Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on hoidettava kunnolla. Niin on käynytkin yleensä, mutta jotkut ovat haitanneet hyväksi havaittuja ulko- ja turvallisuuspolitiikan "askelmerkkejä". Mitä onkaan tapahtunut, kun kansanedustajat ovat olleet poissa eduskunnasta? Onko ulko- ja turvallisuuspolitiikassa toiminut valvonta? Tässä tarkoitetaan sitä, että pohjoismaat ovat äskettäin tehneet ulko- ja turvallisuuspoliittisen sopimuksen. Perusteltua on kysyä, onko eduskunta, jonka vastuulla on lainsäädäntö, syrjäytetty kyseisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiasta. Sama kysymys koskettaa muitakin tärkeitä tahoja.
Jotkut ovat sanoneet liian suoraviivaisesti, että "päätä ei pidä panna pensaaseen" ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Sanonta on yksipuolinen ilmaus, jonka sisältöä on arvioitava perusteellisesti. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa "päätä ei panna pensaaseen", jos punnitaan tarkkaan päätösten seurauksia. Jos näin ei menetellä, silloin voidaan todella sanoa, että "pää on pantu pensaaseen".
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on pidettävä mielessä "peruskysymys, miten vantterissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Perusteltua on kysyä, millaisessa "aallokossa laivamme seilaa tällä hetkellä". Tämä ilmaus on ulkopolitiikasta vastaaville päättäjille haasteellinen, sillä muualta saattaa tulla paineita oman ulko- ja turvallisuuspolitiikan harjoittamista kohtaan.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on selvä, kun kokemusta hyödynnetään ja päätösten vaikutukset tiedostetaan. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikassa asiat ovat kunnossa, vastakkainasettelua kuvaava sana on tuntematon. Julkisuudessa on esiintynyt kannanottoja, jotka eivät ole rakentavia ulko- ja turvallisuuspolitiikan laadun kannalta. Jälkeenpäin yritetään selitellä, ettei ole ollut tarkoituksena lisätä vastakkainasettelua.
Vaalityötä tehdään erilaisin taloudellisin voimavaroin ja esitetään "poliittista sanomaa", jota arvioidaan, toteuttaisiko se mahdollisesti "kansan parasta". Pohditaan myös sitä, edistäisikö ulko- ja turvallisuuspolitiikan "poliittinen sanoma" "maan parasta". Mietitään myös sitä, ovatko perustuslain, demokratian ja jääviyden asiat hallinnassa ja miten hoidetaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja sisäpolitiikka mahdollisimman hyvin. Pohditaan myös sitä, miksi sote-uudistuksen kohdalla sivuutettiin perustuslain velvoitteet.
Ulko- ja turvallisuuspoliittista tietoa on ollut tarjolla viestintävälineiden kautta. Pitää olla hyvin tarkkana, miten luotettavaa tieto on, varsinkin näin vaalien läheisyydessä. Tiedetään myös se, että maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Saavutettua mainetta kannattaa vaalia. Maamme on toiminutkin melko usein rauhaa edistävissä asioissa maailmalla. Poikkeavat ja yllättävät ulkopolitiikkaa koskevat menettelyt, joihin tässä kirjoituksessa viitattiin, vaikeuttavat hyväksi koettua ulko- ja turvallisuuspolitiikan "askeltamista".
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti