Ulkopolitiikka ja kokemus

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on selvä, kun kokemusta hyödynnetään ja päätösten vaikutukset tiedostetaan. Kun asiat ovat hyvin, vastakkainasettelua kuvaava sana on tuntematon. Julkisuudessa on esiintynyt kannanottoja, jotka eivät ole olleet rakentavia ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta. Jälkeenpäin on yritetty kiistää, ettei ole ollut tarkoitus lisätä vastakkainasettelua.

Ihmiset osaavat tulkita kuulemansa ja lukemansa kannanotot ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, mitä tietoa ovat saaneet eri viestintävälineiden kautta. He tietävät myös, että maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Suomella on mahdollisuudet toimia muun muassa rauhanvälittäjänä, jos poikkeavat ajatukset eivät pääse sekoittamaan hyväksi koettuja ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksia.

Ihmiset seuraavat tarkkaan, miten osaamisen taito näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. He mieltävät ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueen erittäin tärkeänä yhteiskunnan päätöksenteossa. Ratkaisujen on herätettävä luottamusta. Ymmärrettävyysvajetta ei saa syntyä. ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistuminen vaatii harkintakykyä, joka ei saa hämärtyä.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistumista arvioitaessa on aina muistettava peruskysymys, miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Tämän ulko- ja turvallisuuspolitiikan vertauskuvallisen ilmauksen toteuttaminen on haasteellinen, sillä muualta saattaa tulla paineita oman ulkopolitiikan harjoittamista kohtaan.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Joulupukki ja pikkujoulu

Oli kokoonnuttu pikkujoulua varten. Ohjelmaa oli suunniteltu etukäteen huolella. Joululaulut kuuluivat asiaan. Pikkujoulun juontaja pyysi kunkin osallistujan kirjoittamaan paperilapulle jonkin "hauskan adjektiivin". Tehtävänanto helpotti sanan keksimistä: valittu adjektiivi oli tietenkin "hauska" eli "haaska". Tässä on mainittava tiedoksi, että Kuopion murreviikoilla on syvennytty kiinnostavasti eri murteisiin.

"Hauskoja adjektiiveja" oli lopulta koossa monia, joiden avulla voidaan työstää tarina. Tarvitaan vain mielikuvitusta ja luovuutta. Tehtävä sopii hyvin pikkujouluun ja muulloinkin. Kun oli päästy suunnitellun ohjelman loppuun, vuorossa oli vielä kahvi tai tee ja odotettu joulupuuro.

- Huomasitteko kaikki, että sain mantelin? joku kysyi ilahtuneena. - Onni suosi kerrankin minua, hän jatkoi. Tapahtumaa ihmeteltiin jonkin aikaa ja mentiin sitten eteenpäin. Odottamatta paikalle tuli joulupukki, jolle oli heti laulettava sopiva joululaulu.
- Mitä, joulupukin kävelykepissä on kiinni kännykkä?
- Sen avulla otetaan vastaan lasten toivomuksia. Lapset ovat taitavia viestittäjiä.
- Kännykästä on hyötyä myös silloin, kun kävelykeppi on unohtunut johonkin.
- Sateenvarjoille käy niin melko usein kiireessä.
- Joulupukin kadoksissa oleva kävelykeppi löytyy hyvin satelliittipaikannuksen avulla.
- Arvokas kävelykeppi ei voi olla kauan hukassa.
- Joulupukki näyttää seuraavan tieteen aikaansaannoksia ja soveltaa niitä käytäntöön.
- Joulupukista kannattaa ottaa vaarin. Hän on meille hyvä esimerkki.
- Muuten, aion taas kohta mennä kirkkoon laulamaan "Kauneimpia joululauluja". Saa nähdä, pääseekö kirkossa istumaan.
- Pian todetaan, miten joululaulut puhuttelevat ihmisiä. Hyvää tulevaa joulun aikaa.



Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Kuopio - Jukola palkittu

Kuopion kaupunki on perustettu vuonna 1775, kuten historian pohjalta tiedetään. Kaupunki järjesti äskettäin perustamisajankohdan kunniaksi palkitsemistilaisuuden, jossa nostettiin esille kesäinen Kuopio - Jukola 2014 -suunnistustapahtuma. Ylimmältä poliittiselta taholta ja virkamiesvalmistelusta oli tullut aloite Kuopio - Jukolan palkitsemisesta. Kesäisen urheilutilaisuuden suojelijana oli toiminut tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Kuopio - Jukolan suunnistustapahtumassa oli toteutunut arvioitsijoiden mukaan ”kaupunkiorganisaation ja päättäjien kokema myönteinen yhteistyön henki ja itse tapahtuman tärkeilyvapaa ilmapiiri”. Kansainvälisessä urheilutilaisuudessa suunnistajia oli ollut kymmeniä tuhansia ja vapaaehtoisia toimitsijoita yli puolitoista tuhatta. Kuopio - Jukola oli "esimerkillinen ryhmäsuoritus", jossa oli kiinnostava olla mukana toimitsijana.

Kuopio - Jukolan suunnistustapahtuma on ollut kaupungin kannalta erittäin onnistunut ja välittänyt osallistujille "ainutlaatuisen tunnelman". Kuopio - Jukolan järjestelyratkaisut ovat kiinnostaneet kuulijoita. Kuopion kaupunki on saanut runsaasti myönteistä julkisuutta Kuopio - Jukolan kautta. Tietoa on välittynyt internetin, lehtijuttujen, radio- ja TV-lähetysten kautta. Tässä yhteydessä mainitsen, että olen kirjoittanut artikkelin verkkoon: "Kuopio - Jukola piti nähdä ja kokea".



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Ajatteleva asuste

Henkilöt kuuntelivat tarkkaavaisina esitystä, jossa puhuttiin taloudesta ja optioista. Kun asiat tulivat selvitetyiksi, oli aika sulatella saatua antia ruokailun merkeissä. Ruokailussa istuttiin pöytiin. Päällystakit jouduttiin asettamaan tuolien selustoille. Ruoka tarjoiltiin kohteliaasti. Keskustelujen aiheet pöydässä etenivät henkilöiden kiinnostuksen mukaan. Kysymykset ja vastaukset saattavat olla tässä kirjoituksessa yllättäviä. Kirjoituksen sisältöä voidaan pohtia esimerkiksi pikkujoulun aikoihin ja muulloinkin.

- Huomasitteko, kun päällystakkini ei tahdo pysyä tuolin selustalla? Pyrkii olemaan lattialla.

- Päällystakkisi on selvästi ajattelevaa kangasta.

- Niin, päällystakkini on varmaan huomannut, että lattialla on viileämpää. Ylempänä, tuolin korkeudella päällystakin mielestä on liian kuumaa.

- Tiede menee eteenpäin. Minunkin pitäisi ehkä hankkia tuollainen ajatteleva vaate.

- Päällystakkini hallitsee lämpötilan, mutta likaantumista se ei vielä hallitse.

- Ajattelevaa vaatetta voisi kehitellä siten, että se varaa sähköisesti pesulasta pesula-ajan.

- Ajattelevaan vaatteeseen voisi ohjelmoida myös musiikkia, jota voisi kuunnella nappia painamalla.

- Taloudesta ja optioista kannattaa keskustella "tässäkin pöydässä".

- Minua on ihmetyttänyt, kun optioita jaetaan yrityksissä, jotka ovat konkurssikypsiä.

- Mitä mieltä olette, kun taloutta kuvaava optiokäsite on tuotu myös ulkopolitiikan alueelle?

- Suuri kysymys, joka puhuttaa kansalaisia.

- Mistähän voisi hankkia ulkopolitiikan tapahtumien syiden ja seurausten ymmärrystä?

- Syvällinen ajattelu on tärkeää. Hyvää pikkujoulun aikaa.





Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Ulkopolitiikka ja kielikuvat

Ulkopolitiikan kohdalla on käytetty erilaisia kielikuvia, joiden avulla on hahmotettu ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilaa. Kansalaiset miettivät, mitä heidän kuulemansa asiat merkitsevät todellisuudessa. Jotkut ovat pohtineet heidän puolestaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevia sanomisia: - Luulen, että sanonnat osataan tulkita oikein. Tässä arvioinnissa on unohdettu tuttu kansanviisaus: - Luulo ei ole niin sanottu tiedon väärti.

On muitakin ulkopolitiikan yhteyteen läheisesti kuuluvia sanontoja: - Niin metsä vastaa, kun sinne huudetaan ja ehkä myös: - Niin makaa kuin petaa. Kannattaa perehtyä ajantietoon ja kansanviisauteen.

Kansalaiset ovat kiinnostuneet tietämään, onko hyväksytyllä ulkopolitiikalla jatkuvuutta. Miten osaaminen näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikassa? On arvioitava jatkuvasti sitä, miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Kielikuvan avulla ilmaistu ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on haasteellinen, sillä muualta saattaa tulla paineita oman ulkopolitiikan harjoittamista kohtaan.

Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevia kannanottoja esitetään, on pohdittava tarkkaan ajatusten sisältöä. Kun ulkopolitiikan alueen vastuulliset henkilöt sisällyttävät esityksiinsä kielikuvia, ulkopuoliset arvioivat niitä poliittisten tarkoitusperien kannalta. Kielikuvat muistetaan erittäin hyvin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei ole toimittava liian suorasukaisesti, esimerkiksi kielikuvamaisesti sanottuna: - Rohkea rokan syö.

Ulkopolitiikan suunnan on oltava selkeä, ymmärrettävyysvajetta ei saa syntyä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat lausumat vaativat ennakkoharkintaa. Kokemusta on hyödynnettävä. Päätöksenteon on herätettävä eri osapuolten luottamusta. Tiedotusvälineiden on tiedotettava monipuolisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksistä. Kansalaiset haluavat tietää, minkä periaatteiden mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka etenee.



Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Kirkko yhteisönä

Kun henkilöt tapaavat, he keskustelevat tavallisista asioista, muun muassa säästä ja voinnista. Henkilöt pohtivat myös suuria talouden kysymyksiä ja niiden vaikutuksia hyvinvointiin. Keskustelut siirtyvät myös ajankohtaisiin kirkkoa koskeviin kysymyksiin, joita päätöksenteossa kohdataan. Ihmisiä koskevissa ratkaisuissa ihmisarvon kunnioittaminen on keskeistä. Lukijat ovat mieltäneet jo tässä vaiheessa asioita, joita on käsiteltävä kirkon toimintaympäristön kannalta. Henkilöt pohtivat ajankohtaisia kysymyksiä tähän tapaan:

Sinähän aioit tutkia autosi talvirenkaiden kulutuspinnan ja ostaa mahdollisesti uudet renkaat. Turvallisuuteen kannattaa panostaa ja käyttää myös heijastinta ja kypärää. Muuten, muistatko vielä menneen kesän ajalta Kuopio - Jukola 2014 -suunnistustapahtuman, jossa oli paljon suunnistajia ja toimitsijoita? Olen kirjoittanut siitä artikkelin verkkoon: "Kuopio - Jukola piti nähdä ja kokea". Tapahtuman suojelijana toimi tasavallan presidentti.

Kuopio - Jukolan tapahtuma kiinnosti minuakin, mutta sen ajankohta ei sopinut työkiireiden vuoksi. Onneksi on vielä töitä. Monet ovat kokeneet irtisanomisia ja lomautuksia. Onkohan työttömien kohtelu ollut aina asiallista? Niin, en päässyt mukaan kyseiseen ainutlaatuiseen tilaisuuteen. Sehän on ollut tärkeää vapaaehtoistoimintaa, jota tarvitaan. Mutta, kirkon toiminnassakin on vapaaehtoistyötä.

Kirkon luottamushenkilönä toimiminen on juuri sellaista työtä. Eri tehtävissä on mahdollista vaikuttaa myönteisesti ihmisten hyvinvointiasioihin. Päätöksenteossa on mietittävä, mitkä arvot toteutuvat palvelujen muodossa. Kirkkoa koskevissa toiminnoissa tarvitaan eri tahojen yhteistyötä. Kirkko huolehtii oppinsa ja perinteensä mukaisesti kristillisestä kasvatuksesta. Esillä olevat asiat tukevat esimerkiksi lasten ja nuorten kasvua. Ihmisten on koettava kirkon tuotokset hyvinvointia edistävinä. Ihmiset pohtivat kirkkoon kuulumista. Kirkosta eroamiset huolestuttavat.

