Kirkko ja vapaaehtoistyö

Henkilöt tapasivat ja keskustelivat aluksi tavallisista asioista. Rakennusten lämmitysasiat kiinnostivat heitä, sillä lämpömittarit ovat alkaneet näyttää yhä alempia lukemia. Valtakunnan asioita oli tietenkin sivuttava. Mitä merkitsee, kun luottoluokitus on pudonnut ja velanotto kallistuu? Miten kestävyysvaje ja työllisyys saadaan hallintaan? Monet päätettävät asiat ovat lisäksi keskeneräisiä.

Henkilöiden keskustelusta erottuivat myös seuraavat asiat, jotka ovat ajankohtaan sopivia:

Näyttää siltä, että talvirenkaiden vaihto on kohta edessä, säät ovat viilentyneet. Onkohan kulutuspintaa vielä riittävästi? Täytyy mitata, mikä on tilanne. Renkaiden kohdalla ei kannata säästellä, turvallisuus on tärkeä.

Minä ostin jokin aika sitten uudet talvirenkaat. Niillä ajaminen onnistuu hyvin. Muuten, minä olin kesällä Kuopio - Jukola 2014 -suunnistustapahtumassa toimitsijana. Tapahtuman suojelijana oli tasavallan presidentti. Olen kirjoittanut verkkoon artikkelin: "Kuopio - Jukola piti nähdä ja kokea".

Minuakin Kuopio - Jukolan tapahtuma kiinnosti, mutta sen ajankohta ei sopinut työkiireiden vuoksi. Onneksi on vielä töitä. Monet ovat kokeneet irtisanomisia ja lomautuksia. Harmittaa todella, kun en päässyt mukaan ainutlaatuiseen tilaisuuteen. Sehän on ollut tärkeää vapaaehtoistoimintaa. Mutta eikö kirkon toiminnassakin toteudu vapaaehtoistyö?

Kirkon luottamushenkilönä oleminen on vapaaehtoista toimintaa. Eri tehtävissä toimiessa voidaan vaikuttaa myönteisesti ihmisten hyvinvointiasioiden toteutumiseen. Kirkkoa koskevissa asioissa tarvitaan eri tahojen yhteistyötä. Mitä mieltä olet kirkkoon kuulumisesta?

Ihmiset pohtivat kirkkoon kuulumista. Kirkolla on toimintoja, jotka ilmaisevat elämänarvoja ja perhetapahtumia. Tilastot kertovat myös sen, että kirkko on merkittävä instituutio. Prosenttiluvut ovat korkeita. Kirkosta eroamiset kuitenkin huolestuttavat.

Kirkolle ovat tärkeitä oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden arvot ja niiden toteutuminen yhteiskunnassa. Ihmisiä koskevissa ratkaisuissa kunnioitetaan ihmisarvoa. Päätöksenteossa mietitään, mitkä arvot toteutuvat palvelujen muodossa. Itä-Suomen yliopisto järjesti syyskuun alussa 2014 kansainvälisen symposiumin, johon osallistuin tutkijana.

Ihmiset arvioivat kirkkoa muun muassa siten, tuntuuko se heistä "lämpimältä lähiyhteisöltä" vai "etäiseltä laitosmaiselta toimijalta". Asioita tarkastellaan myös siltä kannalta, onko yhteisön toiminta ollut mahdollisesti niin sanotusti "sisäänlämpiävää".

Jos kirkon toiminnoissa tunnistetaan "sisäänlämpiävyyttä", onko ongelman vähentämiseksi suunniteltu keinoja, "räppänöitä", jotka auttavat tarvittaessa. Kirkon toiminnoissa on otettava huomioon yhteiskunnan eri väestöryhmät.

Yhteiskunnassa on haasteita: perheet ovat tukemisen arvoisia, vanhuspalvelujen ja omaishoitajien kysymykset on ratkaistava, sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus on sisäistettävä ja koulutuspalvelujen laadullinen kehittäminen on myös tärkeä.

Kirkko huolehtii oppinsa ja perinteensä mukaisesti kristillisestä kasvatuksesta. Esillä olevien asioiden on tuettava esimerkiksi lasten ja nuorten kasvua. Ihmisten on koettava kirkon tuotokset hyvinvointia edistävinä.

Kirkkoa tarvitaan voimavarojensa puitteissa päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten haasteellisessa kasvatus- ja opetustyössä. Yhteistyön monipuolinen kehittäminen on tärkeää.

Kirkon päätöksenteon ratkaisut vaativat tietoa, taitoa ja kokemusta. Eri väestöryhmiä on kuultava mahdollisimman hyvin. Tarvittavan tiedon lisääminen tapahtuu alhaalta ylöspäin.

Yleisesti voidaan todeta, että vapaaehtoista toimintaa on runsaasti yhteiskunnassa. Lukijat ovat mieltäneet monia asioita, joita olisi pitänyt tässä vielä käsitellä kirkon toimintaympäristön osalta. Mikä olisi tilanne, jos vapaaehtoistyötä tekevät ilmoittaisivat lopettavansa talkootyönsä? Varmaan monet tärkeät yhteiskunnan toiminnot pysähtyisivät. Miten kävisi kirkon toimintojen?



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio