutukset tiedostetaan. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikassa asiat ovat kunnossa, vastakkainasettelua kuvaava sana on tuntematon. Julkisuudessa on esiintynyt kannanottoja, jotka eivät ole rakentavia ulko- ja turvallisuuspolitiikan laadun kannalta. Jälkeenpäin yritetään selitellä, ettei ole ollut tarkoituksena lisätä vastakkainasettelua.
Vaalityötä tehdään erilaisin taloudellisin voimavaroin ja esitetään "poliittista sanomaa", jota arvioidaan, toteuttaisiko se mahdollisesti "kansan parasta". Pohditaan myös sitä, edistäisikö ulko- ja turvallisuuspolitiikan "poliittinen sanoma" "maan parasta". Mietitään myös sitä, ovatko perustuslain, demokratian ja jääviyden asiat hallinnassa ja miten hoidetaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja sisäpolitiikka mahdollisimman hyvin. Pohditaan myös sitä, miksi sote-uudistuksen kohdalla sivuutettiin perustuslain velvoitteet.
Ulko- ja turvallisuuspoliittista tietoa on ollut tarjolla viestintävälineiden kautta. Pitää olla hyvin tarkkana, miten luotettavaa tieto on, varsinkin näin vaalien läheisyydessä. Tiedetään myös se, että maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Saavutettua mainetta kannattaa vaalia. Maamme on toiminutkin melko usein rauhaa edistävissä asioissa maailmalla. Poikkeavat ja yllättävät ulkopolitiikkaa koskevat menettelyt, joihin tässä kirjoituksessa viitattiin, vaikeuttavat hyväksi koettua ulko- ja turvallisuuspolitiikan "askeltamista".
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
tiistai 14. huhtikuuta 2015
Ulkopolitiikan peruskysymys
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei saa esiintyä päätösten valvonnan puutetta. Se on mahdollista esimerkiksi silloin, kun ollaan poissa eduskuntatyöstä. Julkisuudessa olevien tietojen mukaan pohjoismaat ovat äskettäin tehneet ulko- ja turvallisuuspoliittisen sopimuksen. Tuliko tämä sopimus päättäjille yllätyksenä? Onko eduskunta, jonka vastuulla on lainsäädäntö, syrjäytetty kyseisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiasta? Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa seuraavat tietävät, millaiseen keskustelua vaativaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiaan tässä viitataan.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on pidettävä mielessä "peruskysymys, miten vantterissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Perusteltua on kysyä, millaisessa "aallokossa laivamme seilaa tällä hetkellä". Tämä ilmaus on ulkopolitiikasta vastaaville päättäjille haasteellinen, sillä muualta saattaa tulla paineita oman ulko- ja turvallisuuspolitiikan harjoittamista kohtaan.
Jotkut ovat sanoneet, että "päätä ei saa panna pensaaseen" ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Sanonta on yksipuolinen ilmaus, jonka sisältöä on arvioitava. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa "päätä ei ole pantu pensaaseen", jos punnitaan tarkkaan päätösten seurauksia. Jos näin ei menetellä, silloin voidaan todella sanoa, että "pää on pantu pensaaseen".
Vaalityötä tehdään erilaisin taloudellisin voimavaroin ja esitetään "poliittista sanomaa", jota arvioidaan, toteuttaisiko se mahdollisesti "kansan parasta". Pohditaan myös sitä, edistäisikö ulko- ja turvallisuuspolitiikan "poliittinen sanoma" "maan parasta". Mietitään myös sitä, ovatko perustuslain, demokratian ja jääviyden asiat hallinnassa ja miten hoidetaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja sisäpolitiikka mahdollisimman hyvin. Pohditaan myös sitä, miksi sote-uudistuksen kohdalla sivuutettiin perustuslain velvoitteet.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on selvä, kun kokemusta hyödynnetään ja päätösten vaikutukset tiedostetaan. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikassa asiat ovat kunnossa, vastakkainasettelua kuvaava sana on tuntematon. Julkisuudessa on esiintynyt kannanottoja, jotka eivät ole rakentavia ulko- ja turvallisuuspolitiikan laadun kannalta. Jälkeenpäin yritetään selitellä, ettei ole ollut tarkoituksena lisätä vastakkainasettelua.