Kirkolla on toimintoja, jotka ilmaisevat elämänarvoja ja perhetapahtumia. Tilastot kertovat myös sen, että kirkko on merkittävä instituutio. Prosenttiluvut ovat korkeita. Ihmiset arvioivat kirkkoa muun muassa siten, tuntuuko se heistä "lämpimältä lähiyhteisöltä" vai "etäiseltä laitosmaiselta toimijalta". Asioita on tarkasteltava myös siltä kannalta, onko yhteisön toiminta ollut mahdollisesti niin sanotusti "sisäänlämpiävää". Jos kirkon toiminnoissa tunnistetaan "sisäänlämpiävyyttä", ongelman vähentämiseksi on oltava keinoja, jotka auttavat tarvittaessa.

Oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden arvot ovat tärkeitä. Perusteltua on kysyä, miten ne toteutuvat yhteiskunnassa. Itä-Suomen yliopisto järjesti syyskuun alussa 2014 kansainvälisen symposiumin, johon osallistuin tutkijana. Kirkon toiminnoissa on otettava huomioon yhteiskunnan eri väestöryhmät. Yhteiskunnassa onkin haasteita: perheet ovat tukemisen arvoisia, vanhuspalvelujen ja omaishoitajien kysymykset on ratkaistava, sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus on sisäistettävä ja koulutuspalvelujen laadullinen kehittäminen on myös tärkeä.

Kirkkoa tarvitaan voimavarojensa puitteissa päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten haasteellisessa kasvatus- ja opetustyössä. Yhteistyön monipuolinen kehittäminen on tärkeää. Kirkon päätöksenteon ratkaisut vaativat tietoa, taitoa ja kokemusta. Eri väestöryhmiä on kuultava mahdollisimman hyvin. Tarvittavan tiedon lisääminen tapahtuu alhaalta ylöspäin. Yleisesti voidaan todeta, että vapaaehtoista toimintaa on runsaasti yhteiskunnassa. Mikä olisi tilanne, jos vapaaehtoistyötä tekevät ilmoittaisivat lopettavansa talkootyönsä? Varmaan monet tärkeät yhteiskunnan toiminnot pysähtyisivät. Miten kävisi kirkon toimintojen?



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Kirkko ja vapaaehtoistyö

Henkilöt tapasivat ja keskustelivat aluksi tavallisista asioista. Rakennusten lämmitysasiat kiinnostivat heitä, sillä lämpömittarit ovat alkaneet näyttää yhä alempia lukemia. Valtakunnan asioita oli tietenkin sivuttava. Mitä merkitsee, kun luottoluokitus on pudonnut ja velanotto kallistuu? Miten kestävyysvaje ja työllisyys saadaan hallintaan? Monet päätettävät asiat ovat lisäksi keskeneräisiä.

Henkilöiden keskustelusta erottuivat myös seuraavat asiat, jotka ovat ajankohtaan sopivia:

Näyttää siltä, että talvirenkaiden vaihto on kohta edessä, säät ovat viilentyneet. Onkohan kulutuspintaa vielä riittävästi? Täytyy mitata, mikä on tilanne. Renkaiden kohdalla ei kannata säästellä, turvallisuus on tärkeä.

Minä ostin jokin aika sitten uudet talvirenkaat. Niillä ajaminen onnistuu hyvin. Muuten, minä olin kesällä Kuopio - Jukola 2014 -suunnistustapahtumassa toimitsijana. Tapahtuman suojelijana oli tasavallan presidentti. Olen kirjoittanut verkkoon artikkelin: "Kuopio - Jukola piti nähdä ja kokea".

Minuakin Kuopio - Jukolan tapahtuma kiinnosti, mutta sen ajankohta ei sopinut työkiireiden vuoksi. Onneksi on vielä töitä. Monet ovat kokeneet irtisanomisia ja lomautuksia. Harmittaa todella, kun en päässyt mukaan ainutlaatuiseen tilaisuuteen. Sehän on ollut tärkeää vapaaehtoistoimintaa. Mutta eikö kirkon toiminnassakin toteudu vapaaehtoistyö?

Kirkon luottamushenkilönä oleminen on vapaaehtoista toimintaa. Eri tehtävissä toimiessa voidaan vaikuttaa myönteisesti ihmisten hyvinvointiasioiden toteutumiseen. Kirkkoa koskevissa asioissa tarvitaan eri tahojen yhteistyötä. Mitä mieltä olet kirkkoon kuulumisesta?

Ihmiset pohtivat kirkkoon kuulumista. Kirkolla on toimintoja, jotka ilmaisevat elämänarvoja ja perhetapahtumia. Tilastot kertovat myös sen, että kirkko on merkittävä instituutio. Prosenttiluvut ovat korkeita. Kirkosta eroamiset kuitenkin huolestuttavat.

Kirkolle ovat tärkeitä oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden arvot ja niiden toteutuminen yhteiskunnassa. Ihmisiä koskevissa ratkaisuissa kunnioitetaan ihmisarvoa. Päätöksenteossa mietitään, mitkä arvot toteutuvat palvelujen muodossa. Itä-Suomen yliopisto järjesti syyskuun alussa 2014 kansainvälisen symposiumin, johon osallistuin tutkijana.

Ihmiset arvioivat kirkkoa muun muassa siten, tuntuuko se heistä "lämpimältä lähiyhteisöltä" vai "etäiseltä laitosmaiselta toimijalta". Asioita tarkastellaan myös siltä kannalta, onko yhteisön toiminta ollut mahdollisesti niin sanotusti "sisäänlämpiävää".

Jos kirkon toiminnoissa tunnistetaan "sisäänlämpiävyyttä", onko ongelman vähentämiseksi suunniteltu keinoja, "räppänöitä", jotka auttavat tarvittaessa. Kirkon toiminnoissa on otettava huomioon yhteiskunnan eri väestöryhmät.

Yhteiskunnassa on haasteita: perheet ovat tukemisen arvoisia, vanhuspalvelujen ja omaishoitajien kysymykset on ratkaistava, sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus on sisäistettävä ja koulutuspalvelujen laadullinen kehittäminen on myös tärkeä.

Kirkko huolehtii oppinsa ja perinteensä mukaisesti kristillisestä kasvatuksesta. Esillä olevien asioiden on tuettava esimerkiksi lasten ja nuorten kasvua. Ihmisten on koettava kirkon tuotokset hyvinvointia edistävinä.

Kirkkoa tarvitaan voimavarojensa puitteissa päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten haasteellisessa kasvatus- ja opetustyössä. Yhteistyön monipuolinen kehittäminen on tärkeää.

Kirkon päätöksenteon ratkaisut vaativat tietoa, taitoa ja kokemusta. Eri väestöryhmiä on kuultava mahdollisimman hyvin. Tarvittavan tiedon lisääminen tapahtuu alhaalta ylöspäin.

Yleisesti voidaan todeta, että vapaaehtoista toimintaa on runsaasti yhteiskunnassa. Lukijat ovat mieltäneet monia asioita, joita olisi pitänyt tässä vielä käsitellä kirkon toimintaympäristön osalta. Mikä olisi tilanne, jos vapaaehtoistyötä tekevät ilmoittaisivat lopettavansa talkootyönsä? Varmaan monet tärkeät yhteiskunnan toiminnot pysähtyisivät. Miten kävisi kirkon toimintojen?



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Seitsemästä veljeksestä nykyaikaan

Saunan merkitys on aina ollut tärkeä asumisessa. Aleksis Kivi on kuvannut muun muassa saunanlämmitystä Seitsemän veljestä -teoksessaan. Kiuasta lämmitettiin puilla, joita oli varattu tarvittava määrä. Savun poistumista varten oli tehty "räppänä", joka on oudohko sana joillekin. Veljesten sauna oli "sisäänlämpiävä". Sana saa ajatukset liikkeelle: "Missä määrin yhteiskunnan toiminta ja päätökset ovat sisäänlämpiäviä?" Saunarakennuksen nurkassa oli kiviröykkiö, jonka alla oli paikka polttopuille. Tuohen sai syttymään "tuluksen" avulla. Tuohella oli arvoa, sillä sitä käytettiin myös rakennusten katoissa.

Saunapuut sytytetään nykyisin toisin. Tässä kohdassa muistuu mieleen erään ongelmallisen tilanteen kuvaus kirjallisuudesta: "Tulitikut olivat loppuneet, mutta kahvit pitäisi keittää". Kiuasta lämmitettiin "ankarasti", kuten Seitsemän veljestä -kirjassa kerrotaan. "Kylmään" saunaan ei mennä nykyäänkään mielellään. Saunan lattialle levitetyillä oljilla koeteltiin voimia: "Kuka meistä on se todellinen painija?" Se ratkesi tunnetuin seurauksin. Voimien mittely ei ole hävinnyt mihinkään. Seitsemän veljestä on teos, johon kannattaa syventyä.

Aleksis Kiven tuotos on avannut tietä myös Jukolan suunnistustapahtuman perinteelle. Kuopio - Jukolan toimintaympäristö tuli tutuksi tänä kesänä 2014 Kuopion Vehmersalmella. Kyseinen urheilutapahtuma suosi luontoympäristöä, joka kuvaa vertauskuvallisesti metsäistä Impivaaraa. Kuopio - Jukolan tunnelma "piti nähdä ja kokea". Monissa keskusteluissa on muisteltu mennyttä tapahtumaa.

Tehtävään motivoituminen vaikuttaa tulokseen. Esimerkiksi seitsemän veljestä ponnistelivat aluksi pakosta "lukkarin koulussa" oppiakseen lukemaan. Heidän asenteensa lukemista kohtaan muuttui kuitenkin myöhemmin myönteisemmäksi. Veljekset ymmärsivät lopulta lukutaidon merkityksen yhteiskunnassa selviytymisen kannalta.

Jukolan suunnistustapahtuman järjestäminen on haaste, jopa näytönpaikka, kuten Kuopio - Jukolankin kohdalla on ollut. Kun osallistujat saapuivat maaliin, he peseytyivät mielellään. Sauna ratkaisi kyseisen asian. Toimintatiimini vastuulla oli telttasaunojen lämmitys, joka oli Kuopio - Jukolan ympäristö- ja huoltovaliokunnan alaista toimintaa. Saunanlämmitys sisälsi "alkulämmityksen", "venlasaunat" ja "jukolasaunat".

Saunanlämmitystä oli lauantaista 14.6.2014 kello 10.00:stä sunnuntaihin 15.6.2014 klo 14.30:een. Tänä aikana seitsemästä kuuteentoista toimintatiimini jäsentä hoitivat lämmityksen. Saunanlämmitys oli vaativa tehtävä: paloturvallisuus oli oltava kunnossa, polttopuita ja löylyvettä oli oltava riittävästi. Veljesten saunanlämmityksessä oli puutteita paloturvallisuudessa tunnetuin seurauksin.

Toimintatiimini koostui henkilöistä, jotka ovat perehtyneet johtamiseen. Tärkeää on työpalaute. Jäävätkö myönteiset suoritukset kielteisten määrittelyjen jalkoihin toimintaa arvioitaessa? Veljesten johtajuus määräytyi helposti. Vanhin veljeksistä oli tietenkin joukon johtaja, joka määräsi "tahdin". Hän oli vaikuttamassa siihen, että yksi veljeksistä lähetettiin "lukkarin oppiin" kouluttautumaan "lukemisen saloihin".

Tieto- ja viestintäjärjestelmä sisälsi avaintiedot. Toimitsijat saattoivat viestittää tieto- ja viestintäjärjestelmän kautta myös omakohtaisia ajatuksiaan, jotka liittyivät Kuopio - Jukolan toimintoihin. Veljesten asioita tässä pohtiessa nousee mieleen kysymys, mitkä olivatkaan senaikaiset tietojen välityskeinot yhteiskunnassa. Seitsemän veljestä -kirjassa on hienoja kuvauksia, miten koti nähdään kasvuympäristönä. Veljekset kasvoivat yhteiskunnan tärkeiksi kansalaisiksi.

Ympäristövaikutusten arvioinnin johtopäätös oli, että suunnistajat olivat tiedostaneet siisteyden merkityksen. Ovatko he saaneet parempaa kasvatusta ja koulutusta, joiden perusteella korrekti käyttäytyminen on ollut mahdollista? Veljekset liikkuivat paljon luonnossa, joten heille luonto on ollut tärkeä oppimisympäristö. Asioiden sisäistäminen on yhteydessä persoonallisiin ominaisuuksiin.

