perjantai 28. helmikuuta 2014

Ukraina ajassa


Eduskunnan kyselytuntia oli kiinnostava seurata äskettäin. Puheenjohtaja kopautti nuijaansa: "Suoritetaan nimenhuuto. Keskustelu alkaa." Kyselytunnin alussa "näytelmällisyys" oli vähäistä verrattuna moniin aikaisempiin. Viime ajan ulkopoliittiset tapahtumat on sisäistetty ja otettu vakavasti vastaan. Ne koskettavat läheltä meitä: "Ukraina ja Kiova ovat vain lyhyen matkan päässä Helsingistä katsoen. Etäisyyttä voidaan verrata Suomen pituuteen eli matkaan Helsingistä Utsjoelle." Käsiteltyä ulkopoliittista aihetta koskevia sanomisia mietittiin huolella virheiden välttämiseksi. Jatkossakin ulko- ja turvallisuuspoliittisten lausuntojen ja mielipiteiden on oltava harkittuja.

Ulko- turvallisuuspolitiikka on haastavaa. Mikä on viisasta ulkopolitiikkaa, jonka mukaan edetään? Mikä on taas huonoa ulkopolitiikkaa? Miten ulkopoliittisissa prosesseissa on edettävä? Kysymysten vastausten on oltava selkeitä, ettei pääse syntymään vääriä tulkintoja. Seurataan tarkoin, miten johdonmukaisesti ja järkevästi asiat etenevät. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa luottamuksen herättäminen on keskeistä. Tavoitteen toteuttaminen on yhteinen asia. Sisäpoliittiset asiat kiinnostavat ihmisiä myös läheltä, miten sote-asiat ja kuntarakenneasiat järjestyvät ja miten velkaantuminen pysäytettäisiin. Eduskunnan kyselytunnit ovat jossain määrin valottaneet kyseisten asioiden tulevaisuuden näkymiä.




Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

tiistai 25. helmikuuta 2014

Hallitus ja oppositio tapaavat



Poliittisessa toiminnassa on tärkeää luottamus. Hallitus on vakuuttanut oppositiolle tavoitteitaan. Eduskunnan kyselytunneilla on perätty, mitä hallitus aikoo tehdä. Nyt aiotaan keskustella suurten kysymysten ratkaisuista. On kiinnostavaa nähdä, miten asiat etenevät. Ihmiset pohtivat osapuolten lähestymistä ja tilanteen muutosta, sillä hallituksella on hyväksytty hallitusohjelma. Velkaantumisen pysäyttäminen, sote-asiat ja kuntarakenneasiat ovat olleet julkisesti esillä.

Eduskunnan kyselytunnit ovat hallituksen tenttejä: oppositio esittää kysymyksiä ja haluaa, että hallitus vastaa. Puheenjohtaja johtaa opposition ja hallituksen välistä vuorokeskustelua, jota seurataan tarkkaan. Hallituksen vastaukset ovat usein vastakysymyksiä: "Miten oppositio hoitaisi puheena olevan asian?" Puheenjohtajan on oltava tarkkana, että kysymykset ja vastaukset kohtaavat sovituissa aikarajoissa. Demokraattisten pelisääntöjen noudattaminen lisää hallinnon luottamusta. Kun on seurannut kyselytunteja, asioiden johdonmukaisuus on osittain horjunut.



Kun hallitus ja oppositio tapaavat kasvokkain, keskustelu saattaa edetä seuraavaan tapaan:


- Meillä on nyt vaikeat ajat. Mitä tehdään? Tässä ovat tilastot, jotka osoittavat kehityksen kulkua, missä mennään. Mitä arvelette? Teidän vuoronne lausua asiasta jotain.

- Aiotteko siirtää hallitusohjelmassa sopimanne asiat meille ja ensi vaalikaudelle, vieläpä sitoa meidät? Onko tämä "pelin politiikkaa"? Tämä peli ei oikein sovi meille. Olemme "vaaliriippuvaisia"? Vaalit antavat suunnan, jonka mukaan on parasta edetä. Niin, miten tämä keskustelu jatkuu?

- Jos olette samaa mieltä meidän kanssamme, olette vastuullisia ihmisten asioiden hoitajia. Silloin teitä arvostetaan, kuten meitäkin. Te olette myös vastuullisia Euroopan unionin asioiden hoitajia. Mitä mieltä olette nyt?

- Kyllä me olemme mielestämme hyviä eurooppalaisia ja ihmisten asioiden hoitajia. Olemme tavanneet ihmisiä ja kuunnelleet heitä. Oletteko te tehneet samoin?