Erilaista tietoa on ollut tarjolla eri viestintävälineiden kautta. Pitää olla tarkkana, miten luotettavaa tieto on, varsinkin näin vaalien läheisyydessä. Tiedetään myös se, että maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Saavutettua mainetta kannattaa vaalia. Maamme on toiminutkin melko usein rauhaa edistävissä asioissa maailmalla. Poikkeavat ja yllättävät ulkopolitiikkaa koskevat menettelyt, joihin tässä kirjoituksessa viitattiin, vaikeuttavat hyväksi koettua ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisältöä.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on pidettävä mielessä "peruskysymys, miten vantterissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Perusteltua on kysyä, millaisessa "aallokossa laivamme seilaa tällä hetkellä". Tämä ilmaus on ulkopolitiikasta vastaaville päättäjille haasteellinen, sillä muualta saattaa tulla paineita oman ulko- ja turvallisuuspolitiikan harjoittamista kohtaan.
Jotkut ovat sanoneet, että "päätä ei saa panna pensaaseen" ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Sanonta on yksipuolinen ilmaus, jonka sisältöä on arvioitava. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa "päätä ei ole pantu pensaaseen", jos punnitaan tarkkaan päätösten seurauksia. Jos näin ei menetellä, silloin voidaan todella sanoa, että "pää on pantu pensaaseen".
Vaalityötä tehdään erilaisin taloudellisin voimavaroin ja esitetään "poliittista sanomaa", jota arvioidaan, toteuttaisiko se mahdollisesti "kansan parasta". Pohditaan myös sitä, edistäisikö ulko- ja turvallisuuspolitiikan "poliittinen sanoma" "maan parasta". Mietitään myös sitä, ovatko perustuslain, demokratian ja jääviyden asiat hallinnassa ja miten hoidetaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja sisäpolitiikka mahdollisimman hyvin. Pohditaan myös sitä, miksi sote-uudistuksen kohdalla sivuutettiin perustuslain velvoitteet.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on selvä, kun kokemusta hyödynnetään ja päätösten vaikutukset tiedostetaan. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikassa asiat ovat kunnossa, vastakkainasettelua kuvaava sana on tuntematon. Julkisuudessa on esiintynyt kannanottoja, jotka eivät ole rakentavia ulko- ja turvallisuuspolitiikan laadun kannalta. Jälkeenpäin yritetään selitellä, ettei ole ollut tarkoituksena lisätä vastakkainasettelua.
Erilaista tietoa on ollut tarjolla eri viestintävälineiden kautta. Pitää olla tarkkana, miten luotettavaa tieto on, varsinkin näin vaalien läheisyydessä. Tiedetään myös se, että maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Saavutettua mainetta kannattaa vaalia. Maamme on toiminutkin melko usein rauhaa edistävissä asioissa maailmalla. Poikkeavat ja yllättävät ulkopolitiikkaa koskevat menettelyt, joihin tässä kirjoituksessa viitattiin, vaikeuttavat hyväksi koettua ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisältöä.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
sunnuntai 12. huhtikuuta 2015
Ulkopolitiikka ja kontrolli
Ajankohtaista on seurata eduskuntavaalityötä. Sitä tehdään erilaisin taloudellisin panoksin, jota on arvioitava. Ehdokkaat esittävät myös "poliittista sanomaansa", jota äänestäjät yrittävät tulkita. Kysytään myös perustellusti sitä, onko toiminnan tarkoituksena yleensä "kansan paras" vai "puolueen paras", joka ajaa "kansan parasta". Perustuslain, demokratian ja jääviyden kysymykset on sisäistettävä. Maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja sisäpolitiikka on hoidettava hyvin. Sote-uudistuksessa sivuutettiin perustuslain velvoitteet ja tiedetään, miten kävi.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on syntynyt päätöksiä koskevaa kontrollin puutetta. Se on ollut mahdollista, kun kansanedustajat ovat olleet "kentällä", pois eduskuntatyöstä. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tiedetään, että maamme on tehnyt äskettäin muiden pohjoismaiden kanssa ulko- ja turvallisuuspoliittisen sopimuksen, joka näyttää tulleen monille päättäjille yllätyksenä. Mitä mieltä kansanedustajat olette kyseisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiasta? Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa seuraavat tietävät, mihin ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiaan tässä viitataan.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on aina pidettävä mielessä "peruskysymys, miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Tämä ulko- ja turvallisuuspolitiikan vertauskuvallinen ilmaus on haasteellinen, sillä muualta saattaa tulla paineita oman ulko- ja turvallisuuspolitiikan harjoittamista kohtaan. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa "pää ei ole pensaassa", jos punnitaan ja arvioidaan tarkkaan päätösten seurauksia. Jos näin ei menetellä, silloin voidaan sanoa, että "pää on pensaassa".