Kokemuksesta tiedetään, että vapaaehtoista toimintaa on paljon yhteiskunnassa. Mikä olisi tilanne, jos vapaaehtoistyötä tekevät ilmoittaisivat lopettavansa talkootyönsä? Varmaan monet tärkeät yhteiskunnan toiminnot pysähtyisivät. Kuopio - Jukolankin sosiaalisen viestitapahtuman tavoitteet olisivat jääneet toteutumatta. Samat kysymykset koskettavat myös Seitsemän veljestä -teoksessa kuvattua yhteiskuntaa.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Ulkopolitiikka ja tulevaisuus

Kansalaiset seuraavat ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintoja. He haluavat pysyä ajan tasalla, millaisia päätöksiä kulloinkin tehdään. Kansalaiset arvioivat vastuullisten toimijoiden edesottamuksia, miten osaamisen taito näkyy politiikassa. He ovat tietenkin kiinnostuneita ajankohtaisesta ulkoministeriön tulevaisuuskatsauksen "yksittäisestä lauseesta": "Miksi se piti sisällyttää tulevaisuuskatsaukseen, kun tiedossa oli Suomen kansainvälisen aseman selkeä ja hyväksytty ulkopoliittinen linjaus olemassa?"

Puheena oleva "yksittäinen lause" on kovaa ulkopoliittista tekstiä, jonka merkitystä on yritetty vähätellä. Kun poliittisia tekstejä kirjoitetaan, on jokainen yksittäinen lause ja ajatus mietittävä tarkkaan. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan vastuulliset henkilöt ovat sisällyttäneet katsaukseensa "kyseisen lauseen", ovatko he tarkoituksella pyrkineet markkinoimaan omia poliittisia näkemyksiään? Kansalaiset haluavat tietää, minkä periaatteiden mukaan maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa toteutetaan.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunnan on oltava selkeä. Tavoitteita on tarkkaan mietittävä, ja kokemusta on hyödynnettävä. Ulko- ja turvallisuuspoliittisten lausumien kirjoittaminen vaatii harkintakykyä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alue on tärkeä yhteiskunnan päätöksenteossa, jonka ratkaisujen on oltava luottamusta herättäviä. Tiedotusvälineiden on tiedotettava luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksistä ja ratkaisuista.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei saa syntyä ymmärrettävyysvajetta. Ruotsi, jota Suomessa seurataan tarkkaan, on ilmaissut selkeästi oman ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjauksensa. Maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan on tiedostettava peruskysymys, miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Tämän ulko- ja turvallisuuspolitiikan vertauskuvallisen ilmauksen toteuttaminen on haasteellinen, sillä muualta saattaa tulla paineita oman ulkopolitiikan harjoittamista kohtaan.



Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Kuopio - Jukola piti nähdä ja kokea

Kuopio - Jukolan toimintaympäristö tuli monelle tutuksi kesällä 14. - 15.6.2014 Kuopion Vehmersalmella. Kuopion Ilveskasinon talkoojuhlassa 22.8.2014 muisteltiin sitten yhteisesti suoritettuja vastuutehtäviä. Kyseisestä urheilutapahtumasta kirjoitin artikkelin, kun järjestäjät pyysivät toimitsijoita lähettämään sähköpostitse omakohtaisia talkoomuistojaan talkoojuhlan ohjelmaa varten. Tämä kirjoitukseni pohjautuu kirjoittamaani artikkeliin.

Kuopio - Jukolan suunnistustapahtuma on ollut osallistujille ainutlaatuinen tilaisuus, jonka tunnelma "piti nähdä ja kokea". Olen tyytyväinen, kun lähdin mukaan toimitsijaksi. Monissa kesään liittyvissä keskusteluissa olen palannut muistelemaan Kuopio - Jukolan urheilutapahtumaa, jossa suunnistajia oli kymmeniätuhansia ja vapaaehtoisia toimijoita yli puolitoistatuhatta.

Jukolan viestitapahtumassa on arvostettu perinteitä ja tukeuduttu Aleksis Kiven kirjalliseen tuotantoon. Seitsemän veljestä on kaikille tuttu teos, johon perehdytään esimerkiksi kouluopinnoissa. Jukolan urheilutapahtumassa suositaan luontoympäristöä, joka kuvaa vertauskuvallisesti metsäistä Impivaaraa. Toiminta tapahtuu vuokramailla, joten kiinteät rakennelmat eivät ole mahdollisia. Jukolan viestitapahtuma on tarkoitettu huippusuunnistajille, mutta suuri osa kilpailijoista ovat kuitenkin harrastajia, joille pelkkä osallistuminen on jo sinänsä arvokasta.

Jukolan urheilutapahtuman järjestäminen tunnetaan hyvin. Talkoolaisia on ollut paljon, ja talkootuntien määrä on ollut mittava. Tässä kohdassa muistuu mieleeni oma osuuteni Jukolan viestitapahtumassa. Tavoitteiden saavuttaminen on yhteydessä siihen, millaisia henkilöitä on valikoitunut eri toiminta-alueille. Motivoituminen vaikuttaa lopputuloksen syntymiseen. Profiiliasioita tarkastelen tässä kirjoituksessa myöhemmin.

Jukolan viestitapahtuma on vuosittain eri puolilla Suomea, nyt 2014 Kuopion Vehmersalmi on ollut vuorossa. Suunnistuspaikat vaikuttavat siihen, että Jukolan urheilutapahtuma on saanut aina uuden paikallisen sävyn. Lisäksi on huomattu, että päättäjät ja järjestäjät ovat kokeneet Jukolan suunnistustapahtuman haasteena, jopa näytönpaikkana. Niin on käynyt Kuopio - Jukolan viestitapahtumankin kohdalla. Luotettava tieto- ja viestintäjärjestelmä ja johtoryhmä ovat olleet tärkeitä tekijöitä Kuopio - Jukolan suunnistustapahtuman järjestelyissä.

Aikaisemmat toimintasuunnitelmat ja loppuraportit ovat hyödyttäneet Kuopio - Jukolan urheilutapahtuman järjestäjiä. He ovat perehtyneet lisäksi muiden kisakoneistojen toimintoihin suunnitellessaan Kuopio - Jukolan viestitapahtumaa. Kun oli päästy kyseisen urheilutapahtuman toteutusvaiheeseen, niin toimitsijoille järjestettiin yleisinfo- ja koulutustilaisuuksia ja "kenraaliharjoitus".

Toiminnan käynnistämisessä muun muassa huoltopäällikkö on lähettänyt ohjeita ympäristön ja huollon talkoolaisille. Talkoopäällikkö on puolestaan ohjeistanut, miten kirjaudutaan talkoorekisteriin. Tarvittavat tunnukset ovat tulleet kunkin sähköpostiin, jonka oli ilmoittanut rekrytointilomakkeellaan. Talkoorekisterissä henkilön on ollut mahdollisuus päivittää profiilitietonsa, tutustua toimintatiiminsä jäsenluetteloon ja perehtyä työvuorolistoihinsa.

Toimitsijatehtäväni oli ympäristö- ja huoltovaliokunnan alaista toimintaa, johon kuuluivat wc- ja jätehuolto, saunanlämmitys, vesihuolto ja kuljetukset. Huoltovaliokunnan kokouksen jälkeen ilmoitettiin työvuorot toimintatiimin talkoolaisille ja tiedusteltiin, voivatko he suorittaa useammankin työvuoron. Kysymys on organisaation varajärjestelyistä, sillä niihin joudutaan melko usein turvautumaan.

Toimintatiimini vastuulla oli ympäristö- ja huoltovaliokunnan alaisuuteen kuuluva saunanlämmitys. Lepotila oli armeijan teltassa. Saunanlämmitys sisälsi "alkulämmityksen", "venlasaunat" ja "jukolasaunat". Saunat olivat telttasaunoja, joissa oli useita kiukaita. Niiden useita tunteja kestävä lämmittäminen oli vaativa tehtävä, polttopuita kului runsaasti. Henkilömäärä vaihteli sovitusti tehtävien mukaan.

Selkeät ohjeet helpottivat pysymään ajan tasalla työvuorolistojen suhteen. Saunanlämmitystä oli lauantaina 14.6.2014 kello 10.00:stä klo 23.00:een. Seitsemästä yhteentoista toimintatiimini jäsentä hoitivat kyseisenä aikana saunanlämmityksen, joka jatkui heti sunnuntaina 15.6.2014 klo 00.00:sta klo14.30:een. Saunanlämmityksen hoiti nyt puolestaan kolmestatoista kuuteentoista toimintatiimini jäsentä.

Ympäristön siistimistä oli välittömästi saunanlämmitysten päätyttyä. Yleinen johtopäätös oli, että Kuopio - Jukolan suunnistajat ovat tiedostaneet hyvin ympäristön siisteyden merkityksen. Perusteltua on kysyä, ovatko suunnistajat saaneet parempaa kasvatusta ja koulutusta, mikä on korrektia käyttäytymistä yhteisissä tilaisuuksissa. Erilaisten asioiden sisäistäminen on yhteydessä persoonallisiin ominaisuuksiin, joiden mukaan laaditaan tarvittaessa henkilökohtaisia profiileja. Yleisemminkin on pohdittava, miksi roskaamista tapahtuu monissa joukkotapahtumissa. Olisiko tässä kasvatuksen ja koulutuksen paikka?

Kuopio - Jukolan urheilutapahtuman suunnittelua ja onnistumista on edesauttanut, kun järjestäjillä on ollut tietoa eri työtehtäviin ilmoittautuneiden toimitsijoiden vahvuuksista. Kuopio - Jukolan tieto- ja viestintäjärjestelmässä henkilökohtaisen profiilisivun muuttujat olivat account information, perustiedot, vaatetus, pituus ja paino, allergiat ja erikoisruokavaliot, luvat ja passit, kielitaito ja koulutus. Toimitsijat ovat ilmoittaneet itsestään myös, voivatko he olla käytettävissä joissakin lisätehtävissä. Tämä viittaa organisaation varajärjestelyihin. Toimitsijoilla oli mahdollista myös viestittää tieto- ja viestintäjärjestelmän avulla omakohtaisia tapahtumia ja ajatuksia, jotka liittyivät Kuopio - Jukolan toimintoihin.

Toimintatiimini hoiti tehtävänsä hyvin. Niin tapahtuikin palautteista päätellen. Toimintatiimini koostui henkilöistä, jotka ovat MPK-toimijoita. He ovat perehtyneet niin sanottuun syväjohtamiseen. Se on tullut mukaan yhä enemmän yhteiskunnan organisaatioihin. Minusta tuntui erittäin kannustavalta, kun kotiin soitettiin myönteistä työpalautetta toimintatiimin vastuutehtävän päätyttyä. Tämän omakohtaisen tiedon haluan tässä erikseen mainita. Saman palautteen kerroin myös talkoojuhlan puheenvuorossani. Perusteltua on kysyä, jäävätkö myönteiset suoritukset liian herkästi kielteisten määrittelyjen jalkoihin toimintaa arvioitaessa.

Tämä kirjoitukseni on pyrkinyt vastaamaan tehtävänantoa. Kirjoitukseni sisältää myös keskustelun avauksia, joita käsiteltiin talkoojuhlassa. Kyseisessä tapahtumassa oli mielenkiintoista kuulla toisten toimintatiimien näkemyksiä, miten Kuopio - Jukolan "veikeä kokemus ja lumoava elämys" olivat käytännössä toteutuneet. Profiilitietojen muuttujien sisällöt ovat myös kiinnostavia monella tapaa, kun niiden merkitystä arvioidaan syvällisemmin toimintatavoitteiden kannalta.

Tutkimusten ja kokemusten kautta tiedetään, että vapaaehtoista toimintaa on paljon järjestötoiminnassa. Miten kävisi, jos vapaaehtoistyötä tekevät ilmoittaisivat lopettavansa meneillään olevat talkootyönsä? Varmaan useat tärkeät toiminnot pysähtyisivät. Voidaan myös selkeästi olettaa, että Kuopio - Jukolan sosiaalisen viestitapahtuman tavoitteet olisivat jääneet toteutumatta.



Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Syväjohtamista ulkopolitiikkaan

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamista seurataan. Eri poliittiset tahot markkinoivat näkemyksiään, joita kansalaisten kannattaisi seurata. Ruotsin vaaleissa kansalaiset ovat ottaneet kantaa yhteiskuntaa koskettaviin kysymyksiin, Suomessa vastaavasti ensi keväänä. Ruotsissakin on pohdittu, miten maan ulko- ja turvallisuuspolitiikka tulee järjestää. Ruotsin kannanotot ja ratkaisut kiinnostavat Suomea. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistuminen vaatii harkintakykyä, joka ei saa hämärtyä.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunnan on oltava selkeä. Tavoitteita on tarkkaan mietittävä, ja kokemusta on hyödynnettävä. Tehtyjen päätösten vaikutukset on tiedostettava. Miten edistetään muun muassa rauhanprosessia Ukrainan tilanteessa? Joudutaanko mahdolliseen pakotekierteeseen? Maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Mitkä ovat Suomen mahdollisuudet toimia rauhanvälittäjänä? Tiedotusvälineillä on vastuu tiedottaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei saa syntyä ymmärrettävyysvajetta. Maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan on oltava aina peruskysymyksen takana, miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Tämän ulko- ja turvallisuuspolitiikan vertauskuvallisen ilmauksen toteuttaminen on haasteellinen, sillä muualta saattaa tulla paineita oman ulkopolitiikan harjoittamista kohtaan.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on toimittava rakentavasti. Kansalaiset arvioivatkin vastuullisten toimijoiden edesottamuksia, miten osaamisen taito näkyy politiikassa. Ovatko he kenties edistämässä rauhanprosessia, jota esimerkiksi Ukrainan kohdalla tarvitaan? Perusteltua on myös kysyä, auttavatko pakotteet yleensä, kun rauhanprosessin onnistumista tavoitellaan. Kysymyksen vastaus on päätöksenteolle haasteellinen, kuten on niin sanottu isäntämaatukisopimuskin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka mielletään tärkeänä yhteiskunnan päätöksenteossa, jonka ratkaisujen on oltava luottamusta herättäviä.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Selkokieltä ulkopolitiikkaan

Kansainvälisenä lukutaidon päivänä kiinnitettiin huomiota esimerkiksi siihen, että päätöksenteon kielelliset perustelut ovat selviä ja ymmärrettäviä. Hallinnossa on sorruttu usein käyttämään niin sanottua "kapulakieltä". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksenteossa on oltava sellainen kieli, että kansalaiset eivät voi erehtyä sisällön tulkinnasta. Maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruskysymys on pidettävä lujasti mielessä, miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Kyseinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruskysymyskysymys, joka vastuuhenkilöiden on tiedostettava, on yksiselitteinen.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on saatava tuki sellaiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle, jota kansalaiset yleisesti kannattavat. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on arvioitava itsenäisen päätöksenteon mahdollisuuksia. Miten kattavasti omat kansalliset edut tulevat huomioiduiksi? Onko päätösten seuraukset arvioitu perusteellisesti? Päätettävien kysymysten on saatava selkeät vastauksensa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymysten ja vastausten on muodostettava onnistunut kokonaisuus, jonka kansalaiset hahmottavat. Kansalaiset arvioivat tällä hetkellä maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Euroopan unionin asettamien pakotteiden valossa. He arvioivat myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksia, jotka sisältävät muun muassa äskettäin kirjatun isäntämaatukisopimuksen. Viestintävälineillä on vastuu tiedottaa täysin ymmärrettävällä tavalla sopimuksen sisältö. Kansalaisten on pysyttävä ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Ulkopolitiikka ja sopimukset

Ihmiset seuraavat omista lähtökohdistaan, miten yksituumaista on maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme. Jotkut vastuuhenkilöt ovat todenneet julkisuudessa, että ei ole syytä olla mitenkään huolissaan ulko- ja turvallisuuspoliittisista linjauksista. Miten on toisaalta arvioitava viimeiset tiedot, jotka käsittelevät niin sanottua isäntämaatukisopimusta? On vastattava perusteellisesti, mitä tukisopimus todella tarkoittaa maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Kyseinen merkittävä poliittinen ratkaisu on nyt ajankohtainen.

Jos talossa on "isäntä", niin on melko usein myös "renkejä". Sen on historia osoittanut käytännön tasolla. Miten käy, jos "renki" alkaakin vaatia poliittisten tilanteiden muuttuessa yhä enemmän omia toimintamahdollisuuksiaan? Onko esimerkki rinnasteinen ja aiheellinen, kun arvioidaan kaikin puolin suunniteltua ulko- ja turvallisuuspoliittista isäntämaatukisopimusta? Ulko- ja turvallisuuspoliittista tietoa on kerrattava siltä osin, miten aikaisempi 2000-luvulla tehty sopimus syntyi. Siihen näytetään vedottavan usein, mutta analyysi on jäänyt vähälle. Viestintävälineiden velvollisuus on tarkastella entisen sopimuksen vaiheita ja nykyisiä hahmotelmia.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka koettelee henkilökohtaista osaamista ja harkintakykyä. Miten yksiselitteisesti ulko- ja turvallisuuspoliittinen sanomamme välittyy muille? Miten arvostamme asemaamme, josta muut maat ovat oppineet maamme tuntemaan? Maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruskysymys on vahvasti pidettävä mielessä, miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Kyseinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruskysymyskysymys on yksiselitteinen. Maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on vietävä eteenpäin yhteistoimin. Joskus pyritään etsimään tarkoituksellisesti tukea sellaiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle, jota ei kuitenkaan kannateta.




Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Ulkopolitiikkaa yhteistoimin

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistuminen on yhteydessä henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan vastuuhenkilöiden on ymmärrettävä päätöksenteon vaikutusyhteydet, muun muassa Ukrainan kysymyksen kohdalla. Miten laadukkaasti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on hoidettu? Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on jatkuvasti otettava kantaa peruskysymykseen, miten "vantterissa" käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Tähän peruskysymykseen on jatkuvasti vastattava tyhjentävästi.

Ukrainan ongelman kohdalla kysytään, miten ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastuussa olevat toimivat ratkaisun löytämiseksi. Kriisien puhjettua on tiedostettava ajoissa seurausvaikutukset. Näin ei ole käynyt Ukrainan kysymyksen kohdalla. Arviointitaito on ollut puutteellista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vaaditaan osaamista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kunnollinen hoitaminen on päätöksenteon taitolaji. Edistävätkö esillä olevat pakotteet Ukrainan kriisin myönteistä ratkaisua? Avautuvatko "muurit" todella näiden menettelyjen avulla?

Kun Ukrainan kysymys nousi polttavana esiin, sovittuja virallisia tapaamisia jätettiin henkilökohtaisina tehtävinä hoitamatta. Maamme on yleensä toiminut rauhanvälittäjänä. Henkilökohtaiset tapaamiset ovat tärkeitä kriisien alkuvaiheissa. Unohtumaton pukeutumisviestintä ei edistänyt Ukrainan kysymyksen myönteistä ratkaisemista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan viestittäminen on hoidettava vastuullisesti. Tiedotusvälineiden on kerrottava luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, mikä merkitsee eri puolien tarkastelua. Käytettävissä olevat resurssit on suunnattava mahdollisimman oikein.

Ukrainan ongelman kohdalla on arvioitava ulko- ja turvallisuuspolitiikan laatua. Perusteltua on kysyä, miksi ratkaisun löytäminen on vain etääntynyt. Maamme on välitettävä kokemustaan ja osaamistaan Ukrainan kysymyksen ratkaisemiseen. Eri osapuolten väliset suhteet eivät enää saisi kärjistyä. "Kädenpuristuksia" tarvitaan. Henkilökohtaisia tapaamisia on pyrittävä edistämään. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen sanomamme on välityttävä myönteisessä valossa ja rakentavasti muille. Se on mahdollista, jos on "tahtoa". Maamme on jatkettava pitkää ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaansa, jota on aikaisemmin arvostettu maailmalla. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ollut yksituumaista, jota kansalaiset ovat tukeneet.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kohdalla on ongelmaista, kun "oman ideologian suuntaiset näkemykset" nähdään vain arvokkaina. Tästä on merkkejä olemassa ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueella. Jos ulko- ja turvallisuuspolitiikassa toimitaan yksipuolisten näkemysten pohjalta, ulko- ja turvallisuuspolitiikka vääristyy kokonaisymmärryksen kannalta. Joskus arveluttaa, kun ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastuussa olevat vetoavat asiantuntijoiden käsityksiin päätettävistä asioista, vaikka heidän pitäisi olla itsekin asiantuntijoita. Sitähän ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksentekoon kuuluva paikka edellyttää. Asiantuntijoiden lausunnot saattavat poiketa vieläpä paljonkin toisistaan.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitumista seurataan ja ollaan kiinnostuneita ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista seminaareista ja keskusteluista. Eri poliittiset tahot yrittävät mediavälineiden avulla käännyttää kansalaisia omalle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle kannalleen. Ukrainan kysymystäkin on yritetty käyttää omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jossa on käytettävä harkintaa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kokonaishahmottaminen vaatii omaa itsenäistä ajattelua ja sisäistämistä.



Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Ulkopolitiikan hoitoa ei saa unohtaa 4

Ukrainan kysymys ei näytä rauhoittuvan. Voidaankin perustellusti kysyä, miten ulkopolitiikkaa on yleensä hoidettu. Nyt on vihdoinkin toiminnan aika, sillä tilanne on niin pahasti vaikeutunut. Ihmiset ovat todella huolissaan. He seuraavat myöhässä olevien vastuullisten henkilöiden edesottamuksia. Kriisien puhjettua on tiedostettava ajoissa seurausvaikutukset. Näin ei ole valitettavasti käynyt Ukrainankaan kysymyksen kohdalla. Ulkopolitiikassa vaaditaan osaamista. On avattava muureja. Esitetyt pakotteet eivät kannusta saavuttamaan myönteistä kehitystä. Omanarvon tunne vaikuttaa taustalla, mikä on otettava huomioon.

Maamme on oltava vastuullinen suunnannäyttäjä, että eri osapuolten väliset suhteet eivät enää lisää kärjistyisi. Mahdolliset seuraukset olisivat suunnattomat. Vilpittömiä "kädenpuristuksia" tarvitaan. Sovitut tapaamiset on hoidettava. Maamme ulkopoliittisen sanomamme on välityttävä myönteisessä valossa muille. Siihen ovat hyvät mahdollisuudet. Maamme on vain jatkettava pitkää ulkopoliittista linjaansa, joka on ollut aikaisemmin arvostettua maailmalla. Kansalaiset linjaavat viime kädessä maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan. He ottavat jatkuvasti kantaa peruskysymykseen, miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Ulkopolitiikan hoitoa ei saa unohtaa 3

Ukrainan kysymys huolestuttaa yhä enemmän. On mietittävä tässä yhteydessä politiikan laatua, kun arvioidaan tilanteen kehittymistä ja myönteisen ratkaisun löytämistä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitumista seurataan. Ulkopolitiikkaa koskevien seminaarien annista on kiinnostuttu. Poliittiset tahot yrittävät erilaisten viestintävälineiden avulla käännyttää ihmisiä omalle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle kannalleen. Ukrainan kysymystäkin on yritetty käyttää omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jota on vaalittava edistyksellisesti. Omaa itsenäistä harkittua ajattelua tarvitaan asioiden kokonaishahmottamisessa.

Kun Ukrainan kysymys nousi esiin, sovittuja tapaamisia jätettiin hoitamatta. Toimintaa voidaan pohtia Ukrainan kysymyksen myönteisen ratkaisemisen kannalta. Henkilökohtaiset tapaamiset ovat merkittäviä kriisien alkuvaiheissa. Maamme on yleensä toiminut rauhanvälittäjänä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kunnollinen hoitaminen on päätöksenteon taitolaji. Käytettävissä olevat resurssit on suunnattava harkiten. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tiedottaminen on hoidettava vastuullisesti. Tiedotusvälineiden on kerrottava luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, joka vaatii eri puolien tähdentämistä.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Ulkopolitiikan hoitoa ei saa unohtaa 2

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on pohdittava päätöksentekoon kuuluvien asioiden syitä ja seurauksia. Miten Suomen laiva seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä? Ongelmaista olisi, jos "oman ideologian suuntaiset näkemykset" nähtäisiin vain toteuttamisen arvoisiksi. Tästä on merkkejä politiikan alueella olemassa. Jos ulko- ja turvallisuuspolitiikassa toimitaan yksipuolisten näkemysten pohjalta, politiikka vääristyy kokonaisajattelun kannalta. Joskus mietityttää, kun vastuussa olevat henkilöt vetoavat asiantuntijoiden käsityksiin päätettävistä asioista, vaikka heidän pitäisi olla juuri itse asiantuntijoita. Sitähän päätöksenteon paikka edellyttää. Asiantuntijoiden lausunnot saattavat poiketa vieläpä paljonkin toisistaan. Taloudellisten kysymysten kohdalla edellä oleva pohdinta on paikallaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksenteon ohella.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Ulkopolitiikan hoitoa ei saa unohtaa 1

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä henkilökohtaiseen tietoon ja taitoon, joita on kehitettävä. Kokemusta on hyödynnettävä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa esiintyvien vastuuhenkilöiden on toimittava laaja-alaisesti eri vaikutusyhteydet ymmärtäen. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjausta on arvostettu maailmalla. Suomen ei tule menettää kyseistä arvostettua asemaansa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on otettava jatkuvasti kantaa peruskysymykseen, miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Tämä meriaiheinen vertauskuva sopii hyvin näin kesäaikaan, jolloin ulko- ja turvallisuuspolitiikka saattaa joutua lomakautena sivummalle. Maamme on hoidettava ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa valppaina jatkuvasti. Sen on osoittanut Ukrainan tilanne. Onko Suomen laivan ruori "vantterissa käsissä"?