- Vastasitte jollakin tavoin kysymykseemme. Elämme niin vaikeita aikoja: on tosi kysymyksessä. Mitenkä tässä selvitään? Mitä siinä hallitusohjelmassa olikaan? Miten hankalia ne laajemmat ympyrät olivatkaan? Kysymmekö konsulteilta, kun teistä ei näytä olevan oikein apua? Kiitokset, kun teillä oli aikaa tähän tapaamispalaveriin.





Terveisin




YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi




Kuopio

maanantai 24. helmikuuta 2014

Olympiakisat päättyneet



Nyt palattaneen taas niin sanottuun päiväjärjestykseen ja suunnitellun hallitusohjelman toteuttamiseen, kun olympiakisat ovat takanapäin. Miten järjestetään yhteiskunnassa sosiaali- ja terveyspalvelut? Kuntarakenteistakin on puhuttu. Ratkaistavien kysymysten ohessa muistellaan varmaan vielä menneitä olympiakisoja, jotka näyttivät onnistuneilta. Tuloksia on juhlittu monin tavoin. Tiedotusvälineet ovat pitäneet ihmiset hyvin ajan tasalla. Käytyjä olympiakisoja verrataan urheilutapahtumiltaan ja järjestelyiltään aikaisempiin olympiakisoihin. Olympiakisoista saadut kokemukset siirtyvät urheiluhistoriaan, josta ollaan yleensä kiinnostuneita.

Urheilupolitiikassa on perusteltua pohtia urheilulajien arvostusta. Mikä olisi sopivaa urheilupolitiikkaa, kun mietitään urheilun terveysvaikutuksia? Miten eri urheilulajien voimavarat käytännössä suunnataan? Toimitaanko liian yksipuolisesti vain huippu-urheilun suuntaan? Urheiluun osallistuminen lisää osallistujien tunnettavuutta, jonka saattoi havaita päättyneiden olympiakisojen yhteydessä. Toteutuivatko avajaisissa sovitut ja vakuutetut pelisäännöt, kun olympiakisojen lopputulosta arvioidaan? Käydyt olympiakisat olivat monelle viimeinen olympiakisatapahtuma, joka oli mieleenpainuva, tunteita herättävä.





Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

tiistai 11. helmikuuta 2014

Pelaaminen on suosiossa

Pelejä on monenlaisia, joita harjoitetaan. Peleissä on tarkoitus toimia sääntöjen mukaan. Muun muassa tavallisissa lautapeleissä pelataan sääntöjen mukaan. Mitä voidaan toisaalta sanoa jäällä tapahtuvista peleistä ja tuomarityöskentelystä pelien johtamisessa? Loukkaantumiset ovat melko yleisiä pelikentillä. Tuomareiden on uskallettava johtaa peliä laadittujen ja sovittujen sääntöjen edellyttämällä tavalla. Miten käynee muun muassa olympiakisojen peleissä? Edellä mainitut pelit hallitaan, mutta muuttuvat "poliittiset kuviot" saattavat vaikeuttaa toiminnan ennustettavuutta. Toiminnan laatua arvioitaessa ehkä kysytäänkin, onko yhteiskunnalle tuttu poliittisen pelin käsite.

Kun pelejä pelataan, niin niiden aikana keskustellaan ja "parannetaan maailmaa", jota kuvaa seuraava kahden henkilön tapaaminen rahapelien merkeissä:
- Minulla on tässä kädessäni euron kolikko. Voitin sen lottopelissä. Pelataanko?
- Pelataan vain. Rahapelit ovat minua jostain syystä kiinnostaneet. Olen voittanutkin, esimerkiksi vedonlyönnissä. Olenkohan tulossa peliriippuvaiseksi? Nyt mahdollisia olympiavoittajia on kiinnostava arvailla ja mitalimääriä veikata. Miten tämä rahapeli jatkuu?
- Jos vastaat myöntävästi, saat euron kolikon, mutta jos et, minä voitan. Niin, eurosta ja Euroopan unionista puhutaan jatkuvasti julkisuudessa. Euro on politiikan välinekin, eikä aina pelkkä maksuväline. Oletko pelannut meneillään olevaa rahapeliä?
- En ole pelannut, vaikka olen perehtynyt moniin rahapeleihin.
- Vastasit kieltävästi, joten minä voitin euron. Valitettavasti sinun kannaltasi, jos tässä olisi tosi kysymyksessä.
- Opin taas uuden rahapelin, jota kokeilen muuallakin. Mitähän europeliä sitä oikein pelataan laajemmissa ympyröissä? Oletko itse ajatellut asiaa vai kysynyt ehkä konsulteilta? Olen huomannut, että konsultteihin vedotaan melko helposti päätöksenteossa.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Urheilupolitiikka ja olympiakisat