Yhteiskunnassa seurataan tarkkaan ja perustellusti sitä, miten maamme omakohtainen osaamisen taito näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa päätöksenteon ratkaisut ovat tärkeitä yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Yhteistoimin tapahtuvat menettelyt herättävät parhaiten luottamusta. Ymmärrettävyysvajetta ei saa syntyä. ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistuminen vaatii harkintakykyä, joka ei saa hämärtyä.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on selvä, kun kokemusta hyödynnetään ja päätösten vaikutukset tiedostetaan. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikassa asiat ovat kunnossa, vastakkainasettelua kuvaava sana on tuntematon. Julkisuudessa on esiintynyt kannanottoja, jotka eivät ole rakentavia ulko- ja turvallisuuspolitiikan laadun kannalta. Jälkeenpäin yritetään aina selitellä, ettei ole ollut tarkoituksena lisätä vastakkainasettelua. Tätä asian kohtaa seurataan.
On arvioitava huolella kannanottoja ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Erilaista tietoa on ollut tarjolla eri viestintävälineiden kautta. Tiedetään myös se, että maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Saavutettua mainetta kannattaa vaalia. Maamme on toiminutkin melko usein rauhaa edistävissä asioissa maailmalla. Poikkeavat ja yllättävät ulkopolitiikkaa koskevat menettelyt, joihin tässä kirjoituksessa viitattiin, vaikeuttavat hyväksi koettua ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjakkuutta.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on syntynyt päätöksiä koskevaa kontrollin puutetta. Se on ollut mahdollista, kun kansanedustajat ovat olleet "kentällä", pois eduskuntatyöstä. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tiedetään, että maamme on tehnyt äskettäin muiden pohjoismaiden kanssa ulko- ja turvallisuuspoliittisen sopimuksen, joka näyttää tulleen monille päättäjille yllätyksenä. Mitä mieltä kansanedustajat olette kyseisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiasta? Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa seuraavat tietävät, mihin ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiaan tässä viitataan.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on aina pidettävä mielessä "peruskysymys, miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Tämä ulko- ja turvallisuuspolitiikan vertauskuvallinen ilmaus on haasteellinen, sillä muualta saattaa tulla paineita oman ulko- ja turvallisuuspolitiikan harjoittamista kohtaan. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa "pää ei ole pensaassa", jos punnitaan ja arvioidaan tarkkaan päätösten seurauksia. Jos näin ei menetellä, silloin voidaan sanoa, että "pää on pensaassa".
Yhteiskunnassa seurataan tarkkaan ja perustellusti sitä, miten maamme omakohtainen osaamisen taito näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa päätöksenteon ratkaisut ovat tärkeitä yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Yhteistoimin tapahtuvat menettelyt herättävät parhaiten luottamusta. Ymmärrettävyysvajetta ei saa syntyä. ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistuminen vaatii harkintakykyä, joka ei saa hämärtyä.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on selvä, kun kokemusta hyödynnetään ja päätösten vaikutukset tiedostetaan. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikassa asiat ovat kunnossa, vastakkainasettelua kuvaava sana on tuntematon. Julkisuudessa on esiintynyt kannanottoja, jotka eivät ole rakentavia ulko- ja turvallisuuspolitiikan laadun kannalta. Jälkeenpäin yritetään aina selitellä, ettei ole ollut tarkoituksena lisätä vastakkainasettelua. Tätä asian kohtaa seurataan.
On arvioitava huolella kannanottoja ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Erilaista tietoa on ollut tarjolla eri viestintävälineiden kautta. Tiedetään myös se, että maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Saavutettua mainetta kannattaa vaalia. Maamme on toiminutkin melko usein rauhaa edistävissä asioissa maailmalla. Poikkeavat ja yllättävät ulkopolitiikkaa koskevat menettelyt, joihin tässä kirjoituksessa viitattiin, vaikeuttavat hyväksi koettua ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjakkuutta.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
maanantai 6. huhtikuuta 2015
Pääsiäisestä eteenpäin
Pääsiäisen aikaa on vietetty. Mitkä olivatkaan pääsiäisen perimmäiset kysymykset ja vastaukset? Pääsiäisestä puhuttaessa juolahtaa mieleen Mikael Agricola, jonka uudissana on pääsiäinen. Pääsiäinen tarkoittaa paastonajan loppumista. Pääsiäisen paikka on yhteydessä kevätpäiväntasaukseen. Juutalaisten pääsiäinen on myös kevätpäiväntasauksen aikoihin ja sidoksissa kalenteriin. Kun pääsiäinen on ohitse, melko pian vietetään Mikael Agricolan päivää.
Tässä keskustellaan pääsiäisestä ja arvioidaan Mikael Agricolan toimintaa, josta on rinnastuksia nykyisiin tapahtumiin. Keskustelu saattaa näyttää yllätyksellisiä puolia, joita lukijat pohtivat.
Virpomiset ovat olleet kiinnostavia asioita, joissa kirjallinen luovuus näyttäytyy. Ajattelen tässä kohdassa Mikael Agricolaa, joka on pohtinut murteita kehittäessään suomen kieltä. Virpoa voidaan murremuotoisin ajatuksin: "Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka." Muuten, oletko käynyt Kuopion murreviikoilla, jotka pidetään kesäisin?
Kuopion murreviikoilla kannattaa käydä. Minulla on tässä oudompikin virpomisruno: "Virpoin, varpoin, tuoreeks, terveeks, rikkaaks, rakkaaks, vanhaks, vakkaaks. Mie virvon viisahaksi, taputtelen taitavaksi. Näin mie tänne tullessain: kanastanne munainen, taikinastanne piirainen, siulle vitsa, miulle palkka." Mitähän virpomisrunoja Mikael Agricola on aikoinaan tuntenut?
On aivan oikein arvostaa Mikael Agricolan työtä lipun nostoin ja arvostaa samalla suomen kieltä. Hän on miettinyt kirjoituksiinsa tulevien sanojen suomenkielisiä vastineita, tekstiensä luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Sanat påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα ovat suomen kielellä pääsiäinen.
Suomen kieltä käytetään esimerkiksi puheenvuoroissa, jotka ovat joskus kiihkeitä. Usein käy niinkin, että paikallaolijat keskustelevat keskenään ja "puhutaan päälle", vaikka "pelisäännöt" ovat olemassa. Kun esitetään aivan selviä kysymyksiä, kysymykset ja vastaukset eivät aina kohtaa. Äidinkieltä eli suomen kieltä on tavallaan käytetty väärin.
Tarkoitat varmaan esimerkiksi sitä, että television katselijat ovat ohjelmaa seuratessaan ymmärtäneet, mitä kysyttiin ja odottavat vain vastauksia. He pohtivat mielessään omiakin vastauksia. Sote-uudistuksen kohdalla oli vastattava tyhjentävästi perustuslain kysymyksiin. Kun näin ei käynyt, hanke kaatui.
Vastaajilla on joskus vaikea vastata sellaisiin kysymyksiin, jotka eivät tue omia arvoja ja asenteita ja ylittävät ehkä vaadittavan taloustieteellisen tietotaidon. Tässä tapauksessa kysymykset ja vastaukset ovat yhteydessä muun muassa yhteiskunnan palvelujen järjestämiseen. Vaalikeskustelujen viestintää kannattaa seurata.
Mikael Agricolakin on pohtinut yhteiskunnallisia kysymyksiä ja niiden vastauksia. Uskonpuhdistus on siitä esimerkkinä. Hänen toteuttamansa uskonpuhdistuksen opillinen sisältö on opittu tuntemaan vähitellen. Mikael Agricolan esittämä kristillinen sanoma on opittu tuntemaan kirkon palvelujen yhteydessä ja kouluopetuksessa. Mitä hän sanoisi kouluissa esitettävistä virsistä, joista on keskusteltu vilkkaasti?
Huolella on mietittävä erilaisissa välitystehtävissä olevien henkilöiden "laadullisia" ominaisuuksia tavoitteiden kannalta. Työmarkkinakysymysten ratkaisuissa tämä on tärkeää. Perusteltua on kysyä keskusteluissa sitä, miten esillä olevat ilmaisut tulkitaan. Onko tarkoitus se, että asiat tulkitaan vain omaksi eduksi syrjäyttämällä muut kannanotot?
Harva ehkä tietää, että Mikael Agricolan tietoja ja taitoja tarvittiin, kun Ruotsin ja Venäjän välisiä kiistoja aikoinaan ratkottiin. Hänen käymissä neuvotteluissa kysymykset ja vastaukset menivät samaan suuntaan. Esillä olevat asiat käsittelivät rajakysymyksiä.
Mikael Agricola on osoittanut, että valtioiden välisessä kanssakäymisessä on toimittava rakentavasti. Millä tavoin hän näkisi ajankohtaisen Ukrainan kriisin? Ongelmaisissa asioissa on toimittava oikeudenmukaisesti ja kuunneltava eri tahoja. Keskustelukulttuurin laatua on arvioitava jatkuvasti.
Useissa maailmalla tapahtuneissa kysymyksissä on saatu neuvottelutulos aikaan. Jonkin ajan kuluttua on huomattu, että ongelmat ovat jääneetkin kytemään ja puhjenneet uudelleen. Monet tietävät, mihin maailman ongelma-alueisiin tässä viitataan.
Mikael Agricolan toiminta on näyttänyt, että syvällistä ajattelua tarvitaan yhteiskunnan kulttuurin ja toiminnan kehittämisessä. Hän on pohtinut sitä, mitkä asiat on hyvä esittää kirjoitetussa muodossa eli suomen kielellä.
Mikael Agricola on saanut ymmärtämään, mikä on lukemisen hyötyarvo. Hän on luonut pohjan kulttuurin tuotoksille, jotka ovat lainattavissa kirjastoista. Kirjastoja on lakkautettu, mikä on heikentänyt kirjastoille asetettuja kulttuuritavoitteita.
Mikael Agricolan toiminta suomen kielen hyväksi on osoittanut, että omakielinen kirjallisuus ja kulttuuri sivistävät. Hän oli kielitaitoinen henkilö. Kielitaidosta oli ollut hyötyä liikuttaessa ulkomailla. Kielten osaamisen taito on arvokas pääoma.
Mikael Agricola olisi ihmeissään nykyisten viestintävälineiden kehityksestä. Hän pääsisi kuitenkin nopeasti eroon ihmettelystään, sillä hän miettisi varmaan tarvittavia uudissanoja tietoviestintää varten.
Mikael Agricola ihmettelisi sitä, kun suomenkieliset sanat vaihdetaan herkästi vieraskielisiin ilmauksiin. Hän miettisi sitä, miksi tuttu "Posti" muutettiin "Itellaksi" ja ilahtuisi, kun "Itellasta" tuli taas "Posti", jota käytetään ennakkoäänestyspaikkanakin.
Mikael Agricola olisi huolissaan, kun kirjeiden kirjoittaminen on laantunut. Kirjeitä ei viedä enää paljonkaan postiin. Tämä kertoo viestinnän muutoksista, jotka on otettu vastaan. Eduskunnassakin on näpräilty "laitteita", että toimintaan on jouduttu puuttumaan.
Keskustelijat toivovat yleensä, että heidän ajatuksiaan luettaisiin ja kommentoitaisiin. Tämäkin kirjoitus on lukijoiden arvioitavana. Mikael Agricola on myös miettinyt kirjoittamiensa tekstien kiinnostavuutta, sillä hän luonut aivan uutta suomen kielen kehittämisen kannalta.
Keskustelu käytiin tässä kiirehtimättä leppoisassa hengessä, mikä tuottaa yleensä parhaat tulokset. Keskustelun aikana mietittiin asioita, jotka voidaan yhdistää Mikael Agricolan luovaan ajatteluun. Monet kokouskeskustelut ja raportit olisivat nykyään toisenlaisia, jos suomen kieltä ei olisi Mikael Agricolan toimesta alettu kehittää sivistyksen ja kulttuurin hyväksi. On mietittävä huolella sitä, millaista suomen kieltä "viljellään" ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Suomen kielen on säilytettävä asemansa, minkä hyväksi Mikael Agricolakin on aikoinaan ponnistellut.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Tässä keskustellaan pääsiäisestä ja arvioidaan Mikael Agricolan toimintaa, josta on rinnastuksia nykyisiin tapahtumiin. Keskustelu saattaa näyttää yllätyksellisiä puolia, joita lukijat pohtivat.
Virpomiset ovat olleet kiinnostavia asioita, joissa kirjallinen luovuus näyttäytyy. Ajattelen tässä kohdassa Mikael Agricolaa, joka on pohtinut murteita kehittäessään suomen kieltä. Virpoa voidaan murremuotoisin ajatuksin: "Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka." Muuten, oletko käynyt Kuopion murreviikoilla, jotka pidetään kesäisin?
Kuopion murreviikoilla kannattaa käydä. Minulla on tässä oudompikin virpomisruno: "Virpoin, varpoin, tuoreeks, terveeks, rikkaaks, rakkaaks, vanhaks, vakkaaks. Mie virvon viisahaksi, taputtelen taitavaksi. Näin mie tänne tullessain: kanastanne munainen, taikinastanne piirainen, siulle vitsa, miulle palkka." Mitähän virpomisrunoja Mikael Agricola on aikoinaan tuntenut?
On aivan oikein arvostaa Mikael Agricolan työtä lipun nostoin ja arvostaa samalla suomen kieltä. Hän on miettinyt kirjoituksiinsa tulevien sanojen suomenkielisiä vastineita, tekstiensä luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Sanat påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα ovat suomen kielellä pääsiäinen.
Suomen kieltä käytetään esimerkiksi puheenvuoroissa, jotka ovat joskus kiihkeitä. Usein käy niinkin, että paikallaolijat keskustelevat keskenään ja "puhutaan päälle", vaikka "pelisäännöt" ovat olemassa. Kun esitetään aivan selviä kysymyksiä, kysymykset ja vastaukset eivät aina kohtaa. Äidinkieltä eli suomen kieltä on tavallaan käytetty väärin.
Tarkoitat varmaan esimerkiksi sitä, että television katselijat ovat ohjelmaa seuratessaan ymmärtäneet, mitä kysyttiin ja odottavat vain vastauksia. He pohtivat mielessään omiakin vastauksia. Sote-uudistuksen kohdalla oli vastattava tyhjentävästi perustuslain kysymyksiin. Kun näin ei käynyt, hanke kaatui.
Vastaajilla on joskus vaikea vastata sellaisiin kysymyksiin, jotka eivät tue omia arvoja ja asenteita ja ylittävät ehkä vaadittavan taloustieteellisen tietotaidon. Tässä tapauksessa kysymykset ja vastaukset ovat yhteydessä muun muassa yhteiskunnan palvelujen järjestämiseen. Vaalikeskustelujen viestintää kannattaa seurata.
Mikael Agricolakin on pohtinut yhteiskunnallisia kysymyksiä ja niiden vastauksia. Uskonpuhdistus on siitä esimerkkinä. Hänen toteuttamansa uskonpuhdistuksen opillinen sisältö on opittu tuntemaan vähitellen. Mikael Agricolan esittämä kristillinen sanoma on opittu tuntemaan kirkon palvelujen yhteydessä ja kouluopetuksessa. Mitä hän sanoisi kouluissa esitettävistä virsistä, joista on keskusteltu vilkkaasti?
Huolella on mietittävä erilaisissa välitystehtävissä olevien henkilöiden "laadullisia" ominaisuuksia tavoitteiden kannalta. Työmarkkinakysymysten ratkaisuissa tämä on tärkeää. Perusteltua on kysyä keskusteluissa sitä, miten esillä olevat ilmaisut tulkitaan. Onko tarkoitus se, että asiat tulkitaan vain omaksi eduksi syrjäyttämällä muut kannanotot?
Harva ehkä tietää, että Mikael Agricolan tietoja ja taitoja tarvittiin, kun Ruotsin ja Venäjän välisiä kiistoja aikoinaan ratkottiin. Hänen käymissä neuvotteluissa kysymykset ja vastaukset menivät samaan suuntaan. Esillä olevat asiat käsittelivät rajakysymyksiä.
Mikael Agricola on osoittanut, että valtioiden välisessä kanssakäymisessä on toimittava rakentavasti. Millä tavoin hän näkisi ajankohtaisen Ukrainan kriisin? Ongelmaisissa asioissa on toimittava oikeudenmukaisesti ja kuunneltava eri tahoja. Keskustelukulttuurin laatua on arvioitava jatkuvasti.
Useissa maailmalla tapahtuneissa kysymyksissä on saatu neuvottelutulos aikaan. Jonkin ajan kuluttua on huomattu, että ongelmat ovat jääneetkin kytemään ja puhjenneet uudelleen. Monet tietävät, mihin maailman ongelma-alueisiin tässä viitataan.
Mikael Agricolan toiminta on näyttänyt, että syvällistä ajattelua tarvitaan yhteiskunnan kulttuurin ja toiminnan kehittämisessä. Hän on pohtinut sitä, mitkä asiat on hyvä esittää kirjoitetussa muodossa eli suomen kielellä.
Mikael Agricola on saanut ymmärtämään, mikä on lukemisen hyötyarvo. Hän on luonut pohjan kulttuurin tuotoksille, jotka ovat lainattavissa kirjastoista. Kirjastoja on lakkautettu, mikä on heikentänyt kirjastoille asetettuja kulttuuritavoitteita.
Mikael Agricolan toiminta suomen kielen hyväksi on osoittanut, että omakielinen kirjallisuus ja kulttuuri sivistävät. Hän oli kielitaitoinen henkilö. Kielitaidosta oli ollut hyötyä liikuttaessa ulkomailla. Kielten osaamisen taito on arvokas pääoma.
Mikael Agricola olisi ihmeissään nykyisten viestintävälineiden kehityksestä. Hän pääsisi kuitenkin nopeasti eroon ihmettelystään, sillä hän miettisi varmaan tarvittavia uudissanoja tietoviestintää varten.
Mikael Agricola ihmettelisi sitä, kun suomenkieliset sanat vaihdetaan herkästi vieraskielisiin ilmauksiin. Hän miettisi sitä, miksi tuttu "Posti" muutettiin "Itellaksi" ja ilahtuisi, kun "Itellasta" tuli taas "Posti", jota käytetään ennakkoäänestyspaikkanakin.
Mikael Agricola olisi huolissaan, kun kirjeiden kirjoittaminen on laantunut. Kirjeitä ei viedä enää paljonkaan postiin. Tämä kertoo viestinnän muutoksista, jotka on otettu vastaan. Eduskunnassakin on näpräilty "laitteita", että toimintaan on jouduttu puuttumaan.
Keskustelijat toivovat yleensä, että heidän ajatuksiaan luettaisiin ja kommentoitaisiin. Tämäkin kirjoitus on lukijoiden arvioitavana. Mikael Agricola on myös miettinyt kirjoittamiensa tekstien kiinnostavuutta, sillä hän luonut aivan uutta suomen kielen kehittämisen kannalta.
Keskustelu käytiin tässä kiirehtimättä leppoisassa hengessä, mikä tuottaa yleensä parhaat tulokset. Keskustelun aikana mietittiin asioita, jotka voidaan yhdistää Mikael Agricolan luovaan ajatteluun. Monet kokouskeskustelut ja raportit olisivat nykyään toisenlaisia, jos suomen kieltä ei olisi Mikael Agricolan toimesta alettu kehittää sivistyksen ja kulttuurin hyväksi. On mietittävä huolella sitä, millaista suomen kieltä "viljellään" ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Suomen kielen on säilytettävä asemansa, minkä hyväksi Mikael Agricolakin on aikoinaan ponnistellut.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)