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Suomi ja rauhanvälitys

Ukrainan kysymys on vaikeutunut. Ihmiset seuraavat huolissaan tilanteiden kehittymistä. He seuraavat myös vastuullisten henkilöiden edesottamuksia. Politiikassa vaaditaan osaamista. Pystytäänkö avaamaan muureja, joita on ilmennyt? Etenevätkö ulko- ja turvallisuuspoliittiset asiat mahdollisimman myönteisesti? Suomi voisi olla jonkinlainen suunnannäyttäjä, että eri toimijoiden väliset suhteet eivät kärjistyisi. Vilpittömät henkilöiden väliset "kädenpuristukset" auttavat. Sovitut tapaamiset on hoidettava. Millaisessa valossa maamme poliittinen sanomamme välittyy muille? Suomen kansalaiset linjaavat viime kädessä maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä henkilökohtaiseen tietoon ja taitoon, joita on kehitettävä. Kokemusta on hyödynnettävä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa esiintyvien vastuuhenkilöiden on toimittava laaja-alaisesti eri vaikutusyhteydet ymmärtäen. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjausta on arvostettu maailmalla. Suomen ei tule menettää kyseistä arvostettua asemaansa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on otettava jatkuvasti kantaa peruskysymykseen, "miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Tämä meriaiheinen vertauskuva sopii hyvin näin kesäaikaan, jolloin ulko- ja turvallisuuspolitiikka saattaa joutua lomakautena sivummalle. Maamme on kuitenkin hoidettava ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa valppaina jatkuvasti. Sen on osoittanut Ukrainan tilanne.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on pohdittava päätöksentekoon kuuluvien asioiden syitä ja seurauksia. Ongelmaista olisi, jos "oman ideologian suuntaiset näkemykset" nähtäisiin vain toteuttamisen arvoisiksi. Tästä on merkkejä politiikan alueella olemassa. Jos ulko- ja turvallisuuspolitiikassa toimitaan yksipuolisten näkemysten pohjalta, politiikka vääristyy kokonaisajattelun kannalta. Joskus mietityttää, kun vastuussa olevat henkilöt vetoavat asiantuntijoiden käsityksiin päätettävistä asioista, vaikka heidän pitäisi olla juuri itse asiantuntijoita. Sitähän päätöksenteon paikka edellyttää. Asiantuntijoiden lausunnot saattavat poiketa vieläpä paljonkin toisistaan. Taloudellisten kysymysten kohdalla edellä oleva pohdinta on paikallaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksenteon ohella.

Ihmiset seuraavat ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitumista. Esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspoliittisia kesäseminaareja on seurattu kiinnostuneina. Monet poliittiset tahot yrittävät erilaisten viestintävälineiden avulla kääntää ihmisten mieliä omalle ulko- ja turvallisuuspoliittisille mielipiteilleen. Ukrainan kysymystäkin on pyritty käyttämään eräänlaisena "keppihevosena" omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jota on varjeltava kaikin keinoin edistyksellisesti. Omaa ajattelua ja kokemusta tarvitaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioiden hahmottamisessa.

Kun Ukrainan kysymys nousi esiin kuukausia sitten, sovittuja tapaamisia jätettiin jostain syystä hoitamatta. Yllättävää toimintaa voidaan arvioida Ukrainan kriisin ratkaisemisen kannalta. Suomi on toiminut yleensä kriisien välitysrooleissa. Suomeen on luotettu rauhanvälittäjänä, joka on tärkeä rooli jatkossakin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kunnollinen hoitaminen on päätöksenteon taitolaji. Miten käytettävissä olevat resurssit suunnataan? Perusteltua on kysyä, miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka jatkossa kehittyy. Miten hoidetaan muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikan tiedottaminen? Tiedotusvälineiden on pidettävä ihmiset ajan tasalla, kun kuvataan ihmisiä askarruttavaa maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Euroopan unionin oloissa.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Politiikka on osaamista

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka koettelee henkilökohtaista osaamista. Miten "poliittinen osaaja" ymmärtää liittoutumattomuuden, josta muut maat ovat Suomea arvostaneet maailmalla? Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on otettava jatkuvasti kantaa peruskysymykseen, "miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Miten yksiselitteisesti poliittinen sanomamme välittyy muille? Perusteltua on kysyä, miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka jatkossa kehittyy.

Tärkeä on kouluttautua sillä alueella, jota päätöksenteko koskettaa. On pohdittava asioiden eri puolia eikä vain "oman ideologian suuntaisia". Joskus ajatteluttaa, kun vastuussa olevat päättäjät vetoavat asiantuntijoiden käsityksiin päätettävistä asioista. Lausunnot saattavat poiketa paljonkin toisistaan. Taloudellisten tunnuslukujen kohdalla tämä on melko yleistä. Jos ulko- ja turvallisuuspolitiikassa toimitaan yksipuolisten näkemysten pohjalta, politiikka menee väärään suuntaan.

Kansalaiset seuraavat valppaina ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksentekoa. Monet yrittävät erilaisten viestimien avulla kääntää ihmisten mieliä omalle kannalleen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, joka on ollut tuloksekasta pitkän ajan. Omaa ajattelua ja kokemusta tarvitaan asioiden hahmottamisessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja työllisyyden kunnollinen hoitaminen on haasteellinen tehtävä koko Euroopan alueella.

Ukrainan kysymys askarruttaa. Kansalaiset miettivät tilanteiden kehittymistä. He seurasivat muun muassa henkilöiden tapaamisia Normandian maihinnousun muistotilaisuudessa. Jos suhteet ovat kärjistyneitä, asiat eivät etene, jos "muureja" ei pystytä avoimesti avaamaan. Henkilöiden väliset "kädenpuristukset" auttavat parhaiten. Sovitut tapaamiset on hoidettava korrektisti. Suomen ei ole toimittava "oppimestarina".

Kun Ukrainan kysymys nousi esiin muutama kuukausi sitten, sovittuja tapaamisia jätettiin hoitamatta. Esiintyminen ei edistänyt kriisin ratkaisemista. Suomi on toiminut yleensä kriisien osapuolten välitysrooleissa. Kärsikö tässä Suomen luotettavuus? Vastuussa olevien päättäjien ei pidä toimia hetken mielijohteesta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on päätöksenteon taitolaji. Miten hoidettiin äskettäiset ilmavalvonnan asiat ja tiedottaminen, kun oma ilmatila vaatii jatkuvaa tarkkailua? Miten käytettävissä olevat resurssit ja harjoittelut olisi suunnattava?

Ilmavalvontaharjoituksista on keskusteltu. Onko tarkoitus tehdä muualla ilmavalvontaharjoitteluja? Kansalaiset seuraavat myös sitä, miten vastuulliset toimivat äskettäisten ilmavalvontatapahtumien opetusten johdosta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on toimittava laaja-alaisesti eri vaikutusyhteydet ymmärtäen. Tiedotusvälineiden on kerrottava seikkaperäisesti kansalaisia kiinnostavasta omasta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta Euroopan unionin oloissa. Kansalaiset linjaavat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan.




Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Lippujuhlan päivänä

Kansalaiset seuraavat ympärillä olevien tilanteiden kehittymistä. Ukrainan kysymys askarruttaa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka koskettaa maanpuolustuksen toimintaulottuvuuksia. Julkisuudessa on kerrottu ilmavalvonnan kysymyksistä. Äskettäiset ilmavalvonnan tapahtumat ajatteluttivat. Miten sopusoinnussa ovat maamme ulkopuolella tapahtuvat ilmavalvontatehtävät, kun oma ilmatilakin vaatii jatkuvaa valvontaa? Voidaanko käytettävissä olevien resurssien puitteissa ja harjoittelukäsitteen varjolla tehdä muualla ilmavalvontatehtäviä? Päätösten on oltava luottamusta herättäviä.

Ilmavalvonnasta huolehtiminen vaatii omien koneiden käyttöä ilmavalvonta-alueellamme. Onko varaa lähteä muualle harjoittelemaan? Toimintaresurssit on käytettävä harkiten. Harjoittelua voitaneen tehdä kylliksi omassakin ilmatilassa. Onko toteamus liian pelkistetty? Aikaisemmin vähäteltiin ehkä naapurimaan ilmavalvonnan valppautta toimia. Nyt on noussut esiin oma ilmavalvontakin julkisuudessa olevien tietojen mukaan. Oman ilmatilan valvonta on ensisijainen, jonka puitteissa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa esimerkiksi hahmotetaan ja suunnitellaan. Esillä olevia kysymyksiä on pohdittava huolella.

Muualla tapahtuvat ilmavalvontaharjoitukset ovat merkittävä muutos ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ajatteluun. Toiminnalla on oltava yleinen tuki. Kansalaiset arvioivat sitä, miten päättäjät toimivat äskettäisten ilmavalvontatapahtumien opetusten johdosta. Onko tarkoitus jatkaa muualla tapahtuvaa ilmavalvontaharjoittelua? Riittääkö oman ilmatilan valvonta ja siinä harjoitteleminen vallitsevien resurssien puitteissa? Aikaisemmin tehtyjä päätöksiä voidaan tarkistaa opittujen kokemusten perusteella. On toimittava laaja-alaisesti eri vaikutusyhteydet ymmärtäen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei ole perusteltua hoitaa joidenkin organisaatioiden mieltymyskysymyksenä.


Henkilökohtaista pätevyyttä koetellaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Ei ole hedelmällistä toimia pelkästään niin sanottujen asiantuntijoiden näkemysten pohjalta. Oma ajattelukin vie asioiden hahmottamisessa pitkälle, jos kouluttautuu ja luottaa itseensä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan perussisältö ei saa jäädä pimentoon. Kokemuksesta on hyötyä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja monissa muissakin asioissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja työllisyyden kunnollinen hoitaminen on haasteellinen tehtävä koko Euroopassa. Monissa maissa köyhyysongelmat ovat suuria. Millä tavoin päätöksenteko vastaa ratkaistaviin kysymyksiin?

Tiedotusvälineiden on kuvattava seikkaperäisesti maamme omakohtaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme Euroopan unionin oloissa. Nämä ovat olleet lisäksi arvojamme, joiden mukaan yhteiskuntaamme on kehitetty. Perusteltu on myös kysymys, miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka jatkossa kehittyy. Miten ymmärretään liittoutumattomuus, jota muut maat ovat arvostaneet maailmalla? Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on otettava jatkuvasti kantaa peruskysymykseen, "miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Miten yksiselitteisesti poliittinen sanomamme välittyy muille?



Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Vaalit on pidetty

Euroopan parlamenttivaalit ovat takanapäin. Mitä vaalien tulokset kertovat päätöksenteolle, kun äänestysvilkkaus jäi alhaiseksi? Demokratia on yhteydessä organisaatioiden toimintoihin. Demokratian käsitettä on pohdittava äänestyksen näkökulmasta, jonka perusteella päätöksiä organisaatioissa lopulta tehdään. Vaalien on edustettava kaikkia äänestysikäisiä kansalaisia. Vaaleja järjestettäessä puhutaan demokratiasta, mutta vaalien mentyä ohitse, demokratian käsite jää vähemmälle huomiolle.

Kun äänestysvilkkaus on alhainen, on mietittävä syitä tilanteeseen. Ajatellaanko mahdollisesti vaalien avulla saavutettavaa vaikuttamista? Onko syynä ehkä epätyydyttävä politiikka? Ei riittäne kysymysten vastauksina pelkästään, että "käykää äänestämässä". Tutkimusten avulla on selvitettävä syy-yhteyksiä äänestämättömyyteen. Vastausten on oltava selkeitä kehitettäessä demokraattista vaikuttamista, joka toteutuu muun muassa äänestyksen yhteydessä. Päätöksenteon vajetta esiintyy, kun arvioidaan Euroopan parlamenttivaalien äänestystuloksia.

Jos äänestysvilkkaus on reippaasti alle puolet mahdollisesta, päätöksenteon luotettavuutta on arvioitava. Päätöksenteon tulee edustaa kaikkia äänioikeutettuja kansalaisia. Käykö niin oikeasti, kun reippaasti yli puolet eivät äänestä? Demokratian käsite sisältää ajatuksen, että "kansa hallitsee". Äänestysvilkkaus on erittäin alhainen Euroopan parlamenttivaaleissa. Voidaanko sanoa vakuuttavasti, että "kansa hallitsee" päätöksenteon kokonaisuutta? Euroopan parlamenttivaalien tuloksia on seurattava ja verrattava toisiinsa.