Yhteiskunnassa keskustellaan vilkkaasti sosiaali- ja terveyspalveluista ja kuntarakenteista. Niiden ohessa muistellaan myös meneillään olevien olympiakisojen avajaisia, jotka näyttivät taiteellisuutensa. Muistellaan myös aikaisempien olympiakisojen puitteita ja sitä, millaisiksi ne olivat muodostuneet urheilun kannalta. Urheiluhistoriassa kerrotaan poliittisista kannanotoista, jotka ovat monille tuttuja julkisten viestintävälineiden toimesta. Olympiakisat kiinnostavat aina silloin, kun ne ovat ajankohtaisia.

Tärkeää on pohtia olympiakisojen kohdalla urheilun ja politiikan suhdetta. Mikä olisi oikeansuuntaista urheilupolitiikkaa, kun mietitään olympiakisojen tarkoitusta? Harkitut kannanotot vaikuttavat myönteisesti tavoitteiden saavuttamiseen. Toimitaanko liian helposti "toisten oppimestareina" asioita tarkemmin ajattelematta? Kun seurattiin olympiakisojen avajaislähetystä, huomattiin urheilijoiden yhteisöllisyyden ja iloisuuden tunteen nousu. Urheilijat haluavat olla mukana ainutlaatuisessa olympiatapahtumassa. Olympiakisat saattavat olla monien kohdalla ainoa yksittäinen tilaisuus, joka ei ehkä koskaan toistu. Henkilökohtaiset haastattelut tukevat arviointia.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

maanantai 3. helmikuuta 2014

Talvivaara huolestuttanut


Talvivaaran ongelmaista tilannetta on arvioitu viime aikoina julkisuudessa muun muassa seuraavalla tavalla:
"Liika työmäärä vei valvojan huomion."
"Ympäristöriskeihin varauduttiin puutteellisesti."
"Viranomaisilla ja poliitikoilla eri käsitys vakavuudesta".
"Talvivaaran kipsisakka-altaan vuoto oli tietoista riskinottoa, Yle-uutiset Kotimaa 3.2.2014):
http://yle.fi/uutiset/talvivaaran_kipsisakka-altaan_vuoto_oli_tietoista_riskinottoa/7065969.

Kun pyritään välttämään Talvivaaran tapaisia tilanteita, on pidettävä kirkkaana mielessä:

"Ympäristöonnettomuuksien riskien arviointi ja varautuminen":
"Ympäristöministeriön tulisi yhdessä muiden toimijoiden kanssa varmistaa tarvittaessa säädöksiä kehittämällä, että teollisuuden ympäristövalvonnassa suurten ympäristöonnettomuusriskien tunnistaminen, ennalta estäminen ja varautuminen huomioidaan riittävästi ja yhdenmukaisesti viranomaisten ja yritysten toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa."

"Kaivosteollisuuden lupa- ja valvontaviranomaisten yhteistyö":
"Työ- ja elinkeinoministeriön tulisi yhteistyössä ympäristöministeriön ja sisäministeriön kanssa kehittää uudet yhteistyön muodot kaivoshankkeiden valvontaan. Sekä ympäristölupaa myönnettäessä että myöhemmissä valvonnan vaiheissa viranomaistahot käsittelisivät hanketta yhdessä ja varmistaisivat, ettei prosessin osia ole jäänyt viranomaisvalvonnan ulkopuolelle. Samalla tulisi selvittää menettelyä, jossa ympäristöluvan myöntäjä toimisi myös luvan valvojana."

"Vakavien vaara- ja onnettomuustilanteiden yleisjohtajuus":
"Sisäministeriön tulisi yhdessä muiden ministeriöiden kanssa, tarvittaessa lainsäädännöllä huolehtia siitä, että kaikenlaisten vakavien vaara- ja onnettomuustilanteiden yleisjohtajuus ja toimivaltasuhteet ovat selvät ja toimivat. Kiireettömissäkin tapauksissa tarvitaan yleisjohto, jolla varmistetaan kaikista tehtävistä huolehtiminen, sujuva yhteistoiminta, kokonaistilannekuvan ylläpito ja viestintä."



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio