Viestintävälineet tiedottavat ja arvioivat käsiteltäviä asioita yleensä hyvin. Erikoisen suuri haaste on selvittää lukijoille niitä asioita, joissa on edettävä tarvittavan lain mukaan ja milloin riittää pelkkä asetusmenettely. Perustuslakivaliokunnalla näyttää olevan vaikeuksia ratkaista lain ja asetuksen välistä eroa, kun se on siirtänyt myöhempään tärkeän jätevesikysymysasian. Eri puolia arvioivia kannanottoja tarvitaan ja toimitaan hyvää hallintoa käyttäen harkitusti. Saadut myönteiset käsitykset lisäävät lainsäädännön arvostusta. Tarkoituksena on laadukkaiden palvelujen järjestyminen.
Lainsäädäntöön liittyvien asioiden etenemistä on kiinnostava seurata. Jätevesikysymyksessä on tarkoitus toimia alun perin asetussäädösten avulla. Kun on näin suuresta hankkeesta kysymys, joka kattaa koko Suomen alueen, edellyttää varmaan lain säätämistä. Kun ratkaistaan onnistuneesti muun muassa laajojen haja-asutusalueiden jätevesikysymyksiä, lopputuloksen on oltava asianosaisia tyydyttävä. Jos kritiikki on suurta, sitä ei voine sivuuttaa. Perustuslakivaliokunta pohtii tällä hetkellä syvällisesti, miten puheena olevassa asiassa on laillisesti oikein meneteltävä.
Oikeudenmukaisuuden käsite on yleensä suuntaamassa ajattelua, kun päätöksiä tehdään. Hallinnon arvostus on puolestaan yhteydessä siihen, mitä valintoja tehdään. Toiminnan laatua arvioitaessa nousee esiin yksittäisiä kysymyksiä, miten ollaan estämässä yhteiskunnan eriarvoistumista. Saatuja arviointituloksia on pohdittava esimerkiksi haja-asutusväestön ja kaupunkiväestön hyvinvoinnin kannalta. Erilaisten sosiaalisten vaatimusten ja paineiden vallitessakin on tehtävä hyvinvointiin vaikuttavia oikeita ratkaisuja.
Suunniteltaessa ja päätettäessä eri toimintoja tehdään demokraattisia päätöksiä. Kun kerjäämistä kieltävän lain säätäminen ei saanut kannatusta, sen kohdalla peräydyttiin. Miten käy jätevesikysymysasiassa? Minkä kannan perustuslakivaliokunta ottaa ja miten se perustelee päätöksensä, jää nähtäväksi. On kuultu ehkä riittävän kattavasti asianosaisia tahoja. Taloudellisia seurausvaikutuksia lienee myös pohdittu kylliksi. Toivottavasti päätettävässä asiassa edetään parhaalla tavalla.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Kuopio
tiistai 23. marraskuuta 2010
maanantai 22. marraskuuta 2010
LASTEN OIKEUKSIEN PÄIVÄÄ VIETETTY
Kansainvälisenä YK:n lasten oikeuksien päivänä pohditaan yleensä jotakin tärkeää asiaa. Tänä vuonna 2010 on yhdenvertaisuuden teema, jonka toteutumisesta ollaan huolissaan. Kyseisen aiheen merkeissä on hyvä tarkastella perhettä koskevia asioita. Perheiden hyvinvoinnin kehittyminen on riippuvaista palvelujen järjestelyistä. Päätöksenteolla voidaan vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin. Tuloksia on arvioitava varhaiskasvatuksesta lähtien.
Oikeudenmukaisuuden käsite on hyväksytty arvo, jonka mukaan yhteiskunnassa toimitaan perustarpeiden, yhteisyyden ja kasvun tyydyttämiseksi. Tutkimuksissa on syvennytty erilaisten palvelujen tuottamisen ja rahoittamisen malleihin, jotka esittävät esimerkiksi perheiden tilannetta. Perheen sosiaalinen ympäristö voi vaikuttaa myönteisesti kehitykseen. Vanhemmilla on suuri merkitys lasten ja nuorten koulunkäynnin tukemiseen, jota edistää hyvä kodin ja koulun yhteistyö.
Kodin turvallinen, tasapainoinen ja kannustava ilmapiiri tukee lasta ja nuorta koulutyössä. Vanhempien tulisi varata aikaa lapsen kasvulle. Kyseinen kasvatustieto antaa pohdinnan aihetta syrjäytymistä koskevaan keskusteluun maassamme. Tavoitteena on sellainen järjestelmä, että siinä on hyvät edellytykset tyydyttää fysiologisia ja turvallisuuden tarpeita.
Perheen rakenne, toimivuus ja sisäiset suhteet ovat tärkeitä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Yhteenkuuluvuuden, rakkauden ja itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen ovat myös merkittäviä. Lapset ja nuoret joutuvat melko usein sellaisiin oloihin, jotka eivät ole aina myönteisiä. Seurauksena on lastensuojelullisia toimia, joiden tarkoituksena on auttaa. Käytettävien menettelyjen avulla yritetään vaikuttaa kasvuprosessiin ja mahdolliseen syrjäytymiskehitykseen estävästi.
Lasten ja nuorten toimintaympäristöä ei voida sivuuttaa arvioitaessa sosiaalistamisprosessia. Sitä edistävät vuorovaikutus samanikäisten kanssa ja harrastusmahdollisuudet. Millaista tukea käytetään, on arvioitava tehokkuuden kannalta. Jos vanhemmilla ei ole riittäviä voimavaroja edistää lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittymistä, heitä on silloin tuettava. Tarkoituksena on vähentää mahdollista ongelmien kasautumista.
Kun ehkäistään sosiaalisia ongelmia ja lievennetään haittavaikutuksia, on kysymyksessä hyötyperiaate. YK:n lasten oikeuksia käsittelevä sopimus tähdentää samanarvoisuutta: lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi Kun puututaan perhettä koskeviin ratkaisuihin, on mietittävä, miten pitkälle ulottuu perheen itsenäinen päätöksenteko arvioitaessa lasten ja nuorten kasvatustehtävää.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Kuopio
Oikeudenmukaisuuden käsite on hyväksytty arvo, jonka mukaan yhteiskunnassa toimitaan perustarpeiden, yhteisyyden ja kasvun tyydyttämiseksi. Tutkimuksissa on syvennytty erilaisten palvelujen tuottamisen ja rahoittamisen malleihin, jotka esittävät esimerkiksi perheiden tilannetta. Perheen sosiaalinen ympäristö voi vaikuttaa myönteisesti kehitykseen. Vanhemmilla on suuri merkitys lasten ja nuorten koulunkäynnin tukemiseen, jota edistää hyvä kodin ja koulun yhteistyö.
Kodin turvallinen, tasapainoinen ja kannustava ilmapiiri tukee lasta ja nuorta koulutyössä. Vanhempien tulisi varata aikaa lapsen kasvulle. Kyseinen kasvatustieto antaa pohdinnan aihetta syrjäytymistä koskevaan keskusteluun maassamme. Tavoitteena on sellainen järjestelmä, että siinä on hyvät edellytykset tyydyttää fysiologisia ja turvallisuuden tarpeita.
Perheen rakenne, toimivuus ja sisäiset suhteet ovat tärkeitä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Yhteenkuuluvuuden, rakkauden ja itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen ovat myös merkittäviä. Lapset ja nuoret joutuvat melko usein sellaisiin oloihin, jotka eivät ole aina myönteisiä. Seurauksena on lastensuojelullisia toimia, joiden tarkoituksena on auttaa. Käytettävien menettelyjen avulla yritetään vaikuttaa kasvuprosessiin ja mahdolliseen syrjäytymiskehitykseen estävästi.
Lasten ja nuorten toimintaympäristöä ei voida sivuuttaa arvioitaessa sosiaalistamisprosessia. Sitä edistävät vuorovaikutus samanikäisten kanssa ja harrastusmahdollisuudet. Millaista tukea käytetään, on arvioitava tehokkuuden kannalta. Jos vanhemmilla ei ole riittäviä voimavaroja edistää lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittymistä, heitä on silloin tuettava. Tarkoituksena on vähentää mahdollista ongelmien kasautumista.
Kun ehkäistään sosiaalisia ongelmia ja lievennetään haittavaikutuksia, on kysymyksessä hyötyperiaate. YK:n lasten oikeuksia käsittelevä sopimus tähdentää samanarvoisuutta: lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi Kun puututaan perhettä koskeviin ratkaisuihin, on mietittävä, miten pitkälle ulottuu perheen itsenäinen päätöksenteko arvioitaessa lasten ja nuorten kasvatustehtävää.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)