Puhutaan eurooppalaisista yhteisistä arvoista, joiden merkitystä on analysoitava. Millaisia arvoja todellisuudessa kannatetaan, kun äänestysvilkkaus on alhainen? Mihin suuntaan Eurooppa on menossa, kun yleistä kehitystä arvioidaan Euroopan parlamenttivaalien näkökulmasta? Ovatko kaikki äänestysikäiset kansalaiset tukemassa niin sanottua liittovaltiokehitystä? Joidenkin kannanotot ovat olleet julkisuudessa sen suuntaisia. Esitettyjä lausumia on arvioitava huolella.

Euroopan parlamenttivaalit osoittautuivat henkilövaaleiksi. Ennen vaaleja äänestäjät miettivät asioita: "Saisiko tuo henkilö äänensä kuuluviin monista edustajista koostuvassa Euroopan parlamentissa? Millaisia arvoja hän edustaa? Miten ehdokas ymmärtää liittoutumattomuuden käsitteen, joka on ollut muiden arvostama Suomen tunnus maailmalla?" Kansalaiset miettivät myös kysymystä, "miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Miten kysymys sisäistetään ajankohtaisen vaalitapahtuman siirryttyä historiaan. Olisiko historiasta opittavaa?

Suomen hyvinvointiyhteiskunta askarruttaa kansalaisia: "Nämä ovat meidän periaatteitamme, joiden mukaan yhteiskuntaa on kehitetty. Miten poliittinen sanomamme välittyy muille?" Sosiaali- ja terveydenhuollon ja työllisyyden kunnollinen hoitaminen on haasteellinen tehtävä Euroopassa. Monissa maissa köyhyysongelmat ovat suuria, kuten on viestitetty julkisuudessa. Millä tavoin päätöksenteko vastaa ratkaistaviin kysymyksiin?



Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Suomen linja

Suomi on linjannut ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa. Jos päätöksenteko olisi toisin, määräykset tulisivat muualta. Tehtyjä päätöksiä on pohdittava liittovaltion käsitteen näkökulmasta. Kyseinen käsite on analysoitava perusteellisesti. Poliittisten päätösten ymmärtäminen on yhteydessä mahdollisten seurausten hahmottamiseen. Yhteiskunnan päätöksenteko on yhteydessä arvolähtökohtiin, jotka ohjaavat taloudellisten ratkaisujen tekemistä. Millaisia arvoja Suomi tukee Euroopan unionissa?

Taloudellisten tunnuslukujen ja ennusteiden laatimiset ovat olleet puutteellisia, vaikka tutkimusta on tuettu muun muassa taloudellisesti. Onko kysymys ammattitaidosta? Mihin suuntaan Eurooppaa viedään, kun ratkaisuja tehdään? Liittovaltiokehitys on edennyt vähin erin Euroopan unionissa. Tulkinta lienee perusteltu, kun päätöksenteon tapahtumia arvioidaan. Euroopan kysymykset kiinnostavat kansalaisia.

Tiedotusvälineiden on kuvattava tarkoin Euroopan unionin päätöksentekoa. Kansalaiset tarvitsevat informaatiota päätösten seurausvaikutuksista. Mitkä Euroopan unionin päätökset kuvannevat liittovaltion tunnuksia? Kansalaiset eivät halua olla syrjässä, kun tärkeistä asioista on kyse. Kysymyksiä ovat lisäksi ne, miten rakentavasti Suomi toimii Ukrainan tilanteen rauhoittamiseksi. Ukrainan kansalaiset arvioivat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa omista lähtökohdistaan, kuten mekin olemme tehneet.

Suomi on arvioinut omalla kohdallaan liittoutumattomuuden merkitystä, jota muut ovat arvostaneet. Suomea on tarvittu esimerkiksi rauhanvälitystehtävissä. Liittoutumattomuuspolitiikka on ollut etuna tehtävien hoitamisessa. Jotkut ovat sitä mieltä, että Suomi ei olisi liittoutumaton maa. Suomi on Euroopan unionin jäsen, mutta ei ole liittoutunut sotilaspoliittisesti. Suomi on toteuttanut omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa, josta muut ovat hyötyneet. Lisäksi maamme toimii monissa ulkomaisissa organisaatioissa.

Suomen kannattaa vaalia arvostettua liittoutumattomuuden statusta ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen sanoman on oltava selkeää ulkoapäin arvioidenkin. Sovitut ulkopoliittiset tapaamiset on muun muassa suoritettava. Viestimien avulla on välitettävä Suomen kanta asioihin, mitä ne todella sisältävät. Vääriä johtopäätöksiä ei saa syntyä.

Tietoturvajärjestelmien on oltava luottamusta herättäviä ja pidettävä mielessä reaalipolitiikka asioiden hoidossa. Jotkut ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat kannanotot huolestuttavat. Päätösten seurauksia on arvioitava etukäteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja työllisyyden hoitaminen on haasteellista Euroopassa. Monissa maissa köyhyysongelmat ovat erittäin suuria. Heijastusvaikutukset ovat huomattavia.

Suomen mottona ulko- ja turvallisuuspolitiikassa voisi olla kysymys, "miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Syvällinen vastaus on ajankohtainen nyt Euroopan parlamenttivaalien ja Ukrainan tilanteen aikoina ja muulloinkin. Mikä on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen kanta Ukrainan tilanteessa? "Oppimestarina oleminen" ei ole oikeaa asioiden hoitamista.





Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Suomi toimijana

Euroopan kysymykset kiinnostavat. On seurattu huolestuneina liittovaltiokehitystä, joka on ottanut vähin erin askeleita eteenpäin. Tiedotusvälineet voisivat esittää, mitkä ovat liittovaltion tunnusmerkkejä yleensä. Liittovaltion käsitteen analysointi on jäänyt vähälle huomiolle julkisuudessa. Mitkä päätökset esittävät mahdollista liittovaltiokehitystä? Tärkeitä kysymyksiä ovat lisäksi ne, miten rakentavia suhteita Suomi ylläpitää ulko- ja turvallisuuspolitiikan kohdalla ja miten maamme toimii eurooppalaisissa organisaatioissa. Liittoutumattomuuden käsitettä on myös analysoitava.

Onko Suomella mahdollisuus toteuttaa itsenäisesti valitsemaansa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa? Jos tämä ei käy, nousee helposti mieleen liittovaltion käsite. Mikä on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen näkemys Ukrainan tilanteessa? Poliittisen toiminnan laadun varmistaminen vaatii vaikutusyhteyksien hahmottamista. Taloudellisia tunnuslukuja kuvaavat ennusteet ovat olleet puhuttelevia, kuten on huomattu. Yhteiskunnan toiminta on yhteydessä arvolähtökohtiin. Millaisia arvoja Suomi on tukemassa Euroopan unionissa? Mihin suuntaan Eurooppaa ollaan viemässä, kun ratkaisuja tehdään?

Yhteiskunnallista tietämystä on lisättävä. Suomen on kysyttävä itseltään, "miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Vastauksen on oltava syvällinen, esimerkiksi nyt Euroopan parlamenttivaalien ja Ukrainan tilanteen aikoina. Voittaako niin sanottu reaalipolitiikka? Joidenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat kannanotot huolestuttavat. Päätösten seurauksia on arvioitava etukäteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja työllisyyden hoitamiset ovat haasteellisia tehtäviä Euroopassa.

Millä tavoin hyvinvointiasioita viedään Euroopassa eteenpäin? Monissa maissa köyhyysongelmat ovat erittäin suuria, kuten tiedetään. Heijastusvaikutukset ovat huomattavia. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen sanoman on oltava selkeää ulkoapäin arvioidenkin. Sovitut ulkopoliittiset tapaamiset on muun muassa suoritettava. Viestimien avulla on välitettävä Suomen kanta asioihin, mitä ne todella sisältävät. Vääriä johtopäätöksiä ei saa syntyä. Tietoturvajärjestelmien on oltava luottamusta herättäviä. Ovatko asiat näiltä osin kunnossa?




Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Suomalaisuuden päivänä

Suomalaisuuden päivänä on hyvä pohtia yhteiskunnan sivistyksen ja kasvatuksen kysymyksiä. Miten kanssaihmiset kohdataan esimerkiksi niin sanotusti "sivistyneesti"? Mitä sanoja käytetään puheissa? Sivistyksen ja kasvatuksen käsitteet eivät saa jäädä sivuun, vaikka taloudelliset arvot korostuvat. Kotien kasvuympäristö on yhteydessä lasten ja nuorten asenteiden kehittymiseen ja asioiden oppimiseen. Sivistystä ja kasvatusta arvostava yhteiskunta järjestää institutionaaliset koulutuspalvelut, jotka tyydyttävät koulutustarpeet. Koulutus on oikeudenmukaista ja tasa-arvoista.

Koulutusta järjestettäessä kiinnitetään huomiota koulutuspalvelujen toiminnalliseen sisältöön, sijoittamiseen ja mitoitukseen. Koulutusta koskevat päätökset ovat yhteydessä koulutuspoliittisiin arvoihin, jotka toteutuvat hallinnollisina ratkaisuina. Suomalaisuuden juhlapäivän henkilö, J. V. Snellman, on miettinyt koulutusta yhteiskunnan kehittämisen kannalta. Hän on tuntenut Mikael Agricolan uraauurtavat aikaansaannokset. Mikael Agricola oli toiminut omana aikanaan niin hyvin, että suomen kieli kehittyi työvälineeksi, jonka avulla on luotu omakielistä kirjallisuutta. Äidinkieli on sivistyksen perusta.

J. V. Snellman on nähnyt koulutuksen sivistävän merkityksen, jota yhteiskunnan on vaalittava. Koulutuksen tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmissa. Kasvatus- ja opetussektori tarvitsee henkilöstön tavoitteiden saavuttamiseksi. Koulun tehtävä on kyetä sytyttämään oppilaissa "tiedon halu", joka motivoi oppimista. Jos tavoitteessa onnistutaan, koulussa viihdytään ehkä paremmin ja vähennetään syrjäytymisen mahdollisuutta. Opettajankoulutuksen on oltava edistyksellistä: opiskelija saa koulutuksen aikana hyvät tiedot sekä yleisopetuksessa että erityisopetuksessa. Tämä on tärkeää, sillä koulujen erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen.

Opettajan kasvatus- ja opetustyö vaatii tieteellisen teoriaan tuntemusta ja tehtävän edellyttämää käytännön taitoa. Kasvatus- ja opetusprosessit tapahtuvat välivaiheiden kautta lopullisiin tavoitteisiin. Kenttätyössä on voitava sopeutua muuttuviin oloihin ja hallittava kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Miten hyvin tämä tavoite toteutuu käytännössä? Kasvatus- ja opetustapahtuman laatu on yhteydessä vastuuhenkilöiden vuorovaikutustaitoihin.

Koulutustekijöitä pohdittaessa on kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista on keskusteltu julkisuudessa painokkaasti. Terveyskysymyksistä on kannettu huolta. Kasvatus- ja opetusprosessien laatua arvioidaan sovittujen aikojen kuluessa. Miten perusteltua asettaa oppilaitoksia paremmuusjärjestykseen, jos kaikkia taustatekijöitä ei ole otettu huomioon? Koulutusta on tutkittava, millä tavoin koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden kannalta.

Koulutuspalvelujen järjestyminen kuvaa yhteiskunnan laadukkuutta, jos koulutuspalvelut ovat saatavilla. Yhteiskuntapolitiikan avulla luodaan puitteet, miten koulutuspalvelut vastaavat ihmisten tarpeita ja odotuksia. Sivistys ja kasvatus ovat yhteiskunnan arvostustekijöitä, joita voidaan pohtia hyvin suomalaisuuden päivänä. On mietittävä myös, millä tavoin huolehditaan kansansivistyksestä yleensä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat luoneet aikoinaan yhteiskuntaa palvelevia "koulutusmietintöjä", joista on ollut helpohko jatkaa.





Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Eurooppa-päivänä

Eurooppa-päivää juhlitaan eri tavoin. Tilaisuuksissa puhutaan eurooppalaisista arvoista, jotka ovat mielenkiintoinen tutkimuskohde. Mitä ovat yhteiset arvot? Mihin suuntaan Eurooppa on menossa, kun arvioidaan tehtyjä päätöksiä? Tukevatko päätökset mahdollisesti niin sanottu liittovaltiokehitystä? Joidenkin kannanotot ovat sen suuntaisia, vaikka he yrittävät kiistää esittäneensä sellaista. On arvioitava huolella esitettyjä lausumia, mitä ne todella sisältävät. Perusteelliset arvioinnit ovat jääneet vähälle huomiolle, vaikka niin ei pitäisi olla. Onko Suomi sivuraiteella, kun laajoja kysymyksiä ratkotaan ja päätetään?

Eurooppa-päivän aikaan kiinnostavat tilaisuudet, jotka käsittelevät Euroopan parlamenttivaaleja. Ehdokkaiden vaalikuvat ovat katujen varsilla nähtävillä. Äänestäjät tutkailevat ehdokkaiden taustoja: - Saisiko tuo henkilö äänensä kuuluviin Euroopan parlamentissa? Millaisia arvoja hän edustaa? Miten ehdokas ymmärtää liittoutumattomuuden käsitteen? Monet kysymykset nousevat esille. Kiinnostus vaaleja kohtaan on herännyt, kun vaalien ennakkoäänestyskin on kohta. Äänestäjät ajattelevat myös, miten Suomen tulisi toimia eurooppalaisissa organisaatioissa.

Äänestäjiä askarruttavat Suomen ylläpitämä hyvinvointiyhteiskunta ja saavutukset: - Nämä ovat olleet meidän arvojamme ja johtoajatuksiamme, joiden mukaan yhteiskuntaa on kehitetty. Miten hyvin poliittinen sanomamme välittyy muille? Sosiaali- ja terveydenhuollon ja työllisyyden kunnollinen hoitaminen on haasteellinen tehtävä Euroopassa. Vastuullisten toimijoiden on vastattava selkeästi kysymykseen, millä tavoin on tarkoitus viedä hyvinvointiasioita eteenpäin. Monissa maissa köyhyysongelmat ovat suuria, kuten on viestitetty julkisuudessa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on hoidettava laadukkaasti. Miten Suomi toteuttaa omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa? Suomen on jatkuvasti kysyttävä itseltään ja vastattava tyhjentävästi kysymykseen, "miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Miten kysymys sisäistetään nyt ajankohtaisena Eurooppa-päivänä? "Oppimestarina esiintyminen" ei ole hyvää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Asioita on hoidettava syvällisesti harkiten. Muun muassa sovitut ulkopoliittiset tapaamiset on hoidettava.




Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Suomen laiva

Nyt ollaan kiinnostuneita tilaisuuksista, joita järjestetään Euroopan parlamenttivaalien merkeissä. Vaalien ennakkoäänestys on ajallisesti melko lähellä. Eri tapahtumissa kuunnellaan puheita hyvinvointiyhteiskuntaa koskevista saavutuksista ja parannusehdotuksista. Tilaisuuksissa on tietty ohjelma, jonka lomaan on sisällytetty erilaisia kestityksiä. Ilman niitä puheiden anti tuntuisi kuulijoista ehkä vähemmän tärkeältä. Kestitysten aikana sulatellaan kuultua: - Nämä ovat meidän arvojamme ja johtoajatuksiamme, joiden mukaan toimimme. Pukeutumisella on välitetty myös poliittista sanomaa.

Voidaan kysyä, "mihin ollaan menossa", jos päätökset ovat arvoiltaan sellaisia, joita on vaikea tukea. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiat sosiaali- ja terveydenhuollon asioiden ohella ovat haasteellisia yhteiskunnan toimijoille. Päätöksenteon on vastattava selkeästi kysymykseen, millä tavoin on tarkoitus viedä asioita eteenpäin. Monessa yhteydessä on todettu kuvaannollisesti, että "Suomen laivan ruorin on oltava luotettavissa käsissä, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Perusteltu kysymys on, miten vastuuhenkilöt ymmärtävät ja sisäistävät kyseisen periaatteen.


Äänestäjät ovat heterogeenista väkeä. Heillä on vaikeuksia hahmottaa ehdokkaiden poliittista sanomaa, kun edustajat esittävät asioitaan peitellysti. Esillä olevat aiheet nostavat esiin kysymyksiä. Hallituksen myllerrys on puhuttanut, kuten on havaittu. Ovatko linjakysymykset hallinnassa? Äänestäjät toivovat, että puolueilla olisi suurissa asioissa jonkinlaista yhtenevyyttä. Mieleen on noussut myös arkinen asia, "syötävä". On pohdittava, miten suurta kestitysten sponsorointi voisi olla. Mikä on niin sanottu kohtuus?

Tässä kuvattiin eri tavoin poliittista toimintaa. Pukeutumisen käyttö poliittisiin tarkoituksiin ei ollut aikoinaan korrektia ulkopolitiikan hoitoa. Poliittista solmua oltiin ikään kuin kiristämässä poliittisen solmun avaamisen sijaan Ukrainan kysymyksessä. Jokainen asioita seuraava henkilö muistaa hyvin parin kuukauden takaisen viestityksen, jota ei unohda. Sovitut ulkopoliittiset tapaamiset olisi pitänyt myös hoitaa. "Oppimestarina esiintyminen" ei ole hyväksi maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Asioita on hoidettava syvällisesti harkiten.




Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Vaalit mielessä

Monenlaisista asioista puhutaan ja kirjoitetaan. Henkilökuvat kiinnostavat Euroopan parlamenttivaalien lähestyessä. On kuultu selostuksia poliittisten organisaatioiden vaiheista ja on osallistuttu seminaareihin. Osallistujat sulattelevat esitysten antia mielellään ruokailun yhteydessä, tässä ehkä yllättävästikin.

- Esitykset olisivat voineet olla vuorovaikutteisempia kuulijoiden kannalta. - Kun olemme nyt ruokailemassa, tulee mieleen pari sanaa. - Tarkoitatko, miten ruoka-sana ja ruis-sana taipuvat eri sijamuodoissa? - Kielenhuolto hyväksyy muutoksia. - Tämä keskustelu on melko puiseva, jos mennään kielenhuollon puolelle. - Tarkoitus on puhua enemmänkin ruokahuollosta, miten se toteutuu yhteiskunnassa käytännön tasolla. - Ruokajonot ajatteluttavat. Kenen on vastuu?

- On mietittävä huolella, mitä tapahtuu sosiaali- ja terveydenhuollossa, puhumattakaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. - Ovatko maamme suuret kysymykset hallinnassa? - Hallitus on ollut melkoisessa myllerryksessä. - Sinä olet todennut kuvaannollisesti ja puhuttelevasti, että "Suomen laivan ruorin on oltava luotettavissa käsissä, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. - Miten tuon lausuman kukin ymmärtää?

- Monenlaista ruokaa näyttää olevan tarjolla ja riittävästi. - Ruokailussa on mahdollisuus mennä kahteen jonoon pöydän molemmille puolille ja valita ruokavälineet, lautasliina ja ruoka. - Tässä kohdassa muistuvat mieleen taas ruokajonot, joita esiintyy. Miten ne koskettavat päättäjiä? - Tässä oleva keskustelu on nostanut esiin kysymyksiä, joihin on vastattava. - Aina ollaan jossakin ruokapaikassa ja -jonossa, joiden laatua on arvioitava hyvinvoinnin kannalta.

- Tässä ruokailussa pöydän tuo puoli näyttää hyvältä. - Miksi juuri tuo puoli? - Katsoin, kummalla puolen pöytää on vähemmän lautasia. - Millaisia pöytiä niitä onkaan? - Niin, millä puolella pöytää on vähemmän lautasia, sillä puolella on vähemmän ruokaa. Olet varmaan seurannut tarkkaan, miten poliittisissa kysymyksissä selitellään ja perustellaan asioita. Miten hyvin ne ovat vakuuttaneet sinua? - Niin sanotut "ruokalautaset" ovat melko usein riittämättömiä. Yhteiskunnalla on vastuunsa.

- Demokraattisessa järjestelmässä valintoja ja päätöksiä tehdään lopulta kahdesta vaihtoehdosta. Miten käynee lähiaikoina tapahtuvissa puolueiden puheenjohtajakysymyksissä? - Kohta ovat myös Euroopan unionin parlamenttivaalit. Miten suuri tai pieni on tuleva äänestysvilkkaus? - Toukokuun lopulla sen tiedämme. Tiedämme myös hallituksen kuulumisia. - Oletko mukana jossakin vaalilautakunnassa hoitamassa tehtäviä? Hyvää vaali-innostusta.




Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Kahvijono

Henkilöt ajattelivat kahvia, kun oli tullut sen aika. He olivat laulaneet pitkään rytmikkäitä lauluja. Kahvihammasta jo pakotti. Kahvi haettiin jonojärjestyksessä, mikä on opittu tapa. Toiset jäivät istumaan ja odottivat jonon lyhenemistä. Keskustelujen aiheet etenivät kiinnostuksen mukaan. Kysymykset ja vastaukset saattavat olla yllättäviä. Tekstien sisältöä voidaan miettiä hyvin vapunpäivän tienoilla.

"Otatko kahvia ja tippaleipää vai vain toista? Tässä ne ovat esillä. Ole hyvä."
"Otan tippaleipää ja tällä kertaa kahvin sijasta teetä. Kiitos. Kahvia tulee juotua liikaa, ja yöunet kärsivät."

Vähän myöhemmin jatkettiin:
"Tiedätkö, mikä on tutuin tee?" Kysymyksen vastaus oli liiankin helppo:
"Eikö se ole selvästi "Lipton-tee". Voisit kysyä vähän vaikeampia." Vastauksen oikeellisuutta oli punnittava:
"Vastaus se on tuokin. Mutta minun mielestäni tunnetuin "tee" on jakokulma, joka on jo "kaadettu tee". Mietipä koulua, kun laskettiin aikoinaan jakolaskuja jakokulmassa."

"Aika hyvä "teemerkki". Olet melkoinen työntekijä, kun pystyt yhdistämään "teen ja matematiikan". Jakokulma on aina mielessä, kun juon teetä."
"Muistatko aikaisemman kirjoitukseni "Ruokajono", jossa ratkaisut löytyivät hypoteesien avulla? Siitä puhuttiin ja kirjoitettiin verkkoon."
"Muistan. Mutta mikähän minun silmiäni vaivaa? Pitäisiköhän hankkia silmälasit, kun en näe yöunia?"



Hyvää vappua



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Ruokajono

Henkilöt tapasivat ruokajonossa. He olivat melko nälissään, sillä olivat vasta kuulleet pitkän selostuksen organisaation historiallisista vaiheista. Niitä henkilöitä, joista oli otettu heijastettavat kuvat, kiinnosti tietenkin esitys. Toiset kuulijat olivat muuten valppaina, tulisiko jossain vaiheessa myös heistäkin jotain.

Jonon henkilöt lähestyivät kiinnostuneena ruokapöytää, jonka keskellä oli valittavat ruoat. Miten se ruoka-sana taipuukaan? Jatkuvasti tapahtuu kielenhuollon hyväksymiä muutoksia, ettei oikein pysy mukana. Ketkä vaikuttavat tehokkaasti asioiden kulkuun? Aikaisemmin sanottiin esimerkiksi: "Alan kirjoittaa tekstiä." Nyt hyväksytään: "Alan kirjoittamaan tekstiä." Tästä kirjoituksesta taitaa tulla puiseva, kun "mennään kielenhuollon alueelle" vai pitäisikö sanoa, kun "menemme kielenhuollon alueelle".

Mutta eihän tässä ollut tarkoitus kirjoittaa kielenhuollosta vaan ruokahuollosta eli asiaan. Jonon henkilöt siis lähestyivät ruokapöytää, jossa oli ruokaa tarjolla keskellä pitkää pöytää. Jonon henkilöt saattoivat jakaantui kahteen haarautuvaan jonoon pöydän molemmille puolille. Oli siis kaksi reittiä valita ruokavälineet, lautasliina ja ruoka. Saiko selostuksesta hyvän kuvan, "missä mennään" vai pitäisikö sanoa, "missä menemme"? Kysymys onkin sitten, kumman reitin ruokailijat valitsevat.

Eräs ruokailija teki valinnan harkittuaan vakaasti: "Tuo reitti näyttää varmalta nakilta." Toinen totesi: "Miksi juuri tuo puoli pöydästä? Miksi ei tuo toinen reitti? Olihan sekin mahdollista valita." Vastaus tuli pikaisesti:" Katsoin, kummalla puolen pöytää on enemmän tai vähemmän lautasia. Siitä oli helppo olettaa ja tehdä lopullinen ratkaisu. Millä puolella on vähemmän lautasia, sillä puolella on vähemmän ruokaa ja päinvastoin. Mitä mieltä olet, oliko hyvä valintaperustelu?"

"Aika hyvä. Olet varmaan matemaatikko, kun teet oletuksia? Taidan käyttää tuota "sinun oppia" vai pitäisikö sanoa "sinun oppiasi" jatkossa hyväksi", toinen totesi ja jatkoi: "Muistatko vielä kysymykseni heräteostoksista? Sinä vastasit myöntävästi, mutta ihmettelit kysymystä. Minä sanoin, että olen ostanut herätettä useinkin kompostia varten. Ostoskärryssä on nytkin kompostiherätettä. Kompostissa on vipinää keväisin ruokailun merkeissä. Hyvää ruokahalua."



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Veteraanipäivänä

Kansallisena veteraanipäivänä kiinnitetään huomiota erilaisiin tapahtumiin. On seurattu muun muassa sosiaali- ja terveyshuollon palvelujen kehittymistä. Veteraanien kuntoutusasioista on kannettu huolta. Miksi päätöksenteko on ollut hitaanlaista veteraanien hyvinvointikysymysten ratkaisuissa? Vastuulliset organisaatiot kysynevät itseltään ja vastannevat kysymykseen itsekriittisesti. Miten veteraanit toisaalta arvioivat kansallisena veteraanipäivänä ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä, Ukrainakin on jatkuvasti esillä? Veteraanit ovat ymmärrettävästi kiinnostuneita nykyisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoidosta.

Veteraanit ovat aikoinaan oppineet tuntemaan läheltä niitä asioita, joita maamme joutui kokemaan. Veteraanijuhlissa muistellaankin vaikeita aikoja, joita on kohdattu. Juhlapuheissa veteraanit saanevat tunnustusta, jonka takana ovat kaikki. Veteraaneja koskevilla hoitamattomilla asioilla on kiire. Vastuullisten organisaatioiden on oltava hyvin yhteydessä veteraaneihin, mikä osoittaa samalla veteraanien arvostamista. Veteraaneille ulko- ja turvallisuuspolitiikka on tullut asiana aikoinaan tutuksi: "Oli lähdettävä, kun kutsu kävi." Jotkut olivat myös mukana vapaaehtoisina "siellä jossakin".

Veteraaneilla on perusteita arvioida asioita siten, että kokemusta on hyödynnettävä oikean ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunnan löytämisessä. Luottamus ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on välttämätön. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka vaatii vaikutusyhteyksien ymmärtämistä. Vastuullisten organisaatioiden on saatava tarvitsemaansa ulko- ja turvallisuuspoliittista tietoa vuorovaikutteisesti eikä vain tiedotusvälineiden kautta, kuten julkisuudessa on mainittu tapahtuneen. On pidettävä johtoajatuksena periaate, että "ohjattavan Suomen laivan ruorin on oltava luotettavissa käsissä, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".



Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Hallitus ja valiokunta

Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että luottamus ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on välttämätön. Onko Suomen laivan ruori ollut äskettäin luottamusta herättävissä käsissä, kun laivamme on kyntänyt ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä? Tämä kysymys liittyy hallituksen ja ulkoasiainvaliokunnan väliseen tiedonvaihtoon. Ulkoasiainvaliokunnalta on tullut voimakasta kritiikkiä, kun tieto ei ole kulkenut asianosaisten organisaatioiden välillä. Kansalaiset ihmettelevät syntynyttä tilannetta ja ovat huolestuneita. On ongelmallista, jos ulkoasiainvaliokunta, saati koko eduskunta, saa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevia tietoja vasta tiedotusvälineiden kautta, kuten julkisuudessa on kerrottu.

Kansalaiset kiittävät tiedotusvälineitä, sillä heitä kiinnostavat maailman nykytilanteessa erittäin paljon ulko- ja turvallisuuspoliittiset asiat. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei ole vain tiettyjen ryhmien "omaa aluetta", vaan kaikkia kansalaisia koskevaa. Ulkoasiainvaliokunta on aikaisemminkin ”kovistellut hallitusta tilanteista, jotka ovat selvästi perustuslain tarkoittaman eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan tiedonsaantioikeuden vastaisia".

Hallinnossa esitetään asioita, jotka tapahtuvat sovittujen pelisääntöjen mukaan. Erittäin ongelmallinen tilanne on kysymyksessä, kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueelle kuuluvista asioista sanotaan seuraavasti: "Kansanedustajien asema on kestämätön, kun tiedotusvälineet tulevat kysymään kommenttia sopimuksesta, josta ei ole tietoakaan, mutta joka on julkaistu hetki sitten jossain tiedotusvälineessä". Minkä vuoksi tällaiset kysymykset voivat yleensä nousta esiin?

Ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset ovat niitä asioita, jotka on hoidettava harkitusti. Hyväksi havaitusta kokemuksesta on hyötyä oikean suunnan löytämisessä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka vaatii huolellista syventymistä ja vaikutusyhteyksien ymmärtämistä. Ulkoasiainvaliokunta on ollut "taas pimennossa": "Näyttää tulevan tavaksi, että eduskunnan ulkoasiainvaliokunta saa tiedon tärkeistä ulkopolitiikan tapahtumista tietovuotojen ja tiedotusvälineiden välityksellä." Tämäkin lausuma kuvaa huolestuttavaa kehitystä asioiden hoidosta. Ketkä vastaavat asioiden kulusta?




Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Pääsiäinen lopuillaan

Pääsiäisen sanomaa on välitetty monella tapaa. Sunnuntainen lento-onnettomuus vei ajatukset onnettomuuspaikalle. Pääsiäisen kertomukset muistuvat mieleen vaikeiden asioiden kohdalla. Onnettomuudessa menehtyneiden omaisten "tuska on ollut käsin kosketeltava". Suuri kysymys on, miksi tällaista tapahtuu. Mitkä ovat vastaukset? Kysymykset ovat erittäin läheisiä onnettomuudessa menehtyneiden omaisille. Hiljaisen viikon "piinaviikko" on ikään kuin jatkunut sunnuntaista eteenpäin, vaikka pääsiäisen sanoma kertoo aivan muuta. Pääsiäispäivänä liturginen väri on valkea, surun väri on puolestaan musta. Onnettomuudessa menehtyneiden omaiset tarvitsevat monenlaista tukea.

Musiikki vahvistaa pääsiäisen sanomaa. Pääsiäisvirret ovat tätä tehtävää varten. Virsitekstit voivat olla lyhyitä ilmauksia: "Kristus on noussut kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti." Sopiva melodia syventää tekstien sanomaa. Onnettomuudessa menehtyneiden omaiset löytänevät tukea hyvästä musiikista, jos heillä on voimia kuunnella sitä. Musiikin tekijät ovat luoneet musiikkinsa omakohtaisen tunnetilan vallitessa. Musiikin sävelkulut vievät kuulijat sellaiselle tunnetasolle, jota kiireisessä elämänrytmissä elävät tarvitsevat.

Musiikin sävelkulut vaikuttavat, kuten Johann Sebastian Bachin Matteus-passio, jossa kuvataan Kristuksen kärsimyshistoria. Kyseinen musiikkiesitys sopii erittäin hyvin pääsiäisen hiljaiselle viikolle. Monet kuuntelivat ja katsoivat tämän suurteoksen, joka esitettiin televisiossa. Televisiota on kiitettävä lähetetystä ohjelmasta. Matteus-passion musiikkiesitys jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa ovat ehtoollisen asettaminen ja Jeesuksen vangitseminen. Toisessa osassa ovat Jeesuksen oikeudenkäyntiä koskevat tapahtumat, ristiinnaulitseminen ja hautaaminen.

Johann Sebastian Bach oli Leipzigin Tuomaan kirkon kanttori. Hän valmisti musiikkisävellyksensä oman kirkon kuorolle. Sävellyksen esittäminen on ollut haastava tehtävä, jonka arvioinnin saattoi tehdä äskettäin kuullun ja nähdyn esityksen perusteella. Usein puhutaan matemaatikko Carl Friedrich Gaussista, joka on pohtinut pääsiäisen paikkaa kalenterissa. Johann Sebastian Bach on miettinyt puolestaan nuottien järjestystä viivastolla. Hänen tekemänsä Tuomas-passio on musiikillisesti erittäin korkealaatuinen tuotos, jota arvostetaan. Bachin musiikkia kuullessa juolahtaa mieleen matematiikka. Melko usein on todettu, että musiikillisesti lahjakkaat ovat myös matemaattisesti lahjakkaita.

Tässä kirjoituksessa käsiteltiin pääsiäistä asetetun tehtävän mukaisesti. Kirjoitus valmistui toisena pääsiäispäivänä. Kirjoituksen sisältö on keskustelun avaus, jota lukijat arvioivat. Lukijat laajentavat esitettyjä asioita omakohtaisen ajattelun, tietämyksen ja kokemusten perusteella. Tässä kirjoituksessa mainittiin myös pääsiäispäivän ikävästä lentoturmasta, joka on vaikuttanut suuresti onnettomuudessa menehtyneiden omaisiin. Kyseinen tapahtuma on läheinen jokaiselle, joka pohtii inhimillisen elämän kysymyksiä.




Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Pääsiäisen paikka

Kristillistä pääsiäisen sanomaa muistellaan syvällisesti pääsiäisen aikoihin. Miksi pääsiäistä oikein vietetään? Mitä tapahtui kiirastorstaina? Mikä on pitkänperjantain sanoma, jonka liturginen väri on musta? Pääsiäispäivänä liturginen väri vaihtuu valkeaksi, mikä kuvaa kristillisen sanoman luonnetta. Pääsiäiseen liittyviä tapahtumia kuvataan tässä valitulla tavalla. Lukijat syventelevät mielessään kirjoitusten sisältämiä ajatuksia. Syventely on yhteydessä esimerkiksi omiin kokemuksiin. Ihmiset pohtivat, miksi pääsiäisen paikka vaihtelee. Pääsiäispäivä oli 4. huhtikuuta vuonna 2010, nyt puolestaan 20. huhtikuuta. Tässä kirjoituksessa viitataan kalenteriin.

Mikael Agricola on ollut suomenkielisten sanojen aktiivinen tuottaja. Tietääkö monikaan, että Agricolan keksimä uudissana on muun muassa pääsiäinen, jota ilmiötä tässä esityksessä lähestytään? Pääsiäinen tarkoittaa sisällöltään tietyn kestoisen paastonajan loppumista. Pääsiäisen aika kiinnostaa ihmisiä. Monet muistavat pääsiäisen paikan määrittelyn, joka liittyy kevätpäiväntasaukseen. Pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Juutalaisten pääsiäinen on myös kevätpäiväntasauksen aikoihin ja sidoksissa kalenteriin. Pääsiäisen juhla kuvaa Egyptin orjuudesta vapautumisen muistamista.

Koulussa on tullut tutuksi saksalainen matemaatikko Carl Friedrich Gauss. Hän on keksinyt, että pääsiäisen paikka voidaan määrittää matemaattisesti ja sijoittaa oikeaan paikkaan kalenterissa. Opiskelijoita kiinnostaa Gaussin käyrän ohella matemaatikon henkilöhistoria. Gaussille pääsiäisen paikan määrittäminen laskemalla on ollut helpohko. Hän suoriutui 10-vuotiaana nopeasti opettajansa antamasta tehtävästä, jossa oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja luuli, että saisi olla rauhassa, kun antaa kylliksi vaikean tehtävän ratkaistavaksi. Toive ei kuitenkaan toteutunut.

Pääsiäisen paikka on yhteydessä kuun kiertoon. Siitä muistuu mieleeni julkisuudessa ollut tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi. Täytyy seurata tähtitieteen saavutuksia. Pääsiäinen on kristillisen perinteen juhla, joka on antanut uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Keväisen luonnon ja elämän vertauskuvat liittyvät pääsiäiseen. Pääsiäisenä pohditaan myös ruokakulttuuria. Kristillisessä perinteessä pääsiäismuna on ylösnousemuksen vertauskuva.

Niin sanottu hiljainen viikko alkaa palmusunnuntaista. Hiljaista viikkoa kutsutaan myös pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Hiljaisen viikon läheisyys tuli tutuksi, kun virpojat soittivat ovikelloa. Se tapahtui sunnuntaina eli virposunnuntaina. Sade ei näyttänyt virpojia haittaavan. He kysyivät reippaasti tutuilla sanoilla, saammeko virpoa: - Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka. Oletan, että virpojat otetaan mielellään vastaan.

Hiljaisen viikon jokaiselle päivälle on annettu kiinnostavat nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen seuraa toinen pääsiäispäivä. Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa.

Koulujen taideaineiden yhteydessä askarrellaan ja maalataan pääsiäismunia. Suomalaisten kultaseppien tekemät tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia. Monia kiinnostavat pääsiäisen erikieliset vastineet, joita ovat esimerkiksi påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα. Kun niihin perehtyy, sanojen kulttuurilliset ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.

Tässä käsiteltiin pääsiäistä tehtävän mukaisesti. Lukijat laajentavat mielessään esitettyjä asioita omakohtaisen ajattelunsa, tietämyksensä ja kokemustensa myötä. Jokainen kappale kannattaa miettiä sisällön puolesta. Tämä kirjoitus valmistui rauhallisissa merkeissä. Meno oli toisenlaista äskettäin tapahtuneessa televisiokeskustelussa. Mielenkiintoista nähdä, miten tämä pääsiäistä koskeva kirjoitus otetaan vastaan.




Pääsiäisterveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio